VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA / KYLÄ: TILAN NIMI: SELVITYSVELVOLLINEN : Luvia SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET MUUT VALINTAKRITEERIT LAITTEISTON VALINTA UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIJAINTI KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN PUHDISTUSTEHOKKUUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET LIITTEET UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET 1.1. KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Luvian kunnan alueella järven rantakaava-alueella, jonne ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Tästä syystä kohde tarvitsee itsenäisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET Omistajan mukaan maaperä on jonkin verran kivikkoinen ja karinen. Kallio saattaa tulla vastaan, jopa alle parissa metrissä. Pohjaveden pinta on tiedon mukaan varsin syvällä maan pinnasta. Lähistöllä ei ole talousvesikaivoja, joten pohjaveden pintaa ei pystytty tarkastamaan. 150 metrin päässä sijaitsee lähin kaivo, joka on syvä porakaivo. Tontti sijaitsee aivan järven rannalla. Sivuiltaan tontti rajoittuu rakennettuihin naapuritontteihin ja päädystä tiehen MUUT VALINTAKRITEERIT Kohteessa on asuinrakennuksena lomamökki, joka on rakennettu Tontille haetaan laajennus- ja rakennuslupaa. Uuden luvan mukaan tontille rakennetaan vanhan mökin yhteyteen hirsimökki. Mökit yhdistetään toisiinsa terassirakennelmalla. Näiden lisäksi tontilla sijaitsevat vesiyhteettömät varasto- ja PuuCee-rakennukset. Laajennuksen yhteydessä nykyinen kuivakäymälä, PuuCee, tulee jäämään tontin ainoaksi WC:ksi. Kohde on käytössä vapaa-ajan asuntona korkeintaan 9 kuukautta vuodessa.

3 Laajennuksen jälkeinen mökkien vedenkäyttö on suunniteltu hoidettavan nykyiseen tapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että parempilaatuinen vesi, "juomavesi", otetaan kaupungin verkosta ja tuodaan kanisterein mökille. Käyttövesi pumpataan järvestä. Uuden rakennuksen vedenkäyttökohteet ovat pesutilan ja keittiön pesualtaat sekä todennäköisesti suihku. Vanhassa mökissä vettä käytetään saunassa ja keittiön pesualtaassa. Uuteen järjestelmään käsiteltäväksi tulevat asuinrakennuksien harmaat jätevedet. Luvian kunnalla ei ole talousjätevesien käsittelyyn liittyviä alueellisia erillismääräyksiä ko. kohteessa. Ratkaisuksi on kunnan edustajan mukaan hyväksytty toteutuksia, joissa WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytyskenttä-tyyppiseen käsittelyyn LAITTEISTON VALINTA Uuden ja vanhan rakennuksen harmaat jätevedet suunnitellaan käsiteltävän yhteisesti tehostetulla saostussäiliö- ja maaimeytyskäsittelyllä. Tehostetussa maaimeytyskäsittelyssä maakerroksen puhdistustehokkuutta parannetaan ns. biomoduulilla. Kohteen jätevesien käsittelyyn riittää viidelle hengelle mitoitettu harmaiden vesien moduuli-imeytys (alle 500 l/d). Kuivakäymälän ja imeytyksen yhdistelmällä saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Taulukossa 1 on esitetty laitteiston valintaan ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut. Huoneistoala on uudistuksen jälkeen n.105 m². Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5 sillä huomiolla, että kohdetta käytetään korkeintaan 9 kk vuodessa. Taulukossa 1 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut. Taulukko 1. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 0 0,0 0,00 0,0 Uuden mökin pesuallas 80 33,3 0,44 1,11 Suihku ,7 0,89 2,22 Keittiö 80 33,3 0,44 1,11 Sauna 40 16,7 0,22 0,56 Kuormituspitoisuus mg/l 417 5,6 13,9 Kokonaiskuormitus g/d 360 l/d 150 2,0 5,0 kg/a 97 m³/a 41 0,5 1,4

4 2. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA 2.1. SIJAINTI Kohde sijaitsee Luvian kunnassa, järven rannalla. Nimi: Osoite: Puhelin: Tontin pinta-ala: 2400 m 2 Asuinrakennuksen pinta-ala: ,5 m 2 Liitteissä on esitetty lähestymiskartta tontille. yhteensä 105,5 m KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Suunnitelma perustuu biomoduuli järjestelmään. Puhdistusjärjestelmä: Toimittaja: Järjestelmä: Yhdistetty saostussäiliö- ja tehostettu maaimeytysjärjestelmä Harmaiden jätevesien käsittelypaketti Saostuskaivo 6 biomoduulia Jakoputkisto Kummankin mökin harmaat jätevedet voidaan johtaa yhdistettyyn saostussäiliö maaimeytyskäsittelyyn. Tehostetun maaimeytysjärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa veden epäpuhtaudet poistetaan mekaanisesti saostuskaivossa. Saostuskaivossa veden sisältämä kiintoaines laskeutuu pohjalle ja kirkaste johdetaan edelleen maaimeytykseen. Tehostetussa maaperäkäsittelyssä erityisesti mikrobikasvustolle kehitetyt biomoduulit korvaavat suuren osan perinteisessä maaperäkäsittelyssä käytettävästä maamassasta. Biomoduulikerros vastaa maasuodatuksen noin yhden metrin vahvuista hiekka- ja sepelikerrosta. Saostuskaivosta lähtevä kirkaste jaetaan imeytysputken avulla tasaisesti biomoduulien päälle. Kun vesi virtaa moduulien läpi, niiden pintaan kiinnittynyt bakteerikasvusto hajottaa biologisesti suurimman osan jäteveden epäpuhtauksista hiilidioksidiksi ja vedeksi. Moduulien läpi virrannut vesi puhdistuu edelleen ja jakaantuu tasaisesti maaperään suodattuessaan moduulien alle asennetun suodatushiekan läpi. Biomoduulikerroksen alla on noin 0,5 m suodatushiekkaa

5 Imeytyskenttä asennetaan tontin länsipuolelle, kts. asemapiirros ja kuva 1. Sijoituspaikka on varsin ahdas ja suojaetäisyys järveen lyhyt. On kuitenkin huomattava, että sijoittamalla järjestelmä ko. paikkaan voidaan välttyä asukkaan kannalta hankalilta jäteveden pumppauksilta. Kuva 1. Tehostetun maaperäkäsittelyn sijoituspaikka Kuva 2. Nykyisen mökin viemärin purkupiste ja uuden järjestelmän viemärien liitoskohta Taulukossa 2 ja 3 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 2 ja 3. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus sokkeli 0,00 Asuinrakennus sokkeli 10,00 Sakokaivon etäisyys nykyisestä mökistä 18,00 Maanpinta viemärilinjalla 9,80 Imeytyskentän etäisyys naapurista 35,00 Maanpinta viemärilinjalla 9,75 Puhdistamon etäisyys naapurin kaivosta 150,00 Maanpinta sakokaivon kohdalla 9,60 Viemärilinjan pituus puhdistamoon 32,00 Maanpinta imeytyskentän kohdalla 9,24 Sakokaivon etäisys järvestä Järven pinta ,20 Uuden rakennuksen lähtöviemäri 10,18 Mökkitie 10,30

6 2.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT Jätevesijärjestelmään liittyvien laitteistojen tekniset tiedot ja valmistajan asennusohjeet on eritelty liitteessä. Taulukossa 4 on lueteltu järjestelmän päälaitteet. Koko jätevesijärjestelmän sisältämät laitteet ja varusteet on esitetty liitteessä. Taulukko 4. Jätevesijärjestelmän päälaitteet Päälaitteet määrä Saostussäiliö ja biomoduulipaketti 1 kpl Biomoduuli jakoputkineen 6 kpl 2.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta (Liitteet): Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä. Viemärilinjat: Uudet harmaiden vesien viemärilinjat mökeistä asennetaan vähintään 2 %:n kaadolla puhdistamolle. Viemärilinjojen tuuletusputket johdetaan rakennusten katolle. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle sekä peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen välttämiseksi, ellei viemäriä asenneta routarajan alapuolelle. Saostuskaivo ja imeytys biomoduulein: Saostuskaivo asennetaan liitteenä olevien laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostuskaivo on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostuskaivo on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi Saostuskaivon alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta hiekkaa Imeytyskentän muodostavat biomoduulit asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti.

7 Imeytysputki asennetaan biomoduulien päälle 0,5 %:n kaadolla. Imeytysputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Suodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Suodatuskentän sivut ja pohja voidaan eristää muovilla pohja- /pintavesien sekoittumisen estämiseksi jäteveteen. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa 3. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN 3.1. PUHDISTUSTEHOKKUUS Järjestelmä pystyy laitetoimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 5 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 5. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 69 4,6 117 Kokonaiskuormitus g/d 360 l/d 25 1,7 42,0 kg/a 97 m³/a 4,1 0,08 0,8 4. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET 5. LIITTEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteessä. Liitteessä on malli huoltopäiväkirjalle. 1. Ajo-ohjekartta 2. Asemapiirros Nro S uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 3. Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä (Tehostettu maaimeytysjärjestelmä) 4. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet 5. Tarvikeluettelo 6. Huoltopäiväkirja