TAMPEREEN KANSI JA KESKUSAREENA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS KAAVAMUUTOSTA VARTEN

TAMPEREEN KANSI JA KESKUSAREENA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS KAAVAMUUTOSTA VARTEN Päivitetty raportti 19.1.2011 WSP Finland Oy 3022

2 (11) 1 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 1.1 Suunnittelualue... 3 1.2 Laskentamalli ja sen muodostaminen... 3 1.3 Laskennassa käytetyt liikennemäärät... 4 1.4 IV-koneiden äänitehotaso... 5 1.5 Ympäristömelun ohjearvot... 6 2 Tulokset ja niiden tarkastelu... 7 2.1 Tieliikenteen melu... 7 2.1.1 Melun keskiäänitasojen leviäminen... 7 2.1.2 Julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot... 8 2.2 Raideliikenteen melu... 8 2.2.1 Melun keskiäänitasojen leviäminen... 8 2.2.2 Julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot... 9 2.3 Ilmanvaihtokoneiden melu... 9 2.4 Melun yhteisvaikutus... 10 3 Johtopäätökset... 10 4 Viittaukset... 11 LIITTEET Liite 1. Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärätiedot Liite 2. Tieliikenteen ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot Liite 3. Tieliikenteen ja raideliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot rakennusten julkisivuilla Liite 4. Melua koskevat ehdotukset kaavamääräyksiksi ja tarpeet melun vähentämiseksi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 FI-00210 Helsinki Puh.: +3 207 8 11 Fax: +3 207 8 800 WSP Finland Y-tunnus: 08756-5 Kotipaikka: Helsinki www.wspgroup.fi

3 (11) Toimeksianto Työn tarkoituksena oli tehdä meluselvitys asemakaavamuutostyön tueksi. Selvityksessä arvioidaan tie- ja raideliikenteen melupäästöjen vaikutuksia, jotka kohdistuvat asemakaava-alueelle suunniteltuihin ja sen ympäristössä oleviin asuinrakennuksiin. Selvityksessä arvioidaan suunniteltavien rakennusten ulkoseinärakenteen ääneneristävyyden vaatimuksia sekä asuinrakennusten oleskelupihojen melutasoja. Selvitys on tehty NCC Rakennus Oy:n toimeksiannosta. FM Sirpa Lappalainen ja DI Mikko Alanko WSP Finland Oy:stä on tehneet projektin melulaskennat ja laatineet tämän raportin. FM Ilkka Niskanen WSP Finland Oy:stä toimi melu-, runkomelu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitysten projektipäällikkönä. Raporttia on päivitetty tammikuussa 2011 korjaamalla henkilöjunien nopeudet tarkasteltavalla osuudella. Kaikkien henkilöjunien nopeutena on tässä päivityksessä käytetty 80 km/h. Aikaisemmassa raportissa henkilöjunien nopeus oli km/h. Tieliikenteen ja ilmanvaihtokoneiden melua koskevat kohdat on säilytetty muuttumattomina. 1 Lähtötiedot ja menetelmät 1.1 Suunnittelualue Tampereen keskusareenaa suunnitellaan Tampereen aseman eteläpuolelle osittain ratapihan päälle tulevalle kannelle. Keskusareenan lisäksi kannelle suunnitellaan rakennuksia, joihin tulee mm. hotelli, toimisto- ja liikerakentamista sekä asuntoja. Alueelle laaditaan asemakaavan muutosta, jonka tueksi tämä meluselvitys on tehty. 1.2 Laskentamalli ja sen muodostaminen Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 4.0 ympäristömelumalliin kuuluvilla pohjoismaisilla tieliikenne- ja raideliikennemelumalleilla (Nordic Council of Ministers 1996, Nordic Council of Ministers 1996b). Laskennallisesti arvioitiin alueen tieliikenteen ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot. Laskentamalli ottaa huomioon maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan aiheuttamat vaimennukset. Laskentamallissa pohjana on käytetty Tampereen kaupungin karttaaineistojen pohjalta laadittua maastomallia. Saatu kartta-aineisto sisälsi maanpinnan korkeuspisteet, katujen korkeustiedot ja nykyiset rakennukset. Melun laskentamallissa kannelle suunnitellut rakennukset on sijoitettu NCC Rakennus Oy:ltä saatujen suunnitelmien mukaisesti. Rakennukset on sijoitettu kannelle 11.10.2010 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti. Laskentamallissa maan pinta on oletettu akustisesti pehmeäksi (absorptiosuhde 1). Alueella ei ole merkittäviä melulaskentaan vaikuttavia vesialueita. Laskennassa huomioitiin ensimmäisen kertaluokan heijas-

4 (11) tukset rakennuksista ja muista kovista pinnoista. Laskentamalli on niin sanottu myötätuulimalli eli sillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melulähteestä arvioitavaan kohteeseen. Melutasoja on laskettu 10 x 10 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. Rakennuksiin kohdistuvia äänenpainetasoja on lisäksi tarkasteltu julkisivuihin sijoitettujen laskentapisteiden avulla ja kattotasojen oleskelupihojen äänenpainetasoja on tarkasteltu kattotasoille sijoitettujen laskentapisteiden avulla. Tieliikennemelun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja sääolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sääolosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat ± 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Laskentamallivertailussa mitatut ja lasketut melutasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkastellun suunnittelualuetta rakennusmassoineen voidaan pitää melko monimutkaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tässä tapauksessa on luokkaa ± 3 db. 1.3 Laskennassa käytetyt liikennemäärät Melulaskennat suoritettiin nykytilanteen liikennemäärillä sekä vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä. Nykytilanteen tieliikenteen määrät saatiin Tampereen kaupungilta. Liikennemäärät perustuivat 2000-luvulla tehtyihin liikennelaskentoihin. Ennustetilanteen tieliikennemäärät saatiin Destia Oy:ltä, joka oli laatinut liikenne-ennustemallin alueelle pohjautuen Talli-liikennemalliin. Tieliikenteen raskaan liikenteen osuuksina käytettiin nyky- ja ennustetilanteessa kaikilla teillä 4 % lukuun ottamatta Hämeentietä (raskaan liikenteen osuus 17 %) ja Itsenäisyydenkatua (11 %). Raideliikenteen nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät saatiin VR:ltä. Nykytilanteen liikennemäärät perustuivat toteutuneisiin liikennemääriin keskiviikkona 18.8.2010. Ennustetilanteen junamäärät perustuivat arvioihin liikenteen kasvusta. Laskennoissa tavarajunien nopeuksina käytettiin asiantuntija-arviota junien todellisesta nopeudesta. Kaikkien henkilöjunien nopeutena käytettiin 80 km/h koko tarkastelualueella. Laskennoissa käytetyt liikennemääriä koskevat lähtötiedot on esitetty liitteessä 1.

5 (11) 1.4 IV-koneiden äänitehotaso Keskusareenan ilmanvaihtokoneiden aiheuttamaa äänitasoa ympäristöön arvioitiin laskennallisesti. Koska areenaan tulevia ilmanvaihtokoneita ei selvityksen tekovaiheessa tiedetty, käytettiin saatavilla olevia tietoja. Ilmanvaihdon ilmamääränä käytettiin Turkuhallin ilmanvaihtokoneiden ilmamäärää, joka löydettiin Turkuhallin internetsivuilta. Ilmamääränä käytettiin 1 m 3 /s. Ilmamäärä jaettiin ilmanvaihtokoneiden määrällä, jolloin saatiin yhden ilmanvaihtokoneen ilmamääräksi 7,4 m 3 /s, kun koneita Turkuhallissa on 19 kpl. Yhden ilmanvaihtokoneen äänitehotaso otettiin Fläktwoods Oy:n internetsivuilta löytyvästä teknisestä ohjeesta. Ohjeessa oli annettu koneen äänitehotaso suhteessa ilmamäärään. Selvityksessä käytettiin Turkuhallin tavoin 19 kappaletta ilmanvaihtokoneita, joiden äänilähteet sijoiteltiin tasaisin välein ympäri areenarakennusta. Äänilähteet sijoitettiin 125 1 metrin korkeudelle merenpinnasta. Ilmanvaihtokoneen äänitehotasosta vähennettiin saman valmistajan internetsivuilta löytyvän kanavaäänenvaimentimen vaikutus. Saatu äänitehotaso oktaavikaistoittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmanvaihtokoneille käytetty äänitehotaso (L WA ) oktaavikaistoittain. Hz 31,5 125 2 0 1000 2000 00 8000 Puhallin, 7,4 m3/s 88,0 89,0 88,0 96,0 96,0 100,0 101,0 97,0 97,0 Äänenvaimennin KLT 0 5,0 5,0 2,0 5,0 15,0 18,0 16,0 15,0 19,0 Äänitehotaso 83,0 84,0 86,0 91,0 81,0 82,0 85,0 82,0 78,0 Koska asennettavia ilmanvaihtokoneita ei vielä selvityksen tekovaiheessa tiedetty, on selvityksessä käytetty äänitehotaso arvioluonteinen. Mikäli areenaan tulevien ilmanvaihtokoneiden todellinen äänitehotaso poikkeaa tässä selvityksessä esitetystä oleellisesti tulee laskennat suorittaa uudestaan. Oleellisena muutoksena voidaan pitää yli 5 db muutosta A-painotettuun äänitehotasoon.

6 (11) 1.5 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 2). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 2. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot, L Aeq,7-22 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot, L Aeq,22-7 db / db db db 3) db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat db - Liike- ja toimistohuoneet db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ulkoalueiden ohjearvoja sovelletaan myös asuntojen parvekkeisiin. 1) 2)

7 (11) 2 Tulokset ja niiden tarkastelu Johtuen junaliikenteen jakautumisesta päivä- ja yöajalle raideliikenteen aiheuttamat yöajan melutasot ovat mitoittavia ohjearvoon verrattaessa. Myös sisätiloissa yöajan ohjearvo 30 db (L Aeq,22-7 ) on raideliikenteen osalta mitoittava. Johtuen tieliikenteen jakaantumisesta päivä- ja yöajalle yöajan ohjearvo on ulkona mitoittava uusilla asuinalueilla joilla sovelletaan db (L Aeq,22-7 ) ohjearvoa ja olemassa olevilla asuinalueille päiväajan ohjearvo (L Aeq,7-22 db) on mitoittava. Sisätiloissa päiväajan ohjearvo db (L Aeq,7-22 ) on mitoittava tieliikenteen aiheuttamien melutasojen osalta. 2.1 Tieliikenteen melu 2.1.1 Melun keskiäänitasojen leviäminen Asemakaava-alueen läpi kulkee vilkkaasti liikennöity Vuolteentie. Suunnittelualueen ympäristössä on myös muita vilkkaita katuja kuten, ja. Nykytilanteessa katuliikenteen aiheuttamat melutasot jäävät melko alhaisiksi kaavaalueella (liite 2, kuvat 1-2), jolla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on suurimmaksi osaksi db. Päiväajan db keskiäänitaso ylittyy nykytilanteessa Vuolteenkadun pohjoispuolella suunnittelualueella. Asemakaava-alueen ympäristössä sijaitsevien olemassa olevien asuinkerrostalojen piha-alueet ovat hyvin tieliikenteen melulta suojassa nykytilanteessa. Ennustetilanteessa tieliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot kohoavat paikoin jonkin verran liikennemäärien kasvusta johtuen (liite 2, kuvat 5-6). Liikenne-ennusteiden mukaan liikennemäärät kuitenkin myös pienenevät osaksi joukkoliikenteen käytön lisääntyessä. Tieliikenteen aiheuttamat ennustetilanteen keskiäänitasot eivät merkittävästi kasva tai pienene nykytilanteesta. Kannelle suurimmat keskiäänitasot aiheuttaa, joka kulkee kannen päällä. Myös Rautatienkadun ja Ratapihankadun liikenne vaikuttaa jonkin verran kannen melutasoihin. Kannelle toteutettavien rakennusten kattotasoille on suunniteltu asuinpihoja ja areenan eteläpäähän on suunniteltu puisto. Asuinpihojen ja puiston melutasoja tarkasteltiin niille sijoitettujen laskentapisteiden avulla. Tieliikenteen melu aiheuttaa lähellä rakennusten reunoja olevissa laskentapisteissä päiväajan ohjearvotason db ylittymisen (liite 2, kuva 8). Myös yöajan ohjearvotaso ylittyy useassa tarkastelupisteessä kattotasoilla. Näyttäisi siltä, että oleskelupihojen keskiosissa rakennusten reunat estävät melun leviämisen laskentapisteeseen, mutta rakennusten reuna-alueilla ohjearvotasot voivat ylittyä reilustikin. Areenan eteläosassa olevassa puistossa tieliikenteen melu ei ylitä ohjearvotasoja. Areenan tyhjennysajankohdan meluvaikutuksia tutkittiin mallintamalla kello 20-21 välinen tilanne, jolloin areenan tapahtuman loputtua autot lähtevät parkkihalleista (liite 2, kuva 7). Koska tilanne kuvaa myöhäi-

8 (11) sillan tunnin aikaista liikennettä, on muu tieliikenne jo vähentynyt ja areenan tyhjennysajankohdan meluvyöhykkeet (L Aeq,klo 20-21 ) jäävät siksi hieman pienemmiksi kuin koko päiväajan keskiäänitasovyöhykkeet (L Aeq,7-22 ). 2.1.2 Julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot Olemassa olevien asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuu nykytilanteessa suurimmillaan 66 db päiväajan keskiäänitaso Vuolteenkadun varrella ja db Rautatienkadun varrella (liite 3, kuva 1). Liikenteen lisääntyminen ennustetilanteessa aiheuttaa suurimmillaan 66 db päiväajan keskiäänitason Vuolteenkadun asuinhuoneistojen julkisivuun ja 65 db keskiäänitason Rautatienkadun asuinhuoneistojen julkisivuun (liite 3, kuva 5). Olemassa olevien asuinrakennusten tilanne ei siten oleellisesti muutu nykytilanteesta. Ennustetilanteessa kannelle suunniteltujen rakennusten asuinkerroksiin kohdistuu korkeimmillaan db keskiäänitaso päivällä Sorinsillan eteläpuolisen rakennuksen kohdalla (liite 3, kuva 7). Tässä rakennuksessa ja Sorinsillan pohjoispuolella olevan rakennuksen kohdalla tulee julkisivun aiheuttaman äänitasoeron rakennuksen sisä- ja ulkopuolella olla 25 db. Tähän äänitasoeroon päästään normaaleilla julkisivurakenteilla eikä kaavamääräystä asiasta tarvita. Kannen pohjoispäässä olevan hotellin alimpien asuinhuoneiden julkisivuun kohdistuu päivällä suurimmillaan db keskiäänitaso päivällä (liite 3, kuva 5). Hotellin asuinhuoneiden julkisivun aiheuttaman äänitasoeron tulisi siten olla 27 db Rautatienkadun ja Ratapihankadun puolilla (liite 4). Areenan länsipuolelle suunniteltavan asuinkerrostalon julkisivulle ei ole tarpeen antaa ääneneristävyysvaatimusta. 2.2 Raideliikenteen melu 2.2.1 Melun keskiäänitasojen leviäminen Rautatieliikenteen osalta yöajan ohjearvot mitoittavat suunnittelua. Yöaikana tavaraliikenteen määrä kasvaa verrattuna päiväaikaan, mutta henkilöliikenne vähenee päiväajasta. Suunnittelualueella tavaraliikenteen vaikutus onkin merkittävä yöajan keskiäänitasojen suhteen. Tässä päivitysraportissa tehty henkilöjunien nopeuden nosto 80 kilometriin tunnissa vaikuttaa enemmän päiväajan kuin yöajan melutasoihin, koska yöllä tavaraliikenteen vaikutus melutasoon on suuri. Päiväajan melutasot kasvavat nopeuden noston vuoksi keskimäärin hieman yli 3 db ja yöajan melutasot nousevat noin 1,5 db. Päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet ovat lähes saman suuruisia. Yöajan ohjearvo on kuitenkin tiukempi, joten yöajan melutasot ovat mitoittavia. Asemakaava-alueella ja sen ympäristössä raideliikenteen aiheuttama db yöajan keskiäänitaso leviää kauimmillaan noin 90 metrin päähän radasta nykytilanteessa (liite 2, kuva 4). Koko kaava-alueella yöajan keskiäänitaso ylittää db ohjearvotason. Sorinkadun varrella

9 (11) olevien asuinrakennusten radan puoleisilla alueilla melutasot ovat nykytilanteessa yöaikana korkeimmillaan noin db (L Aeq,22-7 ). Ennustetilanteessa keskusareenan toteuduttua rata kulkee asemakaava-alueella katettuna kannen alla. Raideliikenteen melu ei siten juurikaan kantaudu kannelle. Kansi suojaa myös Sorinkadun asuinrakennuksia ja ortodoksista kirkkoa raideliikenteen melulta (liite 2, kuva 10). Kannelle suunniteltujen asuinrakennusten kattotasojen asuinpihoilla raideliikenteen melu ei ylitä yöajan tai päiväajan ohjearvotasoja millään kattotasolla (liite 2, kuva 11). Kannen eteläpäässä olevassa puistossa raideliikenteen yöajan keskiäänitaso on melko korkea, laskentapisteissä db. Toisaalta oleskelu tällä alueella keskittynee päiväaikaan. 2.2.2 Julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot Nykytilanteessa asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvat rautatieliikenteen äänenpainetasot ovat suurimmat Vuolteenkadun ja Rautatienkadun risteyksen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen kohdalla, jossa julkisivuun kohdistuu korkeimmillaan db keskiäänitaso yöllä (liite 3, kuva 4). Ennustetilanteessa raideliikenteen melulla on vaikutuksia kannelle suunniteltujen rakennusten julkisivuihin kannen pohjois- ja eteläpäässä. Raideliikenteen melun vaikutukset Vuolteenkadun ja Rautatienkadun risteyksen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen julkisivuun vähenevät huomattavasti, kun rata katetaan kannella. Samoin myös ortodoksisen kirkon tilanne paranee hieman. Kannelle toteutettavien rakennusten asuinkerroksissa raideliikenteen melu aiheuttaa julkisivuille suurimmillaan db keskiäänitason yöaikana kannen pohjoispäässä (liite 3, kuva 12). Muissa asuinhuoneistoissa raideliikenteen vaikutus julkisivutasoihin jää merkityksettömäksi. Kannen pohjoispäässäkään ei tarvita julkisivun ääneneristävyysmääräyksiä asuinkerrosten osalta raideliikennemelua vastaan. Kannen pohjoispäässä olevan hotellin julkisivuun kohdistuva yöajan raideliikenteen melun keskiäänitaso on suurimmillaan db hotellin alimmissa kerroksissa (liite 3, kuva 10). Tämä edellyttää rakennuksen julkisivutasolta 32 db äänitasoeroa ulkopuolen ja sisäpuolen välillä, jotta hotellihuoneissa päästään ohjearvotasoihin yöllä. 2.3 Ilmanvaihtokoneiden melu Mikäli ilmanvaihtokoneet ovat toiminnassa ympäri vuorokauden saman tehoisina, on yöaikainen melutaso ohjearvojen kannalta määräävä. Ilmanvaihtokoneiden aiheuttama db päiväaikainen melutaso leviää n. metrin etäisyydelle areenarakennuksesta niissä suunnissa, joissa ei ole muita rakennuksia. Yöaikainen, db melualue leviää n.1 180 metrin etäisyydelle areenarakennuksesta (liite 2, kuva12).

10 (11) Areenarakennusta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat rakennuksen länsi- ja pohjoispuolella. Ilmanvaihtokoneet aiheuttavat enimmillään db A-painotetun keskiäänitason lähimpien suunniteltujen asuinhuoneistojen julkisivuun areenan länsi- ja pohjoispuolella (liite 3, kuva 13). Jotta laskennallinen yöajan keskiäänitaso 30 dba ei ylittyisi lähimmissäkään asuinhuoneissa, tulee äänitasoerotus asuinhuoneiden sisä- ja ulkopuolella olla vähintään 33 db. 2.4 Melun yhteisvaikutus Suunniteltavan asemakaava-alueen melutasoihin vaikuttaa sekä rautatieliikenteen että tieliikenteen melu. Raideliikenteen melu on luonteeltaan hetkellistä, sitä esiintyy vain kun juna ohittaa suunnittelualueen. Liikenne tosin on melko vilkasta alueella. Tieliikenteen melu on kuultavissa jatkuvasti ainakin päiväaikana. Asemakaava-alueella katuliikenteen ja raideliikenteen meluvaikutukset kohdistuvat eri puolille suunniteltavia rakennuksia. Raideliikenteen vaikutukset kaava-alueella jäävät paikallisiksi kun rata katetaan kannella. Raideliikenteen vaikutukset kohdistuvat kannen etelä- ja pohjoispäähän. Kansi suojaa osaltaan myös olemassa olevia rakennuksia. Katuliikenteen vaikutukset olemassa olevaan maankäyttöön jonkin verran lisääntyvät kannen ja keskusareenan rakentumisen myötä. Erityisesti suuret tapahtumat areenalla lisäävät alueen liikennettä hetkellisesti. Osittain tieliikenteen liikennemäärät myös laskevat. 3 Johtopäätökset Kannelle viitesuunnitelmassa esitetyissä rakennuksissa asuinhuoneistot sijaitsevat niin korkealla, että julkisivun ääneneristävyysvaatimuksia tie- tai raideliikenteen melua vastaan ei tarvita. Kannen pohjoispäähän suunniteltavan hotellin alimpiin kerroksiin kohdistuu sekä rautatie- että tieliikenteen melua, joka pitää huomioida julkisivun ääneneristävyyden mitoituksessa. Liike- ja toimistotilojen sisätiloille annettu ohjearvo on korkeampi kuin asuinhuoneiden, jonka vuoksi myös näissä tiloissa päästään ohjearvotasoihin normaaleilla rakenteilla. Rakennusten kattotasoille suunniteltujen asuinpihojen suunnittelussa tulee huomioida melu ja varmistaa ettei pihoilla tai ainakaan koko alueella ylitetä ohjearvotasoja. Liitteeseen 4 on koottu meluun liittyvät ehdotukset kaavamääräyksiksi ja muut tarpeet melun vähentämiseksi. Ilmanvaihtokoneiden melun vaikutuksia on tässä tarkasteltu karkeasti oletetuilla äänitehotasoilla. Melulaskenta kuitenkin osoittaa että ilmanvaihtokoneiden meluun tulee kiinnittää huomiota, etteivät ne aiheuta haittaa viihtyvyydelle tai jopa ohjearvotasojen ylityksiä alueella. Ilmanvaihtokanaviin tulee hankkia hyvät äänenvaimentimet ja valita myös mahdollisimman hiljaiset laitteet. Mikäli koneet ovat päällä jatkuvasti, on yöajan melutilanne ohjearvojen kannalta mitoittava.

11 (11) Yleisesti melulaskentojen perusteella voidaan sanoa, että asuinhuoneita voidaan sijoittaa + 25 metrin yläpuolelle kannen tasosta ilman että julkisivuille tulee antaa ääneneristävyysvaatimuksia. Poikkeuksena kannen pohjoispäässä asuinkerroksia voidaan sijoittaa vasta korkeuteen + metriä kannen tasosta johtuen raideliikenteen yöaikaisesta melusta. Vuolteenkadun eteläpuolelle kannen länsiosaan voidaan asuinrakennuksia sijoittaa alemmaksikin jopa kannen tasoon, koska tällä kohdalla ei ole melun kannalta merkittävää katua heti kannen vieressä. Jos asuinhuoneita sijoitetaan alle 25 metrin korkeuteen kannen tasosta Vuolteenkadun, Ratapihankadun tai Rautatienkadun puoleisille reunoille, tulee varmistua siitä että julkisivun ääneneristävyysmääräykset ovat riittäviä. Areenan ilmanvaihtokoneiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon laitteistojen aiheuttama melu siten, etteivät ne aiheuta oleskelualueilla ohjearvotasojen ylityksiä. Ohjearvot alittavat melutasot voidaan saavuttaa. Ilmanvaihtokoneiden melu tulee ottaa huomioon myös julkisivun ääneneristävyysvaatimuksia annettaessa asuinhuoneiden areenan puoleisilla julkisivuilla. Liike- ja toimistotiloja voidaan sijoittaa kannelle lähes rajoituksetta. 4 Viittaukset Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 7. Nordic Council of Ministers 1996a: Road Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 5. Nordic Council of Ministers 1996b: Railway Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 4. http://www.turkuhalli.fi/index.php?option=com_content&task=view&id= &Itemid=1 http://www.flaktwoods.fi/ Helsinki 19.1.2011 WSP Finland Oy Ilkka Niskanen

13 100 190 10100 10900 Tampere-talo 130 160 19800 174 10 100 93 90 100 21800 11000 200 32300 110 75 120 200 8200 23 19700 100 17300 10800 29900 Nykytilanteen liikennemäärät KVL (ajon/vrk)

Liite 1 (2/6)

L1 L5 L2 L6 L3 L4 92 91 96/97 805/806 Raiteiden numerointi

Junaliikennemäärät nykytilanteessa (toteutuneen liikenteen mukaan 18.8.2010) VÄLILLÄ KALEVANTIE - VIINIKAN JÄRJESTELYPIHA VÄLILLÄ ASEMA-KALEVANTIE Päivä Yö junapituus nopeus Päivä Yö junapituus nopeus Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h 91 IC 7 1 180 80 L1 IC 6 2 2 80 IC2 11 1 1 80 IC2 7 0 130 80 H (lähi) 4 1 80 H (lähi) 3 1 80 P 4 3 2 80 P 0 0 - - S 10 2 1 80 S 5 1 1 80 tavaraj 0 3 0 Päivä Yö junapituus nopeus Päivä Yö junapituus nopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L2 IC 4 0 2 80 92 IC 8 1 200 80 IC2 4 0 1 80 IC2 11 1 1 80 H (lähi) 6 0 80 H (lähi) 6 0 80 P 1 1 0 80 P 7 2 2 80 S 4 0 2 80 S 8 0 2 80 tavaraj 2 2 5 Päivä Yö junapituus nopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Päivä Yö junapituus nopeus L3 IC 2 0 180 80 Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h IC2 11 1 1 80 805/806 tavaraj 17 19 0 H (lähi) 1 0 80 P 6 1 200 80 Päivä Yö junapituus nopeus S 4 0 1 80 Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h 96/97 IC 4 1 180 80 Päivä Yö junapituus nopeus IC2 4 0 1 80 laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h H (lähi) 6 0 80 L4 IC 5 0 180 80 P 4 0 200 80 IC2 0 1 180 80 S 8 1 1 80 H (lähi) 1 0 80 tavaraj 3 5 280 P 5 2 300 80 S 5 2 1 80 Päivä Yö junapituus nopeus Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Päivä Yö junapituus nopeus 808 tavaraj 13 9 300 laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L5 IC 2 0 170 80 Raide 808 ei näy raidekartassa, se kulkee etelästä IC2 4 0 1 80 idän suuntaan (Helsinki - Jyväskylä) H (lähi) 5 0 30 80 P 3 1 170 80 S 8 0 210 80 Päivä Yö junapituus nopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L6 Tavaraj 4

Junaliikennemäärät ennustetilanteessa noin v. 2030 VÄLILLÄ KALEVANTIE - VIINIKAN JÄRJESTELYPIHA VÄLILLÄ ASEMA-KALEVANTIE Päivä Yö junapituus nopeus Päivä Yö junapituunopeus Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h 91 IC 12 3 180 80 L1 IC 7 2 2 80 IC2 18 1 1 80 IC2 10 0 130 80 H (lähi) 10 2 80 H (lähi) 6 1 80 P 8 2 2 80 P 4 1 - - S 18 1 1 80 S 8 2 1 80 tavaraj 1 6 0 Päivä Yö junapituunopeus Päivä Yö junapituus nopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L2 IC 6 1 2 80 92 IC 18 2 200 80 IC2 7 0 1 80 IC2 13 2 1 80 H (lähi) 8 0 80 H (lähi) 10 0 80 P 3 1 0 80 P 8 4 2 80 S 7 0 2 80 S 13 2 2 80 tavaraj 3 5 5 Päivä Yö junapituunopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Päivä Yö junapituus nopeus L3 IC 8 1 180 80 Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h IC2 14 2 1 80 805/806 tavaraj 21 30 0 H (lähi) 4 0 80 P 4 2 200 80 Päivä Yö junapituus nopeus S 7 1 1 80 Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h 96/97 IC 5 1 180 80 Päivä Yö junapituunopeus IC2 13 0 1 80 laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h H (lähi) 8 0 80 L4 IC 9 2 180 80 P 4 0 200 80 IC2 1 0 180 80 S 9 3 1 80 H (lähi) 2 0 80 tavaraj 2 4 280 P 5 3 300 80 S 8 3 1 80 Päivä Yö junapituus nopeus Raide juna junia kpl junia kpl m/juna km/h Päivä Yö junapituunopeus 808 tavaraj 13 14 300 laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L5 IC 5 1 170 80 Raide 808 ei näy raidekartassa, se kulkee etelästä IC2 12 0 1 80 idän suuntaan (Helsinki - Jyväskylä) H (lähi) 8 1 30 80 P 4 1 170 80 S 11 1 210 80 Päivä Yö junapituunopeus laituri juna junia kpl junia kpl m/juna km/h L6 tavaraj 27 4

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Tieliikenne Nykytilanne Päivämelualueet LAeq 07-22 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 1/12 27.9.2010

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Tieliikenne Nykytilanne Yömelualueet LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 2/12 27.9.2010

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Raideliikenne Nykytilanne Päivämelualueet LAeq 07-22 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 3/12 17.1.2011

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Raideliikenne Nykytilanne Yömelualueet LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 4/12 17.1.2011

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Tieliikenne Ennustetilanne v. 2030 Päivämelualueet LAeq 07-22 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 5/12 25.10.2010

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Tieliikenne Ennustetilanne v. 2030 Yömelualueet LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 6/12 25.10.2010

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Tieliikenne Areenan tyhjennysajankohta klo 20-21 Ennustetilanne v. 2030 Tunnin keskiäänitaso (LAeq, klo20-21) >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 7/12 25.10.2010

Rautatienkatu Tamper päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db Sorinkatu päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db Tampere-talo päivä: db yö: db päivä: db yö: db Tieliikenne Liite 2, kuva 8/12 25.10.2010 Ennustetilanne v. 2030 Päivä- ja yöajan keskiäänitasot (LAeq 07-22 ja LAeq 22-07) kattotasojen oleskelupihojen tarkastelupisteissä

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Päivämelualueet LAeq 07-22 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 9/12 17.1.2011

Sorinkatu Rautatienkatu Tampere-talo 100 1 m Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Yömelualueet LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 10/12 17.1.2011

Rautatienkatu päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: 33 db yö: db Sorinkatu päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db päivä: db yö: db Tampere-talo päivä: db yö: db päivä: db yö: db 100 1 m Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Päivä- ja yöajan keskiäänitasot (LAeq 07-22 ja LAeq 22-07) kattotasojen oleskelupihojen tarkastelupisteissä >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 11/12 17.1.2011

Rautatienkatu Sorinkatu Areenan ilmanvaihtokoneiden aiheuttama melu 100 1 m Päivä- ja yömelualueet LAeq 07-22 ja LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 2, kuva 12/12 25.10.2010

5 65 65 65 65 65 65 66 66 65 65 4 67 67 67 67 65 66 70 70 65 65 65 65 67 67 65 Tampereen kansi ja keskusareena 66 65 66 Tieliikenne 65 Sorinkatu 67 Rautatienkatu 65 67 Nykytilanne Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 100 1 m 5 65 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db 65 27.9.2010 Liite 3, kuva 1/13

7 Tampereen kansi ja keskusareena Tieliikenne Sorinkatu Rautatienkatu Nykytilanne Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 100 1 m 32 33 33 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db 27.9.2010 Liite 3, kuva 2/13

Rautatienkatu Hatanpään valtatie 33 33 33 Raideliikenne Nykytilanne Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 3/13 17.1.2011

Rautatienkatu Hatanpään valtatie 33 Raideliikenne Nykytilanne Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 4/13 17.1.2011

0 65 66 66 67 65 65 65 65 65 65 65 65 65 66 66 65 4 67 67 67 67 65 65 65 65 65 66 70 71 65 65 68 68 66 Tampereen kansi ja keskusareena 67 66 67 Tieliikenne 66 Sorinkatu 68 65 65 66 6 66 65 Rautatienkatu 65 68 Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 100 1 m 65 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db 25.10.2010 Liite 3, kuva 5/13

2 Tampereen kansi ja keskusareena Tieliikenne Sorinkatu 33 33 33 33 32 33 32 30 Rautatienkatu Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 100 1 m 33 33 32 33 32 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db 33 25.10.2010 Liite 3, kuva 6/13

Rautatienkatu Sorinkatu Tieliikenne Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 alimmissa kannen asuinkerroksissa 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 7/13 25.10.2010

Rautatienkatu Sorinkatu Tieliikenne Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 alimmissa kannen asuinkerroksissa 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 8/13 25.10.2010

Rautatienkatu Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 100 1 m Sorinkatu >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db 33 Liite 3, kuva 9/13 17.1.2011

Rautatienkatu Raideliikenne 65 65 Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 100 1 m Sorinkatu >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 10/13 17.1.2011

Rautatienkatu 33 33 Sorinkatu Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot päivällä LAeq 07-22 alimmissa kannen asuinkerroksissa 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 11/13 17.1.2011

Rautatienkatu Sorinkatu Raideliikenne Ennustetilanne v. 2030 Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat äänenpainetasot yöllä LAeq 22-07 alimmissa kannen asuinkerroksissa 100 1 m >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 12/13 17.1.2011

Rautatienkatu 29 30 32 32 32 5 Sorinkatu 32 33 29 32 33 33 32 23 30 31 31 27 33 33 33 Areenan ilmanvaihtokoneiden aiheuttama melu 100 1 m Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat äänenpainetasot päivällä ja yöllä LAeq 07-22 ja LAeq 22-07 >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db Liite 3, kuva 13/13 25.10.2010

Sorinkatu Rautatienkatu Melua koskevat ehdotukset kaavamääräyksiksi ja tarpeet melun vähentämiseksi Julkisivun äänitasoero 33 db (ellei ilmanvaihtokoneiden melua muutoin saada piennettyä) Julkisivun äänitasoero 32 db Julkisivun äänitasoero 27 db Kattotason tai puiston suojaaminen rautatieliikenteen melulta Liite 4 17.1.2011 Kattotason tai puiston suojaaminen tieliikenteen melulta