Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin ja kansainvälisin patentein. Kuvien ja tietojen luvaton kopioiminen tai käyttäminen rikkoo mallisuojaa ja tekijänoikeuksia. TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE... 1 Yleistä:... 2 Jätevesi haja-asutuksesta... 2 Puhdistamon hoitoon liittyä ennakoivia toimenpiteitä... 2 Tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän toiminta... 3 Saostuskaivo... 3 Asianmukainen käyttö ja huolto edellyttää seuraavaa:... 4 Jäteveden puhdistus tehostetulla maaperäkäsittelymenetelmällä...6 Maahan imeytys... 7 Maasuodatus... 7 Tehostettun maaperäkäsittelyjärjestelmän asiallinen käyttö ja huolto edellyttää seuraavaa:... 7 Käyttöpäiväkirja maaperäkäsittelyjärjestelmässä... 9 COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 1
Yleistä: Näiden käyttö- ja huolto-ohjeiden tarkoitus on selvittää kiinteistön omistajalle ja asukkaille tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän toimintaa hajaasutuksen jäteveden käsittelyssä. Hyvin suunniteltu ja oikein asennettu jäteveden käsittelyjärjestelmä saattaa toimia vajavaisesti mikäli kiinteistön omistaja tai asukas laiminlyö järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeissa mainittuja asioita. Hoidon laiminlyönti saattaa aiheuttaa tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän vajavaista toimintaa ja puutteellista jätevesien puhdistusta. Tämän seurauksena kiinteistön jätevedet voivat saastuttaa ympäristöä ja pohjavesiä, aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, levittää tauteja ja epämiellyttäviä hajuja. Jätevesi haja-asutuksesta Jätevettä syntyy käytettäessä vettä WC:n huuhtelussa, kylpyammeessa, suihkussa, keittiössä ruuanlaiton yhteydessä, astioiden tiskauksessa sekä pesukoneissa. Yksi asukas tuottaa jätevettä noin 130-200 litraa päivää kohden. Jätevesi koostuu liuonneista orgaanisista ja epäorgaanisista aineista, kiintoaineista, mikro-organismeista, mukaan lukien erilaiset bakteerit ja virukset. Jäteveden johtaminen pintavesiin, pohjaveteen sekä maaperään johtaa ympäristö- ja terveysriskeihin. Uuden 1.1.2004 voimaan tulleen asetuksen mukaan tulee hajaasutuksen kiinteistöt varustaa asianmukaisilla jätevedenkäsittelyjärjestelmillä. Puhdistamon hoitoon liittyä ennakoivia toimenpiteitä Kiinteistön omistaja ja asukas voi omilla toimillaan ehkäistä ongelmien syntymistä seuraavilla toimenpiteillä: Säännöstelemällä vedenkäyttöä puhdistamon kuormitus pienenee. Huolehtimalla saostuskaivolietteen säännöllisestä poistamisesta, normaalisti 1-3 kertaa/vuodessa (katso tarkemmin lietteen tyhjennys kappale sivulla 10). Huolehtimalla, ettei järjestelmään pääse mitään sen toimintaa haittaavia aineita Pitämällä ajan tasalla järjestelmää koskevat tiedot (suunnitelma, asennus, sijainti, tarkistukset, saostuskaivon ja lietteen tyhjennykset). Lisäksi on huolehdittava, ettei järjestelmään johdeta mitään puhdistamon toimintaa haittaavia aineita, kuten lääkkeitä, tupakan natsoja, siteitä, vaippoja, kondomeja, suuria määriä maitoa tai rasvoja, liuottimia, öljyä, maalia tai muita ongelmajätteitä (kts. tarkemmin myrkyttyminen, sivu 11). Viemäriin saa ainoastaan päästää WC:n huuhteluvedet, astian- ja pyykinpesuvedet sekä suihkusta, kylpemisestä ja muusta pesusta tulevat jätevedet. Astian- ja pyykinpesuvesiä sekä suihkusta, kylpemisestä ja muusta pesusta tulevia jätevesiä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi. Kun niiden joukossa on myös WC:n huuhtelevedet kutsutaan niitä sekajätevesiksi. Puhdistamoon ei saa ohjata kiinteistön sade- ja sulamisvesiä, kuten katoilta, pihoilta ja ympäröivästä maastosta tulevia vesiä. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 2
Tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän toiminta Tehostettu maaperäkäsittelyjärjestemä, joka on tehostettu maapuhdistamo, muodostuu kahdesta osakokonaisuudesta: esikäsittely-yksikkönä toimivasta saostuskaivosta moduulien avulla tehdystä tehostetusta maapuhdistamosta, kuten maahan imeytyksestä tai maasuodattimesta. Usein tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän yhteydessä käytetään myös umpisäiliötä mm. WC-vesien tai virtsan tilapäiseen varastoimiseen. Seuraavaksi käsitellään edellä mainitut osakokonaisuudet erikseen. Saostuskaivo Yleistä Saostuskaivo on vesitiivis lokeroitu säiliö. Lokeroita voi olla useita. Niiden tarkoitus on hidastaa veden virtausta (1) ja edesauttaa vedessä olevan kiintoaineen saostumista säiliön pohjalle (2). Säiliön pohjassa on lietetila, johon laskeutunut kiintoaine varastoituu. Myös jätevedessä olevat pienet määrät öljyä ja rasvaa erotetaan vettä kevyempänä pintaan (3). Kuvissa saostuskaivot SK 900, SK 2000 ja SK 3000. Mitoitus SK 900 max 750 l harmaata vettä vrk:ssa, SK 2000 max 1000 l sekajätevettä tai harmaata vettä vrk:ssa SK 3000 max 3000 l sekajätevettä tai harmaata vettä vrk:ssa. Myös suurempia kaivoja on saatavilla. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 3
Saostuskaivot SK 900 ja SK 2000 ovat polyeteenistä valmistettuja ja tyyppihyväksyttyjä 5 hengen talouden käyttöön niin, että SK 900 on hyväksytty harmaiden vesien käsittelyyn (kylpy-, tiski- ja pesuvedet) ja SK 2000 vastaavasti sekavesien käsittelyyn (WC-vedet myös mukana). Lisätietoja saostuskaivoista tuotetietosivuilta. Kiinteistössä syntyvä jätevesi johdetaan saostuskaivoon, jossa lähes hapettomassa tilassa (anaerobinen) tapahtuu ns. primäärinen puhdistusprosessi. Jäteveden sisältämästä kiintoaineesta saostuskaivo poistaa noin 70 %, mutta sen sijaan ravinteita, kuten fosfori ja typpi sekä bakteereja ja viruksia melko vähän. Saostuskaivossa raskain kiintoaine saostuu ja laskeutuu säiliön pohjalle muodostaen lietettä ja kevyempi kiintoaine, kuten rasvat nousee pintaan ja muodostavat vaahtomaisen kerroksen. Saostuskaivossa oleva T-haarayhde estää pintakerroksessa olevan kiintoaineen ja rasvan pääsemisen poistoputkeen ja ainoastaan keskikerroksessa oleva neste pääsee varsinaiseen käsittelyjärjestelmään. Saostuskaivossa oleva liete ja vaahto on tyhjennettävä säännöllisesti, normaalisti 1-2 kertaa/vuosi. Asianmukainen käyttö ja huolto edellyttää seuraavaa: 1. Saostuskaivon vuosittainen tarkistaminen ja säännöllinen tyhjentäminen, normaalisti 1-2 kertaa/vuosi. Mikäli saostuskaivoa ei tyhjennetä riittävän usein kiintoainetta karkaa maasuodattimeen ja aiheuttaa kentän ennenaikaisen tukkeutumisen. 2. Huolehdittava, ettei saostuskaivoon kaadeta mitään saostuskaivon ja maapuhdistamon toimintaa haittaavia aineita, kuten talousjätteitä (perunan ym. kuoria, kahvinporoja), paperia, paperipyyhkeitä, lääkkeitä, tupakan natsoja, siteitä, vaippoja, kondomeja, maitoa, rasvoja, liottimia, öljyä, maalia tai muita ongelmajätteitä. Viemäriin saa ainoastaan päästää WC:n huuhteluvedet, astian- ja pyykinpesuvedet sekä suihkusta, kylpemisestä ja muusta pesusta tulevat jätevedet. 3. Huomioi, että käytössä olevaan saostuskaivoon muodostuu usein myrkyllisiä ja räjähdysherkkiä kaasuja (rikkivetyä ja metaania) ja lisäksi kaivoissa on yleensä hapenpuutetta. Älä koskaan mene saostuskaivoon! Umpisäiliö Umpisäiliö on tiivis säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö on tarkoitettu talousjäteveden tai lietteen tilapäisen varastoimiseen eikä säiliössä näin ollen tapahdu minkäänlaista puhdistusprosessia. Usein umpisäiliötä käytetään kaksoisvesijärjestelmissä WC-veden varastoimiseen ja vastaavasti erottelevien käymälöiden yhteydessä virtsan varastoimiseen. Umpisäilö ST 3000 L on matala polyeteenistä valmistettu tyyppihyväksytty säiliö. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 4
Kuvissa umpisäiliöt ST 3000 korkeus 1000 mm (vasemmalla ylhäällä) sekä ST 5500 korkeus 1400 mm. Molemmat säiliöt toimitetaan tuloyhteellä 110 mm (1) tasohälyttimellä (2) sekä tyhjennys- ja huoltokuilulla (3). Umpisäiliöitä voidaan yhdistää suuremman vesitilavuuden saamiseksi. Myös suurempia umpisäiliöitä on saatavilla. Tarkemmat tiedot säiliöstä ja käyttö- ja hoito-ohjeet löytyy liitteenä olevasta tuotelehdestä. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 5
Jäteveden puhdistus tehostetulla maaperäkäsittelymenetelmällä Moduuli rakenteen avulla voidaan tehdä jäteveden maaperäkäsittelyyn perustuvia jäteveden käsittelyjärjestelmiä, jotka ovat ns. tehostettuja maapuhdistamoita, kuten maahan imeytys- sekä maasuodatinjärjestelmiä. Tehostetun maaperäkäsittelymenetelmän tehokkuus näkyy järjestelmän vaatimassa tilassa, joka on ainoastaan 1/3 tavanomaiseen maapuhdistamoon nähden. Kiinteistönomistajan tulee olla selvillä mikä tehostetun maaperäkäsittelyjärjestelmän sovellus on kiinteistöllä käytössä. Asia selviää suunnitelmista tai lupapapereista. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 6
Maahan imeytys Tehostettuun maaperäkäsittelyjärjestelmään perustuvaan maahan imeytyksessä jätevesi puhdistetaan moduulissa sekä kiinteistön oman maaperän avulla ja ulkopuolista suodatinhiekkaa käytetään mahdollisesti tehostamassa puhdistamon toimintaa. Maahan imeytyksessä puhdistunut vesi valuu ajan mittaan pohjaveteen. Maasuodatus Tehostettuun maaperäkäsittelyjärjestelmään perustuvassa maasuodattimessa puhdistamon toiminta perustuu moduuliin ja puhdistamossa käytettävään maasuodatinhiekkaan. Maasuodatinjärjestelmissä puhdistunut vesi ohjataan lähimpään ojaan ja sitä kautta vesistöön. Tehostettun maaperäkäsittelyjärjestelmän asiallinen käyttö ja huolto edellyttää seuraavaa: 1. Täytyy olla tietoinen minkä tyyppinen käsittelyjärjestelmä sinulla on, (maahan imeytys- tai maasuodatinjärjestelmä) ja missä kohtaa tonttia se sijaitsee ja mitkä ovat sen äärirajat. Huolehdi, ettei käsittelyjärjestelmän päälle tai sen välittömään läheisyyteen istuteta puita tai syväjuurisia pensaita. 2. Säännöstelemällä ja tarkkailemalla vedenkäyttöä niin, ettei sallittu kuormitus ylity ja niin, että järjestelmän kuormitus pysyy koko viikon aikana tasaisena. Mitä enemmän vettä käytetään, sitä enemmän järjestelmän on vastaanotettava ja käsiteltävä jätevettä. 3. Huolehdittava, että järjestelmän tuuletus toimii kunnolla. Kentän tulee tuulettua saostuskaivon ja kiinteistön tuuletusjärjestelmän talon harjalle menevän tuuletusputken kautta. Huom! Alipaineventtiiliä ei saa käyttää. 4. Ohjaamalla pintavedet, kuten katolta ja ympäröivästä maastosta tulevat vedet, pois järjestelmän muodostamalta alueelta. On suositeltavaa, että maapuhdistamon pinta on jonkin verran koholla ympäröivästä maastosta, jolloin pintavedet on helpompi ohjata pois alueelta. 5. Pitämällä raskaat esineet kuten autot ja traktorit sekä karjan poissa järjestelmän muodostamalta alueelta. Kuormitus saattaa tiivistää maan ja suodatinhiekan sekä vaurioittaa järjestelmän putkia. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 7
6. Maisemoi järjestelmä asiallisesti. Älä asenna mitään tiiviitä materiaaleja, kuten muovia tai betonia järjestelmän päälle, koska ne vähentävät rakenteen hengittävyyttä ja vaikeuttavat bakteerien toiminnan kannalta tärkeän hapen saannin. Ruoho on suositeltavin peite maapuhdistamolle. Lisätietoja järjestelmästa saat alla olevasta osoitteesta: www.raita.com COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 8
Käyttöpäiväkirja maaperäkäsittelyjärjestelmässä Kirjaa tiedot ja huomiot alla olevaan taulukkoon vähintään kerran kuukaudessa. PVM HUOMIOT LIETTEEN TYHJENNYS Kopioi sivuja lisää.. COPYRIGHT ympäristö RAITA environment 9