Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 6.2.2014 Asia Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluverkkotyöryhmä 1. kokous Aika Torstai 6.2.2014 klo 12-14 Paikka Työryhmän jäsenet: Muut: Lautakuntien kokoushuone, Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros Toivonen Hannu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, työryhmän puheenjohtaja Huoponen Marianne, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, työryhmän varapuheenjohtaja, poissa Häkkinen Sari, henkilöstöjärjestöjen edustaja Korhonen Kirsi, Suomenniemen aluejohtokunnan edustaja, poissa Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja, poissa Pylkkänen Ilpo, Anttolan aluejohtokunnan edustaja, poissa Saloviin Minna, Haukivuoren aluejohtokunnan edustaja Sihvonen Jari, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, poissa Tikkanen Petri, Ristiinan aluejohtokunnan edustaja Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja Väisänen Maini, yhdyskuntatekniikan päällikkö Turunen Tiina, johdon sihteeri, työryhmän sihteeri Isomöttönen Nikke, intendentti Karttunen Matti, museotoimenjohtaja Launonen Virpi, kirjastotoimenjohtaja Markkula Kristiina, vs. kulttuurijohtaja Mattila Antti, liikunta- ja nuorisojohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työryhmän kokoonpano Hannu Toivonen avasi kokouksen ja toivotti työryhmän jäsenet tervetulleeksi. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Hannu Toivonen, varapuheenjohtajaksi Marianne Huoponen ja sihteeriksi Tiina Turunen. Työryhmään kuuluvat Hannu Toivonen, Marianne Huoponen, Jari Sihvonen, Juha Vuori, Sari Häkkinen, Maini Väisänen, Roosa Parkkinen, aluejohtokuntien valitsema jäsen ja Tiina Turunen. Asiantuntijajäseniä ovat Nikke Isomöttönen, Matti Karttunen, Kristiina Markkula, Antti Mattila ja Virpi Launonen ja Virpi Siekkinen. 1
Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 6.2.2014 Aluejohtokunnat ovat esittäneet jokainen oman edustansa, mutta kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti työryhmään kutsutaan yksi edustaja edustamaan kaikkia aluejohtokuntia. Seuraavaan työryhmän kokoukseen kutsutaan kaikki aluejohtokuntien edustajat. He valitsevat keskuudestaan yhden aluejohtokuntien edustajan seuraaviin työryhmän kokouksiin ja muut aluejohtokuntien edustajat toimivat asiantuntijoina. 3. Työryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä on suunnitella taloudellisesti tehokas lähipalveluverkko kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan alaiselle toiminnalle. Tavoitteena on, että työryhmän linjauksia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi siten, että niitä voidaan käyttää vuoden 2015 budjetin valmistelussa. 4. Työn yleiset periaatteet Mm. palkkiosääntö, työryhmän toimintatavat, tiedottaminen, kaupunkilaisten kuuleminen, aikataulutavoite. Työryhmä on kaupunginhallituksen asettama työryhmä, joten luottamushenkilöille maksetaan Luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 Kokouspalkkiot kohdan 4 Muut toimielimet sekä työryhmät mukaisesti 68 /kokous. Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Lisäksi maksetaan luottamushenkilöille ansionmenetyskorvaus ja matkakustannuskorvaus. Työryhmän toiminta on avointa. Työryhmän muistiot laitetaan kaupungin nettisivuille Päätöksenteko alle. Työryhmän nimissä tiedottamisesta vastaa vain puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Eri kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöille ja -toimijoille tehdään nettikysely, jossa kysellään mm. miten kaupungin tulisi järjestää kaupungin oma toiminta niin, että se parhaiten palvelisi kaikkia. Tulosaluepäälliköt valmistelevat kysymykset seuraavaan kokoukseen, mitä järjestöiltä ja toimijoilta halutaan kysyä. Tulosaluepäälliköt kertovat 21.2.2014 kokouksessa tulosalueidensa nykytilanteen. Kevään aikana käydään tarvittaessa tutustumassa eri kohteissa. 2
Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 6.2.2014 Kuntalaisille järjestetään kuulemistilaisuudet ja ne pidetään seuraavasti: Mikkeli 1.4.2014 klo 18:00 Ristiina ja Suomenniemi 2.4.2014 klo 18:00 Haukivuori 8.4.2014 klo 18:00 Anttola 9.4.2014 klo 18:00. Työryhmän raportin on oltava valmiina toukokuun alkukuuhun mennessä. 5. Kokousaikataulu Työryhmän kokouksen pidetään 21.2.2014 klo 12:30, 14.3.2014 klo 14:30, 28.3.2014 klo 14:00, 11.4.2014 klo 12:30, 25.4.2014 klo 12:30 ja 9.5.2014 klo 12:30. 6. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yleisesittely, Virpi Siekkinen Virpi Siekkisen esittely liitteenä, liite 1. 7. Mikkelin kaupunginorkesteri, Nikke Isomöttönen 8. Muut mahdolliset asiat 9. Kokouksen päättäminen Nikke Isomöttösen esitys liitteenä, liite 2. Nikke Isomöttönen kertoo oman näkemyksensä 14.3.2014 kokouksessa, miten orkesterin toimintaa tulisi kehittää niin, että se olisi taloudellisesti mahdollista apuna käyttäen Mikkelin kaupunginorkesterin kehittämistyöryhmän loppuraporttia. Sivistystoimi tekee lehdistötiedotteen, joka lähetään lehdistölle. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13:51. Muistion vakuudeksi Tiina Turunen johdon sihteeri, sihteeri 3
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, yleistä Kunuli-palveluverkkotyöryhmä 6.2.2014 Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
MIKKELIN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUIDEN ORGANISAATIO 2014 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KULTTUURI- NUORISO JA LIIKUNTALAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA JOHTORYHMÄ JOHTAMISEN TUKIPALVELUT Lautakuntien hall., talous-, henkilöstö-, strategia- ja kehittäminen, tstopalvelut, suunnittelupalvelut, TULOSALUEET TULOSALUEET VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVELUT Varhaiskasvatuspalvelut Esiopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut (oppilashuolenpito) Om-keskus Kasvatus- ja opetusjohtaja LUKIO- KOULUTUS JA TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- OPISTO rehtori YL. KULT- TUURI- PALVELUT -avustukset Kulttuurijohtaja MUSEOT museotoimen johtaja KIRJASTO- PALVELUT Kirjastotoimen johtaja LIIKUNTA- NUORISO PALVELUT Liikunta- Ja nuorisopalveluiden johtaja KAUPUNGIN- ORKESTERI Intendentti
Sivistystoimi ta 2014 Kasvatus- ja opetuslautakunta Ltk Kj Hallitus Valtuusto Ks 2013 tae 2014 2014 2014 2014 *1000 * 1.000 * 1.000 * 1.000 * 1.000 Ero % ks 13/ta 14 Netto -82 015,5-84 686,0-83 379,3-83 029,3-83 029,3 1,2 % Tulot 5 426,2 5 061,9 5 119,5 5 219,5 5 219,5-3,8 % Menot -87 441,7-89 747,9-88 498,8-88 248,8-88 248,8 0,9 % Kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntalautakunta Netto -13 834,2-14 332,8-14 332,7-14 282,7-14 282,7 3,2 % Tulot 2 208,9 2 261,7 2 261,8 2 261,8 2 261,8 2,4 % Menot -16 043,1-16 594,5-16 594,5-16 544,5-16 544,5 3,1 % Sivistystoimi yhteensä Netto -95 849,7-99 018,8-97 712,0-97 312,0-97 312,0 1,5 % Tulot 7 635,1 7 323,6 7 381,3 7 481,3 7 481,3-2,0 % Menot -103 484,8-106 342,4-105 093,3-104 793,3-104 793,3 1,3 % 3 12.2.2014 Footer
4 12.2.2014 Footer
Henkilöstö vakituiset määräaikaiset yhteensä kirjasto 44 3 47 liikunta ja nuoriso 62 16 78 museot 11 0 11 yleiset kultt.palvelut 4 0 4 orkesteri 14 1 15 yhteensä 135 20 155 5 12.2.2014 Footer
Mikkelin kaupunkistrategia Mikkelin kaupunkistrategia lähtee kolmesta näkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoinnista Mikkelin väestö on sosioekonomiselta ja ikärakenteeltaan pienoiskuva Suomesta. Hyvinvointia ajatellen Mikkelillä on kuitenkin tiettyjä kehittämistarpeita, joita strategiassa on tunnistettu: mikkeliläiset juovat alkoholia noin litran enemmän vuodessa kuin suomalaiset keskimäärin sairastavuus on hieman Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla mikkeliläisten ennenaikaiset kuolemat ovat muun maan keskiarvoa korkeammat. Päihteet ovat merkittävä ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. toisaalta mikkeliläisten hyvinvoinnissa on myös paljon myönteisiä piirteitä: osa kuntalaisista harrastaa varsin aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aktiviteetteja, osa on hyvin passiivisia. Polarisoitumiskehitys on haasteena. 6 12.2.2014 Footer
Mitäs meidän pitäisi tehdä? Kuntalaki 1 : Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. -> Mikkelin kaupungin strategia ja strategiset toimenpiteet: kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia 7 12.2.2014
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Ympäristön hyvinvointiohjelma 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Asu A Mikkeli 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Asukkaiden hyvinvointiohjelma Elinkeinojen hyvinvointiohjelma 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, %-osuus: 9,1 (koko maa 11,4) 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: 1. 8-9 lk:t: 9,6 (koko maa 9,1) 6,5 2. Ammattikoululaiset: 7,2 (koko maa 7,8) 5,8 3. Lukiolaiset: 6 (koko maa 7,4) 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: 1. 8-9 lk:t: 20 (koko maa 22,3) 19 2. Ammattikoululaiset: 27,3 (koko maa 26,1) 24 3. Lukiolaiset: 21,5 (koko maa 21,7) 18 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa %- osuus: 1. 8-9 lk:t: 8 0 2. Amma koululaiset: 4,5 0 3. Lukiolaiset: 1,9 0 Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa: 11.3 (koko maa 10.1) 10 Humalajuominen, %-osuus: 1. 8-9 lk:t: 12 7 2. amma koululaiset: 40 30 3. lukiolaiset: 26 20 Tupakointi päivittäin, %-osuus: 1. 8-9 lk:t: 15 10 2. amma koululaiset: 42 32 3. lukiolaiset: 10 5 Kokeillut laittomia huumeita, %-osuus: 1. 8-9 lk:t: 8 5 2. amma koululaiset: 23 15 3. lukiolaiset: 12 8 Asukkaiden hyvinvointiohjelma 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Sairastavuusindeksi: 106,1 (maan keskiarvo 100) 100 PYLL: Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheu ava tekijä Alkoholin ja tupakan aiheu amat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1.kirjaston käyttö/kävijät: : 467 157 500 000 2.museot/kävijät : 28 024 30 000 3.orkesteri/kuulijamäärä : 11 494 17 000 4.yleiset kulttuuripalvelut 1. Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa: 21 340 24 000 2. Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta: 30 015 32 000 3. Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä-/osallistujamäärä: 20 665 22 000 5.Uimahallikäynnit: 166 276 230 000 6.Tea erin kävijämäärät: 51 567 55 000
KIITOS. Lisätietoja: virpi.siekkinen@mikkeli.fi Puh. 044 794 3000
Orkesteri 12 muusikkoa (4 ykkösviulua, 3 kakkosviulua, 2 alttoviulua, 2 selloa, 1 kontrabasso) Ylikapellimestari Sasha Mäkilä Intendentti Nikke Isomöttönen ja orkesterisihteeri Merja Kiuru Tehtävä Järjestää orkesterilain tarkoittamaa orkesteritoimintaa Mikkelissä ja Etelä- Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden ja lähiorkestereiden sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Orkesteri osallistuu monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen, ja sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisökasvatustyö kaiken ikäisille.
Tilastoja 2013 2012 2011 Esiintymisiä yhteensä 51 kpl 55 kpl 53 kpl Kuulijoita yhteensä 15 393 11 494 10 682 Kuulijoita, omat konsertit 10 883 10 864 5 930 Vuonna 2012 kunnan rahoitus 9,26 /asukas (vrt. Lappeenranta 11,15 ; Kuopio 19,08 ; Jyväskylä 13,21 ; Keski-Pohjanmaan kamariork. 20,70 ; Lapin kamariork. 16,14 ) Valtionosuuslain piirissä oleva orkesteri; 14 henkilötyövuotta v. 2014 Lähde: Vuosikertomus 2012. Suomen Sinfoniaorkesterit ry.
Talouden kehitys KULUT TA TOT TOT/TA % KASVU-% 2011 800 100 767 750 96,0 2012 827 900 858 378 103,7 3,5 2013 918 400 961 860 104,7 10,9 2014 922 300 0,4 TULOT TA TOT TOT/TA % KASVU-% 2011 40 000 44 162 110,4 2012 48 500 125 199 258,1 21,3 2013 96 800 162 270 167,6 99,6 2014 127 000 31,2 TOIMINTAKATE TA TOT TOT/TA % KASVU-% 2011 760 100 723 587 95,2 2012 779 400 733 178 94,1 2,5 2013 821 600 799 590 97,3 5,4 2014 795 300-3,2
Kehittäminen Taustalla orkesterin kehittämistyöryhmän työskentely ja loppuraportti, jonka linjaukset kaupunginhallitus on hyväksynyt keväällä 2012. Työtyhmä linjasi mm. että orkesteri kytketään vahvasti tukemaan Mikkelin kaupungin strategisia päämääriä elinvoimaisesta kaupungista. Toimenpiteitä mm. intendentin viran perustaminen ja taiteellisen johtajan kiinnittäminen, ohjelmistopolitiikan kehittäminen ja yhteistoiminnan lisääminen, orkesterin koon kasvattaminen. Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterien kehittäminen -hanke, eli Saimaa Sinfonietta -yhteistyö Tulokset Tulonhankinta noussut uudelle tasolle Kuulijamäärät noususuunnassa Paljon yhteistuotantoja paikallisten ja muiden toimijoiden kanssa
Nykytilanteen analysointi Yleisömäärien kasvuun ei näköpiirissä nopeaa nousua. Tulot kasvaneet voimakkaasti, mutta eivät kasva merkittävästi lisää, ellei yleisömäärä kasva. Tulojen kasvun taustalla mm. hanketyö, erityisavustukset, yhteistuotannot sekä lisääntyneet lipunmyyntimäärät. Kehittämistyö vaatii hallinnon työresurssia. Kaupunginorkesterin toiminnan volyymit ovat suuremmat kuin joissain suuremmissa orkestereissa, mutta hallintohenkilökuntaa on vain 2 => suuri työkuorma Ei nuotistonhoitajaa, ei orkesterijärjestäjää, ei markkinointihenkilöä Nykyisellä hallintohenkilökunnan määrällä toiminnan kehittäminen edelleen ei ole mahdollista, ja tällä hetkellä törmätään käytännön hankaluuksiin
Ohjelmistopolitiikka ja erilaiset yleisöryhmät Johtoajatuksena on toteuttaa Mikkelissä mahdollisimman korkeatasoista, kansalliset ja kansainväliset laatukriteerit täyttävää monipuolista konserttitoimintaa käytettävissä olevien resurssien suomien mahdollisuuksien mukaan. Ohjelmistopolitiikasta vastaavat ylikapellimestari ja intendentti ja ohjelmistosuunnitteluun osallistuu myös orkesterin ohjelmatoimikunta Ohjelmistopolitiikan linjauksilla pyritään tarjoamaan korkeatasoinen ja monipuolisesti kiinnostava ohjelmistokokonaisuus erilaiset yleisöt huomioiden.
Ohjelmistopolitiikka ja erilaiset yleisöryhmät Orkesterin tehtävänä on länsimaisen taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen, joten ao. musiikki on ja tulee olemaan orkesterin ohjelmiston keskiössä. Ohjelmistossa ja konserttitoiminnassa huomioidaan erilaisia yleisöryhmiä järjestämällä mm. viihdekonsertteja, ooppera- ja operettiesityksiä, kirkkokonsertteja, lastenkonsertteja, koulukonsertteja sekä vierailuja mm. kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. Orkesteri tekee myös vierailuja lähialueelle ja muihin kaupunkeihin, ulkomaanvierailuja sekä tilauskonsertteja ja pienempiä tilausesiintymisiä. Ohjelmiston ja vierailevien taiteilijoiden valinnat tehdään käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Konserttituotantojen kustannukset vaihtelevat suuresti esitettävästä ohjelmistosta, käytettävästä orkesterikokoonpanosta ja taiteilijoista riippuen.
Vahvuudet aktiivisesti eteenpäin katsova ja uusille ajatuksille avoin soittajisto hyvä henki työyhteisössä pitkälle kehittyneet yhteissoittotaidot uusi ylikapellimestari uusi konserttimestari uusi intendentti helposti liikuteltava ja joustava kokoonpano: vierailut, keikat, yhteistyötuotannot uskollinen vakioyleisö yhteistyökumppanien viriämässä oleva kiinnostus orkesteria kohtaan pieni soittajisto ylläpitäjälle edullinen erinomainen konserttisali kehittämistyö alkanut nopeasti ja näkyvästi
Heikkoudet erittäin haavoittuva kokonpano soittajiston pienen määrän vuoksi; yhden ja kahden soittajan sektioita; sairaustapaukset kuormittavat soittajistoa ja hallintoa, sillä sijaisjärjestelyt välttämättömiä, jotta konsertteja ei tarvitsisi perua hallinnon työkuorma; toiminnan volyymiin nähden vähäinen hallintoresurssi soittajiston koko rajoittaa ohjelmistosuunnittelua merkittävästi orkesterin peruskokoonpano tekee esim. musiikkityylien rajoja ylittävät ohjelmistot kalliiksi toteuttaa suuren lisäsoittajatarpeen ja musiikin sovittamiskulujen vuoksi toimintamäärärahojen kehitys jäänyt vuosikausien ajan jälkeen alan palkkiokehityksestä kehittämistyöhön ei riittävästi resursseja henkilöstöresurssin puute erityisesti markkinoinnissa ja nuotistonhoidossa
Uhat pienet yleisömäärät näkymättömyys, tunnettuuden ja uskottavuuden puute vuosien aikana rakentunut mielikuva orkesterista kiinnostusta herättämättömänä ja yleisölle vierasta ohjelmistoa esittävänä toimijana kaupunki ei hyödynnä orkesteria imagonsa rakentamisessa toimintamäärärahojen riittämättömyys ei mahdollista näkyvämpää markkinointia ja valtakunnan/kansainvälisen tason taiteilijoiden käyttöä sivuraiteelle jääminen Suomen orkesterikentässä, mikäli toimintaa ei saada ylläpidettyä uskottavalla tasolla myynnin ja markkinoinnin puutteet resurssipulan vuoksi kehittämistyön pysähtyminen resurssipulaan
Mahdollisuudet alueella hyödyntämätöntä yleisöpotentiaalia yhteistyö kumppaniorkesterien kanssa myyntitulojen merkittävä kasvu yleisömäärien kasvun myötä avaimet merkittävään näkyvyyden kasvuun ovat olemassa intendentin ja ylikapellimestarin verkostot kansallisella ja kansainvälisellä tasolla aktiivinen näkyminen osana Mikkelin ja alueen imagon ja vetovoiman rakentumista kaupungin uusi hyvinvointilähtöinen strategia: kulttuuripalvelujen, mm. orkesterin, strateginen merkitys korostuu hyvinvoinnin edistämisessä konserttien internet-lähetykset