Kauppa 2017 Handel Trade Romun ja jätteen ulkomaankauppa 1 800 Milj. e Kuvio 1. Romun ja jätteen tuonti ja vienti v. 2007 2017 (1-5) 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Tuonti Vienti Helsinki 11.8.2017. Julkaistavissa klo 9.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 ROMUA JA JÄTETTÄ VIETY ALKUVUONNA LÄHES NELJÄNNESMILJOONA TONNIA Romun ja jätteen kaupan alijäämä Suomelle reilut puoli miljardia euroa viime vuonna Suomi vei romua ja jätettä 1 kuluvan vuoden tammi-toukokuussa noin 140 miljoonan euron arvosta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Viennin arvo kasvoi jopa 58 prosenttia viime vuodesta. Romua ja jätettä on viime vuosina viety noin 300 miljoonan euron edestä vuosittain. Romun ja jätteen viennin huippuvuodet olivat 2011-2012, jolloin vuosittainen viennin arvo lähestyi 400 miljoonaa euroa. Romun ja jätteen vienti on arvoltaan noin puoli prosenttia koko Suomen viennin arvosta. Romun ja jätteen tuonti Suomeen on arvoltaan selvästi suurempaa kuin niiden vienti maastamme. Tammitoukokuussa 2017 romun ja jätteen tuonnin arvo kasvoi 39 prosenttia viime vuodesta 423 miljoonaan euroon. Tuonti oli tammi-joulukuussa 2016 arvoltaan 830 miljoonaa euroa, vuonna 2015 tammi-joulukuussa 910 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo on viime vuosina ollut hieman alle kaksi prosenttia Suomen koko tuonnin arvosta. Romun ja jätteen kaupasta kertyi kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 283 miljoonaa euroa alijäämää. Alijäämä kasvoi hieman viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuosittainen alijäämä on 2010-luvulla kuitenkin ollut loivassa laskussa. Suurimmillaan alijäämää tuli vuosikymmen sitten jopa lähes 1,3 miljardia euroa. Romua ja jätettä vietiin Suomesta alkuvuonna yhteensä 249 tuhatta tonnia, kun viime vuonna vastaavaan aikaan viennin määrä oli 183 tuhatta tonnia ja koko vuoden viennin määrä 588 tuhatta tonnia. Tammi-toukokuussa kasvua vientimäärissä oli 36 prosenttia. Viennin kasvua selittää erittäin heikko alkuvuosi 2016, jolloin romun ja jätteen kuukausittaiset vientimäärät putosivat keskimäärin 30 tuhanteen tonniin. Kuluvana vuonna vientimäärät ovat keskimäärin olleet noin 50 tuhatta tonnia kuukaudessa. Vientihinnat nousivat alkuvuonna 17 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuusta noin 0,6 euron kilohintaan. Romun ja jätteen viennin arvosta noin 23 prosenttia tuli alkuvuonna kuparijätteen ja romun viennistä. Arvoltaan seuraavaksi suurin vientitavararyhmä oli alumiinijäte ja romu, jonka osuus oli vajaa viidennes. Rauta- ja teräsromun ja jätteen osuus oli 15 prosenttia, kultaromun ja jätteen osuus vajaat yhdeksän prosenttia. Suomen tuomasta romusta ja jätteestä ruostumattoman teräksen romun ja jätteen osuus oli alkuvuonna jopa 87 prosenttia. Suomeen tuotiin myös hieman kupari-, volframi- ja alumiinijätteitä ja -romua sekä keräyspaperia. Arvon mukaan laskettuna Suomen viemästä romusta ja jätteestä viidennes vietiin alkuvuonna Ruotsiin, 16 prosenttia Saksaan ja 14 prosenttia Kiinaan. Muita huomattavia viennin kohdemaita olivat Norja, Iso-Britannia ja Intia. Kuvio 2. Romun ja jätteen osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2007-2017 (1-5) 3,0 Osuus % Kuvio 3. Romun ja jätteen kauppatase 2007-2017 (1-5) 0 Milj. e 2,5-200 2,0-400 1,5 1,0 0,5 0,0 Tuonti Vienti -600-800 -1 000-1 200-1 400 1) Tässä katsauksessa käytetty romun ja jätteen määritelmä perustuu artikkeliin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: 68 87. Jätteeksi ja romuksi luokitellut nimikkeet esitellään tarkemmin liitteessä 1. Tulli Tilastointi
2 Taulukko 1. Romun ja jätteen kauppa v. 2007 2017 (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2007 1 567 20 2,6 288 29 0,4-1 279 2008 968-38 1,6 300 4 0,5-668 2009 548-43 1,3 205-32 0,5-343 2010 1 172 114 2,3 287 40 0,5-885 2011 1 179 1 1,9 369 28 0,6-810 2012 1 050-11 1,8 353-4 0,6-697 2013 848-19 1,5 329-7 0,6-519 2014 998 18 1,7 308-6 0,6-690 2015 910-9 1,7 286-7 0,5-624 2016 830-9 1,5 284-1 0,5-546 2017 (1-5) 423 39 1,7 140 58 0,6-283 Kuvio 4. Romun ja jätteen vientimäärä ja -hinta kuukausittain 2015 2017 (1-5) 1000 tn 90 e / kg 0,9 80 0,8 70 0,7 60 0,6 50 0,5 40 0,4 30 0,3 20 0,2 10 Määrä (1000 tn) Hinta (e/kg) 0,1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 2015 2016 2017 Kuvio 5. Romun ja jätteen tärkeimmät vientimaat v. 2017 (1-5) Pakistan (+4 %) 3,5 % Alankomaat (+89 %) 3,7 % Osuus % viennin arvon mukaan ja muutos % Muut (+75 %) 12,5 % Ranska (-29 %) 2,5 % Ruotsi (+68 %) 19,9 % Viro (+54 %) 4,3 % Saksa (+123 %) 15,6 % Intia (+4 %) 4,6 % Iso-Britannia (+83 %) 6,2 % Norja (+36 %) 12,8 % Kiina (+73 %) 14,4 % Tulli Tilastointi
3 Suomi vie metalliromua ja jätettä sekä käytettyjä akkuja Suomesta viedystä romusta ja jätteestä suurin osa on eri metallien romua. Kupariromun ja jätteen osuus Suomen romu- ja jäteviennistä oli tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia, eli 32 miljoonaa euroa. Kupariromun ja jätteen viennin arvo kasvoi 57 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuusta. Kupariromua ja jätettä vietiin alkuvuonna lähes 13 tuhatta tonnia, kun viime vuonna vastaavaa aikaan sitä vietiin vain reilut kymmenen tuhatta tonnia. Vientihinnat kasvoivat vajaan kolmanneksen, ja olivat keskimäärin 2,5 e/kg. Kupariromusta ja -jätteestä reilut seitsemän tuhatta tonnia vietiin Kiinaan, kaksi tuhatta tonnia Ruotsiin ja tuhat tonnia Saksaan kuluvana vuonna. Alumiiniromun ja jätteen vienti oli tammi-toukokuussa arvoltaan lähes kupariromun ja jätteen tasolla. Alumiinia vietiin 28 miljoonan euron arvosta, eli osuus oli lähes viidennes Suomen koko romun ja jätteen viennistä. Viennin arvo kasvoi 41 prosenttia viime vuodesta, ja vientimäärät kohosivat lähes 26 tuhanteen tonniin. Vienti jakaantui melko tasaisesti eri maihin. Alumiinia vietiin Ruotsiin kuusi tuhatta tonnia, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan molempiin neljä tuhatta tonnia, Ranskaan kolme tuhatta tonnia ja Intiaan kaksi tuhatta tonnia. Raudan tai teräksen jätettä tai romua vietiin tammi-toukokuussa hieman yli 83 tuhatta tonnia. Viennin arvo oli 21 miljoonaa euroa, eli osuus koko romu- ja jäteviennistä oli noin 15 prosenttia. Viennin arvoon tuli kasvua 131 prosenttia viime vuodesta. Viennistä yli puolet, 47 tuhatta tonnia, suuntautui Saksaan. Rautaa tai terästä vietiin myös Luxemburgiin kahdeksan tuhatta tonnia, Tanskaan ja Pakistaniin molempiin kuusi tuhatta tonnia ja Ruotsiin ja Viroon kumpaankin neljä tuhatta tonnia. Romu- ja jätekullan viennin arvoksi tilastoitiin tammi-toukokuulle noin 12 miljoonaa euroa (+23 % viime vuodesta), mikä oli vajaat yhdeksän prosenttia Suomen koko romun ja jätteen viennin arvosta. Yhteensä romu- ja jätekultaa vietiin 69 tonnia. Viennistä 34 tonnia suuntautui Viroon, 20 tonnia Liettuaan ja 15 tonnia Saksaan. Norjaan romuja jätekultaa vietiin tammi-toukokuussa vain 440 kiloa, mutta viennin arvo oli hieman yli 11 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen romun ja jätteen viennin arvo oli alkuvuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa. Osuudeksi koko jäte- ja romuviennin arvosta tuli hieman alle kuusi prosenttia. Viennin arvo moninkertaistui viime vuodesta. Ruostumatonta teräsromua ja -jätettä vietiin 8,4 tuhatta tonnia hieman alle euron kilohintaan. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Intia. Romu- ja jätehopeaa vietiin tammi-toukokuussa hieman alle kahdeksan miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kasvoi 60 prosenttia. Hopeaa vietiin yhteensä noin 1,6 tuhatta tonnia, josta 1,2 tuhatta tonnia toimitettiin Ruotsiin. Paristojen ja sähköakkujen jätteen ja romun viennin arvo kasvoi viime vuodesta 26 prosenttia ja oli tammitoukokuussa hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Erityisesti Suomesta vietiin loppuunkäytettyjä lyijyakkuja, noin 4,5 tuhatta tonnia. Ruotsin osuus viennistä oli 3,6 miljoonaa euroa, Viron osuus 2,8 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen jätteen ja romun osuus jätteen ja romun kokonaistuonnista 87 prosenttia Jätteen ja romun tuonti Suomeen koostuu suurelta osin ruostumattoman teräksen jätteestä ja romusta. Sitä tuotiin kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes 370 miljoonan euron arvosta. Tuonnin arvo kasvoi 44 prosenttia viime vuodesta. Osuus koko jätteen ja romun tuonnista oli alkuvuonna 87 prosenttia, kun viime vuonna vastaavaan aikaan osuus oli 84 prosenttia. Ruostumattoman teräsromun ja jätteen tuonti on kuitenkin viime vuosina ollut loivassa laskussa. Vielä vuonna 2007 sitä tuotiin maahan lähes puolentoista miljardin euron arvosta, kun viime vuonna tuonnin arvo oli 715 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen jätteen ja romun maa- ja paljouskohtaiset tuontitiedot on salattu Tullin ulkomaankauppatilastoista. Muiden jäte- ja romutavararyhmien tuonti on ruostumattoman teräksen romun ja jätteen tuontiin verrattuna vaatimatonta. Kuparijätettä ja romua tuotiin tammi-toukokuussa 14 miljoonan euron edestä, eli noin neljä tuhatta tonnia. Tuonnin arvo kasvoi reilun kolmanneksen viime vuodesta. Arvon kasvu johtui sekä tuontimäärien että tuontihintojen noususta. Saksasta kupariromua ja jätettä tuotiin alkuvuonna 1599 tonnia, Ruotsista 661 tonnia ja Alankomaista 577 tonnia. Volframijätteen ja romun tuontimäärät ylsivät alkuvuonna 545 tonniin (tuonnin arvo yhdeksän miljoonaa euroa, +89 %). Volframista 276 tonnia tuotiin Saksasta, 110 tonnia Yhdysvalloista. Raudan ja teräksen sorvaus-, kaavinta-, hioma- ym. jätteiden tuonnin arvoksi tilastoitiin tammi-toukokuulle viisi miljoonaa euroa. Tuontia oli lähes yksinomaan Alankomaista, joista jätettä tuotiin noin 3,3 tuhatta tonnia puolentoista euron kilohintaan. Tulli Tilastointi
Taulukko 2. Romun ja jätteen vienti 2015-2017 (1-5), tärkeimmät tavararyhmät 2015 2016 2016 (1-5) 2017 (1-5) CN-nimike 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 740400 Kuparijätteet ja -romu 67 987 23,7 61 176 21,5-10 20 128 22,7 31 666 22,6 57 760200 Alumiinijätteet ja -romu 56 763 19,8 54 590 19,2-4 19 516 22,0 27 549 19,6 41 720449 Raudan tai teräksen jätteet ja romu 51 839 18,1 38 256 13,5-26 9 029 10,2 20 844 14,8 131 711291 Jätteet ja romu, kultaa 20 956 7,3 24 637 8,7 18 10 038 11,3 12 321 8,8 23 720421 Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu 5 017 1,8 12 479 4,4 149 1 433 1,6 8 101 5,8 465 711299 Jätteet ja romu, hopeaa 14 885 5,2 15 972 5,6 7 4 848 5,5 7 766 5,5 60 854810 Paristojen, sähköakkujen ym. jätteet ja romu 10 081 3,5 12 648 4,5 25 5 022 5,7 6 338 4,5 26 720441 Sorvaus- ja kaavintajätteet ym, rautaa tai terästä 6 619 2,3 10 881 3,8 64 3 526 4,0 5 387 3,8 53 720410 Valuraudan jätteet ja romu 9 630 3,4 5 223 1,8-46 1 137 1,3 3 015 2,1 165 470730 Keräyspaperi, -kartonki 5 005 1,7 4 675 1,6-7 1 963 2,2 2 444 1,7 25 470720 Keräyspaperi, -kartonki, ei kuitenkaan massavärjättyä 5 350 1,9 6 130 2,2 15 1 896 2,1 2 411 1,7 27 720429 Seosteräksen jätteet ja romu 5 943 2,1 5 081 1,8-15 1 551 1,7 2 391 1,7 54 780200 Lyijyjätteet ja -romu 3 112 1,1 3 655 1,3 17 1 267 1,4 1 873 1,3 48 391590 Jätteet, leikkeet ja romu, erinäiset muovit 5 556 1,9 4 622 1,6-17 1 703 1,9 1 679 1,2-1 391510 Jätteet, leikkeet ja romu, eteenipolymeeria 4 150 1,4 3 041 1,1-27 1 330 1,5 1 354 1,0 2 Muut 13 496 4,7 20 942 7,4 55 4 417 5,0 5 277 3,8 19 Yhteensä 286 389 100,0 284 009 100,0-1 88 803 100,0 140 416 100,0 58
Taulukko 3. Romun ja jätteen tuonti 2015-2017 (1-5), tärkeimmät tavararyhmät 2015 2016 2016 (1-5) 2017 (1-5) CN-nimike 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 720421 Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu 767 593 84,4 714 920 86,2-7 256 183 84,4 369 285 87,3 44 740400 Kuparijätteet ja -romu 49 093 5,4 25 721 3,1-48 10 776 3,6 14 436 3,4 34 720449 Raudan tai teräksen jätteet ja romu 32 744 3,6 26 476 3,2-19 12 302 4,1 9 458 2,2-23 810197 Volframijätteet ja -romu 16 479 1,8 14 811 1,8-10 4 835 1,6 9 157 2,2 89 720441 Sorvaus- ja kaavintajätteet ym, rautaa tai terästä 12 882 1,4 10 824 1,3-16 5 051 1,7 5 086 1,2 1 760200 Alumiinijätteet ja -romu 9 822 1,1 9 439 1,1-4 3 854 1,3 3 548 0,8-8 470730 Keräyspaperi, -kartonki 4 602 0,5 5 566 0,7 21 1 890 0,6 2 387 0,6 26 440140 Sahanpuru ja puujäte, ei yhteenpuristettu - - - - - - - 2 327 0,6-470710 Keräyspaperi, -kartonki, valkaisematonta voimapaperia 839 0,1 2 376 0,3 183 723 0,2 1 463 0,3 102 271099 Jäteöljyt 662 0,1 2 710 0,3 309 986 0,3 911 0,2-8 261900 Raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät jätteet 636 0,1 958 0,1 51 214 0,1 775 0,2 262 440139 Sahanpuru ja puujäte, yhteenpuristettu 8 039 0,9 6 708 0,8-17 3 004 1,0 664 0,2-78 400400 Kumijätteet, -leikkeet ja -romu 1 555 0,2 1 143 0,1-27 390 0,1 618 0,1 58 470790 Keräyspaperi, -kartonki, m.l. lajittelematon jäte 677 0,1 1 117 0,1 65 216 0,1 610 0,1 182 470720 Keräyspaperi, -kartonki, ei kuitenkaan massavärjättyä 1 260 0,1 1 939 0,2 54 743 0,2 454 0,1-39 Muut 3 030 0,3 4 920 0,6 62 2 278 0,8 1 891 0,4-17 Yhteensä 909 912 100,0 829 628 100,0-9 303 446 100,0 423 072 100,0 39
Romu ja jätteet Liite CN-nimikkeet Valitut nimikkeet artikkelin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: 68 87 mukaan 251720 Kuonasta tai sen kaltaisesta teollisuusjätteestä valmistettu sepeli 252530 Kiillejätteet 261900 Kuona, hehkuhilse ja muut raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät jätteet 262110 Yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet 271091 Jäteöljyt, jotka sisältävät polykloorattuja bifenylejä *PCB*, polykloorattuja terfenyylejä *PCT* tai polybromattuja bifenyylejä *PBB* 271099 Jäteöljyt, jotka sisältävät pääosin maaöljyä tai bitumisia kivennäisaineita 300692 Farmaseuttiset jätteet 382510 Yhdyskuntajäte 382530 Kliiniset jätteet 382541 Orgaaniset liuotinjätteet, halogenoidut 382549 Orgaaniset liuotinjätteet, muut kuin halogenoidut 382550 Metallin peittaliuosten, hydrauliikkanesteiden, jarrunesteiden ja jäätymisen estoaineiden jätteet 382561, 382569, 382590 Kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden jätteet ja jätetuotteet 391510 Jätteet, leikkeet ja romu, eteenipolymeeria 391520 Jätteet, leikkeet ja romu, styreenipolymeeria 391530 Jätteet, leikkeet ja romu, vinyylikloridipolymeeria 391590 Jätteet, leikkeet ja romu, muut muovit 400400 Kumijätteet, -leikkeet ja -romu, muuta kumia kuin kovakumia, sekä niistä saadut jauheet ja rakeet 411520 Leikkuu- ja muut jätteet nahasta, pergamenttinahasta tai tekonahasta, nahkatavaroiden valmistukseen soveltumattomat; nahkapöly ja -jauhe 440139 Sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu 440140 Sahanpuru ja puujäte, ei yhteenpuristettu 450190 Korkkijätteet; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki 470710 Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, valkaisematonta voimapaperia, -kartonkia tai -pahvia tai aaltopaperia, -kartonkia tai -pahvia 470720 Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, pääasiallisesti valkaistusta kemiallisesta massasta valmistettua, ei kuitenkaan massavärjättyä 470730 Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, pääasiallisesti mekaanisesta massasta valmistettua, esim. sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet 470790 Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, m.l. lajittelematon jäte 500300 Silkkijätteet, m.l. kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput 510320 Villan ja hienon eläimenkarvan jätteet 510330 Karkean eläimenkarvan jätteet, m.l. langanjätteet 520210 Lankajätteet, puuvillalankaa 520299 Puuvillajätteet 550510 Tekokuitujätteet, synteettikuitua, m.l. kampausjätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput 550520 Tekokuitujätteet, muuntokuitua, m.l. kampausjätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput 711291 Jätteet ja romu, kultaa, myös kullalla pleteroitua metallia, sekä muu jäte ja romu, jossa on kultaa tai kultayhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu 711299 Jätteet ja romu, hopeaa, myös hopealla pleteroitua metallia; muu jäte ja romu, jossa on hopeaa tai hopeayhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu 720410 Valuraudan jätteet ja romu
Romu ja jätteet Liite CN-nimikkeet Valitut nimikkeet artikkelin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: 68 87 mukaan 720421 Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu 720429 Seosteräksen jätteet ja romu 720430 Tinatun raudan tai teräksen jätteet ja romu 720441 Sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet, viilajauho, purseet ja jäysteet sekä leikkausjätteet, rautaa tai terästä, myös paaleina 720449 Raudan tai teräksen jätteet ja romu 740400 Kuparijätteet ja -romu 750300 Nikkelijätteet ja -romu 760200 Alumiinijätteet ja -romu 780200 Lyijyjätteet ja -romu 790200 Sinkkijätteet ja -romu 800200 Tinajätteet ja -romu 810197 Volframijätteet ja -romu 810297 Molybdeenijätteet ja -romu 810330 Tantaalijäte ja romu 810420 Magnesiumjätteet ja -romu 810530 Kobolttijätteet ja -romu 810600 Vismuttijätteet ja -romu 810730 Kadmiumjätteet ja -romu 810830 Titaanijätteet ja -romu 810930 Zirkoniumjätteet ja -romu 811020 Antimonijätteet ja -romu 811213 Berylliumjätteet ja -romu 811222 Kromijätteet ja -romu 854810 Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot ja loppuunkäytetyt sähköakut
Kauppa 2017 Handel Trade Romun ja jätteen ulkomaankauppa 2017:M15, 11.8.2017 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Penttilä, Olli-Pekka p. 040 332 1862 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi