ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN LUONNOS MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET

Samankaltaiset tiedostot
ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN LUONNOS PAINOPISTEALUEET

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN LUONNOS MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Rakennesuunnitelma 2040

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga renessanssi

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Rakennesuunnitelma 2040

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa

LÄHIÖIDEN MUUTOS JA BRÄNDÄYS. Eloisa brändi-seminaari Tero Santaoja

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Täydennysrakentaminen Helsingin kaupungin näkökulmasta. Linda Wiksten, arkkitehti

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Täydennyskaavoitushankkeet Itä-Helsingissä

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

HEKAN HALLINNON UUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ JA SEN VAIKU- TUS ASUKKAISIIN

Malminkartanon infohetki

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Lähiö projekti Helsingin kaupunki

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010

Mellunkylän alueellinen kehittämissuunnitelma

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011

Kaupunkiviljelypaikat Helsingissä kesällä 2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

LIITE 1a. Suunnittelu

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Mukana -ohjelma. Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke Kuva: Jussi Hellsten

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008

Asuminen ja Helsingin alueet

Talous- ja suunnittelukeskus

Strateginen maankäytön suunnittelu Helsingin uusi Yleiskaava 2016 ja täydennysrakentaminen

Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 5 a 1 Tarkastusvirasto

1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta /m 2

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

Helsingin kaupungin asunnot Oy. Pääomavuokran muodostuminen ja tasaus vuodelle 2013

että Helsingissä on helppo asua

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Näkymiä Helsingin kaupungin karttakyselyihin ja aineistoihin ennen ja nyt

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008

ASUKASTYYTYVÄISYYS Mirka Saarholma

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Helsingin kaupungin asunnot Oy. Asukastyytyväisyys Liite 10

Transkriptio:

SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS MNKÄYTÖN KTTÄMSN PNOPSTLUT Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2010 LT sikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman luonnos, maankäytön kehittämisen painopistealueet

sikaupunkien Renessanssi sikaupunkien renessanssi on strategista maankäytön suunnittelua. Tärkeässä roolissa on edellytysten luominen täydennysrakentamiselle. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja kaupungin kasvun haasteisiin ja elsingin esikaupunkialueen seudullisen roolin muuttumiseen. Täydennysrakentamisella ja kaupunkitilaa kehittämällä parannetaan esikaupunkialueiden asumistasoa ja viihtyisyyttä. KRTT sikaupunkialueilla on havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näitä ovat muun muassa väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, jotka ovat johtaneet palvelujen kysyntäpohjan heikkenemiseen. Myös rakennuskanta ikääntyy, mikä on johtanut peruskorjaustarpeen kasvuun. otta esikaupungit säilyttäisivät houkuttelevuutensa, niiden vahvuuksia on tarpeen tukea sekä määrätietoisesti estää alueiden taantumista. Yleissuunnitelman luonnos Työ koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista. Koko esikaupunkialueen käsittävä yleissuunnitelma määrittelee maankäytön tulevaisuuden painopistealueet ja alustavan kaupunkirakenteen rungon, johon tuleva maankäyttö pääasiallisesti tukeutuu. Yleissuunnitelman aikajänne on pitkä (20 30 vuotta). Yleissuunnitelma ohjaa osaltaan alueellisia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnitelmassa korostetaan esikaupunkivyöhykkeen keskeistä sijaintia kaupunkiseudulla ja luodaan perustaa koko esikaupunkialueen kaupunkirakenteen pitkän aikavälin kehittämiselle ja tähän tähtäävälle suunnitteluprosessille. KRTT Kehittämisen painopistealueet Yleissuunnitelman luonnoksessa esitetään tärkeimmät koko esikaupunkialuetta ohjaavat maankäytön kehittämisen painopistealueet. Painopistealueet käsittävät fyysisiä, toiminnallisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia lähtökohtia. Niiden pohjalta on määritelty maankäyttöä ohjaavat toimintaperiaatteet ja toimenpiteet. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa lyhyelläkin aikavälillä, osa luo edellytyksiä pidemmän aikavälin maankäyttöratkaisuille. Toimenpiteiden edistämiseksi on välttämätöntä toimia yhteistyössä kaupungin hallintokuntien kanssa. Maankäytön kehittämisen painopistealueiden lisäksi sikaupunkien renessanssissa korostetaan palveluverkon tarkastelun tärkeyttä huomioimalla palveluverkon kehittämistyön tulokset jatkosuunnittelussa. Maankäytön kehittämisen painopistealueet: KRTT sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla Kaupunginosapuistojen kehittäminen 3. Viheralueiden kokonaistarkastelu 4. semanseutujen kehittäminen 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) 6. Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen 7. Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi 8. Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen 9. suntokannan monipuolistaminen 10. Tehokas ja taloudellinen maankäyttö KRTT KRTT KRTT

D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla sikaupungit ovat urbaania ja vetovoimaista kaupunkiympäristöä, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sekä laadukkaat ja riittävät palvelut alueen asukkaille. rilaiset, toiminnoiltaan ja identiteetiltään monipuoliset kaupunginosat mahdollistavat myös asumisuran jatkuvuuden. Toimintaperiaatteina: Parannetaan esikaupunkien kaupunkiympäristön laatua - elävöittämällä katutilaa ja tarjoamalla parempia liikenneyhteyksiä - selkeyttämällä rakennetujen ja rakentamattomien alueiden välistä rajaa - kehittämällä kaupungin sisäisiä puistoja urbaanimmiksi - yhdistämällä kauppaa, toimitilaa ja asumista etenkin maantasokerroksissa Selvitetään mahdollisuus julkisen palveluverkon kokonaissuunnitteluun (erit.palvelukeskittymät) sekä huomiodaan palveluverkkojen kehittämistyön tulokset 3. uomioidaan toimitilojen sijoittumismahdollisuudet ja tutkitaan edellytykset toimitilatarjonnan lisäämiselle 1 km 4 km = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari 4. Sijoitetaan merkittävin täydennysrakentaminen toiminnallisesti keskeisten kaupunkitilojen ja parhaiten saavutettavien alueiden läheisyyteen, joita ovat - asemanseudut - pääraitit ja toiminnallisten akselien varret - keskukset: palvelukeskittymät ja ostarit - katettavat liikenneväylät 5. Selvitetään vetovoimaisen esikaupunkiasumisen edellytykset erityisesti perheiden ja ikäihmisten näkökulmasta - uusien, alueiden houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden löytäminen - positiivisten alueellisten erityispiirteiden ja arvojen selvittäminen sekä niiden mahdollinen vahvistaminen 6. Laaditaan tarkemmat alueelliset kehittämissuunnitelmat, joissa selvitetään - pitkän aikavälin kehityssuunnat ja täydennysrakentamisen potentiaali - tuleva viheraluerakenne, liikenneratkaisut sekä toteuttamisen aikataulu - lisä- ja taydennysrakentamisen sovittamisen periaatteet rakennettussa ympäristössä - vuorovaikutuksen ja alueellisen tiedon keruun sekä paikkatietopohjaisten kyselyiden ja internetin käyttö suunnittelun apuna sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) lueellisen kehittämissuunnitelman pilottialue (vuonna 2009 käynnistyneet Kannelmäki-Lassila-Pohjois-aaga sekä Mellunkylän alue) Kaupunginosapuistojen kehittäminen elsingin esikaupunkien puistot ovat keskeisiä kaupunkielämän näyttämöjä, joissa on erilaisia uusia ja urbaaneja puistotoimintoja kaupunginosan asukkaille ja puiston käyttäjille. Kaupunginosapuistot luovat ja vahvistavat alueellista identiteettiä. Puiston reunat ovat myös houkutteleva asuinpaikka. Toimintaperiaatteina: Kehitetään uusia urbaaneja puistotoimintoja ja - konsepteja Laaditaan kaupunginosapuistojen kehittämisen yleissuunnitelma Kaupunginosapuistojen kehittäminen Viheralueiden kokonaistarkastelu Viheralueiden kokonaistarkastelu sikaupunkialueiden viheralueverkosto on jäsentynyt ja pirstoutumaton kokonaisuus, jossa laatua korostetaan. Nykyisten vihersormien kehittämistä tuetaan ja niiden asema ja merkitys osana viheralueverkostoa turvataan. deaali esikaupunkiasumisesta muuttuu kohti urbaanimpaa kaupunkiasumista. Toimintaperiaatteina: Kartoitetaan nykyisten viheralueiden laatu, toiminnallisuus ja saavutettavuus Kartoitetaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen - liikenteen suojaviheralueet - kompensoimalla mahdollisia häviäviä viheralueita nostamalla viheralueiden laatutasoa toisaalla - kunnostamalla maalinnoituslaitteita osaksi viheraluerakennetta tai täydennysrakentamisaluetta muinaismuistolain määrittelemissä rajoissa

SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT L K semanseutujen kehittäminen semanseudut ovat sisääntuloportti ja käyntikortti esikaupunkialueelle. semanseuduille on sijoittunut merkittävästi uutta asumista ja toimitilaa parhaimpien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. semanseutujen kehittämisen toimintaperiaatteina: D U T S P N O Q R M 1 km 3. 4. 5. Kehitetään asemanseutuja osana kaupunginosaa ja asumista! ille t Parannetaan kävelyn- ja pyöräilyn edellytyksiä i ra ää distetään viihtyisyyden ja turvallisuuden tunnetta p t Kartoitetaan asemanseudun toimintaympäristö ja täydennysrakentaminen velu l Pa Mitoitetaan pysäköintiratkaisut joukkoliikenteen palvelutason mukaan 6. Korostetaan ja sovitetaan tärkeitä toimintoja yhteen, erityisesti pyöräkeskukset pääraitit ja niiden varrelle keskittyneet kadunvarsipalvelut/toimitilat toimivat liityntä- ja vuorottaispysäköinnin edellytykset 7. Poistetaan isojen liikennejärjestelyiden (rata, metro) muodostamia estevaikutuksia Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) 4 km Täydennysrakentaminen tukeutuu hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. tenkin nykyiset poikittaiset yhteydet ovat keskeisiä joukkoliikenteen ja asumisen painopistealueita. Toimintaperiaatteina: = Käpylä = Oulunkylä = Pukinmäki = Malmi K= Tapanila L= Puistola semanseutujen kehittäminen Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (merkittynä okeri ja alustava okeri :n linjaus) Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi M= erttoniemi N= Siilitie O= täkeskus P= Puotila Q= Rastila R= Vuosaari S= Myllypuro T= Kontula U= Mellunmäki Metro-elsinki = Pitäjänmäki = Valimo = uopalahti D= Pohjois-aaga = Kannelmäki = Malminkartano distetään täydennysrakentamista asemien ja joukkoliikennereittien lähettyvillä saavutettavuuden parantamiseksi Parannetaan liikkumisen ohjaus-palveluita (kuten matkustajien informaatiopalvelut ja vaihdot kulkumuodosta toiseen) Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen sikaupunkialueet kehittyvät täyden palvelun kaupunginosiksi. Tärkeänä painopisteenä on edistää monipuolisen ja laadukkaan kaupunkitilan kehittymistä tutkimalla uutta esikaupunkialueiden joukkoliikennelinjastoa. Linjaston tulee olla pysyvä toiminto kaupunkitilassa, jolloin se generoi läheisyyteen täydennysrakentamista ja palveluita. Toimintaperiaatteina: Tarkastellaan uutta esikaupunkien runkolinjastoa, joka tukeutuu nykyisten asemien syöttölinjastoon Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi elsingin nykyiset pääväylät muuttuvat ilmeeltään ja liikennenopeuksiltaan katumaisiksi sekä luonteeltaan laadukkaaksi urbaaniksi katutilaksi. Toimintaperiaatteina: 3. Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen Kartoitetaan väylien täydennysrakentamismahdollisuudet Tutkitaan mahdollisuuksia vähentää nykyisiä este- ja ympäristövaikutuksia

D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti vaihtoehtoja elää julkisen liikenteen varassa omistamatta omaa autoa. sikaupunkien laajat pysäköintialueet otetaan tehokkaampaan käyttöön. Ympäristöä eivät enää hallitse laajat pysäköintialueet ja - kentät. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi autottomuutta edistetään eri keinoin. Täydennysrakentamisen yhteydessä toimintaperiaatteina: Kehitetään autotonta asumismuotoa erityisesti asemakeskusten lähellä Tarkistetaan pysäköinnin laskentaohjeet - asemanseuduilla - hyvillä julkisen liikenteen palvelutasoalueilla 3. Tuetaan autottomuutta erilaisin joukkoliikenteen kannustein, esim - alennukset KL:n matkalippuihin - kiinteistöön kuuluva matkakortti - autojen osaomistus - ja vuokrauskäyttö 1 km 4 km 4. atketaan selvittämistä erottaa pysäköintipaikan hinta asunnon hinnasta 5. Kehitetään kadunvarsipysäköintiä 6. Kehitetään pyöräily- ja kävelyraitistoa ja siihen liittyvää opastusta/viitoitusta ja muita palveluita 7. Parannetaan polkupyörien pysäköinnin edellytyksiä = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksia parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen suntokannan monipuolistaminen elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja eri ikäryhmille. elsingin esikaupungeissa on nykyisin alueita, joissa asuntokanta on keskimäärin pieni kokoista. suntopoliittisten tavoitteiden, ja alueen tilanteen ja asuntotarpeen pohjalta toimintaperiaatteina: Painotetaan tarvittaessa isojen asuntojen rakentamista nalysoidaan rahoitus- ja hallintamuotojakauma alue- ja tapauskohtaisesti (erityisesti asemanseuduilla) 3. Kehitetään ennakkoluulottomasti asuntokantaa monipuolistavia asumisvaihtoehtoja - esikaupunkiin sopivat kaupunkipientalot - uudet kerrostaloratkaisut suntokannan monipuolistaminen Tehokas ja taloudellinen maankäyttö Tehokas ja taloudellinen maankäyttö Tärkeimpänä painopisteenä on olemassa olevien tonttien lisärakentamisen edistäminen. Laadukkaan ja alueen ominaispiirteet huomioivan lisärakentamisen tavoittelemiseks toimintaperiaatteina: distetään kaupungin kiinteistöyhtiöiden lisärakentamisen mahdollisuuksia ktivoidaan yhteistyö asunto-osakeyhtiöiden kanssa 3. distetään täydennysrakentamisen toteutusmekanismeja täydennysrakentamiskorvausmenettelyiden päivittämiseksi 4. Laaditaan esimerkkikatsaus hyvin toteutetuista tonttien lisärakentamisratkaisuista