Kumppanuuden rakentaja 1 n 2008 Smail Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä Härmälänranta: elämän kokoinen alue14 21 Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan
Tärkeintä...on keskittyminen. Täytyy keskittyä vain kaikkein olennaisimpaan, eli miten kolme raajaa ovat kiinni kalliossa ja mihin neljäs asetetaan. Tuolloin ei paljon muita ajatuksia mieleen mahdu, koska horjahtamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jokainen virhe voisi olla kohtalokas. Eikä vain itselle, vaan myös kahdelle muulle samassa köydessä kiipeävälle. Kun kello kolme aamulla sytytimme otsalamput ja aloitimme nousun kohti huippua, aavistimme, että luonnon olosuhteet olivat tänään meitä vastaan. Olimme ottaneet huomioon kapeat serpentiinipolut, jyrkät kivikkoiset vuorenseinät, syvät railot, jään, iltapäiväsin usein nousevan myrskyn sekä lumi- ja kivivyöryt. Mutta tuuli oli epäonneksemme aivan liian kova. Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltyvä tuuli oli liikaa Bosses Ridgen vain noin metrin leveällä harjanteella. Päätös oli selvä: Mont Blancin 4 808 metriin kohoava Euroopan korkein huippu ei ollut tänään elokuun 4. päivä saavutettavissa. Nousun riskit olivat aivan liian suuret. Niissä olosuhteissa harjanteella pysyminen oli kokeneempien kiipeilijöidenkin mukaan kerta kaikkiaan mahdotonta. Horjahtamisen seurauksena oli kaksi vaihtoehtoa: putoaminen vasemmalle Ranskaan noin puolitoista kilometriä tai oikealle Italiaan noin kaksi kilometriä... Nousu on ensikertalaiselle raskaampi henkisesti kuin fyysisesti. Äärimmäisten riskien, jopa kuoleman, läsnäolo on rankkaa. Tiesimme, että alueella menehtyy vuosittain kolmisen sataa henkeä. Näimme ristejä ja kuulimme dramaattisia tarinoita. Hyvä kunto ja huippuvarusteet, oikea reittivalinta ja ajankohta, riittävä akklimatisaatio, sään kehityksen tarkkailu ja neste- ja energiatasopainon arviointi ovat tärkeitä onnistumisen edellytyksiä. Tärkeintä kuitenkin on huolellinen ennakkosuunnittelu ja yhteisesti ennakkoon sovittu päätöksenteko- ja riskienhallintajärjestelmä. Riskit pitää tunnistaa ennakkoon ja myös miettiä etukäteen, kuinka ne voidaan hallita. Pitää esimerkiksi olla selvää, kuka hoitaa varmistukset eri tilanteissa ja miten sekä mitkä ovat olosuhteet, joissa nöyrästi käännytään takaisin. Tosin ennalta ei ihan kaikkea voi suunnitella. Lähdin laskeutumaan yksin Le Grand Culourin jälkeen kohti Nid d Aiglen hammasratasjunan yläasemaa ja etenin varovasti kapealla serpentiinipolulla. Laskeuduin vuorenseinämään tukien, käännyin ja näin kulman takana alppikauriin vasan kanssa. Kauris laski kaulansa, kurotti sarvia ja alkoi kuopia maata. Ajattelin: Ei helkk...! 2
Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltynyt tuuli esti tällä kertaa Jari Pölösen (vas.) ryhmän loppunousun Euroopan korkeimmalle huipulle, mutta fiilikset olivat huikeat. Kuka? Jari Pölönen, Skanska Talonrakennus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtaja, DI, 43 v. Tärkeintä työssä: Uskon asioiden avoimeen käsittelyyn. Se, että koko organisaatio sitoutuu yhdessä tavoitteisiin ja myös saavuttaa ne, on upea kokemus ja osoitus yhdessä tekemisen voimasta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on oman yksikön kehitys ja tulokset muun muassa työturvallisuudessa ja riskien hallinnassa. Tärkeintä vapaalla: Vapaalla pitäisi pystyä rentoutumaan. Lasten harrastukset ja oma ulkona liikkuminen antavat uskomattomasti energiaa. Olen juossut useita puolimaratoneja ja vaeltanut jo monia vuosia. Mont Blancilla viime kesänä alkanut vuorikiipeilyharrastus oli tavallaan siirtymistä haasteellisuuden seuraavalla askelmalle. Tärkeintä työssä & vapaalla: Elämästä pitää osata ja voida nauttia. Parhaiten se onnistuu, kun ihmissuhteet työssä ja vapaalla ovat kunnossa, ja haasteet ja rentoutuminen ovat balanssissa. Kuva: Jari Pölösen kotialbumi 3
LEEDympäristöluokitus 18 8Tässä ja nyt Täydennysrakentaminen turvaa tasapainoisen kaupunkirakenteen ja lisää urbaania elinvoimaa. Kuvassa esimerkki Aura- joen rannalta Turusta. Soulia ja Smailia Läs mer om Snöflingan på finska på sidan 14 12 Vanhan tehdasalueen kylkeen, Härmälänrantaan Tampereella, valmistuu ihmisen koko elinkaaren huomioonottava asuinalue. Tutustumiskäynti Tukholman Snöflinganin korttelissa (s. 12) konkretisoi hyvin, kuinka kaupunkien keskusta-alueita voidaan täydentää ja samalla lisätä kaupunkiasumisen viihtyisyyttä, jopa luonnonläheisyyttä. Saman havainnon voi tehdä myös suomalaiskaupungeissa, esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa (s. 14). Parhaimmillaan kaupunginosalle syntyy sielu, joka vetoaa asukkaisiin. Täydennysrakentaminen on asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan (s. 31) jo lähitulevaisuudessa asuntorakentamisen pääsuuntaus. Se on herkän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sisällä toteutettavaa rakentamista, jossa onnistuminen edellyttää rakentamisen toimijoilta ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. 20 Saukonpaasi Helsingissä on maamme ensimmäinen yksityinen syöpäklinikka, jonka primus motoreina ovat toimitusjohtajat Harri Puurunen (vas.) ja Tapani Välimäki. 4
24 Bristolin koulujen elinkaarihankkeet nostivat näidenkin E18-tunnelit juoksutestissä 27 tyttöjen oppimisympäristön uudelle tasolle. Merja Vuoripuro päätoimittaja Uudenlaista ajattelua ja kekseliäisyyttä tarvitaan myös lehdentekijöiltä, jotta lehdellä olisi oma, lukijoita puhutteleva henkensä. Olemme uudistaneet Skanska.fi-nimellä tutuksi tullutta asiakaslehteämme ja ristineet sen myös uudelleen. Kädessäsi on ensimmäinen Smail postia Skanskalta. Toivottavasti se nostaa hymyn huulille. 28 Crusellin silta ylittää veistoksellisena Ruoholahden ja Jätkäsaaren välisen merenlahden Helsingissä. Tärkeintä...2 Pääkirjoitus...4 Nostot...6 Tulevaisuudenkuva...19 Kuvatut...28 3 x väite...31 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, 00101 Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro, puhelin 020 719 2426, merja.vuoripuro@skanska.fi Kannessa Ilkka Salminen, jonka Outi Montonen kuvasi. 19 Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin (03) 222 0988 Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2008 Painos: 8 000 kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Tharakassa avautuivat kehitysyhteistyöllä oppimisen nykyaikaiset 30Kenialaislapsille mahdollisuudet. 5
Nostot Hallitsen työni. Entä turvallisuuden? Jarkko Nurmi (oik.) varmistaa, että Juha-Matti Laakson turvavaljaiden kiinnitykset pitävät. Kuva: Matti Matikainen Skanskalaiset viettivät marraskuussa konsernin laajuista työterveys- ja turvallisuusviikkoa. Tavoitteena oli, ettei työturvallisuusviikon aikana sattuisi yhtään työtapaturmaa. Suomessa sattui kuitenkin yksi tapaturma. Teemaviikon aikana työntekijöitä kannustettiin arvioimaan oman työnsä turvallisuutta. Viikon aikana turvallisuushavaintoja tehtiin 480 kappaletta. Skanska on käyttänyt noin kolme vuotta turvallisuushavaintokorttia, jonka avulla mahdolliset puutteet työturvallisuudessa voidaan korjata hyvissä ajoin ja näin välttää tapaturmat. Ehdolla EU-palkituksi Skanskan työntekijöiden kannustaminen turvallisuushavainnointiin on ehdolla Euroopan unionin riskienhallintakilpailun palkinnon saajaksi. Kilpailu ratkeaa vuoden 2009 keväällä Prahassa. Skanskan työturvallisuuspäämääränä on täysin tapaturmaton työmaa. Välitavoitteeksi on asetettu tapaturmataajuuden vähentäminen alle neljään tapaturmaan miljoonaa henkilötyötuntia kohden vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaislat hohtavat Arabianrannassa Arabianrannan asuinrakennuksien taiteilijoiden määrä nousi lokakuussa 82:een, kun Helsingin Kaislat -nimisessä kerrostalossa julkistettiin taiteilija Jere Saarelaisen ikkunataideteos. Arabianrannan alueelle toteutettujen teosten avulla on luotu erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta kerrostalojen yhteisiin tiloihin. Alueen rakentamiskustannuksista 1 2 prosenttia käytetään taiteelliseen yhteistyöhön. Muotoilijankadun päässä porraskäytävien ikkunoissa lainehtivat nyt Järvikaisla, Merikaisla ja Osmankäämi. Lean-johtamista rakennusalalle Kuinka tuottaa asiakkaille entistä suurempi lisäarvo alemmilla kustannuksilla ja mahdollisimman vähäisillä muilla resursseilla? Tätä Lean Management -mallin mukaista johtamista pyritään vahvistamaan nyt suomalaisessa rakentamisessa. Oulun yliopiston tuotantotalouden laitoksen yhteyteen on perustettu Lean Construction Instituutti, LCI-Finland, joka on johtamismallin ensimmäinen tutkimuslaitos Suomessa. Skanska oli mukana sen perustamisessa. www.leanconstruction.org/ www.oulu.fi/yliopisto Kuva: Jere Saarelainen Skanskassa oli vuoden 2008 lokakuuhun mennessä tehty 6 000 turvallisuushavaintoa. Skanskan työntekijöiden tapaturmataajuus on pienentynyt kolmessa vuodessa 58 prosenttia. Vuonna 2007 taajuus oli 24 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Skanskan laskeva tapaturmataajuus näkyy myös menestyksenä kansallisissa työturvallisuusarvioinneissa. Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa, joista yli 130 000 on työtapaturmia. Eniten työtapaturmia sattuu teollisuudessa ja rakentamisessa. Suurin tapaturmataajuus on rakentamisessa, noin 90 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Teollisuuden tapaturmataajuus on noin 50. Lue lisää Skanskan työturvallisuustunnustuksista: www.skanska.fi/tietoa Skanskasta/Vastuullista toimintaa/ Palkittua osaamista/työturvallisuus- ja hyvinvointitunnustukset. Tapaammeko täällä 2011? Skanskan uuden Suomen-pääkonttorin suunnittelu etenee. Helsingin Ruskeasuolle, Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan sijoittuvan Skanskatalon kaavalle odotetaan vahvistusta ensi keväänä. Kaavaehdotus koskee korttelia, johon talolle on varattu tila. Varatulla alueella on rakennusoikeutta enemmän kuin vain Skanskatalon tarpeisiin, joten sille on mahdollista kehittää toimitiloja myös muille toimijoille. Skanskatalo suunnitellaan rakennettavaksi LEED-ympäristöluokitusten (Leadership in Energy and Environment Design) ja -sertifiointijärjestelmän mukaisesti (ks. sivu 18). Talon on määrä valmistua loppuvuodesta 2011. 6
Ennätystulos on aina paras tulos mitattavaksi. Ennen sai mennä katsomaan mittanauhan viereen itse tuloksen, mutta nykyään kun on optiset vehkeet, joutuu hermostuneesti ravailemaan eestaas ja odottamaan, että tulos näkyy taulussa. Oma ennätys on jo vuodelta 2004. Haluan kuitenkin vielä kerran kokea sen fiiliksen, kun enkat ilmestyy tauluun. Toivottavasti tämä tapahtuu mahdollisimman isoissa kisoissa. Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheittäjä, Suomen ennätystulos 83,30 m. Sentin tarkkuudella vapaa-ajallakin Kuva: Vesa Moilanen Olli-Pekan ennätystulosta en valitettavasti päässyt mittaamaan. Sen sijaan olemme todistaneet useita muita ennätystuloksia, muun muassa Helsingissä Kalevan Kisoissa vuonna 2003 heitetyn naisten keihään Suomen ennätyksen, kertoo Juha Rissanen, Skanska Infran mittausyksikön vetäjä. Kalevan Kisoista Juha siirtyy harrastusuransa lähtötelineisiin, vuoden 1996 Eliittikisoihin. Ensimmäiset elektronisella takymetrillä mittaamani kisat olivat Lappeenrannassa. Mittasin pitkät heitot eli keihään, moukarin ja kiekon. Ensimmäistä suorituksen mittausta en varsinaisesti muista, mutta sen muistan, että jännitystä oli paljon ilmassa. Myös tekniikan toimiminen jännitti. Nopeasti toimintaan kuitenkin löytyi rutiini. Skanskan mittausyksikön väki on kiertänyt 13 vuotta mittaamassa yleisurheilun heitto- ja hyppylajien tuloksia. Mikä sinne vetää? Kisojen tunnelma, ilmapiiri ja jännitys tekevät työstä mielenkiintoisen. Suomi Ruotsi-maaottelut ovat parhaita, koska yleisöä on paljon. Ja aitiopaikalta pääsee seuraamaan suorituksia. Kai se sitten on sitä urheiluhulluutta. Skanska Infra Oy osti Tecri Oy:n mittausliiketoiminnan maaliskuussa 2008. Kaupan yhteydessä Tecrin ja Skanska Infran mittaustoiminnot yhdistettiin perustettuun mittausyksikköön. Mittausyksikkö on erikoistunut maa- ja rakennusmittaukseen, kalliomittaukseen, paalutus- ja stabilointimittauksiin sekä massojen määrittelyyn. Yksikön toiminta kattaa pääkaupunkiseudun lisäksi Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjanmaan ja Turun alueet. 7
Kaupunkirakenteen tulevaisuuskaava: Täydennysrakentaminen Monimuotoisuus Elinvoima 8
Teksti: Virpi Hopeasaari ja Ari Selander Kuvat: Roni Lehti Kaupunkirakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen on keskeinen väline, kun haetaan vastauksia ilmastonmuutoksen nopeasti kasvaviin haasteisiin. Se on myös keino lisätä kaupunkiympäristöjen elinvoimaa. Suunnitelmallinen täydennysrakentaminen elävöittää suomalaista kaupunkirakennetta ja tuo siihen sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta, Turun yliopiston kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson kiteyttää. Kaupunkien joutomaat, entiset teollisuusalueet ja vanhaan kaupunkirakenteeseen muutoin tyhjiksi jääneet alueet ovat saamassa aivan uuden merkityksen kaupunkien kehittämisessä. Ne täyttävät hyvin kaupunkien maankäytön tavoitteita, ja niistä on tullut entistä halutumpia rakennuspaikkoja. Kaupunkirakentamisessa näkyy kaksi suurta linjaa. Yhtäällä on haettu mahdollisuuksia uusiin, vahvasti luonnonläheisen, väljän asumisen alueisiin. Esimerkiksi Turussa asukkaat haluavat hakeutua pidemmälle saariston suuntaan. Toisaalla pyritään kohti entistä tiiviimpää, olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön linkittyvää asumista, professori Andersson kertoo. Hän uskoo, että esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköityessä hyvällä paikalla olevien keskusta-asuntojen kysyntä kasvaa huimasti. Ottamalla käyttöön joutomaita ja teollisuudelta vapautuneita niin sanottuja brownfield-alueita ja tiivistämällä vajaakäyttöisiä keskustakortteleita on mahdollista luoda paljon uutta asuntokantaa urbaania ympäristöä arvostaville kaupunkilaisille. Meneillään oleva kaupungistumisilmiö, muutto kasvukeskuksiin ja kunnasta toiseen, on huomattavasti voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin 70- ja 80-luvuilla. Tuolloin muuttoliike synnytti lähiöt kaupunkien ulkokehille ja rakennustapa oli maata tuhlailevaa. Tänään kaupunkien kasvupaineet ja muuttavan 9
Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuude Valtiotieteen tohtori Harri Andersson työskentelee Turun yliopistossa kaupunkimaantieteen professorina erikoisaloinaan kaupunkitutkimus ja kaupunkisuunnittelu toimii Turun yliopiston vararehtorina, luennoi säännöllisesti myös Teknillisessä korkeakoulussa sekä Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa johtaa opetusministeriön rahoittamaa Maantieteen valtakunnallista tutkijakoulua toimii useissa kansallisissa ja kansainvälisissä alue- ja kaupunkitutkimuksen arviointi-, asiantuntija- ja johtotehtävissä toimii turkulaista kulttuurihistoriaa ja Manillan vanhaa tehdasmiljöötä vaalivan Pro Manilla - säätiön puheenjohtajana. väestön tarpeet ovat erilaisia. Asumiselta ja työtiloilta edellytetään yksilöllisyyttä, eikä sitä haastetta voida ratkaista massatuotannolla. Tarvitaan vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Vaikka luonnonläheisyyttä arvostetaan edelleen, suuri osa kaupunkiin muuttavista nostaa korkealle urbaanit arvot. Hyviä lähipalveluja ja sujuvia liikenneyhteyksiä arvostavan vanhusväestön lisäksi kaupunkiympäristöä pitävät arvossa nuoret sukupolvet, jotka ovat koko elämänsä asuneet urbaanissa ympäristössä. Myös kasvava maahanmuuttajien joukko hakee nimenomaan elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Monimuotoisuus turvaa tasapainon Täydennysrakentaminen vastaa professori Anderssonin mukaan useisiin kaupunkien elinvoimaisuuden ja kaupunkirakenteen eheyden vaatimuksiin. Säilyttääkseen elinvoimaisuutensa keskustojen on löydettävä keinoja muun muassa suurten kauppakeskusten luomaan paineeseen. Keskustojen elävöittäminen ja kaupunkien reuna-alueiden tiiviimpi liittäminen keskustoihin on tärkeää tasapainoiselle kaupunkirakenteelle. Kun asuminen on tiiviimpää, myös palveluille riittää enemmän potentiaalia. Hän muistuttaa, että täydennysrakentaminen ei kuitenkaan voi olla liian yksiviivaista. Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. Asuntotuotannossa tämä tarkoittaa eri sosiaali- ja tuloryhmien huomioimista. Monimuotoisuutta on myös historian kunnioittaminen. Historia ja nykyaika eivät sodi toisiaan vastaan, vaan esimerkiksi vanhan teollisen kulttuurin rakenteita voidaan hyödyntää asumiseen. Kun kokonaisia tehdasalueita otetaan 10
Turussa Aurajoen rannalla toteutuu hyvin kaupunkirakenteen ajallinen monikerroksisuus. Vasemmalla Mekano-loft-kiinteistö, jonka asunnot Skanska rakensi entisen Wärtsilän ammattikouluun. Oikealla vuodelta 1866 peräisin oleva Manillan tehdaskiinteistö, jossa nykyisin toimii muun muassa kulttuurialan yrittäjiä. Taustalla nousee Vähäheikkilän asuinalue. Brownfields? Brownfields-alueiden uudistamiseen liittyy usein ympäristöhaasteita, koska alueiden maaperä voi olla pahoinkin saastunut. Brownfields-alueilla tarkoitetaan vanhoja teollisuusalueita varastoalueita liikennealueita, kuten ratapihoja satama-alueita ranta-alueita yleisesti kaupungin joutomaita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa hallitus on määrännyt, että 60 prosenttia asuntorakentamisesta pitää sijoittaa teollisuudelta vapautuneille joutomaille, niin kutsutuille brownfieldsalueille. n säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. asumiskäyttöön, erilaisten maankäyttömuotojen ristiriita täytyy ratkaista kaavoituksessa ennakkoluulottomasti. Aina ei esimerkiksi vaadita teollisuuden väistymistä, vaan erilaiset teolliset toiminnot ja asuminen voivat elää rinnakkain. Myös vanhojen yksittäisten teollisuusrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön voi olla perusteltua, vaikka käytännössä uuden rakentaminen tulisikin edullisemmaksi. Tällä saavutetaan elävään kaupunkirakenteeseen oleellisesti kuuluvaa kerroksisuutta ja kulttuurillista kestävyyttä. Rohkeammat sekakäyttöiset kaavaratkaisut ja monikäyttöiset alueet voivat olla hyvin toimivia. Historiassa teollisuutta on aina ollut kaupunkien keskustoissa, ja tähän monimuotoisuuteen olisi varaa palata nykyäänkin. Onnistuneessa täydennysrakentamisessa onkin Anderssonin mukaan aina kyse yhteiskunnan arvovalinnoista. Täydennysrakentaminen hyödyttää Yksityistä sektoria: Helpottaa pääsyä kaupunkimaalle, jossa on palvelukykyinen infrastruktuuri ja mahdollisuudet maankäytön uudistamiseen. Nostaa vajaakäyttöisten kiinteistöjen tuottomahdollisuutta, esimerkiksi lisärakennusten tuotoilla voidaan rahoittaa vanhan kiinteistön saneeraus. Luo kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia monipuolistamalla toimintaympäristöä. Julkista sektoria: Mahdollistaa väestöpohjan kasvun; luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa verotuloja. Lisää taloudellista potentiaalia ilman kaupunkirakenteen hajoamista. Estää kaupunginosien ja asuinalueiden rappeutumista ja näiden väestörakenteen yksipuolistumista. Keventää kaavoitusprosessia ja vähentää infrastruktuurikustannuksia. Parantaa kaupunkiympäristön ja kaupunkielämän laatua. Kestävää kehitystä: Säästää luonnonvaroja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Vähentää infrastruktuurin rakentamista. Vähentää liikenteen tarvetta. 11
Teksti: Wesa Lehto Turvatakseen kasvunsa Tukholma tiivistää keskusta-aluettaan uusilla ja ennakkoluulottomilla kortteli- ja liikenneratkaisuilla. Yksi näistä on Snöflingan-hanke, jossa myös konkretisoituu, mitä kaupunkirakentaminen haastavimmillaan on. Piirrokset: Skanska 4 3 1. Katettava katu 2. Asuntoja 2 Snöflingan-projekti 1 3. Hotelli 4. Asuntoja Snöflinganin alue on kolmion muotoinen tontti Tukholman Kungsholmenin kaupunginosassa. Skanska rakentaa alueelle projektin ensimmäisessä vaiheessa 170 asuntoa käsittävän kerrostalon ja Marriott-hotellin sekä kattaa alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittain. Katetun alueen päälle rakennetaan puistokatu. Projektin seuraavassa vaiheessa rakennetaan toinen kerrostalo, johon tulee myös 170 asuntoa. City kasvaa ja ehostuu Snöflingan-projektilla Tukholman kaupunki kasvattaa merkittävästi keskusta-aluettaan ja parantaa samalla kaupunkiympäristönsä laatua. Projektilla yhdistetään Norr Mälarstrandin ja Fridhemsplanin vanhat alueet uusiin Nordvästra Kungsholmin ja Lindhagenterassenin alueisiin. Hankkeeseen sisältyy hotellin rakentaminen, asuntorakentamista sekä kadun ja metroväylän kattamista. Projektilla on tukholmalaisittainkin varsin pitkä historia. Snöflingania koskeva ensimmäinen rakentamispäätös tehtiin jo vuonna 1998. Rakentaminen on kuitenkin päässyt käyntiin vasta nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Koska hanke toteutetaan niin sanotulla Cityalueella, valitustie on ollut monivaiheinen ja pitkä. Snöflinganin kokonaisvastuu-urakoija on Skanska, joka osti Tukholman kaupungilta projektille varatut tyhjät tontit. Hankkeeseen sisältyy myös alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittainen kattaminen. Katetun alueen yläpuolelle rakennetaan kaupunkikuvaan sopiva korkealaatuinen puistokatu. Nähtyämme tontin ensimmäistä kertaa mietimme, kuinka tällaiselle tontille voi rakentaa mitään järkevää. Nyt olemme vakuuttuneita, että lopputuloksesta tulee laadukas ja rakennukset sulautuvat hienosti ympäristöönsä, asuntorakennuttamisesta vastaava Skanska Nya Hem -yksikön projektivastaava Rolf Hoffborn kuvailee. Yksityiskohtaiset rajaukset Hoffbornin mukaan Snöflinganin kokoista kaupunkikehitysprojektia toteutettaessa on selvää, että Tukholman kaupunki asettaa rakentamiselle hyvinkin...kuinka tällaiselle tontille vo 12
Lisärakentamista tukholmalaisittain: osa Drottningholmsvägenistä katetaan ja liikenne siirretään tunneliin, jonka päälle rakennetaan vehreä kaupunkiympäristö. tiivistymällä yksityiskohtaisia vaatimuksia ja toiveita. Kaupunki esimerkiksi haluaa, että talojen julkisivut ovat rapattuja. Me olisimme halunneet käyttää valmiita seinämoduuleja, mutta kaupunki ei hyväksy niitä. Kaupungilla on myös tarkat määräykset esimerkiksi ikkunoiden koosta ja asettelusta. Erityisesti kaupunki on kuitenkin kiinnittänyt huomiota asukkaiden turvallisuuteen. Siksi alueesta rakennetaankin niin avoin ja valoisa kuin mahdollista. Paikka haastaa kaupunkirakentajan Snöflingan on kaupunkikehitysprojektina laaja, ja sen sijainti Tukholman keskustassa luo toteutukselle useita erityishaasteita. Alueen läpi virtaava autoliikenne ja metron häiriötön kulku ovat näistä merkittävimpiä. Alueella on ahdasta ja ympärillä useita vilkkaasti liikennöityjä katuja. i rakentaa mitään järkevää? Tavaratoimitukset rakennustyömaalle on suunniteltava tarkasti. Meillä onkin erityinen logistiikkapäällikkö, joka suunnittelee kaikki tavarakuljetukset, kertoo asuintalojen rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Mia Rodrick. Rakennustyömaalla on neljä torninosturia. Ahtaan tilan takia ne ovat niin lähellä toisiaan, että puomit saattavat kääntyessään törmätä toisiinsa, ellei myös nostoja suunnitella tarkkaan etukäteen. Siksi nosturinkuljettajien kanssa pidetään säännöllisesti suunnittelukokouksia. Lähiympäristön asukkaiden ja kadulla liikkuvien turvallisuus on vaatinut omat suunnitelmansa. Myös rakentajien turvallisuus on edellyttänyt erityisratkaisuja eikä vähiten siksi, että uuden asuintalon talon julkisivu on lähimmillään vain 80 sentin päässä vilkkaasta kadusta. Kuva: Holger Staffansson Hotelliprojektista kasvoi kaupunkikehitysprojekti Aluksi tontille oli tarkoitus rakentaa vain hotelli. Tämän jälkeen alueelle suunniteltiin myös konttoritiloja. Niiden kysyntä kuitenkin laski voimakkaasti, ja lopulta päätimme rakentaa tontille asuntoja, kertoo Tukholman kaupungin rakennussuunnitteluviraston projektipäällikkö Monica Almqvist. Asuntojen rakentamiselle on Tukholmassa jatkuvasti suuri tilaus. Kaupungin nykyiset poliittiset päättäjät haluavat rakentaa 15 000 uutta asuntoa valtakaudellaan. Aikaisemmin meillä oli niin kutsuttu 20K-suunnitelma, jonka mukaan uusia asuntoja rakennettaisiin 20 000 neljän vuoden kuluessa. Almqvistin mukaan keskustarakentamisen suurimpia haasteita Tukholmassa ovat melu, pöly ja liikenteen päästöt. Melun pystymme hallitsemaan varsin tehokkaasti. Kaupunki vaatii esimerkiksi, että vähintään kahden makuuhuoneen on oltava talon hiljaisella puolella ja näiden huoneiden ikkunat on voitava avata ilman häiritsevää melua. Pöly ja liikenteen päästöt ovat sen sijaan suurempi ongelma. Snöflinganin työmaalla erityisesti kadun ja metroväylän kattaminen aiheuttaa suuria liikennejärjestelyjä. Kaupungissa rakentaminen merkitsee ylipäätään, että useat eri tahot osallistuvat projektiin. Lisäksi kaikki toiminta on suunniteltava huolellisesti, jotta liikenne, turvallisuus ja rakentaminen sujuisivat niin tehokkaasti kuin mahdollista, Almqvist summaa. Kuva: Vesa Lehto 13
Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkii Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Marjaana Malkamäki Tänne rakentuu elämisen kokonaisuuksia Tampereen Härmälänrannan uuden asuinalueen lähtökohtina ovat sekä asukkaiden tarpeet että kaupungin tavoite alueiden elinvoimaisuutta lisäävästä täydennysrakentamisesta. Pelkän asuntotuotannon sijasta Skanska toteuttaa Härmälänrantaan alueen, joka on suunniteltu ihmisen koko elinkaarta ajatellen. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinen arkkitehtuuriohjelma. Siinä muun muassa sanotaan:...kaupunginosat suunnitellaan ihmisen koko elinkaarta varten, jolloin he voivat asua valitsemallaan alueella koko elämänsä ajan. Kaupungin asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen on työryhmän jäsenenä ollut muotoilemassa ohjelmaa, ja tätä taustaa vasten hän myös arvioi aluerakentamisen haasteellisuutta. Aluerakentamiseen tarvitaan enemmän monipuolisuutta. Se vaatii kokonaisvaltaista ajattelua: alueita pitää tarkastella yhä laajemmin elämisen ympäristöinä, jotka muodostuvat asumisesta, palveluista ja työpaikoista täysipainoisista elämisen kokonaisuuksista räätälöityinä eri käyttäjäryhmille, Leinonen määrittelee. Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa savupiipputeollisuus on antanut paljon tilaa asuntorakentamiselle. Asuinkaupunkina Tampere lukeutuu maamme halutuimpiin, ja kaupunki panostaa tuntuvasti saadakseen uutta yritystoimintaa. Härmälänrannan alueella on edellytyksiä olla yksi kaupungin vetovoimaa lisäävistä tekijöistä. Ensimmäinen Härmälänrannan asuinkerrostaloista, As. Oy Tampereen Härmälänrannan Satamawouti, on juuri valmistumassa. Kaikkiaan Härmälänrantaan on tarkoitus rakentaa lähes tuhat kotia. Vetovoimaisuutta tukee laadukas ja toimivuutta korostava asuntorakentaminen, joka täydentää kaupungin jo olemassa olevaa rakennetta. Härmälänranta on ominta tamperelaista maisemaa järvi- ja harjuluontoineen. Alue tarjoaa mahdollisuuden mukavaan asumiseen veden äärellä. Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkiin on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa, Leinonen toteaa. Turvallisuus ja toiminnallisuus kohtaavat esteettisyyden Tampereen kaupungin kaavoituksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa Härmälänrannassa on yhdistetty onnistuneesti toiminnassa olevan tehtaan alue uuteen, rakennettavaan asuinalueeseen, projektipäällikkö Harri Kiviranta kuvailee. 14
n on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa. 15 15
täydennysrakentamisen lisääminen, vanhojen teollisuusalueiden uuskäyttö sekä kestävän kehityksen mukainen asumisen ja luonnon tasapainoinen yhdistäminen. Härmälänrannassa tavoitteet toteutuvat tehokkaasti. Alue sijaitsee Härmälän vanhojen rintamamiestalojen, perinteikkään huvila-asutuksen ja Kalmarin tehtaan kupeessa aivan Pyhäjärven rannalla. Rannassa jatkuu Härmälänsaaren ulkoilualue, ja järven toisella puolella näkyy ydinkeskusta. Alueen kaavoitus lähti liikkeelle Cargotec-ryhmään kuuluvan Kalmarin aloitteesta. Yhtiö omisti tehtaan yhteydessä runsaasti maata, jolle ei ollut omaa tarvetta. Kaupunki ja Kalmar kaavoittivat alueen, ja sen jälkeen rakennusoikeus myytiin Skanskalle. Kun Skanska lähti työstämään kaavaa kaupungin kanssa, lähtökohtana oli luoda alueelle enemmän väljyyttä ja puistomaisuutta sekä mahdollisuuksia myös uusille palveluille, kertoo Skanskan aluejohtaja Miikka Routama. Härmälänrannan kehittämisen perusperiaatteita ovat turvallisuus, toiminnallisuus ja esteettisyys, jatkaa kokonaisuuden suunnittelusta vastaava arkkitehti Eero Lahti. Sakari Leinosen mielestä Skanskan tavoitteet ovat alusta lähtien olleet oikeansuuntaisia ja myös kaupungin edun mukaisia. Tavoitteenamme on saada Härmälänrannasta tasokas kaupunginosa, jossa asunnot ovat laadukkaita ja koko miljöö viihtyisä ja ilmeikäs. Kun yksi rakentaja vastaa koko hankkeesta, alueen yhtenäisyys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos rakentaminen olisi pilkottu pieniin osiin monelle rakennuttajalle, yhtenäisyys kärsisi. Myös asukkaat hyötyvät siitä, että rakennuttajia on vain yksi. Pelkän rakentamisen sijasta haluamme kehittää aluetta kokonaisuutena, jatkaa Härmälänrannan toteuttamisesta vastaava Skanskan projektipäällikkö Harri Kiviranta. Uusi tukee vanhaa Härmälänranta on otollinen alue täydennysrakentamiselle, sillä asumisen Härmälänranta täydentää tasapainoisesti kaupunginosan, Miikka Routama (vas.), Sakari Leinonen, Eero Lahti ja Harri Kiviranta esittelevät. Härmälänranta osoittaa, miten suuren h vaatima perusinfrastruktuuri on jo olemassa. Kun perusrakenteet ovat valmiina, alue voi kasvaa entistä vahvemmin kestävän kehityksen hengessä. Uuden rakentaminen tukee myös vanhan elpymistä. Olemme varmistaneet monimuotoisuutta suurella alueella siten, että kortteleita kehitettäessä on mietitty erilaisia kohderyhmiä. Skanskan näkökulmasta kohderyhmien moninaisuus mahdollistaa useamman kohteen samanaikaisen rakentamisen ja markkinoinnin, selittää Kiviranta. Kun aluerakentamista tehdään määrätietoisesti ja vaiheittain, alueelle saadaan monipuolinen asukasrakenne. Tämä puolestaan on tärkeää koko kaupunkirakenteelle. Tällöin kaupungin tuottamien palveluiden, kuten päivähoidon ja terveyspalveluiden, kysyntä ja tarjonta pysyvät vakaina. Skanska pyrkii tuomaan Härmälänrantaan myös uusia, alueen elinvoimaisuutta tukevia palveluita. Nykyisten ja tulevien asukkaiden toiveita on kuunneltu ja keskusteluja on käyty muun muassa erilaisia hyvinvointipalveluita tuottavien yrittäjien kanssa. Suunnitteilla on lisäksi esimerkiksi senioriasumisen ja tuetun asumisen kortteli. Pysäköintipalveluita varten Skanska perustaa korttelikohtaisia pysäköintiyhtiöitä. Ne ovat myös alueen hallinnollisia toimijoita ja tuottavat muun muassa asumista tukevia isännöinti- ja huoltopalveluita. Kun Skanska huomioi asukkaat näin pitkälle, kaupungin toiminta helpottuu suunnattomasti, Leinonen kiittelee. Alueesta luodaan oma brändinsä Härmälänrannassa nykyaikainen high tech -teollisuus ja asuminen sulautuvat sujuvasti yhteen. Samalla kun Skanska on hionut alueen ilmettä, myös Kalmar on ehostanut ja uudistanut tehdasaluettaan vastaamaan Härmälänrannan uutta alueimagoa. Jotta alue tuntuisi heti valmiimmalta, itse rakennusten lisäksi viimeistelyvaiheessa paneudutaan myös katujen ja koko ympäristön viihtyvyyteen. Kaupunki on hienosti mukana alueen ideassa ja esimerkiksi katu- ja puistorakentaminen noudattaa samaa laadukasta 16
ankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Skanska toteuttaa uusia koteja Näsijärven rantaan sijoittuvaan Härmälänrantaan noin 2 000 kaupunkilaiselle. Rakennusoikeutta on yli 74 000 kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin joulukuussa 2007, ja vuoteen 2016 mennessä Härmälänrantaan valmistuu 25 kerrostaloa ja liiketiloja. Alueen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy. Kuvassa vasemmalla alhaalla Kalmarin tehdasalue ja ylhäällä Tampereen maamerkki, Näsinneula. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy linjaa, jota on haettu koko alueen toteuttamisessa, sanoo Lahti. Kaupungin näkökulmasta on hyvä huomata, että Skanska on rakentamassa Härmälänrantaan selkeää aluebrändiä. On tärkeää, että alueesta tulee kokonaisuus, Leinonen toteaa. Rakennettavan alueen keskelle jätetään myös ripaus vanhaa teollisuushistoriaa ja tyypillistä funktionalismin ilmettä. Esimerkiksi entisen lentokonetehtaan vanha kokoonpanohallirakennus toimii tulevan Härmälänrannan toiminnallisena keskuksena ja vanha tehtaanpiippu jää alueelliseksi maamerkiksi, kuvailee Lahti. Yhdessä tekemisen kulttuuria Tärkeää Härmälänrannan hankkeessa on ollut kaavoituksen ketteryys. Kun asioita on viety yhdessä kaupungin kanssa eteenpäin ja tavoitteet ovat olleet samanlaisia, tuloksia on ollut helppo saada aikaan. Skanskalaiset, kaupungin edustajat ja arkkitehti ovat hankkeen aikana pitäneet yhteyttä säännöllisesti. On ollut ilahduttavaa nähdä, miten innostuneina kaupungin edustajat aina rakennusvalvontaa myöten ovat olleet mukana Härmälänrannan kehittämisessä vielä kaavavaiheen jälkeenkin, Miikka Routama sanoo. Härmälänrannassa kohtaa lähes koko kaupungin virkamieskunta. Olemme informoineet hankkeesta kaupungin organisaatiota, lautakuntia ja luonnollisesti ympäristön asukkaita. On tärkeää, että kaupungin päättäjät ja tulevat naapurit saavat ajantasaista tietoa Härmälänrannan etenemisestä, Harri Kiviranta kertoo. Skanskan toimintatapa on ollut johdonmukainen: ennen kuin suunnitelmia lähdetään viemään päätöksentekoon, niitä mietitään yhdessä kaupungin kanssa niin, että kaikki näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Härmälänranta osoittaa, miten suuren hankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan samaan suuntaan tähtäämisestä. Esimerkiksi rakennussuunnittelussa syntyy asemakaavaa tulkittaessa sellaista tietoa, joka varmasti helpottaa myös kaupunkisuunnittelijoiden seuraavien hankkeiden pohjatyötä, Eero Lahti kertoo. Ripaus funkkista, palanen teollisuushistoriaa, kosolti asumisen avaruutta. 17
Vakuuttavasti ympäristötehokkuutta parantavalle LEED-ympäristöluokitusjärjestelmälle on avattu ovi nyt myös Suomessa. Skanska on hakenut järjestelmän mukaista esisertifiointia Lintulahden toimistotalohankkeelleen Helsingissä. Havainnekuva: Pekka Nurmi, Digital Profile Tiukka LEED ohjaa ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on tällä hetkellä yksi harvoista maailmanlaajuisista rakennusten ympäristötehokkuuden sertifiointijärjestelmistä. Tämä ympäristöluokitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2000. Tällä hetkellä sitä hyödynnetään noin 70 eri maassa. Skanskan hakema esisertifiointi on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Rakennuksille on olemassa muitakin, joskin suppeampia ympäristöluokituksia. Verrattuna esimerkiksi EU Green Building -energiatehokkuusohjelmaan LEEDin vaatimukset ovat tiukemmat. LEED-sertifiointi on alun perin pohjoisamerikkalainen arviointimenetelmä, joka edistää rakentamisen kestäviä ratkaisuja käyttäjien ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa kestävä maankäyttö, energiatehokkuus, veden säästäminen, ekologisten materiaalien valinta ja käyttö, sisäilman laatutekijät sekä kestävää kehitystä edistävät innovaatiot rakennusprosessissa. LEED-ympäristöluokitusta ylläpitävän yhteisön mukaan järjestelmällä on kyetty tuntuvasti parantamaan kiinteistöjen taloudellisuutta. Esimerkiksi rakennusten käyttökulut ovat pienentyneet keskimäärin 8 9 prosenttia. Rakennusten arvon keskimääräinen nousu on ollut 7,5 prosenttia. Myös sijoitetulle pääomalle on saatu merkittävä, keskimäärin 6,6 prosentin kasvu. Yhdysvalloissa on noin 12 000 rekisteröityä ja sertifioitua projektia. Skanska on ollut mukana useissa merkittävissä LEED-projekteissa. Skanskalla on yli 200 virallista LEED-asiantuntijaa. LEED-järjestelmää pitää yllä yleishyödyllinen U.S. Green Building Council -yhteisö, jonka tehtävänä on rakentamisen kestävien ratkaisujen edistäminen. USGBC:n muodostaa yli 17 000 rakennusalan organisaatiota. Organisaatioihin kuuluu kiinteistön omistajia, loppukäyttäjiä, kiinteistökehittäjiä, toimitilapalveluiden tuottajia, arkkitehteja, suunnittelijoita, urakoitsijoita, laitevalmistajia ja materiaalintuottajia. USGBC perustettiin vuonna 1993. Lue lisää muun muassa yhdeksästä eri tarkoitukseen soveltuvasta LEED-ohjelmasta osoitteesta www.usgbc.org/leed/leed Rating systems. 18
Tulevaisuudenkuva Kuva: Outi Montonen Vanha + uusi = osiensa summa 2 Arkkitehti Ilkka Salmisen mielestä kaupunkirakenteen tiivistäminen on ekologisesti ja kaupunkikulttuurin kannalta hyvä tapa rakentaa kasvavaa kaupunkia. Onnistuneella täydennysrakentamisella voidaan elävöittää kaupunkiympäristöä ja samalla säilyttää ajalliset ja toiminnalliset kerrostumat. Kun vanha ja uusi elävät rinta rinnan, tutuksi koettu paikan historiaa peilaava arkkitehtuuri säteilee aitoa lisäarvoa ympäristöönsä. Vanha ja uusi muodostavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Hänen mukaansa täydennysrakentamisessa lähtökohdat ovat usein haastavammat kuin lähdettäessä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Näistä lähtökohdista voi kuitenkin syntyä innovatiivisia ratkaisuja, jotka esimerkiksi monipuolistavat asuntotarjontaa. Täydennysrakentamisella voitaisiin rohkeammin korostaa olemassaolevien alueiden luonnetta. Tärkeintä on ymmärtää kunkin paikan arvot ja toimia niitä korostaen. Muutettaessa esimerkiksi vanha teollisuusalue asuinalueeksi voidaan paikan henki säilyttää sopivalla arkkitehtuurilla ja rakentamistavalla. Palkittu tulevaisuudenkuva Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi tämän vuoden Wuorio-palkinnon Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneelle arkkitehti Ilkka Salmiselle. Palkinto myönnetään vuoden ansiokkaimmalle arkkitehtuurin diplomityölle. Työ käsittelee Helsingin Villakehräämön kiinteistön tulevaisuutta osana muutosta, jossa Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Vattuniemen teollisuuskortteleita puretaan ja muutetaan nopeassa tahdissa asuinalueeksi. Skanska rakentaa parhaillaan kortteliin kerrostaloa, jossa on sekä liikeettä asuinhuoneistoja. Diplomityössään Salminen esittelee kaupunkisymbioosin, jossa nykyinen kiinteistö peruskorjataan toimitila- ja asuinkäyttöön ja sitä laajennetaan rakentamalla katolle asuntoja. Työn toteutuminen on vielä avoinna. Ilkka Salminen työskentelee osakasarkkitehtinä Verstas Arkkitehdit Oy:ssä. 19
Kaikilla projektiin osallistuvilla on tervettä näyttämisen halua. Teemme 20