LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2020

LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2020 TYRNÄVÄN KUNTA 2010 Tyrnävän kunta Ympäristö ja tekninen osasto Kunnankuja 4, 91800 Tyrnävä

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 2 LEIKKIPAIKAT JA NIIDEN SUUNNITTELU...6 2.1 LEIKKIPAIKKAHIERARKIA...8 2.2 LEIKKIPAIKKOJEN VARUSTETASO JA LEIKKIVÄLINEET...9 2.3 LEIKKIPAIKKOJEN SUUNNITTELU...10 2.3.1 Lainsäädäntö ja standardit...11 2.3.2 Kuntalaisten osallistaminen suunnitteluun...11 2.3.3 Turvallisen ja esteettömän leikkipaikan suunnittelu...12 2.3.4 Varusteiden ja materiaalien valintaperusteita...13 3 TYRNÄVÄN KUNNAN LEIKKIPAIKKOJEN NYKYTILA...15 3.1 KIRKONKYLÄ...16 3.2 MURTO...19 3.3 TEMMES...21 3.4 MUUT ALUEET...21 3.5 LEIKKIPAIKKOJEN KUNTOINDEKSI...22 4 LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN TYRNÄVÄLLÄ...24 4.1 HYVÄKUNTOISET LEIKKIPAIKAT...26 4.1.1 Jaakonpuiston leikkipaikka...26 4.1.2 Hunajakukanpolun leikkipaikka...26 4.2 VANHOJEN LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN...26 4.2.1 Koskelan leikkipaikka...27 4.2.2 Kulkurikivien leikkipaikka...27 4.2.3 Tuulipurron leikkipaikka...28 4.3 VANHOJEN LEIKKIPAIKKOJEN KUNNOSTUS...28 2

4.3.1 Matintien leikkipaikka...29 4.3.2 Seppälän leikkipaikka...29 4.3.3 Särkkärannan leikkipaikka...29 4.4 UUDET LEIKKIPAIKAT...30 4.4.1 Pispanpuiston leikkipaikka, Temmes...31 4.4.2 Peiponpuiston leikkipaikka, Eskolanpelto...31 4.4.3 Heinäkujan leikkipaikka, Kotimetsä...31 4.4.4 Peuranniemen leikkipaikka, Murto...31 4.4.5 Halameenmettän leikkipaikka, Kotihalme...30 4.5 POISTETTAVAT LEIKKIPAIKAT...32 4.6 KUNNOSSAPITO JA HOITO...33 4.6.1 Kunnossapito ohjelma ja omavalvonta...35 4.6.2 Talvikunnossapito...37 4.7 LEIKKIPAIKKOJEN NIMEÄMINEN JA OSOITTEISTO...38 5 LEIKKIPAIKKOJEN RAKENTAMIS JA KUNNOSTUSAIKATAULU...40 5.1. RAKENTAMISEN JA KUNNOSTAMISEN SUUNNITTELU...40 5.2 RAKENTAMISEN JA KUNNOSTAMISEN KUSTANNUKSET...41 5.3 RAKENTAMISEN JA KUNNOSTUSTEN AIKATAULU...42 LÄHTEET...45 LIITTEET...46 1 Leikkipaikkojen inventointilomake 2 Tyrnävän kunnan leikkipaikat kartalla 3 Omavalvontasuunnitelmamalli 4 Leikkipaikkojen pelastusosoitelista 2009 5 Kuntalaispalaute kehittämissuunnitelmasta 3

1 JOHDANTO Leikkipaikat ovat tärkeä osa kunnan viihtyisää viherympäristöä. Lähiympäristöllä ja sen laadulla on suuri vaikutus lapsen kehitykselle ja ympäröivän maailman hahmottamiselle. Toimiva, turvallinen ja asukkaita monipuolisesti palveleva leikkipaikkaverkosto on tärkeä osa kunnan kehitystä ja viihtyisän viheraluejärjestelmän luomista. Turvallisen ja toimivan ympäristön luominen ja ylläpito sekä lasten ja nuorten osallistaminen ympäristön suunnitteluun ovat osa Tyrnävän kunnassa tekeillä olevan lastensuojelun suunnitelman (2009 2012) sisältöä ja yksi sen selkeistä painopistealueista. Leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman valmistelu alkoi Tyrnävän ympäristö ja teknisen osastolla vuonna 2007 2008 inventointi ja tarkastustyöllä. Tämä kehittämissuunnitelma kokoaa tausta aineiston yhteen ja työn tavoitteena on analysoida, arvottaa ja listata kunnan leikkipaikat ja leikkipaikkaverkoston kehittämistarve sekä luoda suunnitelma kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on selkeyttää kunnan leikkipaikkaverkostoa, parantaa leikkipaikkojen laatutasoa sekä luoda kattava, pitkän aikavälin suunnitelma leikkipaikkojen suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Kehittämissuunnitelma kattaa vuodet 2010 2020, jonka jälkeen suunnitelma on viimeistään päivitettävä. Valmis kehittämissuunnitelma on kirjattu ympäristö ja teknisen osaston toimintasuunnitelmaan 2010 puistojen ja viheralueiden tavoitteiden saavuttamisen mittariksi. Kehittämissuunnitelma koskee tältä erin vain kunnan julkisia leikkipaikkoja, jotka sijaitsevat voimassa olevan asemakaavan (2009) alueilla. Kehittämissuunnitelman ulkopuolelle on jätetty koulujen ja päiväkotien pihat sekä lähivirkistysalueet. Näiden lisäksi suunnitelmassa ei huomioida haja asutusalueita ja toistaiseksi kaavoittamattomia alueita. Näille alueille on luotava omat kehittämissuunnitelmansa tarvittaessa. Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen osalta käynnissä on jo mm. vuonna 2008 käynnistynyt Uusi askel liikunnan palveluinnovaatiot Oulun seudulla projekti. 4

Leikkipaikkojen kehittämissuunnitelma asetettiin nähtäville vuoden 2010 alussa, jotta kuntalaisilla oli mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Palautteita tuli nähtävilläoloaikana yhteensä seitsemän kappaletta (Liite 5.). Vuoden 2010 tavoitteena on varmistaa, että kehittämissuunnitelma saadaan osaksi ympäristö ja teknisen osaston työnohjausta ja talousarvion laatimisen tausta aineistoa tuleville vuosille. Leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman on koostanut puistoesimies Anne Mari Kemppainen (hortonomi, AMK) yhteistyössä ympäristö ja teknisen osaston henkilöstön kanssa. Taustamateriaalina on käytetty kunnan leikkipaikkojen huoltotarkastuksia, kuntalaispalautetta ja ajantasakaavoja. Esimerkkinä kehittämissuunnitelman teossa on käytetty Oulun kaupungin teknisen keskuksen laatimaan kehittämissuunnitelmaa. 5

2 LEIKKIPAIKAT JA NIIDEN SUUNNITTELU Leikkipaikalla tarkoitetaan aluetta, joka on selkeästi leikkimiseen tarkoitettu. Tässä tapauksessa ulkona, viheralueella sijaitsevaa aluetta, jossa on ulkoleikkeihin sopivia leikkivälineitä. Tietyllä alueella sijaitsevat leikkipaikat muodostavat alueen leikkipaikkaverkoston. Tyrnävän kunnassa on tällä hetkellä 14 julkista leikkipaikkaa, joista kymmenen sijaitsee Kirkonkylällä ja neljä Murrossa. Näiden lisäksi leikkivälineitä on myös koulujen, päiväkotien ja liikunta alueiden yhteydessä. Leikkipaikkaverkosto muodostuu alueen olemassa olevista ja suunnitteilla olevista leikkipaikoista. Verkoston perusrunko muodostetaan yleiskaavatasolla ja asemakaavassa määritellään leikkipaikkojen tarkat sijainnit ja toiminnot. Kaavamerkkeinä leikkipaikoille käytetään seuraavia: VK (leikkipuisto), VU (urheilu ja virkistyspalvelujen alue) ja le (leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa). Kaavaan merkityt alueet toimivat perustana leikkipaikkojen suunnittelulle. Tyrnävän kunnan toteutettu leikkipaikkaverkosto ei tällä hetkellä palvele asukkaita parhaimmalla mahdollisella tavalla: leikkipaikkojen sijainnista ei usein tiedetä, ne ovat liiaksi keskittyneet tietyille alueille ja niiden kunto on huono. Kunnan ajantasakaavat antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet leikkipaikkaverkoston kehittämiselle. Toimiva leikkipaikkaverkosto tarjoaa asukkaille riittävät leikki ja virkistysalueet kohtuullisen etäisyyden päässä asunnosta ja varmistaa turvallisen pääsyn niihin. Leikkipaikkojen sijoittelussa käytetään yleisesti etäisyysmittana 500 metrin säteistä ympyrää. Tämän etäisyyden katsotaan olevan keskimääräinen leikki ikäisen elinpiiri ja sen sisällä tulisi sijaita turvallinen paikka leikkiin ja itsenäiseen ympäristön tutkimiseen. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suurempi on hänen elinpiirinsä. (Leikkivä ihminen. 21). Leikkipaikkaverkoston toimivuus pohjautuu siihen, että leikkipaikkoja on sopivalla etäisyydellä ja niiden käyttäjämäärä on riittävä. Leikkipaikkaverkoston suunnitteluun vai 6

kuttavat lisäksi alueen väestötiedot. Kehittämissuunnitelman väestötarkastelu rajattiin leikki ikäisiin eli 0 12 vuotiaisiin. Kehittämissuunnitelmassa käytetyt väestötiedot perustuvat lokakuun 2009 KuntaNetväestörekisterin tilastoihin, joiden mukaan Tyrnävän kokonaisasukasmäärä oli lokakuussa 6276. Leikki ikäisiä oli Tyrnävän kunnassa vuoden 2009 lokakuussa 1669 (KuntaNet). Väestörekisterin aineistoa tutkittaessa havaittiin, että kunnan leikki ikäisten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti (Kaavio 1.). KAAVIO 1. Leikki ikäisten määrän kasvu Tyrnävän kunnassa Vuosi Leikki ikäisten määrän kasvu Tyrnävän kunnassa 2009 2008 2007 2006 Ikäluokat 7 12 3 6 0 2 2005 2004 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Asukasta Tyrnävän lasten ja nuorten ikäryhmien kasvun ennustetaan kasvavan voimakkaasti aina vuodelle 2015 asti, jonka jälkeen kasvu alkaa hidastua. Lastensuojelusuunnitelman (Tyrnävän kunnan lastensuojelun suunnitelma vuosille 2009 2012) ennusteessa lasten ja nuorten määrän ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana niin, että 7 15 vuotiaiden määrä kasvaa yli 600:lla ja 0 6 vuotiaiden määrä kasvaa 250:lla. Näin ollen kunnan lasten lukumäärä kasvaa lähes 45 %:a. Tällainen leikki ikäisten mää 7

rän kasvu asettaa selkeitä haasteita myös kunnan viher ja leikkipaikkaverkostolle. Lasten ja nuorten on tärkeä saada asua ja elää turvallisessa ja toimivassa elinympäristössä, jonka tilaan vaikuttavat kodin, päivähoidon, koulun ja harrastusten lisäksi myös kunnan yleiset alueet, viheralueet ja leikkipaikat. 2.1 LEIKKIPAIKKAHIERARKIA Leikkipaikkahierarkialla tarkoitetaan kunnan leikkipaikkojen keskinäistä tärkeysjärjestystä, joka määrittelee leikkipaikan väline ja varustetason sekä antaa raamit niiden suunnittelulle, rakentamiselle, kunnostukselle ja ylläpidolle. Kehittämissuunnitelma jakaa Tyrnävän kunnan leikkipaikat kolmen eri hierarkiatasoon: keskusleikkipaikkaan, asuntoalueleikkipaikkaan ja lähileikkipaikkaan. Keskusleikkipaikat ovat pinta alaltaan suurimpia ja varustetasoltaan korkeimpia. Kaksi muuta tasoa ovat varustetasoiltaan ja pinta aloiltaan vaatimattomampia. (Taulukko 1.) Keskusleikkipaikka on monipuolisin hierarkiatason leikkipaikoista. Se houkuttelee kävijöitä laajalta alueelta ja sen varustetaso on korkea. Keskusleikkipaikka on ideaalisesti ns. 0 100 leikkipaikka eli sieltä löytyy virikkeitä kaiken ikäisille. Lisäksi alueella tai sen läheisyydessä voi olla maamäki, pelikenttä tai muu lähiliikunta tai virkistyspaikka. Sen rakentamisen taso on korkea ja sen ulkonäkö on viimeistelty. Leikkipaikan läheisyydessä voi sijaita suurempi lähiliikunta alue tai reitistö, joka liittää leikkipaikan ympäröivään viherverkostoon ja luo alueelle monipuolisia leikki ja liikuntamahdollisuuksia. Keskusleikkipaikan rakentamisen taso on korkea ja leikkipaikka on yleisilmeeltään viimeistelty. Asuntoalueleikkipaikka on pinta alaltaan keskisuuri leikkipaikka ja se palvelee lähinnä asutusalueensa asukkaita. Leikkipaikan varustetaso on keskinkertainen ja se tarjoaa mahdollisuuden lasten perusleikkeihin. Asuntoalueleikkipaikan ympäristön tulee mahdollistaa viihtyisä oleskelu ja kannustaa kävijöitä leikkimiseen ja liikkumiseen. Rakentamisen taso on keskinkertainen ja leikkipaikan yleisilme on selkeä sekä luonnollinen. 8

Lähileikkipaikka on pinta alaltaan pienin ja se sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Leikkipaikka palvelee pientä ihmisryhmää ja se on varustetasoltaan vaatimaton. Lähileikkipaikan päätarkoitus on puistomaisena paikkana tarjota alue virkistykselle ja mahdollisuus leikkiin 0 6 vuotiaille kotinsa välittömässä läheisyydessä. Lähileikkipaikan yleisilme on luonnollinen ja rakentamisen taso on matala. 2.2 LEIKKIPAIKKOJEN VARUSTETASO JA LEIKKIVÄLINEET Leikkipaikkojen varusteilla tarkoitetaan leikkipaikalla sijaitsevia kiinteitä tai irtokalusteita ja leikkivälineitä sekä muita yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavia varusteita kuten valaistusta. Leikkipaikkojen varustetaso vaihtelee hierarkiatasoittain (Taulukko 1.). Kaikkien leikkipaikkojen perusvarusteisiin kuuluu valaistus, penkki, roska astia ja opastetaulu. Perusleikkivälineitä ovat keinut, hiekkalaatikot, jousituotteet, liukumäet ja kiipeilytelineet. Lähileikkipaikalla on sen käytön mahdollistavat perusvarusteet ja sen leikkivälineistö koostuu muutamasta perusleikkivälineestä (esim. keinu, kiipeilyteline, hiekkalaatikko). Asuntoalueleikkipaikan varustetaso on hieman korkeampi kuin lähileikkipaikan ja sen tarkoitus on mahdollistaa leikkipaikan käyttö ympärivuoden ja suuremmallakin yhtäaikaisella käyttäjäryhmällä. Leikkipaikan välineistö palvelee koko leikki ikäisten ryhmää ja leikkipaikalla tulisi olla yhteensä 4 6 leikkivälinettä. Asuntoalueleikkipaikka toimii alueen asukkaiden kokoontumispaikkana ja kannustaa lapsia leikkimään sekä tutkimaan ympäristöään. Keskusleikkipaikan varustetaso on leikkipaikkojen korkein ja sen välineistö koostuu perusvälineistä ja 1 3 erikoisemmasta välineestä, yhteensä leikkivälineitä tulisi olla 6 tai useampi. Keskusleikkipaikan välineistö innostaa monipuoliseen leikkiin ja liikkumiseen sekä antaa virikkeitä mielikuvitukselle. Alueelle voidaan sijoittaa myös kuntoilutai muita liikuntavälineitä vanhemmille käyttäjille. 9

TAULUKKO 1. Hierarkiatasojen varuste erot Hierarkiataso Varustetaso Välineistö Rakentamisen taso Lähileikkipaikka Perustaso: opastetaulu, roskaastia, penkki, valaistus Vaatimaton: < 4 välinettä. esim. keinu, hiekkalaatikko, kiipeilyteline Vaatimaton: ympäristö puistomainen, ei juuri rakenteita, pinnat luonnollisia Asuntoalueleikkipaikka Keskinkertainen: opastetaulu, roska-astia, penkkejä, pöytä, katos, valaistus Keskinkertainen: 4-6 välinettä ja mahdollisesti pelialue/mäki. Esim. keinu, hiekkalaatikko, kiipeilyteline, jousieläin, liukumäki Keskinkertainen: ympäristö puistomainen, lievästi rakennettu, pinnat rakennettuja Keskusleikkipaikka Hyvä: opastetaulu, roska-astioita, pöytäpenkki, penkkejä, katos, valaistus, erikoisvarusteita esim. nuotiopaikka Monipuolinen: 6 tai useampia välinettä ja mahdollisesti pelialue/mäki. Esim. keinu, turvakeinu, hiekkalaatikko, monitoimiväline, vaakakeinu, karuselli Korkea: ympäristö rakennettu, useita erilaisia rakenteita, pinnat rakennettuja ja viimeisteltyjä 2.3 LEIKKIPAIKKOJEN SUUNNITTELU Leikkipaikkojen ja niihin kiinteästi yhteydessä olevien viheralueiden tärkein tehtävä on toimia sosiaalisina kohtaamis ja virkistyspaikkoina. Leikkipaikkojen suunnittelua ohjaa nykyään suurilta osin lainsäädäntö, asetukset ja standardit. Ohjeiden mukaiset leikkipaikat tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden turvalliseen ja viihtyisään ympäristöön. Lainsäädännön lisäksi suunnittelussa tulee huomioida mm. yleinen viihtyisyys, alueiden monipuolisuus, ympäröivä maisema ja kaikki leikkipaikan mahdolliset käyttäjäryhmät. Leikkipaikkojen suunnittelijalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot kokonaisvaltaisen suunnitelman tekemiseksi. 10

2.3.1 Lainsäädäntö ja standardit Leikkipaikat ovat osa julkisia, kunnan ylläpitämiä viheralueita. Nämä alueet kuuluvat tuoteturvallisuuden piiriin eli leikkipaikkojen vastuukysymyksissä sovelletaan lakia kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kunta vastaa suunnittelemistaan ja rakentamistaan leikkipaikoista ja niiden turvallisuudesta. Leikkikenttien turvallisuutta, leikkikenttävälineiden asentamista, ylläpitoa ja testaamista ohjataan yhdeksällä standardilla: SFS EN 1176 1 7, 1176 11 ja 1177. Standardit käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: SFS EN 1176 1 Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät SFS EN 1176 2 Keinut SFS EN 1176 3 Liukumäet SFS EN 1176 4 Köysiradat SFS EN 1176 5 Karusellit SFS EN 1176 6 Keinumisvälineet SFS EN 1176 7 Asennus, tarkastus, huolto ja ylläpito SFS EN 1176 11 Kolmiulotteiset kiipeilyverkot SFS EN 1177 Leikkikentän iskua vaimentavat alustat: turvallisuusvaatimukset ja testaus Standardit löytyvät koottuna Suomen standardoimisliiton käsikirjasta 143 Leikkikenttävälineet. Uusin painos tästä käsikirjasta on julkaistu tammikuussa 2009. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia ja niiden tarkoitus on estää vakavammat tapaturmat ja vahingot leikkipaikalla. 2.3.2 Kuntalaisten osallistaminen suunnitteluun Osallistavasuunnittelu on suuri osa nykyistä julkisten alueiden suunnittelua. Leikkipaikkoja suunniteltaessa tärkein osallistettava ryhmä on lapset ja nuoret, toissijaisina heidän vanhempansa. Usein lasten ja nuorten osallistaminen jää kuitenkin vähäiseksi. Pääosin siksi, että suunnittelijat eivät tunne tai osaa käyttää lasten kanssa työskente 11

lyyn sopivia työkaluja. Viime vuosien aikana on toteutettu useita erilaisia projekteja kaupunkisuunnitteluun liittyen, joissa lapset ja nuoret ovat päässeet osallistumaan käytännössä mm. liikenneympäristö ja kaavasuunnitteluun. Projektit ovat tuottaneet käyttökelpoisia työkaluja yhteistyöhön ja osoittaneet, kuinka moniulotteinen käsitys lapsilla elinympäristöstään on ja miten tarkkanäköisesti he pystyvät arvioimaan ympäristöään. (Lapsen oikeus hyvään arkiympäristöön. 15 16). Kuntalainen voi osallistua alueiden suunnitteluun Tyrnävän kunnassa tällä hetkellä kaavoituksen kaikissa vaiheissa. Kuntalaisia kuullaan aina vaikutusten arvioinnin yhteydestä kaavan hyväksymiseen saakka. Jokaisen kaavan yhteydessä järjestetään kuulemistilaisuuksia ja kaavan esilläolosta ilmoitetaan aina kaikilla kunnan virallisilla tiedotuskanavilla. Tulevaisuudessa pyritään aktiivisesti lisäämään vuorovaikutteista suunnittelua leikkipaikkojen suunnittelun osalta osallistamisen erilaisin keinoin. Lisäksi leikkipaikan ensimmäisen käyttökauden jälkeen voidaan lähettää käyttäjille tyytyväisyyskysely, jolla kerätään tietoa osallistamisen onnistumisesta ja saadaan pohjatietoa seuraavan leikkipaikan suunnitteluun. Hyvää ympäristöä ei synny ilman käyttäjien vuorovaikutusta ja osallistettaville on annettava todellinen tilaisuus vaikuttaa. Osallistamisen tavoitteena tulee olla asukkaiden ja käyttäjien vaikuttaminen ympäristöönsä. Osallistamisella voidaan mm. vähentää ilkivallantekoja leikkipaikoilla, saada arvokasta tietoa sekä toiveita käyttäjiltä ja samalla tuodaan esille leikkipaikan monipuoliset mahdollisuudet leikkiin ja sosiaaliseen kanssakäyntiin. 2.3.3 Turvallisen ja esteettömän leikkipaikan suunnittelu Turvallisen ja esteettömän leikkipaikan suunnittelu pohjautuu säännöksiin, standardeihin ja ohjeisiin. Näitä apuna käyttäen suunniteltu leikkipaikka palvelee kaikkia asukkaita tasapuolisesti. Suunnitellessa tulee huomioida mahdolliset erityisryhmät, kuten 12

vanhukset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset, erityisesti silloin jos leikkipaikan läheisyydessä sijaitsee esim. vanhustenhuollon yksikkö tai yleinen päiväkoti. Ohjeita esteettömän leikkipaikan suunnitteluun löytyy mm. Helsingin rakennusviraston Esteettömän ympäristön suunnittelukortista 6/7 (SuRaKu hanke), RT kortistosta ja Liikuntapaikkajulkaisusta nro 85, Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku. Jos leikkipaikoille tehdään tyyppipiirustuksia, on esteettömyys hyvä huomioida jo niitä laadittaessa. Esteettömän leikkipaikan suunnittelun lähtökohtana on, että liikkumis tai toimintaesteitä voi olla sekä lapsilla että heistä huolehtivilla aikuisilla. Ensisijaisesti huomioon otettavia ryhmiä ovat näkövammaiset, liikuntaesteiset ja allergiset. Suunnittelussa tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat täten kulun ohjaus, kulkureitit ja niiden selkeä erottuminen muusta maastosta, rakenteet sekä leikki ja liikuntavälineet sekä niiden esteettömyys, kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus. Leikkipaikalla on oltava turvaalustoja ja leikkivälineitä joihin pääsee esteettömästi ja niiden käyttö on mahdollista avustajan opastuksella. Valaistuksen suunnittelulla luodaan turvallinen ympäristö ja kasvillisuutta valitessa tulee muistaa, ettei leikkipaikoilla saa olla myrkyllisiä tai muuten vaarallisia kasveja. Lisäksi turvallista ja esteetöntä leikkipaikkaa suunniteltaessa on huomioitava erityisesti alueen aitaamisen tarve (onko läheisyydessä teitä, avo ojia tai muita onnettomuuden riskiä lisääviä asioita). Vilkkaiden ajoratojen tai kevyenliikenteenväylien vieressä sijaitsevat leikkipaikat on hyvä aidata ainakin liikenneväylän puoleiselta sivulta. Esteettömässä ympäristössä kaikkien tulee voida toimia tasavertaisesti. 2.3.4 Varusteiden ja materiaalien valintaperusteita Perusvarusteiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota kestävyyteen sekä leikkipaikalle ja sen ympäristöön soveltuvuutta. Varusteiden ja materiaalien tulee olla tarpeen vaatiessa uusittavissa eli on järkevää käyttää helposti saatavilla olevia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisia varusteita sekä materiaaleja. 13

Tyrnävän kunnan leikkipaikoilla käytetään yleisesti seuraavia varusteita: Lassila & Tikanojan roska astia City30L (kirkas teräs), Joli Mäntyranta Oy:n opastetaulu (harmaa), opastetaulut ovat sisällöltään ja ulkonäöltään yhteneväisiä ja Idman Oy:n Vista valaisin (musta). Idman Oy ei enää vuoden 2009 jälkeen valmista Suomessa kyseistä valaisinmallia, jatkossa puistovalaisimena tulee käyttää muuta vastaavalaista mallia. Penkkien osalta leikkipaikoilla on runsaasti vaihtelevuutta. Leikkipaikoilla tulisi suosia kiinteitä kalusteita, jotta niiden väärille paikoille siirtelyltä ja ilkivallalta vältyttäisiin. Kiinteät kalusteet eivät kuitenkaan saa haitata kunnossapitoa ja hoitotöitä. Suunniteltaessa leikkipaikkoja on pyrittävä luomaan sopusointuisia ja viihtyisiä alueita, myös välineistön tulee olla yhteensopivaa. Välineistön osalta Tyrnävän kunnassa on käytetty lähinnä Lappset Oy:n ja Joli Mäntyranta Oy:n leikkivälineitä. Pääperiaatteena on, ettei yhdellä leikkipaikalla olisi kovin monen toimittajan välineitä, jotta leikkipaikan yleisilme pysyy yhtenäisenä. Myös huollon kannalta on järkevää käyttää yhden toimittajan välineitä, tällöin koko välineistöä voidaan huoltaa samalla tavalla ja varaosien hankinta on vaivatonta. Jos yhden leikkipaikan leikkivälineet kilpailutetaan useammassa erässä, on yhtenä laatukriteerinä oltava se, että uudet välineet ovat materiaaliltaan, rakenteeltaan ja tyyliltään yhteensopivia aikaisemmin hankittuihin leikkivälineisiin. Varusteiden, välineiden ja materiaalien suunnittelussa on otettava huomioon lisäksi alueen olemassa oleva rakennuskanta ja rakennustapaohjeet. Käytävien mitoituksessa on otettava huomioon kunnossapitokaluston ja pelastusajoneuvojen asettamat vaatimukset. Eri pinnat (kuten turva alustat ja nurmikko) on myös järkevää rajata toisistaan, tällä helpotetaan kunnossapitoa ja estetään materiaalien sekoittuminen keskenään. 14

3 TYRNÄVÄN KUNNAN LEIKKIPAIKKOJEN NYKYTILA Tyrnävä on tässä kehittämissuunnitelmassa jaettu kolmeen suuralueeseen: Kirkonkylään, Murtoon ja Temmekseen. Kirkonkylään luetaan tässä alue joka jää Kotimetsän, Puujaakolan, Eskolanpellon ja Kirkkotien eteläpään väliin. Näillä kolmella suuralueella asuu 58 % kunnan leikki ikäisistä (Kaavio 2.). Kaikki kunnan leikkipaikat on inventoitu ja kuvattu kesien 2007 2009 aikana. Maastoinventointien yhteydessä on arvioitu myös kunnostuksen kiireellisyys osana kuntoindeksin laskemista (Taulukko 4.). Kuntoindeksin laskemisella saatiin selville leikkipaikkojen nykytaso ja sen avulla määritellään jatkossa mm. kunnostuksen kiireellisyyttä. KAAVIO 2. Leikki ikäisten määrä suuralueittain vuonna 2009 Asukasta 350 300 Leikki ikäisten määrä suuralueittain vuonna 2009 315 250 213 227 200 175 170 166 150 118 124 111 100 50 16 16 18 0 Kirkonkylä Murto Temmes Muut alueet Ikäluokat 0-2 3-6 7-12 Nykytilassaan leikkipaikat eivät juuri poikkea toisistaan varustetasoltaan. Kunnassa on 14 leikkipaikkaa, joista kahta lukuun ottamatta kaikki ovat huonokuntoisia ja varuste 15

tasoltaan vaatimattomia. Yleisesti leikkipaikat ovat avaria ja yleisilmeeltään harmaita ja kuluneita. Leikkivälineisiin kohdistuvaa ilkivaltaa, kuten välineiden sotkemista ja kaivertamista, esiintyy lähes kaikilla leikkipaikoilla. Tällä hetkellä lähileikkipaikkoja on lukumääräisesti eniten ja keskusleikkipaikkoja ei vielä ainoatakaan. Tiedot leikkipaikkojen kunnosta, tehdyistä huoltotoimenpiteistä ja tilanteesta syötetään sähköiseen muotoon hoitoluokituskarttaan vuoden 2009 aikana. 3.1 KIRKONKYLÄ Kirkonkylällä sijaitsee kymmenen kunnan neljästätoista leikkipaikasta (Taulukko 2.). Kaksi leikkipaikoista on 2000 luvulla rakennettuja, loput hyvinkin vanhoja. Kooltaan leikkipaikat ovat pääasiassa keskikokoisia ja pieniä. Hoito ja varustetaso on yleisesti leikkipaikoilla kohtalainen, uusimilla leikkipaikoilla hyvä. Kirkonkylällä on tällä hetkellä 417 leikki ikäistä lasta eli 25 %:a kaikista kunnan leikki ikäisistä. Hunajakukanpolun leikkipaikka (Hunajakukanpolku, 91800 Tyrnävä) on vuonna 2008 viimeistelty, pienehkö asuntoalueleikkipaikka. Leikkipaikka sijaitsee AO tonttien keskellä kevyenliikenteenväylän vieressä kahden kääntöpaikan välissä. Varustetaso on kohtalainen: pöytäpenkkiyhdistelmä, roska astia, opastetaulu ja valaisimet. Välineistö on asuntoalueleikkipaikalle riittävä: keinu, liukumäki, kiipeilyteline, kaksi jousikeinua ja hiekkalaatikko. Leikkipaikalla on myös kasvillisuutta ja matalia kumpuja tuomassa omaleimaisuutta leikkipaikalle. Jaakonpuiston leikkipaikka (Aavanlaita, 91800 Tyrnävä) on kunnan uusin, kesällä 2009 rakennettu asuntoalueleikkipaikka. Leikkipaikka sijaitsee puistoalueella, jossa on myös maamäki ja osittain aidattu pelikenttä. Varustetaso on hyvä: kolme paikalleen valettua penkkiä, pöytäpenkkiyhdistelmä, kaksi roska astiaa, opastetaulu, valaisimet ja kasvillisuusaidat. Välineistö on asuntoalueleikkipaikalle hyvä: keinu, monitoimiväline (kiipeily, liukumäki), kiipeilyteline, kaksi jousikeinua ja vaakakeinu. Leikkipaikalla on myös kiitettävästi koristekasvillisuutta. 16

Koskelan leikkipaikka (Kiertotie, 91800 Tyrnävä) on vanha ja kulunut asuntoalueleikkipaikka Tupostien varressa olevalla viheralueella. Varustetaso on kohtalainen: pöytäpenkkiyhdistelmä, opastetaulu ja roska astia. Leikkipaikalla ei ole valaistusta. Välineistö on asuntoalueleikkipaikalle keskinkertainen, vaikkakin huonokuntoinen: kaksi keinua, jousikeinu, liukumäki, vaakakeinu ja tasapainopuomi. Näistä vain toinen keinuista, vaakakeinu ja jousikeinu ovat kuntonsa puolesta säilytettäviä leikkivälineitä. Laiduntien leikkipaikkaa (Laiduntie, 91800 Tyrnävä) ei oikeastaan tulisi kutsua leikkipaikaksi, sillä se koostuu vain yhdestä metallisesta keinusta. Leikkipaikkaa ei ole käytetty vuosiin ja metallikehikkoinen keinu on auttamatta vanhentunut eikä vastaa enää nykypäivän leikkivälineitä eikä turvallisuusvaatimuksia. Matintien leikkipaikka (Kaakilantie, 91800 Tyrnävä) on kirkonkylän keskeisin leikkipaikka, joka sijaitsee Matinmäen viheralueella. Leikkipaikka on tällä hetkellä tasoltaan vaatimaton asuntoalueleikkipaikka. Varustetasoltaan leikkipaikka on kohtalainen: pöytäpenkkiyhdistelmä, roska astia ja opastetaulu. Leikkipaikalta puuttuu perusvalaistus. Välineistö alkaa olla vanhaa ja rikkinäistä: liukumäki, keinu, hiekkalaatikko, vaakakeinu, kiipeilyteline ja palloseinä. Välineistä suurin osa tulisi uusia niiden huonon kunnon vuoksi. Museotien leikkipaikka (Museotie, 91800 Tyrnävä) on luultavasti entisten Mankilantien kerrostalojen leikkipaikka, koska kulku leikkipaikalle tapahtuu Mankilantien tonttien puolelta. Leikkipaikan varustetaso on kohtalainen lähileikkipaikalle: pöytäpenkki ja roska astia. Leikkipaikalta puuttuu perusvarusteita, mm. valaistus ja opastetaulu. Leikkipaikan välineistö (keinu, vaakakeinu ja hiekkalaatikko) on vanhaa eikä turva alueita ole. Riikankujan leikkipaikka (Riikankuja, 91800 Tyrnävä) on lähes käyttämätön lähileikkipaikka. Sekä varuste että välinetasoltaan leikkipaikka on vaatimaton: roska astia, penkki ja hiekkalaatikko. Leikkipaikalla ei ole valaistusta, opastetaulua eikä perusvälineitä. 17

Seppälän leikkipaikka (Pytinkitie, 91800 Tyrnävä) sijaitsee Kotiseutumuseon läheisyydessä ja se on käyttämättömän oloinen lähileikkipaikka. Leikkipaikalla sijaitsee suurehko maamäki ja läheisyydessä on myös rantalentopallokenttä. Varuste ja välinetasoltaan leikkipaikka on kohtalainen, vaikka välineistö on vanhaa: penkki, roska astia, kaksi keinua, jousikeinu, hiekkalaatikko ja vanhasta köysiradasta on vielä jäljellä pystypuut. Vanha leikkipaikka (Ketolantie, 91800 Tyrnävä) on lähileikkipaikka, joka sijaitsee voimalinjan viereisellä viheralueella. Sen välineistö on täysin vanhentunutta eikä niillä ole turva alustoja. Leikkipaikalle ei ole edes perusvarusteita (penkkejä, ym.). Väinöntien leikkipaikka (Väinöntie, 91800 Tyrnävä) on pieni lähileikkipaikka Tupostien varressa. Leikkipaikka on suosittu perhepäivähoitajien keskuudessa, vaikka leikkipaikka on sekä varuste että välinetasoltaan vaatimaton: penkki, roska astia, opastetaulu, hiekkalaatikko, keinu, jousikeinu, vaakakeinu ja itse rakennettu monitoimiväline (kiipeily, liukumäki). Leikkipaikalta puuttuu perusvalaistus ja sen kuivatus on puutteellinen. TAULUKKO 2. Kirkonkylän leikkipaikat AL Keskusleikkipaikka AS Asuntoalueleikkipaikka LÄ Lähileikkipaikka Alue Kohde AL AS LÄ Muuta Kirkonkylä Halameenmettän leikkipaikka X uusi leikkipaikka Kirkonkylä Hunajakukanpolun leikkipaikka X hyväkuntoinen Kirkonkylä Heinäkujan leikkipaikka X rakennettava Kirkonkylä Jaakonpuisto X hyväkuntoinen Kirkonkylä Koskelan leikkipuisto X kehitettävä Kirkonkylä Laiduntien leikkipaikka X poistettava Kirkonkylä Matintien leikkipuisto X kunnostettava Kirkonkylä Museotien leikkipaikka X poistettava Kirkonkylä Peiponpuiston leikkipaikka X rakennettava Kirkonkylä Riikankujan leikkipaikka X poistettava Kirkonkylä Seppälän leikkipaikka X kunnostettava Kirkonkylä Vanha leikkipaikka X poistettava Kirkonkylä Väinöntien leikkipaikka X poistettava 18

Tavoitteena on luoda Kirkonkylälle yksi selkeästi vetovoimaisempi leikkipaikka, vähentää pienimpien lähileikkipaikkojen määrää ja uudistaa leikkipaikkojen ilmettä yleisesti. Leikkipaikkojen perusvarustetaso tulee hoitaa kuntoon, jokaisella leikkipaikalla tulee olla istumapaikka, roska astia, opastetaulu ja riittävä valaistus. Tulevaisuudessa kirkonkylän leikkipaikoista yksi on keskusleikkipaikka, viisi asuntoalueleikkipaikkoja ja kaksi lähileikkipaikkaa. Yhteensä Kirkonkylällä tulee olemaan kahdeksan leikkipaikkaa. 3.2 MURTO Murron asutusalueella sijaitsee neljä kunnan leikkipaikoista (Taulukko 3.). Kaksi leikkipaikoista on selkeästi lähileikkipaikkoja, toiset kaksi tulisi kehittää keskus ja asuntoalueleikkipaikoiksi. Murron leikkipaikkojen yleinen kunto on tällä hetkellä huolestuttavan kehno. Murron alueella on 494 leikki ikäistä lasta eli noin 30 %:a kaikista kunnan leikki ikäisistä. Kulkurikivien leikkipaikka (Opintie, 91800 Tyrnävä) sijaitsee Murron koulun vieressä olevalla viheralueella. Leikkipaikan välineistö on vaarallisen kulunutta ja se tulisi uusia kokonaisuudessaan. Leikkipaikalla on mittava ilkivaltaongelma ja sen vähäiset varusteet ja välineet rikotaan ja sotketaan jatkuvasti. Koska leikkipaikka toimii myös koulun välituntipihana, se tulisi ehdottomasti nostaa tasoltaan lähileikkipaikasta asuntoalueleikkipaikaksi. Varuste ja välinetaso on kohtalainen: katos, keinut, kiipeilytelineet, vaakakeinu, hiekkalaatikko ja maamäki. Välineistä kuitenkin kaikki ovat jollainlailla rikkinäisiä tai niin kuluneita ja vanhoja, ettei niiden käyttö ole turvallista. Pronssikauden leikkipaikka (Pronssikausi, 91800 Tyrnävä) on pieni lähileikkipaikka Pronssikauden kääntöpaikan läheisyydessä. Leikkipaikan varuste ja välinetaso on vaatimaton: pöytäpenkkiyhdistelmä, keinut, koripalloteline ja vaakakeinu. Leikkipaikalta puuttuu useita perusvarusteita ja osa välineistä ja turva alustoista kaipaa perusteellista huoltoa. 19

Särkkärannan leikkipaikka (Särkkäranta, 91800 Tyrnävä) on keskikokoinen lähileikkipaikka Särkkärannan kääntöpaikan läheisyydessä. Sitä ympäröi mäntyvaltainen metsä, jonka pohjakerros on osittain hyvin kulunutta. Leikkipaikka on varustetasoltaan huono, leikkipaikalla ei ole edes perusvarusteita. Välineet ovat huonokuntoisia ja harmaita eivätkä niiden turva alustat vastaa nykyisiä turvanormeja. Tuulipurron leikkipaikka (Tuulipurto, 91800 Tyrnävä) on Murron suosituin ja suurin leikkipaikka. Varuste ja välinetasoltaan se ei kuitenkaan ole riittävä käyttäjämäärään nähden. Perusvarustetaso on lähes olematon, leikkipaikan ainoa pöytäpenkki poistettiin vuonna 2009 lahovaurioiden vuoksi. Välineistö määrä ja kunto ovat kohtalaisia: liukumäki, tasapainopuu, hiekkalaatikko, keinu ja kiipeilyteline. Leikkipaikan alueella on myös maamäki ja pieni pelikenttä. Leikkipaikan sijainti on keskeinen asutusalueella ja Murron perhepäivähoitajat sekä päiväkotilaiset käyttävät ahkerasti leikkipaikkaa. Taulukko 3. Murron asutusalueen leikkipaikat AL Keskusleikkipaikka AS Asuntoalueleikkipaikka LÄ Lähileikkipaikka Alue Kohde AL AS LÄ Muuta Murto Pronssikauden leikkipaikka X poistettava Murto Särkkärannan leikkipaikka X kunnostettava Murto Tuulipurron leikkipuisto X kehitettävä Murto Kulkurikivien leikkipaikka X kehitettävä Murto Peuraniemen leikkipaikka X rakennettava Tavoitteena on luoda Murtoon kaksi selkeästi vetovoimaisempaa leikkipaikkaa (Tuulipurto, Kulkurikivet) ja nostaa leikkipaikkojen varustetaso vähintään minimitasolle sekä laajentaa leikkipaikkaverkostoa. Tulevaisuudessa Murron asutusalueella tulee olemaan yksi keskusleikkipaikkaa ja kolme asuntoalueleikkipaikka. Murron ja Ojakylän hyväksymisvaiheessa olevan osayleiskaavan mukaisten uusien alueiden asemakaavoittaminen aloitetaan todennäköisesti vuosina 2011 2012. Kaavoitus 20

työn aloittamisajankohta on riippuvainen Murron palveluiden mitoituksesta, koulun ja päiväkodin tilat kaipaavat jo nykyisellä kaavatonttien lukumäärällä laajennusta. Uusien alueiden rakentaminen on alustavasti ajoitettu vuosille 2012 2020. (Kaavoituskatsaus. s 24). Uusien alueiden rakentamista aloitettaessa tulee arvioida uusien leikkipaikkojen tarve. 3.3 TEMMES Temmeksen alueella ei ole yhtään julkista leikkipaikkaa. Temmeksen koulun pihaan asennettiin kesällä 2009 leikkivälineitä, mutta sen ollessa kiinteistön piha eivätkä kuntalaiset voi käyttää sitä kouluaikana, aluetta ei suoranaisesti voida pitää yleisenä leikkipaikkana. Temmeksen leikkipaikasta on tehty kuntalaisaloite 5.9.2008 mikä osoittaa, että leikkipaikalle on Temmeksellä selkeä tarve. Temmeksellä asuu 52 leikki ikäistä lasta eli noin 3 %:a kaikista kunnan leikki ikäisistä. Tällä hetkellä voimassa olevassa Temmeksen ajantasakaavassa (2009) on kolme mahdollista paikkaa leikkipaikalle: Petäjäsuvannontien AO tonttien välissä, Martinpuistossa ja Pispanpuistossa. Uusi leikkipaikka on järkevää sijoittaa Pispanpuistoon, koska se sijaitsee rauhallisella alueella ja on riittävän suuri alue asuntoalueleikkipaikalle. Lisäksi Pispanpuistoon voidaan sulanmaan aikana kulkea läheisen kuntopolun kautta, mikä mahdollistaa turvallisen pääsyn leikkipaikalle. Temmeksen leikki ikäisten määrä on toistaiseksi niin pieni, ettei alueelle kannata rakentaa kahta leikkipaikkaa. 3.4 MUUT ALUEET Muilla alueilla tässä tarkoitetaan kaavoitettujen Kirkonkylän, Murron ja Temmeksen ulkopuolelle jääviä haja asutusalueita. Näillä alueilla asuu 42 %:a kaikista kunnan leikkiikäisistä. Muun muassa Ängesleväjoen kylien osayleiskaavan laatimisen perusselvitykset ovat paraikaa käynnissä ja ne pyritään saamaan valmiiksi vuosina 2010 2011 ja kaavoitustyö aloitetaan vuoden 2010 alussa. (Kaavoituskatsaus. 13 15). 21

Haja asutusalueiden ja vuoden 2010 jälkeen voimaantulevien osayleiskaavojen kohdalta leikkipaikkatarpeet ja lähiliikunta alueiden tarve tulee selvittää erikseen myöhemmin. Lisäksi kiinteistöjen ulkoalueet tulee inventoida ja niiden kehittämistarpeet sekä koulujen ja päiväkotien piha alueilla sijaitsevien leikkipaikkojen kehittämistarpeet tulee selvittää myöhemmin erikseen, sillä näitä alueita ei tässä kehittämissuunnitelmassa huomioida. 3.5 LEIKKIPAIKKOJEN KUNTOINDEKSI Leikkipaikkojen kuntoindeksien (Taulukko 4.) laskemisen tarkoitus oli arvottaa leikkipaikkojen ominaisuudet numeroilla ja vertailla siten leikkipaikkojen kuntoa. Tyrnävän kunnan leikkipaikkojen nykytilan kuntoindeksit vaihtelevat kuntoasteikolla välittömästi toimenpiteitä tarvitsevan (1,2) ja kohtalaisen (4,3) välillä, keskiarvon ollessa huono (2,2). Kuntoindeksin asteikko liikkuu välillä välittömästi toimenpiteitä tarvitseva (1) ja hyvä (5). Tavoitekeskiarvona voidaan pitää tyydyttävää (>3). Puolet leikkipaikoista on kunnoltaan niin huonoja, että ne tarvitsevat välittömiä toimenpiteitä: joko kunnostuksen, uudistuksen tai käytöstä poiston. Vain kahden leikkipaikan kuntoindeksi on kohtalainen. Välittömästi toimenpiteitä tarvitsevien leikkipaikkojen lukumäärän ollessa näin suuri, leikkipaikkojen järjestelmällinen kehittäminen on erittäin tärkeää. Leikkipaikkojen kuntoindeksi laskettiin taulukoimalla inventointikäynnillä ja huoltotarkastuksissa selvitetyt leikkipaikan turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja käyttökelpoisuuteen vaikuttavat asiat. Inventointikäynnin yhteydessä täytettiin inventointilomake (Liite 1.). Inventoinnissa käytiin läpi leikkipaikan varusteet, välineet, kasvillisuus, kuivatus ja pintamateriaalit sekä arvioitiin leikkipaikan koko ja käyttäjämäärä (tarkastushetkellä). Lisäksi arvioitiin ilkivallan määrä leikkipaikalla sekä rakenteiden ja kalusteiden kunto. Huoltotarkastuksissa keskityttiin leikkipaikan välineiden ja varusteiden kunnon tarkastukseen ja puutteiden kirjaamiseen. 22

TAULUKKO 4. Leikkipaikkojen kuntoindeksit pinta ala arvio (ha) keskusleikkipaikka asuntoalueleikkipaikka Kohde Kaupunginosa Hunajakukan leikkipaikka KK Kotimetsä 0,3 X 5 4 4 5 4 5 3 4 3 4 4 3 4 4,0 Jaakonpuiston leikkipaikka KK Puujaakola 0,5 X 5 4 5 5 4 5 5 4 3 4 5 2 5 4,3 Koskelan leikkipaikka KK Koskela 0,3 X 3 3 2 1 1 3 2 1 1 3 2 3 * 1,9 Kulkurikivien leikkipaikka Murto 0,5 X 2 2 4 1 1 1 1 1 1 3 2 3 * 1,7 Laiduntien leikkipaikka KK Laidunhirvelä 0,1 X 2 3 1 1 1 1 1 1 1 3 1 4 3 1,8 Matintien leikkipaikka Kirkonkylä 0,3 X 3 3 3 1 2 3 1 1 1 3 1 2 3 2,1 Museotien leikkipaikka KK Koskela 0,1 X 3 3 1 2 2 3 1 3 1 3 1 4 1 2,2 Pronssikauden leikkipaikka Murto 0,1 X 2 2 2 1 1 1 1 1 1 * 1 * 3 1,2 Riikankujan leikkipaikka KK Koskela 0,1 X 1 2 1 1 1 1 1 1 1 3 1 3 3 1,5 Seppälän leikkipaikka KK Seppälä 0,3 X 3 4 2 1 3 3 2 1 1 3 2 3 3 2,4 Särkkärannan leikkipaikka Murto 0,1 X 2 2 3 1 2 1 1 1 1 * 1 * 3 1,4 Tuulipurron leikkipaikka Murto 1,0 X 3 2 5 2 3 1 2 1 1 * 3 * 3 2,0 Vanha leikkipaikka Kirkonkylä 0,3 X 1 2 1 1 1 1 1 1 1 3 1 4 3 1,6 Väinöntien leikkipaikka KK Puistola 0,3 X 3 3 5 1 2 3 1 1 1 3 3 3 2 2,4 ka 2,2 lähileikkipaikka varustetaso hoitotaso käyttöaste korjaustarve leikkivälineet kalusteet varusteet kiinteät rakenteet valaistus kasvualustat turva alustat nurmikko kasvillisuus kuntoindeksi Kuntoarvio: * puuttuu, 1 välitön tarve toimenpiteille, 2 huono, 3 tyydyttävä, 4 kohtalainen, 5 hyvä

4 LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN TYRNÄVÄLLÄ Tyrnävän leikkipaikkaverkoston kehittämistavoitteet ovat seuraavat: 1) uusien leikkipaikkojen rakentaminen, 2) vanhojen leikkipaikkojen kehittäminen, 3) vanhojen leikkipaikkojen kunnostaminen ja 4) tarpeettomien leikkipaikkojen poistaminen. Näillä toimilla on tarkoitus nostaa leikkipaikkojen kuntoindeksi nykyisestä huonosta (2,2) vähintään tyydyttävään (3) sekä laajentaa ja selkeyttää leikkipaikkaverkostoa. Lisäksi kehittämistavoitteisiin kuuluu leikkipaikkojen suunnittelun ja rakentamisen aikataulun luominen, hoidon ja ylläpidon järkeistäminen sekä tunnettavuuden lisääminen. Tavoitteena on, että uusia leikkipaikkoja tullaan rakentamaan viisi vuoteen 2020 mennessä. Vanhoja leikkipaikkoja kehitetään niin, että yhden leikkipaikan taso nostetaan asuntoalueleikkipaikasta keskusleikkipaikaksi ja kaksi lähileikkipaikkaa kehitetään asuntoalueleikkipaikoiksi ja kolme leikkipaikkaa kunnostetaan perusvaruste ja välinetasoltaan kohtalaiselle tasolle. Kaksi olemassa olevista leikkipaikoista on uusia, joten niihin ei kohdistu rakentamista. Kuusi leikkipaikkaa poistetaan kokonaan käytöstä. (Taulukko 5.) TAULUKKO 5. Leikkipaikkojen määrä kehittämistoimenpiteittäin Leikkipaikkoja tällä hetkellä Hyväkuntoinen (ei toimenpiteitä) Kehitettävä Kunnostettava Poistettava Uusi Tavoitetilassa yhteensä Alue Kirkonkylä 10 2 1 2 5 3 8 Murto 4 0 2 1 1 1 4 Temmes 0 0 0 0 0 1 1

Tavoitetilanteen saavuttamiseksi on laadittu ohjeellinen rakentamis ja kunnostusaikataulu (Taulukko 7.), joka esitellään luvussa 5 Leikkipaikkojen rakentamis ja kunnostusaikataulu. Leikkipaikkojen kehittäminen ja kunnostaminen eroavat sillä toisistaan, että kehittämisellä on tarkoitus nostaa leikkipaikan väline ja varustetasoa selkeästi entisestä. Kunnostamisessa keskitytään lähinnä pitämään leikkipaikan olemassa oleva taso yllä ja keskittyä peruskorjauksiin. Tyrnävän kunnan leikkipaikkojen määrä näiden toimien jälkeen tulee olemaan 13. Leikkipaikat sijoittuvat tasaisemmin kunnan alueelle (Liite 2.) ja niiden taso nousee asuntoalueleikkipaikkavoittoiseksi. Tavoitetilanteessa vuonna 2020 leikkipaikkojen jakauma on seuraava: kaksi (2) keskusleikkipaikkaa, seitsemän (7) asuntoalueleikkipaikkaa ja neljä (4) lähileikkipaikkaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on vietävä kehittämissuunnitelma osaksi teknisen osaston talousarvion laatimisen tausta aineistoa, laadittava kunnossapito ohjelman kehittämissuunnitelman tueksi, huolehdittava henkilöstön osaamistasosta ja koulutuksesta sekä toimittava kehittämissuunnitelman kunnostus ja rakentamisaikataulun mukaisesti. Leikkipaikkojen kehittämistavoitteisiin kuuluu myös niiden toiminnan yleinen kehittäminen. Keskusleikkipaikoilla voidaan kokeilla sukupolvien kohtaamista eli ns. monitoimileikkipaikkoja. Tällaisella monitoimileikkipaikalla on laitteita, varusteita ja virikkeitä kaikille ikäryhmille. Tulevaisuudessa voitaisiin jopa järjestää ohjattua päivätoimintaa leikkipaikoilla esim. kesätöissä olevien puistotätien ohjaamana. Leikkipaikkojen toiminnan kehittämisessä tiedottamisella on erittäin tärkeä osa. Uusista leikkipaikoista ja niiden luonteesta, varsinkin jos se on jollain tavalla erikoislaatuinen, tulee tiedottaa kunnan asukkaita. Tiedottamisen keinoja on mm. suoraan postitse tapahtuma tiedottaminen, leikkipaikka avajaisten järjestäminen, kunnan Internetsivuilla tiedottaminen sekä lehti ilmoitukset ja artikkelit. Leikkipaikkaverkoston lopullisen muodostumisen jälkeen kunnan leikkipaikat liitetään infokarttaan perustietoineen, josta kuntalaiset löytävät tiedon leikkipaikkojen sijainnista helposti. 25

4.1 HYVÄKUNTOISET LEIKKIPAIKAT Tyrnävän kunnassa on tällä hetkellä kaksi sellaista leikkipaikkaa, joiden voidaan sanoa olevan hyväkuntoisia: Kirkonkylällä sijaitsevat Jaakonpuiston ja Hunajankukanpolun leikkipaikat. Leikkipaikat ovat elinkaarensa alussa ja niiden kunto tulee pitää hyvänä suunnitellulla hoitotyöllä ja kunnossapidolla. Hyväkuntoisten leikkipaikkojen kehittämistavoitteena on säilyttää niiden taso yllä säännöllisellä ylläpidolla. 4.1.1 Hunajakukanpolun leikkipaikka Hunajakukanpolun leikkipaikan rakentaminen viimeisteltiin vuonna 2008. Sen kunto on yhä hyvä ja käyttöaste korkea. Leikkipaikan taso ja turvallisuus tulee pitää yllä omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Leikkipaikan vaikutusalueen piirissä asuu noin 120 leikki ikäistä lasta ja leikkijöitä käy koko Kotimetsän alueelta. Leikkipaikan tilanteen ja toimivuuden uudelleen arviointi tulee suorittaa seuraavan leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä. 4.1.2 Jaakonpuiston leikkipaikka Jaakonpuiston leikkipaikka rakennettiin kesällä 2009 ja se on kunnan uusin leikkipaikka. Sen taso ja turvallisuus tulee pitää yllä omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Leikkipaikan vaikutusalueen piirissä asuu yli 140 leikki ikäistä lasta. Leikkipaikka on erittäin suosittu ja leikkimässä on usein useita kymmeniä lapsia. Leikkipaikan tilanteen uudelleen arviointi tulee suorittaa seuraavan leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä. 4.2 VANHOJEN LEIKKIPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN Vanhojen leikkipaikkojen kehittämisellä tarkoituksena on päivittää vanhojen leikkipaikkojen yleisilmettä, varusteita ja välineistöä sekä nostaa leikkipaikkojen yleistä tasoa. Tavoitteena on uudistaa keskeisillä alueilla sijaitsevia leikkipaikkoja niin, että ne tarjo 26

aisivat viihtyisämmät ja turvallisemmat puitteet leikkiin ja oleskeluun. Akuutit turvallisuuteen vaikuttavat kunnostustyöt on kuitenkin tehtävä välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. 4.2.1 Koskelan leikkipaikka Koskelan leikkipaikka on sijainniltaan keskeinen leikkipaikka ja se tulee kehittää monipuoliseksi asuntoalueleikkipaikaksi. Leikkipaikkaa käyttävät päivittäin perhepäivähoitajat, joiden lisäksi myös läheisen päiväkodin lapset käyvät leikkipaikalla toisinaan. Leikkipaikan vaikutusalueen leikki ikäisten määrä in 112. Leikkipaikan välineistö ja varusteisto on uusittava lähes kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta 2000 luvulla asennettuja, vielä hyväkuntoisia välineitä. Leikkivälineitä tulee olla riittävästi ja niiden valinnassa tulee huomioida kaikki leikki ikäiset. Koskelan leikkipaikka on valaistava ja samalla on hyvä valaista myös leikkipaikalle johtavat kulkuväylät. Lisäksi leikkipaikalle on luotava varjon paikka, varusteltava se riittävästi ja aidattava leikkialue niiltä osin kuin se on tarpeellista. 4.2.2 Kulkurikivien leikkipaikka Kulkurikivien leikkipaikka toimii osan päivästä Murron alakoulun välituntipihana. Koulussa opiskelee päivittäin noin 300 oppilasta ja leikkipaikan vaikutusalueella asuu yli 100 leikki ikäistä lasta. Tällä hetkellä leikkipaikan tila on erittäin huono eikä se vastaa alueen lapsimäärän tarpeisiin. Leikkipaikka tulisi uudistaa täysin nostamalla sen taso asuntoalueleikkipaikaksi. Tämä uudistus on suositeltavaa laatia yhdessä koulun kanssa ja ajoittaa mahdollisesti koulun piha alueiden uudistuksen yhteyteen. Leikkipaikan välineistö on uusittava täysin ja sen valinnassa tulee huomioida kestävyys. Leikkivälineitä tulee olla niin monipuolisia, että leikkipaikka toimii sekä välituntipihana koulupihan virikkeettömyyden vuoksi että julkisena leikkipaikkana. Leikkivälineiden lisäksi leikkipaikka tulee varustaa perusvarusteilla ja se tulee valaista. Leikkipaikan 27

suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alakouluikäisten lasten virikkeelliseen leikkiin ja leikkipaikan turvallisuuteen. Koululaiset, heidän vanhempansa ja koulun henkilökunta on osallistettava erityisen tiiviisti suunnittelutyöhön. 4.2.3 Tuulipurron leikkipaikka Tuulipurron leikkipaikka on Murron suosituin leikkipaikka ja tällä hetkellä auttamatta mitoitettu liian pieneksi käyttäjämäärälleen (vaikutusalueella 220 leikki ikäistä lasta). Leikkipaikkaa tulisi laajentaa olemassa olevalle kentälle maamäen viereen ja nostaa sen taso keskusleikkipaikaksi. Leikkipaikasta tulee muodostaa viihtyisä, koko perheen kohtaamispaikka. Perhepäivähoitajat on hyvä huomioida leikkipaikkaa suunniteltaessa, koska he ovat leikkipaikan säännöllisimpiä käyttäjiä ja kulkevat leikkipaikalle kauempaakin. Perhepäivähoitajien lisäksi leikkipaikkaa käyttävät säännöllisesti päiväkoti Käpytikan lapset ja alueen kotiäidit, parhaimmillaan leikkipaikalla on yli 40 leikkijää yhtä aikaisesti. Leikkipaikan välineistö on kohtuullisessa kunnossa, mutta sen määrää on lisättävä. Välineistön tulee olla monipuolista ja useita ikäryhmiä palvelevaa. Leikkipaikka on valaistava ja varustetasoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi leikkipaikalle vievät ja sen sisällä kulkevat tärkeimmät kulkuväylät on valaistava ja pidettävä talvella avoimena auraamalla. 4.3 VANHOJEN LEIKKIPAIKKOJEN KUNNOSTUS Vanhojen leikkipaikkojen kunnostuksella haetaan leikkipaikan, jonka tarpeellisuutta tulevaisuudessa ei voida tarkasti arvioida, elinkaarelle lisäaikaa. Leikkipaikkaa kunnostettaessa tehdään vain välttämättömät korjaukset ja väline sekä varustehankinnat, jotta leikkipaikka vastaa hierarkiatasoaan ja on mieluisa käyttää. Välineitä voidaan myös jäsennellä uudelleen viihtyisyyden parantamiseksi. Kunnostuksen tavoitteena on luoda leikkipaikoista perustason leikkipaikkoja, jotka ovat turvallisia ja viihtyisiä paikkoja leikille. 28

4.3.1 Matintien leikkipaikka Matintien leikkipaikka sijaitsee Kirkonkylällä, kunnan suurimman liikunta alueen läheisyydessä. Leikkipaikan vaikutusalueen piirissä asuu reilu 80 leikki ikäistä lasta, joiden ikäjakauma painottuu yli kuusi vuotiaisiin. Liikunta alueen ja kirkonkylän alakoulun läheisyys lisää kuitenkin leikkipaikan käyttäjien määrää. Leikkipaikan koko on sopiva asuntoalueleikkipaikaksi, mutta sen välineistö tulee uusia lähes kokonaan. Leikkipaikan välineistä vain yksi keinuteline, hiekkalaatikko ja Leppisjousikeinu ovat sellaisessa kunnossa, että ne kannattaa säilyttää. Varusteiden osalta tärkeimmät huomioitavat seikat ovat valaistus ja varjon paikka (esim. katos), koska kyseessä on avoin kenttä. Kulku leikkipaikalle on suunniteltava nykyistä toimivammaksi. Matintien leikkipaikka on Väinöntien ja Koskelan leikkipaikan ohella suosituimpia perhepäivähoitajien käyttämiä leikkipaikkoja. 4.3.2 Seppälän leikkipaikka Seppälän leikkipaikka kunnostetaan lähinnä poistamalla huonokuntoisia välineitä ja korvaamalla ne uusilla. Välineiden sijoitteluun ja asennukseen tulee kiinnittää huomiota, koska pohjavesi kulkee korkealla leikkipaikan alueella. Leikkipaikka tulee kunnostaa puistomaiseksi oleskelualueeksi, jossa leikkivälineet ovat ikään kuin toissijaisessa roolissa. Leikkipaikan vaikutusalueella asuu vain vajaa seitsemänkymmentä leikki ikäistä lasta ja määrä vähenee todennäköisesti seuraavan 10 vuoden aikana. Tyrnäväjoen itäpuolella on kuitenkin tarve muutamalle leikkipaikalle. 4.3.3 Särkkärannan leikkipaikka Särkkärannan leikkipaikka kunnostetaan parantamalla turva alustoja, lisäämällä valaistusta ja poistamalla huonokuntoisia välineitä sekä korvaamalla ne uusilla. Alueen koko on hyvä ja sen rajautuminen ympäröivään metsään tulee pitää saumattomana. Leikkipaikan läheisyydessä kulkevien ojien syvyys ja sitä kautta leikkipaikan aitaamisen tarve 29

tulee selvittää leikkipaikan kunnostuksen yhteydessä. Alue on kunnostettava lähileikkipaikaksi, jossa on riittävästi välineitä vastaamaan alueen lapsimäärää. Leikkipaikan vaikutusalueella asuu noin 200 leikki ikäistä lasta. On kuitenkin hyvä muistaa, että alueen läheisyydessä sijaitsee myös Tuulipurron leikkipaikka, joten osa käyttäjistä tulee todennäköisesti ohjautumaan sinne. 4.4 UUDET LEIKKIPAIKAT Uusia leikkipaikkoja ehdotetaan rakennettavaksi alueille, joihin asutus on leviämässä tai joilla on selkeä tarve leikkipaikalle. Leikkipaikan sijoittelussa on pysyttävä kaavoituksen antamissa kehyksissä ja leikkipaikan rakentaminen on järkevä ajoittaa vaiheeseen, jossa alueen asuntorakentaminen alkaa olla loppumassa eli alueella on riittävä väestöpohja leikkipaikan käyttämiseksi. 4.4.1 Halameenmettän leikkipaikka, Kotihalme Halameenmettän alueesta (Paimenpolku, 91800 Tyrnävä) tulee kehittää kokonaisuudessaan monipuolinen lähivirkistysalue. Alueelle tulee sijoittaa peli ja leikkikenttä kaavanmukaisesti, lisäksi pelikentän läheisyyteen voidaan rakentaa bmx tai vastaavanlainen rata metsikköön sekä esim. nuotiopaikka urheilualueen läheisyyteen. Alueen yleisilme tulee säilyttää metsäisenä, jotta se säilyttää lähivirkistysalueen arvot, joita ovat mm. virikkeellinen luontoympäristö ja rauhallisuus. Alueella jo olemassa oleva maamäki kannattaa muotoilla mäenlaskupaikaksi. Alueen suunnittelun esimerkkinä voisi pitää Oulun Rajakylän Talvikkipuistoa. Leikkikentän tulee olla keskusleikkipaikan tasoinen ja se voidaan tarvittaessa jakaa osiin: pelikentän läheisyyteen voidaan sijoittaa liikunnallisia välineitä, kun taas itse leikkipaikalle tuodaan perinteisimpiä leikkivälineitä. Leikkipaikalle vievät ja sen sisällä kulkevat tärkeimmät kulkuväylät on pidettävä talvella avoimena auraamalla. 30