Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1/2012 vp Työpaikkakiusaamisen ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Työpaikkakiusaaminen on ollut viime aikoina useasti esillä eri tiedotusvälineissä. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 työolobarometriin vastanneista lähes 30 % on havainnut joskus työpaikallaan kiusaamista työtovereiden taholta. Työssäjaksamisen ja työelämän mielekkyyden säilyttämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei kukaan joutuisi kokemaan työssään kiusaamista. On hyvä, että asia on saanut paljon julkisuutta osakseen, sillä se voi mahdollisesti edesauttaa kiusaamisen havaitsemisessa ja siitä keskustelemisessa työpaikoilla. Erilaisia tukimuotoja tarvitaan jatkossa varmasti niin kiusatuille, kiusaajille kuin heidän työtovereilleenkin. Tukea tarvitaan myös kiusaamisen tunnistamiseen ja menettelyyn kiusaustilanteissa. Olisi tärkeää löytää keinoja myös kiusaamisen ehkäisemiseksi. On mahdollista, että työpaikkakiusaamisen viime aikoina saama huomio paljastaa paljon suuremman ongelman kuin aiemmin on luultu. Tähän tulisi varautua niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työpaikkakiusaamista voidaan jatkossa tehokkaasti ehkäistä? Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2012 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työpaikkakiusaamista voidaan jatkossa tehokkaasti ehkäistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus toimii aktiivisesti työelämäasioiden kehittämisessä. Työpaikkakiusaamisen eli häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun esiintyminen työelämässä on tiedostettu. Häirintään suhtaudutaan lainsäädännössä kielteisesti. Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työsuojeluviranomaiset valvovat tarkastamalla, että säädöksiä ja määräyksiä noudatetaan työpaikoilla. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun valvonta on yhtenä työsuojeluvalvonnan keskeisenä vaikuttamisalueena vuosina Valvontaa suunnataan niiden toimialojen työpaikoille, joilla esiintyy haitallista psykososiaalista kuormitusta, kuten häirintää ja epäasiallista kohtelua. Valvonnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työsuojelutarkastajille ohjeen häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun valvonnasta. Häirintätapaukset tulevat usein työsuojeluviranomaisten tietoon asiakkaan yhteydenoton perusteella. Kaikki nämä tapaukset selvitetään, ja mikäli todetaan, että kysymyksessä on terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, niin työnantajalle annetaan asiaa koskevat viranomaisohjeet. Työpaikat ja erityisesti työpaikan esimiehet ovat avainasemassa häirinnän ennalta ehkäisemisessä. Hallitusohjelmaan perustuvan johtamisen kehittämisverkoston tavoitteena on selvittää, koota ja levittää hyvän johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä työpaikkojen käyttöön. Lisäksi verkostossa edistetään ikäjohtamista työpaikoilla, kehitetään johtamiskoulutuksen laatua ja luodaan laatukriteerit hyvälle johtamiselle julkisella sektorilla. Johtamisen kehittämisverkoston toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. Johtamisverkosto.fi -sivuille kootaan menetelmistä ja malleista helposti käyttöön otettava työkalupakki, jota voi soveltaa omalla työpaikalla. Verkostossa tiedotetaan alueellisista tapahtumista, joissa kootaan toimijoita yhteen pohtimaan hyviä käytäntöjä. Johtamisen kehittämisverkosto ottaa työpaikat aidosti mukaan ja lähtee liikkeelle niistä nousevista asioista. Työpaikkakiusaamista on tutkittu laajalti mm. Työterveyslaitoksella. Tietyt organisaation toimintaan liittyvät piirteet, kuten kova suorituspaine, jäykkä hierarkia, suuri vastuu yhdistyneenä vähäiseen toimivaltaan, puuttuva sosiaalinen tuki työtovereilta tai esimieheltä sekä organisaation sisäiset rooliristiriidat, voivat lisätä kiusaamisen todennäköisyyttä. Hallitusohjelmaan kirjatun Työhyvinvointifoorumin tehtävänä on luoda hyvä yhteistyö yritysten, organisaatioiden ja työpaikkojen sisällä sekä eri verkostojen välillä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Foorumin kautta voidaan lisätä työpaikkojen tietoisuutta organisaation toiminnalle haitallisista tekijöistä ja tarjota työpaikoille 2

3 Ministerin vastaus KK 1/2012 vp Hanna Mäntylä /ps malleja ja hyviä käytäntöjä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennalta ehkäisemiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kiusaamiseen tulee puuttua jo ennen sen esiintymistä. Kun epäkohta havaitaan, se tulee ottaa puheeksi ja tehdä asialle jotain, ennen kuin tilanne muodostuu vaikeammaksi ratkaista. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att arbetsplatsmobbning i fortsättningen kunde effektivt förebyggas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen verkar aktivt för att utveckla arbetslivsfrågorna. Det är ett känt problem att arbetsplatsmobbning, dvs. trakasserier och annat osakligt bemötande, förekommer i arbetslivet. Lagstiftningen förhåller sig negativt till trakasserier. I arbetarskyddslagens (738/2002) 28 föreskrivs att om det i arbetet förekommer trakasserier eller annat osakligt bemötande av en arbetstagare som medför olägenheter eller risker for arbetstagarens hälsa, ska arbetsgivaren sedan han fått information om saken med till buds stående medel vidta åtgärder för att avlägsna missförhållandet. Arbetarskyddsmyndigheterna kontrollerar genom inspektioner att författningar och bestämmelser iakttas på arbetsplatserna. Tillsynen av trakasserier och annat osakligt bemötande är ett av de centrala tillsynsområdena under åren Tillsynen riktas mot arbetsplatser inom de branscher där det förekommer skadlig psykosocial belastning såsom trakasserier och annat osakligt bemötande. För att säkerställa en enhetlig tillsyn har social- och hälsovårdsministeriet utarbetat en anvisning om tillsynen av trakasserier och annat osakligt bemötande för arbetarskyddsinspektörerna. Arbetarskyddsmyndigheter får ofta veta om trakasserifall genom att en kund kontaktar dem. Alla sådana fall utreds, och om det konstateras att det är fråga om trakasserier eller annat osakligt bemötande som medför olägenheter eller risker för arbetstagarens hälsa, ger myndigheten anvisningar i ärendet till arbetsgivaren. Arbetsplatserna och särskilt förmännen på arbetsplatserna spelar en nyckelroll när det gäller att förebygga trakasserier. Syftet med nätverket för ledarskapsutveckling vilket baserar sig på regeringsprogrammet är att utreda, sammanställa och sprida god praxis i fråga om ledarskap och chefsarbete för att användas av arbetsplatserna. Ytterligare främjar nätverket åldersledandet på arbetsplatserna, utvecklar ledarskapsutvecklingens kvalitet och skapar kvalitetskriterier för ett gott ledarskap på den offentliga sektorn. Utvecklingsnätverket för ledarskapsutveckling organiseras av Arbetshälsoinstitutet. Man kommer att på webbplatsen "johtamisverkosto.fi" sammanställa en verktygslåda med metoder och modeller som är lätt att ta i bruk och tillämpa på den egna arbetsplatsen. På nätet kommer man att informera om regionala tillfällen där aktörer sammankallas för att fundera på goda praktiska lösningar. Nätverket för ledarskapsutveckling tar arbetsplatserna genuint med och startar med de ärenden som kommer fram på arbetsplatserna. Bl.a. Arbetshälsoinstitutet har gjort omfattande undersökningar om arbetsplatsmobbning. Vissa drag i organisationers verksamhet såsom stor prestationspress, stel hierarki, stort ansvar tillsammans med ringa befogenheter, bristande socialt stöd från medarbetarna eller förmannen samt rollmotsättningar i organisationen kan öka sannolikheten för att en individ blir mobbad. Målet med Forumet för välbefinnande i arbetet som inskrivits i regeringsprogrammet är att 4

5 Ministerns svar KK 1/2012 vp Hanna Mäntylä /ps skapa gott samarbete mellan företag, organisationer och arbetsplatser samt mellan olika nätverk för att främja välbefinnande i arbetet. Genom forumet kan man förbättra arbetsplatsernas kännedom om de faktorer som är skadliga för organisationens verksamhet och erbjuda arbetsplatserna modeller och god praxis för att förebygga trakasserier och osakligt bemötande och för att lösa problem. Mobbning bör förebyggas redan innan den förekommer. Observerade missförhållanden ska tas upp och åtgärdas innan situationen blir svårare att lösa. Helsingfors den 24 februari 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5