Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena on osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Osallisuudella tarkoitetaan kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista. Espoossa osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Ohjelma on edennyt hyvin. Vuoden 2015 aikana kehitysohjelmassa on toteutettu kahdeksaa toimenpidettä, joista viisi alkoi jo vuonna 2014 ja kuusi jatkuu vielä vuonna 2016. Toimenpiteistä on tehty ohjausryhmän hyväksymät toimenpidesuunnitelmat. Ohjausryhmä seuraa toimenpiteiden etenemistä. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Toimiva päätöksenteko Espoon kaupunki liittyi Kuntalaisaloite.fi-verkkopalveluun. Oikeusministeriön ylläpitämässä, maksuttomassa aloitepalvelussa kuntalainen voi tehdä kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Miten voin vaikuttaa? -toimenpiteessä on kuvattu avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet sekä tunnistettu, kuvattu ja laajennettu olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Työryhmän työskentely jatkuu vuoden 2016 kevään loppuun, jolloin kuntalaisille valmistuu esite, jossa kuvataan oikeat vaikuttamisen paikat. Sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista valmistelussa ja päätöksenteossa kootaan tietopaketti. Uusi kuntalaki määrittelee kunnan lakisääteiset vaikuttajaelimet. Espoo teki arvion uuden lain vaikutuksista. Uutta kuntalakia käsiteltiin nuorisovaltuustossa, vanhusneuvostossa ja vammaisneuvostossa ja heidän kanssaan käynnistettiin kehittämishanke. Lähi(ö)tekeminen vanhalla asuinalueella -toimenpiteen pilotissa kokeiltiin osallistuvaa budjetointia lähitekemisen työkaluna. Asukkaat valitsivat Suvelan asukaspuistoon mieleisensä laitteet, toiminnot ja istutukset eli jakoivat hankkeelle varatun budjetin karttapohjaisen pelin avulla. Budjetoi puisto -menetelmä voitti Laatukeskuksen järjestämän Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailun julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yksiköiden sarjassa. Myöhemmin toimenpide tuottaa toimintamallin, jonka avulla voidaan vahvistaa uudenlaisia yhteistoiminnan ja -tekemisen muotoja virkamiesten, aktiivien ja kuntalaisten välille. Espoon vuosittain teettämän kyselytutkimuksen Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 mukaan vaikutusmahdollisuuksiin tyytyväisten espoolaisten osuus oli noussut edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön. Saman kyselytutkimuksen mukaan 17 % 18 70-vuotiaista piti kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaa Espoossa hyvänä, prosenttiyksikön enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottamushenkilöiden toimintaan suhtaudutaan kunnissa usein melko kriittisesti, niin myös Espoossa.
Kuntalaisilla on tunne, että he voivat vaikuttaa Kuvio 1. Miten hyvin kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet on hoidettu asuinkunnassa, tyytyväisten osuus 18 70-vuotiaista, % 100 80 60 40 20 0 25 24 29 31 2012 2013 2014 2015 Kuvio 2. Miten hyvin kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta on hoidettu asuinkunnassa, tyytyväisten osuus 18 70-vuotiaista, % 100 80 60 40 20 0 19 16 16 17 2012 2013 2014 2015 Espoo.fi-palautejärjestelmässä palautteita oli 11 551 kpl (vuonna 2014 yhteensä 8 666 kpl). Yhden palautteen keskimääräinen käsittelyaika oli 3 päivää ja mediaani yhden työpäivän. Palautteet jakautuivat seuraavasti: Toimenpide-ehdotuksia oli 37 % Moitteita oli 25 % Kysymyksiä oli 21 % Kommentteja oli 8 % Kiitoksia oli 5 % Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön mobiilipalaute. Näitä palautteita on tullut vuoden 2015 aikana 329 eli 3 % koko palautteiden määrästä. Mobiilipalautteita ei luokitella. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Lisäksi edustuksellisen
demokratian toimivuus edellyttää, että luottamushenkilöt eivät etäänny kuntalaisista ja että he todella pystyvät vaikuttamaan kunnan päätösvallassa oleviin asioihin. Espoon kuntademokratian osallisuustapoja on paljon, välineet ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Toimenpiteen toteutus on käynnissä ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään edelleen koko organisaatiossa. Ohjelman toimenpiteet edistävät kehitystä, mutta ohjelmalle asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei välttämättä täysin päästä. Hyötytavoite: Palkitseva lähitekeminen Meidän puisto -toimenpiteessä on kehitetty malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen. Mallia on pilotoitu noin kymmenessä erilaisessa kohteessa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Meidän puisto -mallia on esitelty eri seminaareissa ja lehtiartikkeleissa innovatiivisena ja asukkaita osallistavana esimerkkinä. Toiminta vakiintuu ja laajenee pysyväksi toiminnaksi. Uuden alueen lähitekemisen tapaa on toteutettu Suurpellossa asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja kaupungin työntekijöiden aktiivisena lähitekemisenä. Tavoitteena on selvittää, mitkä asiat mahdollistavat, tukevat ja edistävät tätä verkostomaista ja asukaslähtöistä lähitekemisen tapaa ja kuvata se. Opinnäytetyönä keväällä 2016 valmistuvaa mallia hyödynnetään uusien asuinalueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa. Toimenpiteessä luotiin myös malli oppilaitosyhteistyöstä, jossa osa opinnoista suoritetaan living-lab -tyyppisesti espoolaisilla alueilla. Opiskelijoiden tuotoksia on hyödynnetty toiminnassa konkreettisesti. Asukkaat ovat olleet mukana toiminnassa. Alueelle on perustettu erilaisia asukastyöryhmiä. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi vuonna 2014 kartoitettiin Espoon organisaatiossa ja tapahtumissa tehty vapaaehtoistyö. Huomattiin, että on lukuisia hyviä esimerkkejä, mutta koko kaupungin organisaatiota koskevat vapaaehtoistyön toimintaperiaatteet puuttuvat. Vuonna 2015 Espoo kokosi ja jakoi esimiehilleen vapaaehtoistoiminnan tietopaketin, jossa kerrotaan vapaaehtoistoiminnasta esimiehen näkökulmasta. Mukana paketissa on vapaaehtoistyöstä kertova havainnollinen juliste. Kun toimintaperiaatteet ovat selkeät, on helpompi ottaa vapaaehtoisia mukaan omaan toimintaan. Vuoden 2015 Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Espoossa 6. 9. elokuuta 2015 teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, niin syntyperäisille espoolaisille kuin muualta muuttaneillekin. Päätapahtumapaikkana oli Leppävaara. Ohjelmassa oli runsaasti kaikille avoimia tapahtumia, joiden kautta myös kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia löytää uusia puolia omasta kotiseudustaan. Asukasyhdistyksiä tuettiin määrärahalla mahdollisimman monien asukastilaisuuksien järjestämiseksi. Lisäksi kotikaupunkipolkukävelyitä tai muita paikallisia opastettuja kävelyretkiä järjestettiin monin paikoin ja niissä käytettiin painettuja kotikaupunkipolkuesitteitä, joissa kerrotaan merkityksellisistä paikoista. Asukasfoorumien arviointia tehtiin gradukyselytutkimuksella, joka lähetettiin valmisteluryhmien jäsenille. Vastausten perusteella selvisi useita kehityskohteita. Arviointia tehtiin myös kysymällä asukasfoorumeihin osallistuneilta arviota tilaisuuksien onnistumisesta. Asukasfoorumien valmisteluryhmien kanssa pidettiin yhteinen seminaari ja valmisteluryhmien puheenjohtajien kanssa kehittämiskokoukset.
THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimusten mukaan aktiivisesti osallistuvien osuus väestöstä oli Espoossa noussut vuodesta 2012 vuoteen 2015 yhden prosenttiyksikön 30 prosenttiin. Vuosina 2013 ja 2014 osuus oli laskenut, mutta viimeisimpänä vuonna jo ylitti aiemman osuuden. Meidän puisto -piloteissa asuinympäristöä on saatu siistimmäksi ja asukkailleen miellyttävämmäksi kohteissa, joissa kaupungin resurssein vastaavaa tasoa ei olisi pystytty saavuttamaan. Toimijat ovat noudattaneet sovittuja sääntöjä eikä ylilyöntejä ole tapahtunut. Toiminta on antanut tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa ja aktivoinut yksityishenkilöitä yksin ja ryhminä kantamaan vastuuta asuinympäristöstään. Päätökset toiminnan jatkumisesta osana toimialan normaalia toimintaa tehdään vuonna 2016. Espoon vahvuus ovat aktiiviset kuntalaiset. On tärkeää vahvistaa Espoo-henkeä ja - identiteettiä. Kotiseutupäivien teema rakkaudesta kotiseutuun vahvisti tätä. Leppävaarassa pidetyille kotiseutumarkkinoille osallistui noin 4 000 henkilöä. Lisäksi saattamalla yritykset ja yhteisöt mukaan lähiympäristön toimintaan ja kehittämiseen Espoolla on suuria mahdollisuuksia onnistumiseen ja uudenlaiseen lähitekemiseen. Toimenpiteiden toteutus tukee hyvin tätä kehitystä. Hyötytavoite: Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Muotoile!maa -toimenpiteessä osallistettiin sekä ikäihmiset että henkilökunta lähiympäristönsä kehittämiseen Espoon keskuksen ja Soukan palvelutaloissa sekä Kauklahden asu ja elä -keskuksessa. Toimenpiteen onnistumista arvioitiin tekemällä kaksi asiakaskyselyä vuoden 2015 aikana. Kehittämistyö otettiin hyvin vastaan ja sitä pidettiin hyvänä. Ympäristön kehittämisessä onnistuttiin, sillä kaikissa kohteissa on nyt toimivampi ulkoiluympäristö. Toimiva piha hyötykasveineen myös aktivoi ikäihmisiä. Kauklahdessa viljelystä on tullut olennainen osa yksikön toimintaa. Osassa kohteita kehittäminen jouduttiin kohdistamaan perusremontteihin eikä kaikkia havaittuja ongelmia saatu korjattua, mikä latisti tunnetta vaikuttamismahdollisuuksista. Osallistavaa lähiympäristön kehittämistä tai muita tasavertaisesti osallistavia suunnittelumenetelmiä suositellaan käytettäväksi aina kun se on mahdollista. Intoa elämään -kurssipilotissa räätälöitiin alun perin senioreille tarkoitettu kurssimalli maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen. Pilottikurssin osallistujat saivat uutta tietoa arkensa tueksi ja jakoivat keskenään kokemuksiaan ja tietojaan. Kirjoitustaidottomuus tuotti haasteita. Vertaisohjaajien kouluttamiseen aika oli liian lyhyt, vaikka ohjaajakoulutukseen halukkaita oli useita. Kurssin seurauksena Espoo pääsi mukaan Vantaan Niceheartsin Naapuriäidit-hankkeeseen. Espoosta etsittiin 40 maahanmuuttajanaista, jotka koulutetaan keväällä 2016 mentoreiksi toisille maahanmuuttajanaisille. Turvapaikanhakijamäärien kasvaessa rajusti toimenpiteessä pilotoitu ryhmämuotoinen kotouttaminen on jatkossa yksi varteenotettava vaihtoehto. Tärkeää on myös saada Espoossa jo pidempään asuneita maahanmuuttajia mukaan. Yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajajärjestöjen kanssa olisi hyödyksi. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna 2015 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman kanssa asiantuntija- ja ohjausryhmätapaamisilla. Myös nuoria osallistui tapaamisiin. Tuloksista johdettiin toimenpiteitä, ja työ jatkuu vuoden 2016 ajan.
Palvelutuotanto kumppanuusperiaatteella -toimenpiteen käynnistyminen siirtyi keväälle 2016. Toimintamallia on kehitetty syksyn 2015 aikana eteenpäin. Eduskuntavaalit olivat huhtikuussa 2015. Äänestysaktiivisuuden parantamiseksi eduskuntavaaleissa tehtiin yhteistyötä Oikeusministeriön ja Vantaan kaupungin sekä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Vaaliviestintä ja maahanmuuttajille suunnattu vaalipaneeli eivät silti nostaneet äänestysaktiivisuutta, vaan se laski edellisistä eduskuntavaaleista yhdellä prosenttiyksiköllä 77 prosenttiin. Espoon äänestysaktiivisuus oli kuitenkin korkein verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Toimintaa kehitetään kokeilujen avulla. Erilaisten kuntalaisten tarpeet otetaan huomioon kehittämistyössä. Hyötytavoite toteutuu. Hyötytavoite: Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Uudet sähköiset kanavat avaavat monelle entistä vaivattomampia tapoja ilmaista mielipiteensä tai antaa kehitysehdotuksia tai palautetta. Kaikissa Osallistuva Espoo -kehitysohjelman toimenpiteissä kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista. Kaikilla toimialoilla sosiaalisen median käyttö asukkaiden kuulemisessa ja dialogissa kuntalaisten kanssa on lisääntynyt. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu alkoi käyttää kaupungin Facebook-sivua ja Twitter-tiliä uutena asiakaspalvelu- ja palautekanavana, mikä tarjoaa asiakkaille entistä vaivattomamman, avoimen tavan mielipiteen ilmaisuun. Valtuuston webcast-näkymässä otettiin heti vuoden alussa käyttöön Twitter-virta hashtagilla #espoovaltuusto. Näin Espoossa toimitaan! -toimenpiteessä saatiin valmiiksi kaupungin yhteinen palveluesite, jossa luetellaan tiiviisti kaupungin palvelut yhteystietoineen. Sen avulla vahvistetaan espoolaisten identiteettiä ja autetaan hahmottamaan kaupungin palveluja. Jatkotoimenpiteistä (käännös ruotsiksi ja englanniksi sekä uusintapainos) päätetään esitteen saaman vastaanoton ja menekin mukaan. Espoon kaupungin kaikki esitteen ja julkaisut koottiin yhdelle sivulle, joka löytyy suoraosoitteesta www.espoo.fi/julkaisut. Kyselytutkimuksen mukaan espoolaisten tyytyväisyys tiedottamiseen kunnan palveluista oli noussut viime vuodesta. Tiedottamista kunnan palveluista piti Espoossa vastaajista 69 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon 53 % nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut seitsemän prosenttiyksikköä. Helppojen työkalujen myötä kynnys kertoa mielipiteensä madaltuu. Sähköisistä tietoverkoista on tullut paikka olla aktiivinen. Organisaatioiden myös oletetaan olevan suoremmassa ja avoimemmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa kuin aiemmin. Kaupungilta tämä edellyttää herkkyyttä kuunnella, resursseja ja toimintatapojen muutosta. Ohjelman toimenpiteillä on osaltaan vastattu näihin vaatimuksiin. Hyötytavoite toteutuu.
3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Toimenpiteitä on toteutettu laajasti moniammatillisena yhteistyönä. Ohjausryhmä on pitänyt vuoden 2015 aikana seitsemän kokousta. Ohjausryhmä on pitänyt huhtikuussa asukasfoorumien kanssa yhteisen seminaarin. Ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet poikkihallinnollisten ohjelmien yhteisseminaareihin. Lisäksi Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman kanssa toteutetaan yhteinen seminaari lasten ja nuorten osallisuudesta. 4 Määrärahan käyttö Kuluja arvioidaan olleen vuoden 2015 aikana yhteensä noin 50 000 euroa. Tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa toteuttavien toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Vuoden 2016 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat projektit ja toimenpiteet Seuraavia toimenpiteitä jatketaan: Nuorten osallisuus toimenpiteiden työstöä edelleen Lähitekemisen tapa uusille asuinalueille case Suurpelto Miten voin vaikuttaa? Näin Espoossa toimitaan! Kuntalaisaloite.fi palvelun käytön seuranta Espoossa Palvelutuotanto yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa -pilotti Asukasfoorumien toiminta Vaikuttajatoimielimet ja uusi kuntalaki Uudet, vuonna 2016 alkavat projektit ja toimenpiteet Uusina toimenpiteinä käynnistetään kaksi toimenpidettä: omaehtoinen kotoutuminen ja osallisuus osana asukkaiden hyvinvointia -selvitys. Kuntalais- ja päättäjätutkimuksen tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.