ULKOASIAINMINISTERIÖ UM 2005-00294 EU-tuomioistuinasiat OIK-06 Leppo Henriikka EDUSKUNTA Suuri valiokunta EHDOTUKSET EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI U/E-tunnus: E 76/2004 vp EUTORI-numero: EU/2005/0129 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti 30.8.2004 annettua selvitystä täydentävä selvitys koskien ehdotusta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muutoksiksi kansallisten tuomioistuinten esittämien ennakkoratkaisupyyntöjen kääntämisen osalta. Kunnioittavasti Osastopäällikkö Irma Ertman EU-tuomioistuinasioiden johtaja Tuula Pynnä
PERUSMUISTIO 18.02.2005 EHDOTUKSET EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI EUTORI/Eurodoc nro: EU/2005/0129 U-tunnus / E-tunnus: E 76/2004 vp Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Asiaa on käsitelty neuvoston tuomioistuintyöryhmässä syksyn 2004 mittaan. Nyt esillä oleva kompromissiteksti on ensimmäistä kertaa esillä tuomioistuintyöryhmän kokouksessa 21.2.2005. Asiakirja 5899/05 JUR 35 COUR 2 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: EY 223 artiklan 6 kohta koskee yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisessa noudatettavaa menettelyä (yhteisöjen tuomioistuin vahvistaa, neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä). Työjärjestyksen kieliä koskevaa järjestelyä muutettaessa noudatetaan kuitenkin EY 245 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä (yhteisöjen tuomioistuimen pyyntö, neuvosto päättää yksimielisesti Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan). Riidanalaista on, onko esillä olevassa asiassa kyse kieliä koskevasta järjestelystä. Näin ollen oikeusperusta ja päätöksentekomenettely ovat vielä avoimet. UM, EU-tuomioistuinasioiden johtaja Tuula Pynnä, puh. 1605 5709 UM, lainsäädäntösihteeri Henriikka Leppo, puh. 1605 5716 Suomi voi hyväksyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohtaa koskevan muutosehdotuksen sillä edellytyksellä, että ehdotettua sanamuotoa täsmennetään. Erityisesti tulee säätää siitä, mitä tietoja ennakkoratkaisupyyntöasiakirjasta laadittavan tiivistelmän tulee sisältää. Lisäksi Suomi edellyttää, ettei tiivistelmän laatimista pidetä automaattisena toimenpiteenä, vaan että sitä käytetään tilanteissa, joissa se esimerkiksi ennakkoratkaisupyyntöasiakirjan suuren sivumäärän johdosta on tarpeen. Ennakkoratkaisupyyntöjen ranskankieliset käännökset tulisi olla jäsenvaltioiden saatavilla tasapuolisesti erillisen pyynnön nojalla.
Pääasiallinen sisältö: Suomen käsityksen mukaan päätös tulisi tehdä yksimielisesti, koska kyse on kieliä koskevasta järjestelystä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioille annetaan tiedoksi ennakkoratkaisupyynnön sisältävistä jäsenvaltioiden tuomioistuimien päätöksistä alkuperäinen versio, johon on liitetty käännös kunkin valtion viralliselle kielelle. Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, ettei kansallisten tuomioistuinten esittämien ennakkoratkaisupyyntöjen kääntäminen kaikille yhteisön kielille enää ole mahdollista laajentuneessa unionissa. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen ennakkoratkaisupyyntöjen kääntämistä koskevaa 104 artiklan 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi. Alkuperäinen ehdotus, jonka mukaan ennakkoratkaisupyyntöjen kääntämisestä luovuttaisiin kokonaan ja kaikille EU:n virallisille kielille käännettäisiin vain ennakkoratkaisukysymys, sai tuomioistuintyöryhmässä osakseen voimakasta vastustusta. Esillä olevassa asiakirjassa puheenjohtajavaltio ehdottaa kompromissina, että ennakkoratkaisupyynnöistä laadittaisiin tiivistelmä, joka yhdessä ennakkoratkaisukysymyksen tai -kysymysten kanssa käännettäisiin kaikille EU:n virallisille kielille. Lisäksi säädetään, että jos tiivistelmä osoittautuu tarpeettomaksi ennakkoratkaisupyyntöasiakirjan suppeuden tai sisällön vuoksi, asiakirja käännetään yhdelle kyseisen kohdan mukaisesti määrätyistä kielistä. Kompromissitekstissä omaksuttu ratkaisu perustuu yhteisöjen tuomioistuimen laatimaan muistioon, jossa esiteltiin tiivistelmämalli ja kerrottiin, miten se käytännössä voitaisiin toteuttaa. Suomen kanta Perustelut Suomi voi hyväksyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohtaa koskevan muutosehdotuksen sillä edellytyksellä, että ehdotettua sanamuotoa täsmennetään. Erityisesti tulee säätää siitä, mitä tietoja ennakkoratkaisupyyntöasiakirjasta laadittavan tiivistelmän tulee sisältää. Lisäksi Suomi edellyttää, ettei tiivistelmän laatimista pidetä automaattisena toimenpiteenä, vaan että sitä käytetään tilanteissa, joissa se esimerkiksi ennakkoratkaisupyyntöasiakirjan suuren sivumäärän johdosta on tarpeen. Ennakkoratkaisupyyntöjen ranskankieliset käännökset tulisi olla jäsenvaltioiden saatavilla tasapuolisesti erillisen pyynnön nojalla. Suomen käsityksen mukaan päätös tulisi tehdä yksimielisesti, koska kyse on kieliä koskevasta järjestelystä. Ennakkoratkaisupyynnöillä on tärkeä rooli yhteisön oikeuden kehittymisessä, minkä vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot voivat täysipainoisesti osallistua prosessiin. Suomi osallistuu aktiivisesti ennakkoratkaisumenettelyihin esittämällä huomautuksia aina silloin, kun Suomella on intressiä osallistua asian käsittelyyn. Tällä hetkellä Suomi saa yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan nojalla kaikki ennakkoratkaisupyyntöasiakirjat suomeksi ja ruotsiksi käännettyinä.
EU:n virallisten kielten määrän lisäännyttyä on ymmärrettävää, että tuomioistuimella on huoli käsittelyaikojen pidentymisestä käännösten viedessä suhteettoman paljon aikaa. Suomi on siten valmis hyväksymään sen, että ennakkoratkaisupyynnöistä laaditaan tiivistelmä, joka yhdessä ennakkoratkaisukysymyksen tai -kysymysten kanssa käännetään kaikille yhteisön kielille. Esitetty ratkaisumalli ei täysin turvaa jäsenvaltioiden tasa-arvoista asemaa kun kyse on kielistä. Ranskankieliset maat saavat etulyöntiaseman muihin jäsenvaltioihin verrattuna. Ratkaisu kuitenkin turvaa tasa-arvon alkuperäistä ehdotusta paremmin. Näin tiivistelmämalli voidaan kompromissina hyväksyä, mikäli sitä täsmennetään siten, että se turvaa Suomen täysipainoisen osallistumisen prosessiin. Tämä edellytys täyttyy vain, jos ennakkoratkaisupyynnöistä laaditut tiivistelmät ovat niin informatiivisia, että niistä käyvät ilmi kaikki kyseisen ennakkoratkaisupyynnön käsittelemisen kannalta relevantit seikat. Tämä on varmistettava kirjaamalla työjärjestykseen myös tiivistelmän sisältöä koskevat säännökset. 1 Suomi aikoo myös ehdottaa, että muutosten hyväksymisen yhteydessä annetaan julistus, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuin kiinnittää erityistä huomiota tiivistelmien laatuun ja sitoutuu suorittamaan tietyn määräajan (esimerkiksi vuosi tai kaksi vuotta) kuluttua arvioinnin siitä, miten järjestelmä on toiminut. Koska yhteisöjen tuomioistuimen sisäinen työkieli on ranska, tullaan kaikki ennakkoratkaisupyyntöasiakirjat kääntämään edelleen kokonaisuudessaan ranskan kielelle. Tuomioistuintyöryhmässä käydyissä keskusteluissa on pohdittu sitä, tulisiko kaikille jäsenvaltioille jakaa automaattisesti kyseisen jäsenvaltion kielellä laaditun tiivistelmän lisäksi ranskankielinen käännös koko ennakkoratkaisupyyntöasiakirjasta. Suomen kannan mukaan ranskankielinen käännös tulisi toimittaa jäsenvaltioille vain erillisestä pyynnöstä. Ennakkoratkaisupyynnöt eroavat toisistaan merkittävästi. Osa ennakkoratkaisupyynnöistä on laadittu tiiviisti, kun taas toiset ovat hyvin pitkiä ja sisältävät toistoa. Kompromissiehdotuksen mukaan mikäli ennakkoratkaisupyyntöasiakirjan suppeuden tai sisällön vuoksi sitä ei pystytä tiivistämään, tiivistelmää ei tehdä vaan koko asiakirja käännetään yhdelle tämän 104 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätyistä kielistä. Suomen näkemyksen mukaan tämä on epäselvä säännös. Suomi katsookin, että sellaiset ennakkoratkaisupyyntöasiakirjat, joita jostain syystä ei voida tiivistää (esimerkiksi koska ennakkoratkaisupyyntö on jo itsessään riittävän lyhyt), tulee edelleen kääntää kokonaisuudessaan kaikille EU:n virallisille kielille. Tiivistelmien laatimiseen perustuvan ratkaisumallin hyväksyminen ei vaaranna yksittäisten oikeussubjektien oikeusturvaa. Tuomioistuimessa kaikkien ennakkoratkaisuasioiden käsittelykielenä säilyisi se kieli, jolla asiaa ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä kansallisessa tuomioistuimessa on käsitelty. Näin esimerkiksi suomalaisen tuomioistuimen esittämä ennakkoratkaisupyyntö käsiteltäisiin edelleen aina suomeksi tai ruotsiksi. 1 Johtoa siihen, mitä tiivistelmän tulee sisältää, voidaan hakea edellä alaviitteessä 1 mainitusta yhteisöjen tuomioistuimen muistiosta. Muistion mukaan tiivistelmässä mainittaisiin mm. asiaa koskeva yhteisön ja kansallinen lainsäädäntö, pääasian oikeudenkäynnin kohde, lyhyt kuvaus ennakkoratkaisupyynnön taustalla olevista syistä sekä pääasian asianosaisten lausumien tiivistelmä.
Noudatettava menettely Asian käsittelyssä noudatettava menettely on vielä riidanalainen. Neuvoston edellinen puheenjohtajamaa lähti siitä, että sovellettavaksi tulee yleinen yhteisöjen tuomioistuin työjärjestyksen muuttamista koskeva menettely (neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä). Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 64 artiklassa säädetään kuitenkin, että mukaan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen kieliä koskevia järjestelyjä voidaan muuttaa ainoastaan perussäännön muuttamista koskevaa menettelyä noudattaen (jolloin neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti). Esillä oleva artikla ei kuitenkaan sisälly yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 6 lukuun, jonka otsikko on "kieliä koskevat järjestelyt". 2 Asiasisällön osalta esillä olevassa ehdotuksessa on kuitenkin tosiasiassa kyse kieliä koskevasta järjestelystä. Sillä tuodaan muutoksia jäsenvaltioiden asemaan siltä osin kuin on kyse kielten välisestä tasa-arvosta. Näin ollen se, tuleeko neuvostossa sovellettavaksi yksimielisyys vai määräenemmistö, on epäselvää. Koska kuitenkin Nizzan sopimuksen tarkoituksena oli, että kaikista kieliä koskevista järjestelyistä päätetään yksimielisesti, Suomi katsoo, että asiasta tulisi päättää yksimielisesti. Menettelyä tärkeämpää on kuitenkin se, että Suomi saavuttaa edellä Suomen kanta -otsikon alla mainitut tavoitteensa. Mikäli näin tapahtuu, Suomen ei siten ole tarpeen vaatia perussäännön yksimielisyyssäännön noudattamista. Eduskuntakäsittely: Kansallinen lainsäädäntö: Taloudelliset vaikutukset: Asiasta on informoitu eduskuntaa 30.8.2004 päivätyllä PL 97 :n mukaisella kirjeellä. Suuri valiokunta lähetti asian lakivaliokuntaan, joka yhtyi asiassa valtioneuvoston kantaan (LaVPote 63/2004 vp 6 ). Ehdotus ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Ehdotuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Neuvoston tuomioistuintyöryhmässä käyty keskustelu on paljastanut, että jäsenmailla on eriäviä näkemyksiä siitä, miten ennakkoratkaisupyyntöjen kääntämisen rajoittaminen tulisi toteuttaa. 2 Kyseinen luku sisältää vain oikeudenkäyntikieliä koskevia säännöksiä, eikä nyt esillä oleva asia ei tuo muutosta oikeudenkäyntikieliin.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2005 (01.02) (OR. fr) 5899/05 JUR 35 COUR 2 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Puheenjohtajavaltio Euroopan yhteisöjen tuomioistuin -työryhmä 10461/04 JUR 287 COUR 41 (Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta koskeva ehdotus) Ehdotus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 37 artiklan, 44a artiklan, 76 artiklan, 104 artiklan ja 120 artiklan muuttamiseksi 104 artiklan 1 kohtaa koskeva kompromissiteksti Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin -työryhmän 15. marraskuuta ja 13. joulukuuta 2004 pidettyjen kokousten pohjalta laadittu puheenjohtajavaltion kompromissiteksti, joka koskee ehdotetun asiakirjan 104 artiklan 1 kohtaa. 5899/05 el/el/ik 1 JUR FI
LIITE Muutetaan 104 artiklan 1 kohtaa seuraavasti: "Jäsenvaltioille annetaan tiedoksi 103 artiklassa tarkoitetuista kansallisten tuomioistuimien päätöksistä alkuperäinen versio, johon on liitetty käännös ennakkoratkaisupyynnön tiivistelmästä ja käännös ennakkoratkaisukysymyksestä tai -kysymyksistä kyseisen valtion virallisella kielellä. Perussäännön 23 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisten tuomioistuinten päätöksistä annetaan ETA-sopimuksen osapuolina oleville muille valtioille kuin jäsenvaltioille ja EFTA:n valvontaviranomaiselle tiedoksi alkuperäinen versio, johon liitetään käännös ennakkoratkaisupyynnön tiivistelmästä ja käännös ennakkoratkaisukysymyksestä tai -kysymyksistä jollakin 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä, jonka valitsee se, jolle tiedoksianto osoitetaan. Jos kolmannella valtiolla on oikeus osallistua ennakkoratkaisumenettelyyn perussäännön 23 artiklan neljännen kohdan mukaisesti, kolmannelle valtiolle annetaan tiedoksi kansallisen tuomioistuimen päätös alkuperäisenä sekä käännös ennakkoratkaisupyynnön tiivistelmästä ja käännös ennakkoratkaisukysymyksestä tai -kysymyksistä yhdellä 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä, jonka asianomainen kolmas valtio valitsee. Jos tiivistelmä osoittautuu tarpeettomaksi kansallisten tuomioistuimien päätöksen suppeuden tai sisällön vuoksi, ennakkoratkaisupyyntö käännetään yhdelle tämän kohdan mukaisesti määrätyistä kielistä." 5899/05 el/el/ik 2 LIITE JUR FI