VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on laskenut. Hallitukset ovat kahdeksan vuoden aikana alentaneet tuloveroja hyvätuloisia suosivalla tavalla yli kuudella miljardilla, vaikka jo aiemmat hallitukset laskivat tuloveroja. Tämä on synnyttänyt valtion talouteen vajeen ja heikentänyt perusturvaa ja julkisia palveluita. Verojen alentamista on perusteltu väittämällä veronalennusten rahoittavan itsensä. Tutkimukset ja todellisuus eivät tue väitettä. Suhdanteet ovat seuranneet globaalitaloutta. Leikkauksia ei ole pakko tehdä, kunhan veropohjaa laajennetaan ja veronkierto laitetaan kuriin. Päinvastoin, esimerkiksi terveyspalveluita, sosiaaliturvaa ja raideliikennettä on parannettava ja ikääntyvälle väestölle tarjottava inhimilliset vanhuspalvelut. Samalla työllistetään kipeästi tarvittavia palvelualojen työntekijöitä. Suurituloisille suunnatut veronalennukset eivät ole talouspoliittisesti järkeviä. Pienituloisten saamat lisärahat sen sijaan menevät suoraan kiertoon työllisyyttä parantamaan. Vasemmisto haluaa, että pienituloisillakin on mahdollisuus ostaa työllistäviä ja ympäristöystävällisiä palveluita esimerkiksi suutareilta tai parturikampaajilta ja käydä kahvilassa tai konsertissa. Jotta hinnat eivät nouse pienituloisten ulottumattomiin, ei arvonlisäveroja pidä nostaa. Hyvinvointivaltion uudelleenrakentaminen ja sen rahoittaminen on kiinni poliittisesta tahdosta. Verotuksen progressiota on palautettava siten, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan, eivätkä verot nouse kohtuuttoman suuriksi kenellekään. VASEMMISTON LÄHTÖKOHDAT VEROTUKSESSA Rahoittaa nykyistä paremmat palvelut veropohjaa laajentamalla. Luoda sosiaalista oikeudenmukaisuutta tuloeroja vähentämällä. Tukea työllisyyden paranemista. Edistää ympäristön hyvinvointia.
VEROPOHJAN LAAJENTAMINEN Vasemmisto haluaa verottaa pääoma-, palkka-, eläke- ja tukituloja tasavertaisesti. Pääomatuloja saavien suosiminen on lopetettava. Kaikkia tuloja on verotettava yhdessä yhden progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, myös kaikkia listaamattomista yrityksistä saatavia osinkotuloja. Tuloverotuksen alaraja on nostettava 10 000 euroon vuodessa, jolloin pienituloisten toimeentulo paranee. Arvonlisäverojen korotuksista on luovuttava, koska pieni- ja keskituloiset maksavat niitä suhteellisesti suurituloisia enemmän. ALV:n eri tasoja on käytettävä tukemaan ympäristöystävällistä ja työllistävää elinkeinotoimintaa. Varallisuusveron palauttaminen progressiivisempana laajentaa veropohjaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vasemmisto ei hyväksy suurten perintöjen ja lahjojen verotuksen keventämistä. Kela-maksun palauttaminen ja yhteisöveron tason säilyttäminen tuovat talouteen kaivattua pelivaraa. Suomen yhteisövero on kansainvälisessä vertailussa alhainen ja Euroopassakin keskitasoa. Harmaa talous on kitkettävä. Se aiheuttaa työttömyyttä ja 4-5 miljardin vuosittaiset veromenetykset. Laajamittainen järjestelmällinen harmaa talous lopetetaan tiukalla tilaajavastuulla, valvonnalla ja kovemmilla sanktioilla. Varovaisen arvion mukaan harmaata taloutta kitkemällä voidaan vaalikaudella saada puolen miljardin verotulojen kasvu. Ydinvoimaloiden polttoainetta ja päästökaupan luomia ansaitsemattomia voittoja on verotettava. Windfall-vero ei kohdistu sähkön hintaan, vaan päästökaupan luomiin sähköyhtiöiden ansiottomiin jättivoittoihin. SÄÄSTÖKOHTEITA LÖYTYY HYVINVOINTIPALVELUIDEN ULKOPUOLELTA Lisää rahaa palveluihin saadaan leikkaamalla yritystukia, jotka usein kohdentuvat huonosti, eivätkä luo Suomeen työllisyyttä. Yritystukia leikkaamalla ja uudelleen kohdentamalla voidaan säästää vuosittain useita satoja miljoonia. Asehankintojen raju kustannusnousu on taitettava. Vasemmisto ei hyväksy Natooperaatioiden vaatimia kalliita asejärjestelmiä, joiden hyöty maanpuolustuksessa on kyseenalainen. Pelkästään rynnäkköaseet Horneteihin maksavat lähes miljardin. Armeijan määrärahojen ns. superindeksistä, jossa inflaation päälle annetaan vielä 2 % ylimääräistä, on luovuttava. Valtionyhtiöiden myynti ei ole säästökohde, hyvin tuottavat valtionyhtiöt ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Uusia pitää perustaa esimerkiksi kaivosteollisuuteen. Ratainvestoinnit tehdään verovaroin ja tarvittaessa osin velaksi. Investointivelka ei ole ongelma, kuten nykyinen syömävelka.
Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuki on poistettava. Ihmisten on voitava luottaa eläkejärjestelmään, eikä verovaroin pidä tukea eläkkeeksi nimettyä sijoitustoimintaa. MAAILMANLAAJUISET HAASTEET Suomen on siirryttävä jarruttajasta edelläkävijäksi globaalitalouden hallinnassa. Globaalikapitalismi vie demokraattisilta valtioilta mahdollisuuden toimia ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin eteen. Kansainvälinen vasemmisto toimii tärkeiden pitkän tähtäimen muutosten eteen, joiden vaikutusta ei ole laskettu mukaan tähän ohjelmaan. Verokilpailu synnyttää kierteen, jossa kaikki valtiot häviävät. Sen sijaan, että Suomestakin on tehty veroparatiisia mahdollistamalla veronkierto ja rahanpesu hallintarekistereillä, joiden avulla voi sijoittaa nimettömänä ja jättää verot maksamatta, on vaadittava veroparatiisien sulkemista vaikka pakottein. Suomen on vaadittava hiiliveroja ja hiilitulleja. Tullien avulla eurooppalainen ja sen ulkopuolinen teollisuus ovat tasa-arvoisessa asemassa ja kaikkien kannattaa toimia ilmastonmuutosta vastaan. Rahoitusmarkkinaverolla tuodaan finanssibisnes verotuksen piiriin, josta se on vapautettu. Veron tärkeimpänä tehtävänä on estää vahingollinen keinottelu, jolloin sen on oltava riittävän suuri, esimerkiksi 0,1 %. Ei voida odottaa, että kaikki maailman taloudet olisivat mukana, ensi vaiheessa vero on säädettävä EU:n alueelle. VASEMMISTON ESITYS Laskelmassa ovat mukana sekä kunnat että valtio. Kunnille aiheutuva menetys korvataan täysimääräisesti ja niiden valtionosuuksia lisätään. Työnantajien Kela-maksun palautus + 800 000 000 Pääomatuloverotuksen progressio + 700 000 000 Harmaan talouden kitkeminen + 500 000 000 Kaikkien osinkotulojen verottaminen + 400 000 000 Windfall-vero ansaitsemattomille voitoille + 400 000 000 Rahoitusmarkkinavero alkuvaiheessa, pörssivero 0,1 % + 300 000 000 Pankkivero + 300 000 000 Ydinvoimaloiden polttoaineen vero (mukana OL3) + 200 000 000 Varallisuusveron palauttaminen + 200 000 000 Pakkausvero + 150 000 000 Jätevero, yksityisten kaatopaikkojen vero kunnallisten tasolle + 140 000 000 Vapaaehtoisten eläkevakuutusten vähennysoikeuden poisto + 130 000 000 Tuloverotuksen alarajan nosto 10 000 ja progression lisäys (kuvat alla) - 1 500 000 000 Yhteensä + 2 720 000 000
50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% 5 000 7 000 9 000 11 000 13 000 15 000 17 000 19 000 25 000 35 000 45 000 55 000 65 000 75 000 85 000 95 000 Palkat nyt Palkat Vasemmisto Palkasta suoraan perittävät sotu-maksut mukana. Vuoden 2011 veroperusteilla. Perusvähennyksen yläraja 10 000. Kunnallisverotuksen eläketulo-, ansiotulo- ja opintorahavähennykset poistettu. Perusvähennyksen alenema 30 %. Valtion tuloveroasteikon ylin veroprosentti 35 %. 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% 5 000 7 000 9 000 11 000 13 000 15 000 17 000 19 000 25 000 35 000 45 000 55 000 65 000 75 000 85 000 95 000 Eläkkeet nyt Etuudet nyt Eläkkeet ja etuudet Vasemmisto
KÄTEEN JÄÄVÄT TULOT ESIMERKKITAPAUKSISSA: Vuositulot Kuukausitulot Käteen jäävä kuukausitulo Työtön 7 000 583 + 98 Eläkeläinen 13 000 1 083 + 41 Pätkätyöläinen 16 000 1 333 + 79 Siivooja 19 000 1 583 + 76 Nuoriso-ohjaaja 25 000 2 083 + 52 Sairaanhoitaja 30 000 2 500 + 32 Myyntineuvottelija 40 000 3 333-9 Ylilääkäri 80 000 6 667-37 Johtaja 150 000 12 500-300