VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE



Samankaltaiset tiedostot
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kouluterveyskysely 2008

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Kouluterveyskysely 2008

Terveyden edistämisen laatusuositus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Vuoden 2008 terveyskeskuskyselyn kysymykset

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013

Sosioekonomiset terveyserot

Terveys kansanterveysohjelmasta Julkaisuja 2001:4

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kouluterveyskysely 2017

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Päihdeavainindikaattorit

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Kouluterveyskysely 2017

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Suomalaisten tupakointi (15-64v)

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Kouluterveyskysely 2017

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina Poikajärvi kristiina.poikajarvi@stakes.fi

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 2 Korkeakoulujärjestelmä Aluekehitys - Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla aluekehitystehtävä yhteistyö kehittämishankkeissa - yhdessä samaan suuntaan yhteistyö / työnjako keskeisissä valtakunnallisissa kehittämishankkeissa Tutkimus yhteistyö / työnjako amk:t, yliopistot Opetus / osaamisen vahvistaminen perus-, jatko- ja täydennyskoulutus opettajien osaamisen vahvistaminen

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 3 TERVEYS 2015 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VUODELTA 2001 PAINOTTAA TERVEYDEN TUKEMISTA JA EDISTÄMISTÄ KAIKILLA YHTEISKUNNAN SEKTOREILLA WWW.TERVEYS2015.FI

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 4 8 TAVOITETTA KOHDISTUVAT ONGELMIIN, JOIDEN RATKAISEMINEN EDELLYTTÄÄ ERI TAHOJEN YHDENSUUNTAISTA TOIMINTAA 36 toimintaa linjaavaa kannanottoa sisältävät suosituksia eri toimijoille

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 5 Keskeiset tavoitteet vuoteen 2015 - ikäryhmittäiset 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 6 Keskeiset tavoitteet vuoteen 2015 - kaikille yhteiset 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000. 7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 7 Tavoite 2 Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990- luvun alussa

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 8 Päivittäin tupakoivien osuus (%) 16 18-vuotiaista tytöistä ja pojista vuodesta 1977 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2015 TYTÖT POJAT TAVOITE 2a. Lähde: Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus 2003. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön muutokset 1977-2003. Stakes. Aiheita 13/2003. Helsinki 2003.

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 9 Päivittäin tupakoivien osuus peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain Tupakoi päivittäin Kuntien keskiarvo 22,4 % ei tietoa (114) alle 15 % (36) 15-24,9 % (196) 25 % - (102) Kouluterveyskysely 2001/02: 8. ja 9. luokat

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 10 Päivittäin tupakoivien osuus peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain Tupakoi päivittäin Seutukuntien keskiarvo 22,6 % ei tietoa (5) alle 15 % (2) 15-24,9 % (55) 25 % - (19) Kouluterveyskysely 2001/02: 8. ja 9. luokat

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 11 Tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa itsensä juovien osuus (%) 14-, 16- ja 18-vuotiaista tytöistä ja pojista vuodesta 1981 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2015 TYTÖT POJAT 14-v. 16-v. 18-v. 14-v. 16-v. 18-v. TAVOITE 2b. Lähde: Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus 2003. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön muutokset 1977-2003. Stakes. Aiheita 13/2003. Helsinki 2003.

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 12 Tosi humalaan kuukausittain juovien osuus peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain Tosi hum alassa kuukausittain Kuntien keskiarvo 28,8 % ei tietoa (114) alle 14 % (12) 14-32,9 % (207) 33 % - (115) Kouluterveyskysely 2001/02: 8. ja 9. luokat

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 13 Tosi humalaan kuukausittain juovien osuus peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain Tosi hum alassa kuukausittain Seutukuntien keskiarvo 28,9 % ei tietoa (5) 14 % - 32,9 % (44) 33 % - (32) HUOM! Ei alle 14 %:n seutukuntia Kouluterveyskysely 2001/02: 8. ja 9. luokat

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 14 Niiden osuus (%) 14-, 16- ja 18-vuotiaista tytöistä ja pojista, jotka tietävät vähintään yhden huumeita kokeilleen tuttavan vuodesta 1981 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. % 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1981 1985 1987 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2015 TYTÖT POJAT 14-v. 16-v. 18-v. 14-v. 16-v. 18-v. TAVOITE 2c. Lähde: Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus 2003. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön muutokset 1977-2003. Stakes. Aiheita 13/2003. Helsinki 2003.

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 15 15 34-vuotiaiden miesten ikävakioitu kuolleisuus (kuolleet/100 000) itsemurhiin, tapaturmiin ja alkoholiperäisiin kuolemansyihin vuodesta 1976 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1976 1980 1985 1990 1995-98 -99-00-01 2015 ITSEMURHAT TAPATURMAT ALKOHOLIKUOLEMANSYYT TAVOITE 3. Päivitysten lähde: Tilastokeskus (Lähde: Tilastokeskus)

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 16 Oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi arvioineiden ikävakioitu osuus (%) 25 64-vuotiaista suomalaisista vuodesta 1979 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. % 75 70 65 60 55 1979-82 1983-85 1986-88 1989-91 1992-94 1995-97 1998-2000 -01-02 2015 NAISET MIEHET TAVOITE 7b. (Lähde: Kansanterveyslaitos, suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyt vuosilta 1979-2000. Päivitysten lähde: Kansanterveyslaitos, suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyt vuosilta 2001 ja 2002.)

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 17 Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteessa vuodesta 1971 alkaen sekä tavoite vuodelle 2015. vuotta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1971-75 1976-80 1981-85 1986-90 1991-95 1996-99 -00-01 2015 NAISET MIEHET KORKEA-ASTE PERUSASTE NAISET MIEHET YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT TYÖNTEKIJÄT NAISET MIEHET TAVOITE 8. (Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; päivitys: Suomen tilastollinen vuosikirja 2002, Tilastokeskus, Helsinki 2002; Koulutus- ja sosiaaliryhmät: Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomiset kuolleisuuserot 1981-90, Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki 1992, s. 97-100; Tapani Valkosen tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.)

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 18 Kuntien hyvinvoinnissa eroja Lapset ja nuoret http://www.stakes.fi/kouluterveys/ http://www.stakes.fi/hyvinvointi/ted/kuntaerot/ Karvonen ym. 2003 Kuntien väliset erot lasten ja nuorten terveydessä ja terveystottumuksissa Kainulainen ym. Hyvinvoinnin alueellinen erilaistuminen 1990-luvun Suomessa Korkea elintaso, vähän ongelmia (60 kuntaa) Korkea elintaso, paljon ongelmia (62 k) Matala elintaso, hyvin vähän ongelmia (39 k) Matala elintaso, vähän ongelmia (181 k) Matala elintaso, paljon ongelmia (110 k)

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 19 Yhtenäiset valtakunnalliset verkkokurssit Verkostoyhteistyö useiden toimijoiden kanssa (virtuaaliamk, amk:t, Stakes, STM, OPM) Vahvistaa osaamista amk:ssa ja kunnissa tutkimustulokset käyttöön & informaatio-ohjaus Uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja opiskeluun Yhtenäistää ja kohottaa opetuksen laatua Päivitys

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 20 Osaamisen vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (10 ov)- verkko-opintokokonaisuus Virtuaaliammattikorkeakoulu vastaa tuotannosta Osiot Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perusteet, 3 ov Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmät ja toimintamallit, 4 ov Terveysvaikutusten mittaaminen ja arviointi, 3 ov Kussakin omat kokonaisuudet perusopiskelijoille erikoistumisopintoja ja jatkotutkintoja opiskeleville kuntien henkilöstön / luottamushenkilöiden täydennyskoulutukseen Opintojaksot valmiit 2003 loppuun. Pilotoinnit syksyn 2003 aikana

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 21 Terveys 2015 - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Kuntien valtuustojen & hallitusten jäsenille ym. 2005 käyttöön Perehdytys- / oppimateriaali www.terveys2015.fi-sivuille Ennakkoarvioinnin näkökulma (IVA) Jyväskylän amk 03/2004

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 22 Seksuaaliterveyden edistäminen 10 ov Seksuaalisuuden historia, kulttuuri ja käsitteet Elämän mittainen seksuaalisuus Seksuaalisuuden kohtaaminen asiakastyössä Seksuaalinen väkivalta ja kaupallisuus

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 23 Tapaturmien ehkäisy 2 ov verkkokurssi kokeillaan 3:ssa amkssa laajempaan käyttöön 2004 I Pohjoismaissa myös ruotsiksi

Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 24 Terveys 2015-kuntatiedosto Kuntatiedosto prosessit - T2015-käsittely hyvinvointikertomus & te-suunnitelmat Tapausselostukset Hyvät käytännöt Suositukset