Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1009/2010 vp Yksintyöskentely yö- ja ilta-aikaan kauppaliikkeissä Eduskunnan puhemiehelle Kauppaliikkeiden aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut esiin yötyön ongelmat kauppaliikkeissä erityisesti silloin, kun myyjä on yksin työssä. Asiaan on kiinnitetty huomiota mm. Keski-Uusimaa-lehdessä 3 päivänä joulukuuta 2010. Kaupan henkilökunnan turvallisuutta on parannettu koulutuksella ja teknistä turvavarustusta kehittämällä. Lopputuloksena on kuitenkin se, että työntekijä on yksin yöaikaan ja hänellä on vain rajoitettu mahdollisuus puolustaa itseään ja liikkeen omaisuutta, kun asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai muuten epäasiallisesti. Pulmatilanteita tulee myös silloin, kun myyjällä on tarve taukoon tai kun tulee tekninen vika esimerkiksi pullonpalautusautomaattiin ja se pitäisi huoltaa kuntoon. Jos kaupan liikkeissä olisi kaksi henkilöä työssä yhden sijasta, niin pulmaja vaaratilanteet vähenisivät selvästi. Myös fyysisen väkivallan uhka pienentyisi ja turvallisuus työssä lisääntyisi. Kaupan alan ammattiliitot ovat tämän vuoksi esittäneet, että henkilökuntaa tulisi olla aina vähintään kaksi. Vaarallisin aika tehdä työtä yksin on myöhään illalla ja yöllä, kun asiakkaiden käytös muuttuu. Asiakkaana on silloin myös enemmän alkoholin tai muun huumeen vaikutuksen alaisia henkilöitä, joiden käyttäytyminen on arvaamatonta. Myös tahallinen vahingonteko tai rikos tapahtuu useasti yövuorojen aikana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen yksin työskentelevän myyjän ilta- ja yötyön vaarallisuudesta kauppaliikkeissä, ja jos on, niin aikooko hallitus tuoda eduskunnalle esityksen, jossa esimerkiksi kello 21.00 7.00 edellytetään kauppaliikkeissä olevan vähintään kaksi henkilöä työssä samassa myyntitilassa? Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010 Jacob Söderman /sd Pia Viitanen /sd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1009/2010 vp: Onko hallitus tietoinen yksin työskentelevän myyjän ilta- ja yötyön vaarallisuudesta kauppaliikkeissä, ja jos on, niin aikooko hallitus tuoda eduskunnalle esityksen, jossa esimerkiksi kello 21.00 7.00 edellytetään kauppaliikkeissä olevan vähintään kaksi henkilöä työssä samassa myyntitilassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö on työsuojelukysymyksenä painottanut väkivallan uhan torjuntaa lainsäädännössä, työsuojelun valvontatoiminnassa sekä tiedottamisessa. Työturvallisuuslaissa säädetään työntekijään kohdistuvan fyysisen väkivallan uhan ja työssä esiintyvien väkivaltatilanteiden ennalta ehkäisystä. Lisäksi laissa säädetään yksintyöskentelyn turvallisuudesta. Työnantajan keskeinen velvollisuus on suorittaa väkivaltariskien selvittäminen, tunnistaminen ja arviointi (riskien arviointi). Sen jälkeen on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet. Väkivallan uhka on tietyillä toimialoilla ja tietyissä tehtävissä olennainen riskien arvioinnin osa. Lain mukaan työpaikalla, jossa on ilmeinen väkivallan uhka, on oltava väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Lisäksi työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, jolla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Yksintyöskentelyn osalta on säädetty, että työnantajan on huolehdittava, että yksin työskenneltäessä haitta tai vaara vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Vaara voi olla väkivallan uhka. Tarvittaessa on järjestettävä mahdollisuus yhteydenpitoon ja avun hälyttämiseen. Yksin työskentely yöaikaan on joissain tehtävissä väkivallan riskiä lisäävä tekijä. Riskien arvioinnin perusteella työnantajan päättää, mitkä ovat tarpeelliset ja riittävät toimenpiteet riskien torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Työnantaja tekee ratkaisunsa sillä uhalla, että virheellinen arvio on sanktioitu rikoslaissa työturvallisuusrikoksena. Työturvallisuuslaissa ei siis yleensäkään säädetä keinoista, vaan tavoitteista. Laissa ei siten säädetä henkilöstön mitoituksesta, vaan asia on työnantajan päätettävissä. Riskien arvioinnin tuloksena voi kuitenkin olla, että yksintyöskentely yöaikaan voi olla väkivallan uhan osalta niin riskialtista, että riskiä ei voida alentaa kohtuulliselle tasolle ilman, että toinen henkilö, työntekijä tai esimerkiksi vartija, on paikalla tai nopeasti saatavissa paikalle. Työturvallisuuslaissa ei kuitenkaan voida säätää henkilöstön mitoituksesta. Työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa kolmikantaisessa neuvottelukunnassa on hiljattain selvitetty väkivallan uhan riskialoja ja mahdollisia lainsäädäntötarpeita. Neuvottelukunnan aloitteesta päätettiin järjestää alueellisia, työpaikoilla suunnattuja koulutustilaisuuksia työsuojeluhallinnon johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näitä tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla maata 2009 2010. Niihin osallistui 2

Ministerin vastaus KK 1009/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. yhteensä lähes 900 henkilöä. Tavoitteena oli levittää tietoa lainsäädännön sisällöstä sekä hyvistä käytännöistä. Lisäksi kerättiin tietoa lainsäädännön kehittämistarpeista. Saatujen tietojen perusteella asia tulee neuvottelukunnassa uudelleen käsiteltäväksi, jolloin arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Väkivallan uhka on huomioitu myös työsuojeluvalvonnassa. Työsuojelun vastuualueiden toiminnan runkosuunnitelmassa 2008 2011 yhtenä keskeisenä työsuojeluvalvonnan painoalueena on asiakasväkivallan uhan hallinta runkosuunnitelmassa mainittujen toimialojen työpaikoilla. Vähittäiskauppa on sisällytetty asiakasväkivallan esiintyvyyden perusteella runkosuunnitelman toimialaluetteloon. Valvonnalla työsuojeluviranomaiset pyrkivät varmistamaan, että vähittäiskaupan työpaikoilla on toimivat hallintajärjestelmät asiakasväkivallan ja sen uhan hallintaan. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1009/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jacob Söderman /sd m.fl.: Är regeringen medveten om farligheten i expediters kvälls- och nattarbete i affärer då de arbetar ensamma, och om så är fallet, tänker regeringen förelägga riksdagen en proposition, i vilken det förutsätts att det i samma försäljningsutrymme i affärer ska finnas minst två personer i arbete t.ex. kl. 21.00 7.00? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Social- och hälsovårdsministeriet har som arbetarskyddsfråga prioriterat förebyggandet av risken för våld i lagstiftningen, arbetarskyddstillsynen och informationen. I arbetarskyddslagen föreskrivs om förebyggandet av hot om fysiskt våld mot arbetstagaren och av våldsituationer i arbetet. Dessutom finns det i lagen bestämmelser om säkerheten i ensamarbete. Det ingår i arbetsgivarens skyldigheter att utreda, identifiera och bedöma riskerna för våld i arbetet (riskbedömning). Därefter ska nödvändiga åtgärder vidtas. Risken för våld är en viktig del i riskbedömningen i vissa branscher och arbetsuppgifter. Enligt lagen ska på arbetsplatser där det finns en uppenbar risk för våld finnas ändamålsenliga säkerhetsarrangemang eller säkerhetsanordningar för att förebygga och begränsa våldet samt möjlighet att larma hjälp. Därtill ska arbetsgivaren utarbeta anvisningar om rutiner där det på förhand fästs uppmärksamhet vid hantering av hotfulla situationer och vid tillvägagångssätt med vars hjälp våldssituationers inverkan på arbetstagarens säkerhet kan förhindras eller begränsas. I fråga om ensamarbete föreskrivs det att arbetsgivaren ska se till att olägenheter eller risker undviks eller att de är så små som möjligt när arbetstagaren arbetar ensam. Risken i arbetet kan vara risk för våld. Vid behov ska man ordna möjlighet till kontakt och säkerställa möjlighet att larma hjälp. Ensamarbete på natten kan i vissa uppgifter innebära en ökad risk för våld. På basis av riskbedömningen beslutar arbetsgivaren om vilka åtgärder som är nödvändiga och tillräckliga för att förhindra eller begränsa riskerna. Arbetsgivaren avgör frågan vid äventyr att felbedömning har sanktionerats som arbetarskyddsbrott i strafflagen. I arbetarskyddslagen bestäms så inte om medel utan om mål. I lagen bestäms så inte om resursering av personal utan arbetsgivaren beslutar om den. Riskbedömningen kan ändå resultera i slutsatsen att ensamarbete nattetiden kan vara så riskabelt med hög risk för våld att risken inte kan minskas till en rimlig nivå utan att en annan person, arbetstagare eller till exempel vakt, också är på plats eller snabbt kan fås till platsen. I arbetarskyddslagen kan man dock inte bestämma om personalresurser. I trepartsdelegationen för beredning av arbetarskyddsbestämmelser har man nyligen utrett branscher med våldsrisker och möjliga lagstiftningsbehov. På delegationens initiativ beslutade man att anordna regional utbildning för arbetsplatser under arbetarskyddsförvaltningens ledning och i samarbete med arbetsmarknadsorganisationer. Sådan utbildning arrangerades runtom i 4

Ministerns svar KK 1009/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. landet 2009 2010. Nästan 900 personer deltog i den. Målet var att sprida information om lagstiftningens innehåll och om goda praxis. Därutöver samlade man information om behovet att utveckla lagstiftningen. På basis av dessa uppgifter tas frågan upp till nybehandling i delegationen, varvid lagstiftningsbehoven också utvärderas. Risken för våld har också beaktats i arbetarskyddstillsynen. I ramplanen 2008 2011 för verksamheten på ansvarsområdena för arbetarskyddet ingår i arbetarskyddstillsynens centrala prioriteter förebyggandet av kundvåld på arbetsplatserna i de branscher som anges i ramplanen. Detaljhandeln finns i ramplanens branschförteckning på grund av den höga förekomsten av kundvåld. Genom tillsyn strävar arbetarskyddsmyndigheterna efter att säkerställa att arbetsplatserna inom detaljhandeln har välfungerande kontrollsystem för kundvåld och risk för våld. Helsingfors den 22 december 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5