Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 466/2009 vp Turvallisuusalalla työskentelevien naisten oikeus erityisäitiysrahaan Eduskunnan puhemiehelle Yksityinen sektori työllistää ison joukon nuoria naisia vartijoina sekä järjestyksenvalvojina. Työhön kuuluu väistämättä väkivallan uhka, jota tietysti rajataan työsuojelulain edellyttämin keinoin. Tätä uhkaa ei kuitenkaan aina voida poistaa, sillä se on usein syy siihen, miksi ylipäätänsä työkohteessa työskennellään. Erityisäitiysrahasta säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004) sekä valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004). Nykyisen asetuksen lähtökohtana on, että erityisäitiysrahaan oikeutettuja ovat ne henkilöt, joiden työssä esiintyy faktisesti äidin tai sikiön terveydelle vaarallisia tekijöitä, kuten säteilyä, savua, tartuntavaaraa jne. Erityisäitiysrahaan ei ole oikeutta, jos tekijää ei ole, mutta saattaisi olla. Fyysinen uhka ei Kelan tulkinnan mukaan ole tämän vuoksi peruste erityisäitiysrahan saamiselle. Yksityisellä sektorilla työskentelevän naisvartijan tai järjestyksenvalvojan tullessa raskaaksi syntyy hyvin nopeasti tilanne, jossa hän pelkää sikiön terveyden puolesta ja tiedustelee työnantajalta mahdollisuuksia tehdä jotain työtä, jossa ei ole väkivallan uhkaa. Yksityisellä puolella toisin kuin esimerkiksi poliisissa ei juurikaan suorittavalle portaalle löydy turvallisempia toimistotöitä, vaan ainoa mahdollisuus on etsiä kohde, jossa väkivallan uhka ei ole akuutti. Näitä kohteita ei kuitenkaan aina ole tarjolla. Tilanne on raskaana olevan naistyöntekijän kannalta hyvin epäoikeudenmukainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus on huomioinut väistämätöntä fyysistä uhkaa työssään kohtaavien, raskaana olevien naistyöntekijöiden oikeuden turvalliseen työympäristöön ja mihin toimiin hallitus ryhtyy fyysisen uhan perusteen lisäämiseksi erityisäitiysrahaan oikeuttaviin syihin? Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2009 Sari Sarkomaa /kok Hanna-Leena Hemming /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 466/2009 vp: Miten hallitus on huomioinut väistämätöntä fyysistä uhkaa työssään kohtaavien, raskaana olevien naistyöntekijöiden oikeuden turvalliseen työympäristöön ja mihin toimiin hallitus ryhtyy fyysisen uhan perusteen lisäämiseksi erityisäitiysrahaan oikeuttaviin syihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutuslakiin (1224/2004) ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annettuun valtioneuvoston asetukseen (1335/2004) sisältyvät säännökset erityisäitiysrahan myöntämisen edellytyksistä. Niiden mukaan oikeus erityisäitiysrahaan syntyy raskaana olevalle naistyöntekijälle, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Erityisäitiysrahan maksamisen edellytyksenä kuitenkin silloinkin on, että työntekijä on muutoin työkykyinen, mutta työnantajalla ei ole mahdollisuutta järjestää hänelle muuta, edellä mainituista tekijöistä riskivapaata työtä ja työntekijä joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä. Valtioneuvoston asetukseen sisältyvät tarkemmat säännökset kemiallisista aineista, säteilystä ja tarttuvista taudeista, joiden voidaan arvioida vaarantavan työntekijän tai sikiön terveyden. Asetuksessa luetellaan myös eräitä työtehtäviä tai työoloja, joissa voidaan arvioida esiintyvän tällaista vaaraa. Työtehtävinä tai työoloina mainitaan maanalainen kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely tai vedenalainen sukeltaminen. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että työtehtäviin tai työolosuhteisiin liittyy kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka työskentely tapahtuu edellä mainituissa olosuhteissa. Työntekijälle tai sikiölle lääketieteellisesti arvioiden vaarallisen tekijän tai olosuhteen tulee siten esiintyä jatkuvasti työssä tai työolosuhteissa. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisen uhkan ei ole katsottu täyttävän erityisäitiysrahan myöntämisen edellytyksiä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ- ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Fyysisen väkivallan uhkaan varautuminen on yleinen, kaikkeen työhön liittyvä työnantajan velvollisuus. Se koskee paitsi raskaana olevia naistyöntekijöitä, myös muita työntekijöitä, jolloin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ottaen huomioon hänen ikänsä, sukupuolensa, ammattitaitonsa sekä muut henkilökohtaiset edellytyksensä. Uhkaan varautuminen on järjestettävä ensi sijassa työsuojelun keinoin esimerkiksi siirtämällä työntekijä vähemmän vaarallisiin työtehtäviin, päivä- 2

3 Ministerin vastaus KK 466/2009 vp Sari Sarkomaa /kok ym. vuoroon tai kohteeseen, jossa mahdollisuutta joutua väkivallan uhkalle alttiiksi ei esiinny tai se on vähäisempää. Jos ei muihin työtehtäviin siirtäminen työpaikalla ole mahdollista, on työtehtävät muutoin suunniteltava siten, että tarvittavin turvallisuusjärjestelyin ja -laittein sekä tarvittaessa apuvoimiin turvautumalla uhkaavat vaaratilanteet voidaan välttää. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivassa Työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa on kolmikantaisesti selvitetty työssä esiintyvän väkivallan uhkaa ja mahdollisuuksia sen vähentämiseksi. Selvityksen seurauksena on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana työsuojeluhallinnon johdolla yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työpaikoille suunnattava koulutus ja tiedotushanke, jonka tarkoituksena on tehostaa voimassa olevan lainsäädännön oikeaa täytäntöönpanoa ja levittää hyviä käytäntöjä työpaikoille. Väkivallan uhka tullaan myös ottamaan huomioon entistä tehokkaammin työsuojeluviranomaisen toiminnassa vuoden 2010 aikana. Näiden toimien vaikuttavuus ja tarpeelliset tehostamistoimet tullaan aikanaan arvioimaan ja toteuttamaan. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 466/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Hur har regeringen beaktat rätten till en trygg arbetsmiljö för gravida som i sitt arbete oundvikligen utsätts för fysiska hot och vilka åtgärder vidtar regeringen för att fysiska hot ska tas med som en grund för rätten till särskild moderskapspenning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I sjukförsäkringslagen (1224/2004) och statsrådets förordning om verkställighet av sjukförsäkringslagen (1335/2004) finns bestämmelser om förutsättningarna för beviljandet av särskild moderskapspenning. Enligt dem har en gravid som är i förvärvsarbete eller i eget arbete rätt till särskild moderskapspenning om ett kemiskt ämne, strålning, en smittsam sjukdom eller någon annan motsvarande omständighet som hänför sig till hennes arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden äventyrar hennes eller fostrets hälsa. För betalning av särskild moderskapspenning förutsätts dock att den försäkrade för övrigt är arbetsför och att arbetsgivaren inte kan ordna annat från ovan nämnda faktorer riskfritt arbete för henne och att hon av den orsaken måste vara borta från arbetet. I statsrådets förordning finns noggrannare bestämmelser om kemiska ämnen, strålning och smittsamma sjukdomar som bedöms kunna äventyra arbetstagarens eller fostrets hälsa. I förordningen räknas även upp vissa arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden som kan bedömas medföra risker av detta slag. Som arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden nämns underjordiskt gruvarbete, arbete i tryckreglerade utrymmen eller undervattensdykning. Den gällande lagstiftningen förutsätter att kemiska ämnen, strålning och smittsamma sjukdomar finns i anslutning till arbetsuppgifterna eller arbetsförhållandena eller att arbetet utförs i ovan nämnda förhållanden. Faktorn eller förhållandet som enligt medicinsk bedömning äventyrar arbetstagarens eller fostrets hälsa ska således förekomma kontinuerligt i arbetet eller arbetsförhållandena. Det har ansetts att hot om fysiskt våld inte uppfyller de villkor som ställs på beviljandet av särskild moderskapspenning. Enligt arbetarskyddslagen (738/2002) ska i arbete som är förknippat med en uppenbar risk för våld arbetet och arbetsförhållandena ordnas så att risken för våld och våldssituationer i mån av möjlighet förebyggs. På arbetsplatsen ska då finnas sådana ändamålsenliga säkerhetsarrangemang eller säkerhetsanordningar som behövs för att förhindra eller begränsa våldet samt möjlighet att larma hjälp. Arbetsgivaren ska utarbeta anvisningar om rutiner där det på förhand fästs uppmärksamhet vid hantering av hotfulla situationer och vid tillvägagångssätt med vars hjälp våldssituationers inverkan på arbetstagarens säkerhet kan förhindras eller begränsas. Att ha beredskap mot hot om fysiskt våld hör till arbetsgivarens allmänna skyldigheter i relation till allt arbete. Skyldigheten gäller inte bara gravida utan också övriga anställda. Arbetsgivaren ska alltså utreda och identifiera risker och olägenheter som äventyrar den anställdas trygghet och hälsa med hänsyn till dennes ålder, kön, yrkesskicklighet och övriga personliga förutsättningar. Beredskapen mot hotet ska i första hand 4

5 Ministerns svar KK 466/2009 vp Sari Sarkomaa /kok ym. ordnas med arbetarskyddsmässiga medel. Som exempel kan nämnas att den anställda flyttas till mindre farliga arbetsuppgifter, dagstur eller arbetsplats där möjligheten att utsättas för hot om våld inte existerar eller är mindre. Om det inte går att övergå till andra arbetsuppgifter på arbetsplatsen, ska arbetsgivaren med hjälp av behövliga säkerhetsarrangemang och säkerhetsanordningar och vid behov med hjälpstyrkor se till att den anställda inte utsätts för hotfulla risksituationer. En delegation i anslutning till social- och hälsovårdsministeriet vilken bereder bestämmelser om arbetssäkerheten har på trepartsbasis utrett förekomsten av hot om våld i arbetet och möjligheter att minimera hotet. Avsikten är att utifrån utredningen under ledning av arbetarskyddsförvaltningen och i samråd med arbetsmarknadsparterna inleda ett utbildnings- och informationsprojekt som inriktar sig på arbetsplatser Avsikten med projektet är att effektivisera ett korrekt verkställande av gällande lagstiftning och sprida god praxis till arbetsplatserna. Det kommer även att fästas mer uppmärksamhet än tidigare vid hotet om våld i arbetarskyddsmyndighetens verksamhet Genomslagskraften hos dessa åtgärder kommer i sinom tid att utvärderas och behövliga effektiviseringsåtgärder kommer att vidtas. Helsingfors den 10 juni 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5