Hannu Piekkola Suomen Kansantalous 13.9.2010
Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! 13.9. Ma 12-16 Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen 14.9. Ti 13-16 Jaakko Kiander, Seija Ilmakunnas, Markus Sovala Valtiot konkurssissa seminaari 20.9. Ma 9-12 Petri Kuosmanen: Rahatalous 21.9. Ti 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous 22.9. Ke 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous, aiheiden ilmoittaminen 12.10. Ti 13-16 Oppimispäiväkirjan palautus, esitelmiä, aiheiden ilmoittaminen jatkuu Opettajat: Hannu Piekkola, Petri Kuosmanen 21.9.2010 University of Vaasa 2
KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Opintojakson tavoitteena on antaa kokonaiskuva Suomen kansantaloudesta, mikä on nykytilanne ja miten tähän on tultu. Pääpaino on viime aikojen kehityksessä, mutta myöskin tavoitteena on selvittää BKT:n määrittelyä ja tilastoja. Kurssi koostuu johdanto-osasta jossa luennoitsijat käsittelevät eri aihealueilta kansantalouden muutamia keskeisiä kysymyksiä. Tämä osa on kaikille pakollinen ja luennoilla kierrätetään osallistujalista, (Poissaolo vain painavasta perustellusta syystä) Ke 22.9.2010 osallistujat jaetaan n. 15 hengen ryhmiin ja keskustellaan jo alustavasti esiintymisaiheista. Tämän jälkeen näistä edelleen muodostetaan pienryhmiä (1-3 henkeä) jotka tekevät kirjallisen raportin (n. 25) jostain keskeisestä alueesta). 21.9.2010 University of Vaasa 3
KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Tavoite on että ryhmän laatimien raporttien aihealueet kattaisivat Suomen kansantalouden keskeisen sisällön sekä rakenteellisesti että kehityksellisesti. Sisällön runkona on mainitut kurssikirjat. (aihealueina voisivat olla esim. kansantalouden kasvu ja rakennemuutos, suomi ja ulkomaankauppa/maailmantalous/integroituminen, julkinen sektori Suomessa, suhdanteet, inflaatio ja sen torjunta, rahoitusmarkkinat, pankkikriisi ja sen opetukset, työmarkkinat ja työvoimapolitiikka jne ) Näitä aihealueita voivat osallistujat miettiä johdantojakson aikana. Ensimmäiset esiintymiset, lopullinen ryhmittely ja aiheiden määrittely sekä aikataulu sovitaan ti 12.10. 13-16 Wolff 21.9.2010 University of Vaasa 4
KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Ryhmätyön lisäksi jokainen tekee henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan käsitellyistä asioista ( n. 5 sivua) eli johdantojakson luennoista ja muiden tekemistä esityksistä. (tuo sivumäärä kaikkiaan, ei jokaisesta erikseen ) Arvostelu perustuu esityksiin ja raportteihin. Käytettyjen lähteiden laaja-alaisuus ja monipuolisuus on keskeinen arvostelukriteeri. Tarkemmat ohjeet annetaan sitten varsinaisessa tehtäväjakotilaisuudessa. Ei erillistä tenttiä. HUOM! OPPIMISPÄIVÄKIRJA ON OLTAVA VALMIS PÄÄSÄÄNTÖISESTI LOKAKUUN TAPAAMISESSA 12.10 VIIKOLLA 41 SOVITTAESSA (vielä puuttuvista) RYHMÄTÖISTÄ 21.9.2010 University of Vaasa 5
VALTIOT KONKURSSISSA JA ELÄKKEET MAKSUSSA TALOUDEN TILA SUOMESSA JA EUROOPASSA ti 14.9. klo 13-16 Wolff 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Rehtori Matti Jakobsson ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden puheenjohtaja) 13.20 JULKISEN TALOUDEN TASAPAINO SUOMESSA JA EU-MAISSA SEKÄ TYÖMARKKINANÄKYMÄT Apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, Valtiovarainministeriö ja johtaja Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos PT 14.20 14.40 PANEELIN KOMMENTTIPUHEENVUOROT JA KESKUSTELU TAUKO 15.00 JULKISEN TALOUDEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KESTÄVYYS Ylijohtaja Seija Ilmakunnas, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT 15.30 15.40 16.00 PANEELIN KOMMENTTIPUHEENVUOROT JA KESKUSTELU YRITYSTEN NÄKYMÄT POHJANMAALLA Toimitusjohtaja Bengt Jansson, Pohjanmaan kauppakamari SEMINAARIN YHTEENVETO Seminaarialustuksia kommentoivat päätoimittaja Kalle Heiskanen, Pohjalainen ja professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto. 21.9.2010 University of Vaasa 6
Luennon sisältö osa I Osa I Globalisaation haasteita taloudelle Osa II Suomen talouskasvu 21.9.2010 University of Vaasa 7
USD bn 1000 800 600 400 200 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters 0-200. -400-600 -800-1000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Ketkä rahoittavat USAn alijäämää United States Euro Area Central and Eastern Europe Onko globaali likviditeetti taas liiallinen Rahoitusjärjestelmän säätelyn uusiminen 21.9.2010 University 8 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE
RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN - Toipuminen viipyy Kysyntälähtöisestä lamasta toipuminen voi olla nopeaa Pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Ovatko yritykset ylivelkaantuneet? Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Ovatko pankkien vakavaraisuus huono? Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Onko vielä pitkäaikaistyöttömiä, investoinnit korvanneet T&K Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan 21.9.2010 University 9 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE
RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000=100 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu 21.9.2010 University 10 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE
2008 Aasian taloudet Seija Parviainen SP Japanin tavaravienti, -tuonti ja teollisuustuotanto (volyymin muutos ed. kuukaudesta; viimeisimmät vientiluvut heinäkuulta; elokuun luvut ilm. ulkomaankaupasta 24.9., teollisuustuotannosta 15.10.) Tavaravienti Tavaratuonti Teollisuustuotanto 10 %-muutos ed. kuukaudesta 5 0-5 -10-15 -20 10/2008 11/2008 12/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/2009 21.9.2010 University 11 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Lähde: Bloomberg.
Ilmastonmuutos ja talous Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta? Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa EU laajuinen kauppa ja myöhemmin OECD alue Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin 21.9.2010 University 12 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE
21.9.2010 13
Maailmantalous Maailmantalous on toipunut nopeasti finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta ja maailmankaupan kasvu on varsin nopeaa seuraavien kahden vuoden aikana. Euroalueen kasvu jää kuitenkin vaatimattomaksi Lähde: VM EU tammi-toukokuu 2010: Viennin määrän kasvu Kiinaan 12.5 mrd., USA vain 7.5 mrd. 21.9.2010 University of Vaasa 14
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009* Osa I Suomen kansantalouskasvu BKT 1977-2008 BKT per capita 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 BKT per capita 2000 hinnoin Lähde: Tilastokeskus 21.9.2010 University of Vaasa 15
1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1997/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 Osa I Suomen kansantalouskasvu Viennin suhde BKT 1992-2010 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % Viennin suhde BKT, markkinahinta Lähde: Tilastokeskus 21.9.2010 University of Vaasa 16
1000 henkeä 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 Työllisyyden kasvu huhtikuusta 2003 huhtikuu 2003 - heinäkuu 2010 BKT:n kuukausikuvaaja (oikea asteikko) 2000 = 100 130 128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 20 0-20 Työllisyyden kasvu (vasen asteikko) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 108 106 104 24.8.2010 VM/KO/UL (Lähde:TK) 19825.xls 17
110 BKT 2008* 105 2007* 1989 1990 2012** 2011** 1995 100 1988 2006 1991 2010** 2009* 1994 95 1992 1993 90 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1988=100 2006=100 8.9.2010/VM/KO/UL (VM 2010:3) 18
Työlliset 110 105 2008 100 1988 2006 2007 1989 1990 2009* 2010** 2011** 2012** 95 1991 90 1992 85 1995 1993 1994 80 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1988=100 2006=100 8.9.2010/VM/KO/UL (VM: 2010:3) 19
BKT:n kasvu -8% 2009, 2-4% 2010 (VM, PT) 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 BKT ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 * 2010 ** 2011 ** 2012 ** BKT Työllisyys, trendi 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Lama-Suomessa keskimääräisesti suurempi PUDOTUS 1990-l. alku BKT:n 16% alas 2009-8% 2010 kasvu VM 2%, tuoreimmat yli 3% 2010 Lähde: VM 21.9.2010 University of Vaasa 20
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* BKT:n kasvu 1975-2009 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0-2.0-4.0-6.0-8.0-10.0 BKT per capital vuosimuutos Lähde: Tilastokeskus 21.9.2010 University of Vaasa 21
1993/1 1993/3 1994/1 1994/3 1995/1 1995/3 1996/1 1996/3 1997/1 1997/3 1997/1 1997/3 1999/1 1999/3 2000/1 2000/3 2001/1 2001/3 2002/1 2002/3 2003/1 2003/3 2004/1 2004/3 2005/1 2005/3 2006/1 2006/3 2007/1 2007/3 2008/1 2008/3 2009/1 2009/3 2010/1 Tilastokeskus suhdannejulkaisu 2009 Q2-8.7% 2010 Q2 4.6% BKT määrä - 4.6% ed. vuosi ja -1,9% edellisestä neljänneksestä (huhti-kesä vrt. tammi-maalis) Jo BKT 2008 Q1 kasvu aleni 2,3%,metalliteo llisuus, tuoteverot Aikaisemmin pitkän aikavälin kasvun keskiarvo 2.7% 8.00 % 7.00 % 6.00 % 5.00 % 4.00 % 3.00 % 2.00 % 1.00 % 0.00 % -1.00 % -2.00 % -3.00 % -4.00 % -5.00 % -6.00 % 7.17 6.93 % % 6.196.29 % % 5.60 % 5.83 % 5.98 % 5.24 % 5.43 % 5.66 % 5.71 % 5.03 5.05 %% 5.19 % 5.15 % 4.78 % 4.54 % 4.57 % 4.71 4.60 %% 4.62 % 4.10 % 4.22 % 4.20 % 3.75 % 3.64 % 3.73 % 3.88 % 3.93 % 3.61 % 3.23 % 3.28 % 2.84 % 3.06 3.31 % % 3.32 % 3.49 % 3.74 3.81 %% 3.48 % 3.06 % 3.21 % 3.18 % 2.45 % 2.70 % 2.91 % 2.37 % 2.62 % 2.65 2.57 %% 1.92 % 2.04 1.82 % 2.12 % 2.12 % 1.62 % % 1.82 % 1.08 % 1.32 % 1.10 % 0.59 % 0.01 % -2.56 % -2.92 % BKT:n vol. muutos -1.40 % -2.58 % -4.68 % -7.00 % -8.00 % -9.00 % Lähde: Tilastokeskus -7.60-7.49 % -8.74 % 21.9.2010 University of Vaasa 22 BKT ed. vuoden neljännes Neljännesten kasvun ka BKT vol ed. neljännes Kasvuperintö tammikuu
Ansiokehitys Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan kuluvana vuonna 2,6 %. Kun inflaatio samanaikaisesti kiihtyy n. 1½ %:iin, reaaliansiot kasvavat reilun prosentin verran. Ansioiden nousun arvioidaan vuosina 2011 ja 2012 hieman kiihtyvän, lähelle 3 prosenttia. Vuonna 2011 reaaliansiot nousevat vain marginaalisesti ja vuonna 2012 noin prosentin verran. Lähde: VM 21.9.2010 University of Vaasa 23
Yksikkötyökustannukset Vaikka kokonaistyöllisyys on nyt kääntymässä nousuun, yli vuoden työttömänä olleiden määrä on noussut jyrkästi, kun osa jo taantuman alkuvaiheessa työttömäksi jääneistä ei edelleenkään ole onnistunut Lähde: VM työllistymään 21.9.2010 University of Vaasa 24
Työllisyys kasvu-uralle 2011 Työllisyys ei vielä heikkene Työn tarjonta vähenee vuodesta 2009 Suuret ikäluokat eläkkeelle Inflaatio >2% öljy Kotitalouksien kulutus -1.9% 2009 2500 Ostovoima kasvanut eli 2400 säästäminen noussut veroale lisää ostovoimaa 2300 1% inflaatio alenee Ansiotasoindeksi 2.6% 2010 2.2% 2011 2600 2200 2100 2000 Kuluttajahintaindeksi 1.2% 2010 2.1% 2011 Työlliset 15-74 -vuotiaat, 1000 henkeä trendi 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 a) - b) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa (Vanhanen I) ja tavoite (100000), c) - d) lähtökohtatilanne hallituskauden alussa (Vanhanen II) ja ehdollinen tavoite (80000-100000). a) b) c) d) 24.8.2010/VM/KO/UL (2010:7) 17575.xls Lähde: VM 21.9.2010 University of Vaasa 25
Yksityinen kulutus 55% BKT:sta Yksityisten kulutusmenojen kasvu palautuu kestokulutuksen vetämänä alkutalven notkahduksen jälkeen ja nopeutuu yhtäältä tulojen kasvun nopeutuessa ja toisaalta säästämisen kääntyessä laskuun ensi ja seuraavana vuonna. Myös julkinen kulutus (lähinnä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) lisääntyy kuntien rahoitusaseman kohentuessa jonkin verran ensi ja seuraavana vuonna. Lähde: VM 21.9.2010 University of Vaasa 26
Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2010 2007 2009 2009* 2010** 2011** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 179,7 184,6 171,3 177,7 186,7 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 5,3 0,9-8,0 2,1 2,9 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,3 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 Julkinen talous keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna BKT:een, prosenttia 2007 2008 2009* 2010** 2011** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,7 43,5 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 56,1 55,2 Nettoluotonanto, & BKT:sta 5,2 4,2-2,7-3,3-1,4 valtionhallinto 1,0 0,5-4,9-5,9-4,3 paikallishallinto -0,2-0,4-0,5-0,2-0,1 työeläkelaitokset 4,1 3,9 2,9 2,9 3,1 muut sosiaaliturvarahastot 0,3 0,1-0,3-0,1-0,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 35,2 34,1 43,9 49,1 50,4 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 43,0 45,4 27
Julkinen talous Lähde: VM Valtion saamat tulot supistuivat tammi-toukokuussa 5½ % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Valtion tuloveron tuotto jäi alkuvuonna 13 % pienemmäksi vuoden takaiseen verrattuna (valtion osuutta yhteisöverosta muutettiin viime vuoden keväänä kuntien rahoitusaseman vahvistamiseksi. Arvonlisäverokertymä alkuvuonna vastaavasti 1½ % pienemmäksi (elintarvikkeiden verokannan alentaminen). Tammi-toukokuussa valtion menot lisääntyivät noin 14½ %. Alkuvuonna budjettitalouden menoja kasvattavat ajoitustekijät, jotka liittyvät mm. tulonsiirtoihin kunnille sekä yliopistouudistukseen. 21.9.2010 University of Vaasa 28
Julkisen talouden rahoitusjäämä Velanottotarve Lähde: VM 2009/6 Huolimatta talouskasvun kiihtymisestä julkisen talouden alijäämä syvenee 3,2 prosenttiin BKT:sta. Valtion alijäämä kasvaa 5,7 prosenttiin kuluvana vuonna. Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä myös vuosina 2011 ja 2012 ja velanottotarve on molempina vuosina noin 8 mrd. euroa (PT -3.5% 2011). 21.9.2010 University of Vaasa 29
Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia 10 8 6 4 2 0-2 -4 Lähde: Tilastokeskus 2000 2002 2004 2006 2008 2010** 2012** Säästämisaste Velkaantumisaste (vasen asteikko) (oikea asteikko) 10.9.2010/VM/KO 23337 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30
Kansantalous ei velkaannu 10 8 Rahoitusjäämät osuus bkt:sta, % 1975-2009* Vaihtotase 6 4 Yritykset ml. rahoituslaitokset 2 0-2 -4 Kotitaloudet Julkisyhteisöt -6-8 -10 75 80 85 90 95 00 05 19.8.2010/ VM/KO/UL, lähde: TK, SP 17957.xls 31
PT: Julkinen talous lähes tasapainoon jo ensi vuonna Huoli julkisen talouden velkaantumisesta ja kestävyydestä on hälvennyt huomattavasti verrattuna vielä muutamia kuukausia sitten vallinneeseen tilanteeseen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohentuu, ja yhteenlaskettuna ne päätyvät vuonna 2011 miltei tasapainoon; alijäämäksi tulee tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna enää 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon 1985 2011 Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä ei missään vaiheessa ylitä 3 prosentin EMU-rajaa. Julkinen bruttovelka näyttäisi asettuvan kohtuulliselle 50 prosentin tasolle suhteessa BKT:hen. Veroaste eli verojen kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen pysyy tänä vuonna suunnilleen ennallaan mutta nousee ensi vuonna lähes prosenttiyksikön Lähde: PT 21.9.2010 University of Vaasa 32
PT: Julkinen elvytys oli suht. heiveröistä 2009 Taulukko 4. Valtion aktiivinen finanssipolitiikka Saksan ohella Suomessa valtioiden asema rahoitusmarkkinoilla vahva. Suomen julkinen velka ja alijäämä ovat alueen pienimpiä. Britanniassa jyrkempiä linjauksia, Julkinen velka / BKT 2009, 2010 Lähde: PT 21.9.2010 University of Vaasa 33
PT: Valtion tulot kehittyvät suotuisasti Vuonna 2011 energiaverot tuottavat valtiolle niihin tehtävien korotusten ja talouskasvun ansiosta yhteensä lähes 900 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Arvonlisäveroa kertyy lisää reilu miljardi euroa. Makeis- ja jäteveron korotusten tuotot ovat näihin lukuihin verrattuna hyvin vähäisiä. Yhteensä välillisten verojen kertymä kasvaa 10,5 prosenttia. Tuloveroihin ei ole tulossa merkittäviä aitoja kevennyksiä. Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon 1985 2011 Yhteisöveroa kertyy valtiolle lisää runsaat 700 miljoonaa euroa, mutta se jää yhä noin miljardi euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008. Yhteensä valtion saamat välittömät verot lisääntyvät kymmenkunta prosenttia Kunnallisverot nousevat 0.2% Valtiontalouden alijäämä kutistuu 6,6 miljardiin euroon, kun menot eivät kasva Lähde: PT 21.9.2010 University of Vaasa 34
Suomessa BKT 2.4% 2010 21.9.2010 University of Vaasa 35 Lähde: VM
Tuotanto ja tilausmäärät Teollisuuden tilaukset ja tuotanto kasvussa %, yoy 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 2006 2007 2008 2009 2010 D Teollisuuden uudet tilaukset, yoy, MA3 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005=100, koko teollisuus, kausitasoitettu, Suomi, yoy, ma3 Lähde: TK 10.8.2010/VM/KO/Sariola/19309 36
... mutta teollisuustuotanto yhä n. 15 % alle v. 2008 tason... 37 Selkeimpiä merkkejä toipumisesta on havaittavissa metsäteollisuudessa, jossa sekä tuotannon että uusien tilausten kasvu on ollut ripeää. Suurimman yksittäisen päätoimialan, metalliteollisuuden, osalta tuotannon kasvu oli kuitenkin yhä melko pientä.
2000/1 2000/3 2001/1 2001/3 2002/1 2002/3 2003/1 2003/3 2004/1 2004/3 2005/1 2005/3 2006/1 2006/3 2007/1 2007/3 2008/1 2008/3 2009/1 työlliset (100) 9000 Työllisyys aloittain ja yrittäjät 8000 7000 yrittäjät 6000 5000 alkutuotanto koko teollisuus (C, D, E) teollisuus (D) 4000 3000 2000 1000 rakentaminen (F) kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne (G-I) rahoitus ja vakuutus, kiinteist ja liikeelämää palveleva muut palvelut (L-P) 0 21.9.2010 University of Vaasa 38 Lähde: Tilastokeskus
Eräiden jalostusalojen osuus BKT:sta 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Sähkötekniset tuotteet Metalliteollisuus (pl. sähköt.) Metsäteollisuus Kemianteollisuus Rakentaminen 21.9.2010 University of Vaasa 39
Eräiden palvelualojen osuus BKT:sta 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Kiinteistö palvelut Liike-elämää palv. toiminta Tietojenkäsittelypalv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Hallinto 21.9.2010 University of Vaasa 40
Osuus BKT % Metalliteollisuus ml. sähköteollisuus osuus BKT:sta 25 % Metalliteollisuus (ml. sähköt.) osuus BKT:sta 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 21.9.2010 University of Vaasa 41
Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi) Kausitasoitettu tuotanto kasvoi kesäkuussa 0,8 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan tuotanto kasvoi 5,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta. 21.9.2010 University of Vaasa 42
Osa II Kansainvälinen talous Maailmantalous heikko kasvu Asuntorakentamisen romahdus USA, Is-Britannia, Espanja Inflaatio: elintarvikkeet, öljy 2008 Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus Lehman Brothers konkurssi syksy 2008 2008 USA BKT Q2 3.2%, Kiina 9-10% Euroalue BKT -4% 2009, Teollisuuskasvu pysähtyi jo toukokuussa 2008 Lähde: VM 21.9.2010 University of Vaasa 43
Ilmastonmuutos ja talous Päivi Valkama VM Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta? Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa OECD laajuinen kauppa Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin? Haasteet Suomen teollisuudelle 21.9.2010 University 44 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE
Kansantalouden tilinpidon uudistus 2006 1. Vaihtuva perusvuosi. Uudessa menetelmässä perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan edellisen vuoden hintoihin, esimerkiksi nyt julkaistavat vuoden 2009 tiedot vuoden 2008 hintoihin. Talouden rakennemuutokset paremmin huomioon kuin aiemmin käytetty kiinteä perusvuosi. Viitevuoden 2000 hintaisiksi ketjuttamalla vuosimuutokset. Ketjutettujen sarjojen absoluuttisia lukuja ei tule laskea yhteen. Esimerkiksi jonkin vuoden toimialoittaiset viitevuoden hintaiset arvonlisäykset eivät summaudu koko kansantalouden arvonlisäykseksi tai bruttokansantuotteen alaerät eivät summaudu bruttokansantuotteeksi. 2. Kaksoisdeflatointi: kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. Muutokset saattavat olla suuria erityisesti toimialatasolla. Kaksoisdeflatointimenetelmää on uudistetuissa aikasarjoissa sovellettu vuodesta 2001 alkaen. 3. Julkisyhteisöjen terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen sekä pakollisen sosiaalivakuutuksen laskennassa suoriteindikaattoreiden käyttö Aiempi menetelmä perustui kustannusten deflatointiin ja oletukseen tuottavuuden pysymisestä vakiona 21.9.2010 University of Vaasa 46
BKT määritelmiä ja termistöä BKT bruttokansantuote markkinahintaan Kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. 1. Institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summa lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla Tilastokeskuksen viralliset tilastot 2. Kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti) Ennustelaitosten käyttämä tapa 3. Tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (EKT 1995 8.89.) Kulutusmenot kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja. (EKT 1995 3.74. - 3.80.) 21.9.2010 University of Vaasa 47
Termistöä Käytettävissä oleva tulo kansantalouden tilinpidossa juoksevien tulojen tasapainoerä tulojen uudelleenjaon tilillä. Se saadaan sektoreittain lisäämällä ensituloon saadut tulonsiirrot ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot. Se voidaan käyttää kulutukseen tai säästää Ensitulo tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot vähennettynä tukipalkkiot, toimintaylijäämä, omaisuustulo Nettokansantuote markkinahintaan saadaan vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen bruttokansantuotteesta (BKT) 21.9.2010 University of Vaasa 48
Termistöä Toimintaylijäämä Arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä Varastojen muutos Mitataan varastojen lisäysten arvon ja varastojen vähennysten ja tavanomaisen varastossa pidettyjen tavaroiden hävikin erotuksella. Varastot voivat koostua raaka-aineista ja puolivalmisteista, keskeneräisistä töistä, valmiista ja jälleenmyytävistä tavaroista 21.9.2010 University of Vaasa 49
Termistöä Yksityiset kulutusmenot Kotitalouksien kulutusmenot ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot yhteensä. 21.9.2010 University of Vaasa 50
Huoltotase BKT=C+G+I+(Vienti- Tuonti) Keskeisen huoltotaseen tunnusluvut C kulutus, G julkinen kulutus, I investoinnit, Lähde: VM BKT = Exp - Imp + C + G + I 21.9.2010 University of Vaasa 51
21.9.2010 University of Vaasa 52 Lähde: VM
Talouden seuranta Suomen kansantalouden kasvu 2008, 2010 VM ja Ennustelaitokset: ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, PTT tutkimuslaitos Oma ennuste Kotitalouksien ostovoiman tarkastelu Palkkasumman kehitys (keskituntiansio (ansiotasoindeksi), työllisyys) Arvonlisäveron kertymät kuukausittain Työmarkkinat, työllisyyden ja työttömyyden kehitys: TEM:n tilastot, Tilastokeskus Tuotannon kehitys Luottamusindeksit Kuluttajat (luottamus omaan talouteen, yleinen TK), Yritykset (tuotanto, investoinnit, tilauskanta) EK Tuotannon kuukausikuvaajat Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kasvun vahvuudet ja heikkoudet: toimialoittaiset katsaukset 21.9.2010 University of Vaasa 53