MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella
MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella
Julkaisu perustuu HUS -selvitysraportissa esitettyyn malliin saatavuusperusteista Lähde: Pohjolainen Timo. 2008. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti ISBN 978-952-5778-10-6 (nid.) ISBN 978-952-5778-11-3 (PDF) Ulkoasu: Edita Press Oy Paino: Edita Prima Oy, 2009
Asiakaslähtöisyys Palveluiden saumattomuus Tasapuolisuus Taloudellisuus Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. Apuvälineet voivat vähentää muiden palveluiden tarvetta, aikaansaada taloudellisia säästöjä, helpottaa avustavien henkilöiden työtä ja parantaa työturvallisuutta. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohta on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämätilanne ja niistä nousevat tarpeet. Kuntien päätöksentekijöiden tulee taata kattavat apuvälinepalvelut ja riittävän osaava henkilöstö. Timo Pohjolainen, HUS Apuvälinepalveluiden selvitysraportti, 2008. Miten on käytännössä? Apuvälineet tukevat ihmisen itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat kotona asumista ja osallistumista silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai ikääntymisen takia. Terveydenhuollon tehtävänä on järjestää apuvälinepalvelut maksutta. Puolet terveyskeskuksista rajoittaa rollaattorin luovuttamista ulkona liikkumista varten, ja puolet keskussairaaloista kuulon apuvälineiden luovuttamista. Luovutusrajoituksia oli yli 60 %:lla terveydenhuollon yksiköistä. Apuvälineosaaminen koettiin heikoksi perusterveydenhuollossa ja keskihyväksi keskussairaaloissa. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Apuvälinepalveluiden tulee olla osa asiakkaan saumatonta hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa. Apuvälinetoiminta ei ole muusta hoidosta irrallista välinelainausta ilman asianmukaista apuvälinearviointi ja hoitoa - tai kuntoutusta. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Mitä laki sanoo? Perustuslain 19 on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut ja tähän liittyy myös perustuslain 22 :ssa julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Nämä perustuslain säädökset sisältyvät eduskunnan oikeusasiamiehen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen järjestämisestä antamaan ratkaisuun (5.6.2003 1803/4/00) kanteluasiassa. Apuvälinepalvelut tulee toimia käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Hallintolain mukaan tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti palveluperiaatetta, palvelun asianmukaisuus periaatetta ja viranomaisten yhteistyötä. Asiakas tulee ohjata oikean palvelun piiriin. Yksilöllisen tarvearvioinnin tekemistä ei saa rajoittaa sellaisin ohjein, joilla suljetaan pois apuvälineitä tai joilla suljetaan pois tiettyjä asiakasryhmiä, esimerkiksi iän perusteella. Perustuslain 6 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa ikään tai vammaisuuteen liittyvin perustein. Kattava ja kriittinen selvitysraportti Vammaisfoorumi Oy:n lausunto vastineesta HUS hallituksen lausuntopyyntöön HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalvelut 4.4.2008. Mitä asiakas ajattelee? Huomattavaa on, että apuvälineet ovat käyttäjilleen paljon enemmän kuin teknisiä välineitä. Ne ovat itsenäisen elämän mahdollistajia ja joskus jopa osa persoonallisuutta. 3
APUVÄLINEPALVELUT Esipuhe Keski-Uudenmaan alueellisessa apuvälinehankkeessa (KuumApu) ovat mukana Hyvinkään sairaanhoitoalue ja sen omistajakunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Kerava KUUMA -yhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää alueellisten apuvälinepalveluiden käytäntöjä ja kehittää apuvälinepalvelutoimintaa KUUMA -kuntien alueella vastamaan valtakunnallista apuvälinepalveluiden laatusuositusta (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7). Tämä julkaisu ohjeistaa KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen apuvälineiden saatavuusperusteita huomioiden tammikuussa 2008 valmistuneen Timo Pohjolaisen tekemän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apuvälinepalveluiden selvitystyön tuloksia. Valtakunnallisen apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköiden tulee noudattaa alueellisesti sovittuja yhtenäisiä käytäntöjä apuvälinepalveluista. Sairaanhoitopiireittäin tulee sopia vastuun ja työnjaosta sekä yhtenäisistä menettelytavoista. HUS alueella ei ole yhteistä sovittua käytäntöä. Apuvälinepalveluiden laajuus ja jatkuva kysynnän kasvu ovat saaneet HUS alueen useat sairaanhoitoalueet kehittämään omia ohjeistuksia (Porvoo, Lohja). Myöskään KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella ei olo aiemmin ollut yhteisesti sovittua apuvälinepalvelukäytäntöä. Terveydenhuoltopalveluissa on meneillään useita mittavia muutoksia, jotka vaikuttavat myös apuvälinepalveluihin. HUS apuvälinepalveluiden selvitysraportti (Timo Pohjolainen 2008) esittää yhteisen käytännön sopimista ja yhteisen keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamista. Käytännön toteutus vienee 3 5 vuotta. Apuvälineiden saatavuus liittyy hyvin toimiviin yli organisaatioalueiden ulottuviin prosesseihin. Kuntien apuvälinepalveluista vastaavat ja käytännön työssä mukana olevat toimijat ovat arvioineet esitettyjä HUS saatavuusperusteita oman kunnan apuvälinetoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on ollut arvioida esitettyä mallia KUUMA -alueen kuntien laitoksissa ja apuvälinepalveluita tuottavissa toimipisteissä ja kuvata kuntakohtaiset muutokset. Näön ja kuulon apuvälineiden osalta on käytetty HUS selvitysraportissa esitettyjä saatavuusperusteita. Kohdasta 3 alkaen mustalla kirjoitettu pääteksti pohjautuu HUS apuvälineselvityksen tekstiin. HUS esityksestä poikkeavat alueelliset käytännöt vuonna 2008 on kirjattu kunkin kohdan loppuun vihreään laatikkoon. Tulevaisuuden muutosehdotukset on esitetty sen alla olevassa oranssissa laatikossa. Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet Keski-Uudellamaalla raportti on julkaistu osana KuumApu -hankkeen loppuraporttia. Hanke sai 20 000 4
euron HUS toiminnankehittämishankerahoituksen, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän julkaisun tuottamisen käytännön työn tueksi. Painettua ohjekirjasta on saatavilla kaikista alueen apuvälineyksiöistä, yhteystiedot löytyvät liitteessä 1. ESIPUHE Projektipäällikkö Projektisihteeri Sirpa Palamaa Minna Kontio 0400 649 936 050 3967 355 sirpa.palamaa@hus.fi minna.m.kontio@hus.fi HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää 5
APUVÄLINEPALVELUT Kiitokset Tämän raportin tekemiseen ovat osallistuneet seuraavat Keski-Uudenmaan alueellisen apuvälinehankkeen (KuumApu) projektiryhmän jäsenet: Kuntakohtaiset käytännöt Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus, puh. 09 2719 3309, arja.gartz@jarvenpaa.fi Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus, puh. 040 3145 662, sanna.lehmusoksa@mantsala.fi Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus, puh. 040 484 6583, anne.nuotto@hyvinkaa.fi Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus, puh. 09 8718 3790, sirkku.roisko@tuusula.fi Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus, puh. 040 318 3278, hannele.viskari@kerava.fi Paula Ypyä, fysioterapian johtaja 31.12.2008 asti/ Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja 1.1.2009 alkaen, Nurmijärven terveyskeskus, puh. 040 317 3386, leena.kukkonen@nurmijarvi.fi Toimintaterapiaan liittyvät apuvälinepalvelut Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh. 019 4587 4062, leena.mustonen@hus.fi Lasten ja nuorten apuvälinepalvelut Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala, puh. 019 4587 2527, anu.vaha-jaakkola@hus.fi Kommunikaation apuvälineet (kappale 10) Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh. 019 4587 2459, heli.aikas@hus.fi Apuvälinehankkeen projektiryhmän jäsenet Sirpa Palamaa, osastonhoitaja, projektipäällikkö, Hyvinkään sairaala Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus Kari Hurskainen, ylilääkäri, Hyvinkään sairaala/johtava lääkäri 1.8.2008 alkaen, Kiljavan Sairaala Oy Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja 1.1.2009 alkaen, Nurmijärven terveyskeskus 6
Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus Minna Meller, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala Päivi Niemi, vastaava fysioterapeutti, Kiljavan Sairaala Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus Sanna Nuutinen, toimintaterapeutti, Kiljavan Sairaala Katarina Paasonen, apulaisosastonhoitaja, Hyvinkään sairaala Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Sirpa Vihavainen, toimintaterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala Paula Ypyä, fysioterapian johtaja 31.12.2008 asti, Nurmijärven terveyskeskus Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Minna Kontio, fysioterapeutti, projektisihteeri, Hyvinkään sairaala KIITOKSET Apuvälinehankkeen ohjaus Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Harri Eloranta, terveydenhuollon johtaja, Hyvinkää Minna Helenius, terveydenhuollon johtaja, Kerava Riitta Ristolainen, johtava lääkäri, Tuusula Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri, Nurmijärvi Tuula Salokangas, johtava ylilääkäri, Järvenpää Ahti Tiusanen, ylilääkäri, Mäntsälä Kiitämme kaikkia aktiivisesta osallistumisesta raportin tekemiseen ja KuumA pu apuvälinehankkeen käytännön toteutukseen. 7
APUVÄLINEPALVELUT Sisällys APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA 12 2 APUVÄLINEPALVELUT 13 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 17 3.1 Hengityskoneet 17 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet 18 3.3 Imulaitteet 18 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt 19 3.5 Tukitekstiilit 20 3.6 Tukisukat ja hoitohihat (Hoitosukat ja hoitohihat) 20 3.7 TNS-laite 22 3.8 Muut stimulaattorit 22 3.9 Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet 23 3.10 Pystyasennon harjoitusvälineet 24 3.11 Lihasvoiman harjoitusvälineet 25 3.12 Kelluntavälineet 26 3.13 Muut harjoitusvälineet 26 4 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET 28 4.1 WC-apuvälineet 28 4.2 Suihku- ja kylpyapuvälineet 28 4.3 Vaatteet ja kengät 30 4.4 Erikoisuima-asut 31 4.5 Pään suojat 31 4.6 Hengitystiesuojat 32 5 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN PIENAPUVÄLINEET 33 6 TUKILAITTEET JA PROTEESIT 35 6.1 Vartalon ja selkärangan tuet 35 6.2 Tyrävyöt 36 6.3 Ylä- ja alaraajaortoosit 36 8
6.4 Tukipohjalliset 37 6.5 Jalkinekorotukset 38 6.6 Erityisjalkineet 39 Sarjavalmisteiset (valmiina saatavat) erityisjalkineet 39 Hoitojalkineet 40 Yksilöllisesti valmistettavat erityisjalkineet 40 6.7 Raajaproteesit 42 6.8 Peruukit 42 6.9 Rintaproteesit 44 SISÄLLYS 7 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET 45 7.1 Kävelyn apuvälineet 46 7.2 Pyörätuolit 47 7.3 Sähköiset liikkumisen apuvälineet 48 Sähköpyörätuolit ja -mopot 49 Sähkökäyttöiset kelauksen keventäjät 50 Sähkökäyttöiset pyörätuolin työntöapulaitteet avustajan käyttöön 50 7.4 Erityispolkupyörät 51 7.5 Muut kulkuvälineet 52 7.6 Siirtymisvälineet 53 7.7 Henkilönnostolaitteet 54 7.8 Auton käyttöä helpottavat välineet 54 8 APUVÄLINEET KEUHKOSAIRAUKSISSA 56 8.1 Happirikastimet 56 8.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet 58 8.3 Ylipainehengityshoito, nenä-cpap 58 8.4 Kaksoispaineventilaattori 59 9 KUULON APUVÄLINEET 60 9.1 Kuulokojeet 60 Kuulokojetyypit 60 Kuulokojeiden sovituskriteerit 61 Kuulon apuvälineperusteet 61 9.2 Kuulon apuvälineet 62 Apuvälineiden jaottelu (I IV) 62 10 KOMMUNIKAATIOAPUVÄLINEET 63 10.1 Määritelmiä 63 9
APUVÄLINEPALVELUT 10.2 Kommunikaatioapuvälineiden luovutus 64 Yleistä 64 Asiantuntijayksiköt 65 11 NÄÖNHUOLLON APUVÄLINEET 66 11.1 Optiset apuvälineet 67 Silmälasit ja piilolasit (kohdat I VIII) 67 Suurennuslasit 68 Kiikarit 68 Lukutelevisiot ja muut suurennuslaitteet 68 Tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat 69 Pistenäyttö 69 Matkapuhelimien lisäohjelmat 69 11.2 Näkövammaisen liikkumisen apuvälineet 69 Valkoiset kepit 69 Opaskoirat 70 11.3 Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet 70 11.4 Silmäproteesit, kosmeettiset piilolasit 70 12 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET 71 12.1 Työpöydät 74 12.2 Lukupöydät 74 12.3 Vuodepöydät 75 12.4 Erityistuolit 75 12.5 Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet 76 12.6 Tukeutumisvälineet 77 12.7 Kodinkoneet 78 12.8 Porraskiipijät 78 12.9 Porrashissit ja tasonostimet 79 13 TURVA- JA HÄLYTYSLAITTEET 80 13.1 Yksittäiset laiteratkaisut 80 13.2 Ympäristönhallintajärjestelmät 81 14 VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 83 10
Apuvälineiden saatavuusperusteet Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella toimitaan perusterveydenhuollon kunnissa ja erikoissairaanhoidossa yhtenäisten apuvälinepalveluiden saatavuusperusteiden mukaisesti, joista on sovittu yhteisesti. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11
APUVÄLINEPALVELUT 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA HUS -alueen alueellinen apuvälinekeskus (myöhemmin HUS apuvälinekeskus) kilpailuttaa keskitetysti sekä apuvälineiden että niihin liittyvien palvelujen (mm. huolto, korjaus, kuljetus, puhdistus) hankinnat, toimittaa apuvälineet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille ja laskuttaa apuvälineen käytöstä käyttäjän kotikuntaa tai muuta tilaajaorganisaatiota (mm. vakuutusyhtiö, Valtiokonttori, Kela, opetustoimi) erilliseen hinnastoon perustuvan käyttömaksun mukaisesti. Henkilökohtaisten apuvälineiden hankintakustannukset laskutetaan kotikunnalta. Apuvälinepalvelua tulee tarkastella päätöksenteossa apuvälineen käyttäjien, ammattihenkilöiden, toimivan johdon ja päätöksen tekijän näkökulmista. Apuvälinepalveluiden ensisijainen lähtökohta ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Tämä ohje perustuu HUS selvitysraporttiin ja linjaa apuvälitoiminnan käytäntöä alueellisesti selvitysraportissa esitetyn mallin mukaisesti. HUS selvitysraportin linjaukset on hyväksytty kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella apuvälinetoimintaa ohjaavaksi käytännöksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistymistä alueen kunnat ja Hyvinkään sairaanhoitoalue sopivat tämän ohjeistuksen mukaisesti yhteistyöstä, toimintalinjoista ja vastuunjaosta tavoitteena nostaa alueella toteutettavien apuvälinepalveluiden laatua ja hilliten kustannuksia. Suunnitelmallinen ja hyvin ohjattu apuvälineprosessi tuottaa tehokkaat palvelut. 12
2 APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden työntekijät toteuttavat apuvälinepalveluun kuuluvaa työtä (mm. arviointi, sovitus, luovutus, käytön ohjaus, palautus) omalla vastuualueellaan. Tulevaisuudessa HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden huollon ja korjausten organisoinnista ja apuvälineiden kilpailuttamisesta ja hankinnasta. Kukin terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala hoitaa tulevaisuudessa läheisyysperiaatteen mukaisesti apuvälineiden luovuttamisen ja luovuttamiensa apuvälineiden perushuollon kuten pinnalliset puhdistukset, säädöt ja osien vaihdot. HUS apuvälinekeskus järjestää ja kustantaa apuvälineiden vaativan huollon ja korjaukset kuten esim. pyörätuolien likaisten istuinten pesut, apuvälineiden merkittävät muutostyöt, hitsaukset ja vastaa varaosakustannuksista. HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden kuljetuksesta logistiikkakeskuksen ja terveydenhuollon yksikön välillä ja tarvittaessa esim. sänkyjen ja painehaavapatjojen osalta käyttäjän kotiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineet siirtyvät HUS apuvälinekeskuksen omaisuudeksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämistä kaikissa alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua tuottavissa yksiköissä tulee olla yhtenäiset apuvälinetoiminnan atk -järjestelmät. Terveyskeskuksissa ja Hyvinkään sairaalassa tulee olla apuvälinetoiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen edellyttämät lähivarastot. Terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala huolehtivat lähivaraston ylläpidosta ja kustannuksista. Apuvälinevaraston täydentämisestä ja välineiden siirrosta muihin tiloihin huolehditaan tieto- ja kuljetusjärjestelmän avulla. APUVÄLINEPALVELUT Apuvälinepalveluiden nykykäytännöt Perusperiaatteena on, että apuväline hankitaan sen organisaation kautta (kunta tai sairaala), jossa potilaan hoitovastuu on. Apuvälinetarve arvioidaan osana toimintakykyä, ei erillisenä tuotteena tai palveluna. Apuvälineen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon lääketieteelliset perusteet ja yksilön toimintakyky sekä hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalan apuvälineyksiköiden yhteystiedot on kuvattu liitteessä 1. KUUMA -alueen kuntien terveyskeskuksissa on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttavien apuvälineiden lainauspisteet, joista alueen kuntalaiset voivat hankkia tarvitsemansa apuvälinepalvelut. Esimerkkinä alueen kuntien toimin- 13
APUVÄLINEPALVELUT nasta on kuvattu Tuusulan terveyskeskuksen fysio- ja toimintaterapian lainattavat apuvälineet (liite 2) ja Mäntsälän apuvälinetahot (liite 3). Hyvinkään sairaanhoitoalueella hoidossa olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet Hyvinkään sairaanhoitoalueen kautta niin kauan kuin potilaan hoitosuhde erikoissairaanhoitoon jatkuu. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista, joissa apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa (esim. ALS, alaraaja-amputaatio). Erikoissairaanhoidon yksiköt tekevät yhteistyötä apuvälinepalveluiden toteuttamisessa perusterveydenhuollon potilasta hoitavien/kuntouttavien yksiköiden kanssa. Mikäli potilaan kannalta apuvälinepalvelut on parempi toteuttaa oman kunnan toimesta, voidaan sopia potilaskohtaisista järjestelyistä sopimalla asiasta etukäteen paikallisen toimijan (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen asianomaisen terapeutin välityksellä. Käytännöt kirjataan potilasasiakirjoihin. Ostopalveluterapeutit osallistuvat myös apuvälineiden sovitukseen sekä tarpeen arviointiin. Lasten ja nuorten (0 16 v.) apuvälinepalveluiden osalta perusvälineet hankitaan hoitovastuun mukaisesti joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Vaativien, henkilökohtaisten ja muutostöitä tarvitsevien apuvälineiden hankinta on keskitetty Lasten ja Nuorten sairaalan (LNS) apuvälinekeskukseen, jonne erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehdään avoin tai kohdennettu lähete. Kehitysvammahuollon piirissä olevien lasten ja nuorten (esim. Rinnekoti) yksilöllisten apuvälineiden hankinta tapahtuu kuntoutussuunnitelman tehneen lääkärin esitysten pohjalta kuntien lääkinnällisten kuntoutustyöryhmien kautta. HYKS apuvälineyksikkö vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta koko HUS -piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat aikuisten ja lasten sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja Kerava sekä Hyvinkään sairaala hankkivat kyseisiä apuvälineitä HYKS apuvälineyksiköstä. Nurmijärvellä sijaitsevassa Kiljavan Sairaalassa kuntoutetaan omistajakuntien eli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan sekä HUS -kuntayhtymän potilaita. Kuntoutusjakson aikana käytetään sairaalan apuvälineitä. Omistajakunnat vastaavat kotiutuvien potilaiden apuvälineiden hankinnasta. Apuvälinepalveluista aiheutuvat kustannukset Apuvälineistä syntyneiden kustannusten raportointitavoissa on kunta- ja yksikkökohtaisia eroja. HUS selvitysraportissa (Timo Pohjolainen 2008) on laskettu alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa apuvälinepalveluihin käytetyt kustannukset. Useimmilla kunnilla on oma perusterveydenhuollon 14
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinebudjetti, jonka perusteella apuvälineet hankitaan ja kustannuksia seurataan. Kustannukset kuntien välillä laskettuna asukasta kohti vaihtelivat 1,5 9,8 euroa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella erikoissairaanhoidon apuvälinekustannukset olivat 973 000 euroa vuonna 2006 (Timo Pohjolainen 2008). Asukasta kohden kustannuksia syntyi 5,6 euroa (vaihteluväli HUS sairaanhoitoalueella 5,0 8,4 /asukas). Hyvinkään sairaanhoitoalueella lainaustoiminnassa olevat apuvälineet menevät fysiatria ja kuntoutus alueen terapiayksiöiden budjeteista. Maksusitoumuspäätöksen allekirjoittaa hoidosta päättävä lääkäri erikoisalan ohjeistuksen mukaisesti. Maksusitoumuksen allekirjoittaja on joko erikoisalan ylilääkäri tai potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Fysioterapiaan liittyvien apuvälineiden maksusitoumuskäytäntöä hoitaa potilaan kuntoutukseen osallistuva terapeutti ja/tai yksikön osastonsihteeri. Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta kustannukset menevät erikoisalan budjetista ja ne läpilaskutetaan kuntalaskutuksessa erikseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapiayksikkö vastaa Hyvinkään sairaalassa käytössä olevien apuvälineiden hankinnasta myös erikoisaloille. HUS selvitysraportin apuvälinepalveluiden saatavuusperusteissa on joissakin kohdin arvioitu apuvälinekustannuksia. Tästä raportista olemme jättäneet yksittäiset kustannuskohdat pois yhdenmukaisen käytännön vuoksi. KuumApu saatavuusperusteissa on arvioitu nykykäytäntöjä ja verrattu niitä malliin, jossa apuvälinepalvelut on keskitetty HUS apuvälinekeskukseen. Esitetyssä HUS saatavuusperusteissa apuvälinepalvelupäätöksen tekijäksi oli useissa kohdissa merkitty lääkäri tai lääkäreitä. Terveydenhuollossa meneillään oleviin muutoksiin liittyy tehtäviensiirrot lääkäreiltä hoito- ja terapiahenkilöstölle. Apuvälinepalvelut toimivat nykyisin usein pääasiallisesti terapiahenkilöstön toimesta. Joissain kunnissa päätökset on jo delegoitu apuvälineprosessista vastaavalle henkilölle. Tulevaisuudessa apuvälineprosessiin liittyvää päätösten tekoa tulee delegoida ja hierarkiaa vähentää. Tämä vaikuttaa myös kustannustehokkaasti toimintaan. HUS saatavuusperusteissa oli esitetty usein toimijaksi perusterveydenhuolto. Olemme linjanneet hyvin useissa kohdin apuvälinepalveluiden keskittämistä HUS apuvälinekeskukseen apuvälineen/palvelun kilpailuttamisen ja apuvälineen käyttöön liittyvän osaamisen osalta. Kustannukset ja apuvälineen luovutus tulee toteuttaa hoitovastuun mukaisesti. HUS apuvälinekeskus voi olla kustannustehokas ainoastaan, jos se pystyy tuottamaan alueen yksiköille apuvälinepalveluita kilpailuttamisen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Apuvälinekeskuksen logistiikkatoiminnan perustamista suurempi haaste on saada olemassa olevat apuvälineprosessit toimimaan yhteen kuntoutusja hoitoketjujen kautta niin, että apuvälineet ovat oleellinen osa koko kuntoutusprosessia. Kustannusvaikutukset tulevat osaamisverkoston perustamisesta. Alueelle tarvitaan jokaiseen terveyskeskuksen ja sairaalan apuvälinepalveluita tuotta- APUVÄLINEPALVELUT 15
APUVÄLINEPALVELUT vaan yksikköön apuvälinetoiminnasta vastaavat henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja paikallisen verkoston yhteyshenkilöinä ja kehittäjinä. Apuvälineiden myöntämisperusteet lähtevät potilaan toimintakykyyn liittyvistä ongelmista. Apuvälineillä ennaltaehkäistään todennäköistä toimintakyvyn alenemista, ylläpidetään olemassa olevaa toimintakykyisyyttä tai mahdollistetaan parempi toimintakyky. Apuvälinepalveluita ei tule suunnitella yksinomaan apuvälinelähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksiköillä ei voi olla listauksia apuvälineistä, joita se luovuttaa/ ei luovuta kuntalaisilleen. Yhteiskunnan varoilla hankittaviin/ lainattaviin apuvälinepalveluihin liittyy aina asiakaslähtöinen apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön ohjaus. Apuvälinelainaus on osa kuntoutusta ja/tai hoitovälineiden osalta hoitoa. Apuvälineiden lainaaja on vastuussa apuvälineestä ja myös välineiden asianmukaisesta käytön-ohjauksesta. Apuvälinepalvelut vaativat ammattihenkilöstöltä laaja-alaista osaamista sekä ymmärrystä asiakkaana olevien henkilöiden sairauksien vaikutuksesta toimintakykyisyyteen eri elämän vaiheessa ja miten eri apuvälineillä voidaan vaikuttaa henkilön toimintakykyisyyteen erilaisissa toimintaympäristöissä. On osattava myös ohjata eri asiantuntijoiden luo, jos omat taidot eivät riitä. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on huolehtia yhdenmukaisista apuvälinepalveluiden käytännöistä ja prosessien käytännön sujuvuudesta. Lähtökohtana on pidettävä apuvälinepalveluiden lisäarvoa potilaalle. Apuväline mahdollistaa väestön paremman selviämisen omassa toimintaympäristössään. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Myös ikääntyvien henkilöiden apuvälinepalveluissa tulee huomioida erilaisia sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitettujen mm. liikkumisvälineiden ja ympäristöhallintalaitteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Teknologiaan liittyvät haasteet näkyvät apuvälinepalveluissa, paitsi osaamisessa, mutta myös kustannusten nousuna. Nämä ovat haasteita myös HUS apuvälinekeskukselle. Ympäristösuojelulliset näkökulmat tulee huomioida niin kuljetuksessa, kierrätyksessä kuin myös materiaalivalinnoissa. Tällä hetkellä mitään näistä ei ole huomioitu riittävästi. Yksittäisen apuvälineen kustannukset ja palautukseen liittyvät kirjaamis-, huolto- ja puhdistuskustannukset tulee arvioida mietittäessä apuvälineiden luovuttamista omaksi tai lainaksi. Kallein apuväline on käyttämätön apuväline. 16
3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Ryhmään kuuluvat esim. hengityskoneet, imulaitteet, verenkiertohäiriöiden hoitovälineet, pystyasennon ja lihasvoiman harjoitusvälineet, painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet sekä päivittäisten toimintojen harjoitus ja terapiavälineet. 3.1 Hengityskoneet HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskonetta käyttää henkilö, joka tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi hengityksen mekaanista tukemista joko ajoittain yleensä yöaikaan tai ympärivuorokautisesti. Tarpeen arvioi erikoissairaanhoidon anestesialääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy keuhkosairauksien erikoislääkäri. Hengityskone luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai erikoisalan poliklinikalta. Henkilölle valmistetaan tarvittaessa yksilöllinen nenämaski. Lasten ylipainehengityslaitteiden ja kaksoispaineventilaattoreiden apuvälinetarpeen arvioi lapsen hoidosta vastaava lääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy lasten toimintayksikön ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö. Laitteen säädön määrittelee ja ohjaa perheelle anestesian erikoislääkäri. Liikuntavammaisten lasten kuntoutusohjaajan on suositeltavaa olla mukana tilanteessa. Hän vastaa tarvittaessa muiden henkilöiden perehdytyksestä laitteen käytössä ja toimii yhdyshenkilönä kodin ja sairaalan välillä. Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle on keskitetty sairaanhoitoalueen kuntien hengityslaitteiden lainaustoiminta. Lasten hoidosta vastaa Lasten ja Nuorten sairaala (LNS). Lääkäreiden osallistuminen päätöksentekoon alueella vaihtelee. Uniapnean ja kroonisen hengitysvajauksen noninvasiivisen hengitystukihoidon osalta hoitopäätöksen tekee keuhkosairauksien erikoislääkäri; invasiivisen hengityslaitehoidon (trakeostomia) keuhkosairauksien erikoislääkäri ja anestesialääkäri yhdessä. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Hoitotarvikejakelu tapahtuu terveyskeskusten kautta, yhteystiedot liitteessä 1. 17
APUVÄLINEPALVELUT Tulevaisuudessa hoitotarvikejakeluun tarvitaan yhtenäiset alueelliset käytännöt, esimerkiksi lomakkeet ja verkosto hoitotarvikevastaavista. Eri ammattiryhmien osuus hengityskoneiden päätösprosessiin on tarkennettava, esimerkiksi lääkärin rooli. 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet Tyhjennyshoitolaite myönnetään henkilölle, jolla on todettu keuhkoputken laajentuma tai keuhkoahtaumatauti ja mikäli hän lääkärin ja fysioterapeutin arvion mukaan on motivoitunut hoitoon. Käytön ohjauksesta vastaa fysioterapeutti. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta. Hengityslihasten harjoitusvälineet, esimerkiksi yskityskone, luovutetaan Hyvinkään sairaalasta. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Pulloonpuhallustarvikkeita (silikoniletku ja ohjeet) annetaan myös terveyskeskuksista, apuvälinepalveluiden ja hoitotarvikejakeluiden yhteystiedot liitteessä 1. Tulevaisuuden muutosehdotuksena on yskityskoneiden ja muiden sähköisesti toimivien hengityslihasten harjoitusvälineiden lainaustoiminnan keskittäminen HUS apuvälinekeskukseen. 3.3 Imulaitteet Imulaite myönnetään henkilölle, jolla on voimakasta limaneritystä ja jota ei normaalikeinoin saada poistettua. Imulaitteen saa pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta tai joissakin tapauksissa terveyskeskuksesta. Erityistapauksissa imulaitteen voi saada korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta, keuhkosairauksien poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Kertakäyttöiset imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. 18
Henkilö saa pääsääntöisesti imulaitteen erikoissairaanhoidon kautta, Hyvinkään sairaanhoitoalueella Hyvinkään sairaalan tai joidenkin lasten osalta LNS:n kautta, Keravalaisten osalta Peijaksen tai LNS:n kautta. Imulaite voidaan myöntää myös perusterveydenhuollon kautta maksusitoumuksella, esimerkiksi vaikeavammaiselle henkilölle, jonka kokonaishoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ALS-potilaiden tarvitsemat imulaitteet luovutetaan hoitoketjun mukaisesti Hyvinkään sairaalan kautta. Kertakäyttöiset hoitotarvikkeet ja imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksen hoitotarvikejakelun kautta, yhteystiedot liite 1. Tulevaisuudessa imulaitteet tulee saada pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta ja kertakäyttöiset imukatetrit terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Palovammojen jälkihoitoon tarkoitettuja painetekstiilejä sekä arvenhoitolevyjä voidaan hankkia syvien palovammojen jälkihoitoon sekä hypertrofisten ja keloidiarpien hoitoon. Ongelmallisissa tilanteissa arvenhoitolevyjä voidaan käyttää suojaamaan kivulta ja ihoärsytykseltä. Tapaturman jälkihoitona tarvittavien painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen maksajana voi olla myös vakuutusyhtiö. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen tarpeen arvion ja käytönopetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit. Hyvinkään sairaanhoitoalueella painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvion ja käytön opetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit vastuulääkärin lähetteen/arvion perusteella. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvioon ja opetukseen varataan vastaanottoaika toimintaterapeutille, mahdollisuuksien mukaan kirurgian poliklinikan lääkärin vastaanottoajan yhteyteen. Keravalaisten potilaiden palovammojen hoito on erikoissairaanhoidossa (Töölön sairaala, LNS). Potilaan kotiuduttua arvenhoito jatkuu perusterveydenhuollon palveluina joko avovastaanotossa tai kotihoitona erikoissairaanhoidon ohjein. Tulevaisuudessa tulee sopia palovammapotilaan hoito-ohje ja apuvälinepalvelukäytännöt alueella. 19