Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-00349 POL-30 Lee Stefan(UM) 28.03.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 3.4.2017;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 3.4.2017 Luxemburgissa. Asialistalla ovat Syyria, Jemen sekä Libya. Lisäksi Turkin odotetaan nousevan esiin kokouksessa. Epävirallisella lounaalla keskustellaan Afrikan sarvesta, arabimaailman kriiseistä ja Lähi-idän rauhanprosessista Arabiliiton pääsihteeri Ahmed Aboul Gheitin kanssa. Suomea edustaa kokouksessa Suomen edustaja EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa suurlähettiläs Sofie From-Emmesberger. SYYRIA JEMEN LIBYA Korkean edustajan ja komission yhteinen Syyria-tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle muodostaa hyvän pohjan EU:n Syyria-strategialle. Suomi pitää tärkeänä, että tulevissa Syyria-päätelmissä vahvistetaan Syyria-strategia ja määritellään poliittinen tavoitetila ja linjaukset strategian toimeenpanemiseksi. Suomi painottaa erityisesti EU:n tukea YKjohtoiselle poliittiselle prosessille, naisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle, rankaisemattomuuden vastaisille toimille sekä laajan ja jatkuvan humanitaarisen avun ja kantokyvyn vahvistamisen ylläpitämiselle. Tuemme EU:n korkean edustajan YK:n välitysyrityksiä tukevaa aktiivista roolia Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. Päätelmissä on syytä edelleen vahvistaa EU:n tuki YK:-johtoiselle neuvotteluprosessille. Suomi katsoo, että Syyrian jälleenrakennusta voidaan tukea vasta kun kokonaisvaltainen, aito ja inklusiviinen poliittinen transitio on käynnissä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254:n mukaisesti. Jälleenrakennusvaiheen alustava suunnittelu on kuitenkin syytä käynnistää jo tätä ennen. Suomi pitää Brysselissä 5.huhtikuuta järjestettävän kansainvälisen Syyria-konferenssin tärkeimpänä tavoitteena Lontoon konferenssissa 2016 annettujen apulupausten toimeenpanon seurantaa ja uusien apulupausten hakemista. Konfliktin osapuolten tulee palata viipymättä neuvottelupöydän ääreen. Kriisiin löytyy ratkaisu vain poliittisen prosessin kautta. EU:n tulee ottaa aktiivisempi rooli Jemenin konfliktin ratkaisupyrkimysten edistämisessä ja Jemenin vakavaan humanitaariseen tilanteeseen vastaamisessa. Libyassa toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä maan vakauttamiseksi. EU:n tulee jatkaa tukea yhtenäishallitukselle, joka on vastuussa julkisista palveluista ja kansalaisten turvallisuudesta. Libyan poliittista prosessia tulisi tehostaa ja poliittista sopimusta uudelleentarkasteltava kestävän ja kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi. EU:n on tehostettava vuoropuhelua alueellisten toimijoiden ja varsinkin Egyptin kanssa, jotka ovat avainasemassa yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston ja Khalifa Haftarin välisen neuvotteluyhteyden luomisessa. EU:n tulee ottaa aktiivinen rooli kansainvälisten ja alueellisten

TURKKI 2(17) järjestöjen muodostamassa kvartetissa (YK, EU, AU ja Arabiliitto), jolla on tärkeä rooli välitystoiminnan tehostamisessa. Muuttoliikkeen osalta keskeistä on toimeenpanna ripeästi Maltan päämieskokouksessa 3.2. sovitut toimet. EU:n tulee tukea pakolaisten ja siirtolaisten pääsyä humanitaarisen avun ja suojelutoimien piiriin Libyassa, siirtolaisten vapaaehtoista paluuta ja humanitaarisen tilanteen parantamista siirtolaiskeskuksissa lyhyen aikavälin tavoitteena. Osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n tulee hyödyntää Libyan kriisin ratkaisussa myös kriisinhallinnan keinoja. Mahdollisen uuden siviilikriisinhallintaoperaation valmistelussa keskeistä on Libyan valmius yhteistyöhön. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation alaista Libyan rannikkovartioston koulutusta tulee hyödyntää Libyan sitouttamiseksi ihmissalakuljetuksen vastaiseen yhteistyöhön laajemminkin. Libyan kapasiteetin vahvistamiseen tulee YTPP:n ohella hyödyntää myös muita EU-instrumentteja ja EU-yhteisrahoitusta. Turkin demokratian tila on huolestuttava. Toteutuessaan uusi perustuslaki ei takaisi riittäviä demokraattisia vastavoimia eikä oikeuslaitoksen riippumattomuutta. EU-maiden ja Turkin kahdenvälisissä kriiseissä tulee pyrkiä rauhoittamaan tilannetta dialogin kautta. Kärjistetty retoriikka ei ole hyväksyttävää. EU:n tulee olla viesteissään Turkin suuntaan yhtenäinen. Laaja-alaisen EU Turkki-yhteistyön jatkumisen mahdollistamiseksi on syytä pyrkiä edelleen maltillisuuteen. Samoin EU:n tulisi pyrkiä aktiivisesti rakentavaan dialogiin Turkin kanssa. Turkin EU-jäsenyysprosessi kriteereineen on paras tapa ankkuroida Turkki Eurooppaan. EU Turkki -julkilausuman toimeenpanoa tulee jatkaa ja turvata muuttoliikeyhteistyön jatkuminen. Molempien osapuolien tulee pitää kiinni sitoumuksistaan.

Asialista: 3(17) Syyria s.4 Jemen s.7 Libya s.10 Turkki s.14

4(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Nummelin Jussi 28.3.2017 Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 03.04.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasianneuvosto keskustelee EU:n korkean edustajan ja komission antamasta tiedonannosta, jossa esitellään elementtejä EU:n Syyria-strategiaksi. Neuvosto antaa päätelmät. Neuvosto keskustelee myös Brysselissä 5.4. järjestettävästä Syyria-konferenssista ja Syyrian ajankohtaisesta tilanteesta Geneven viidennen neuvottelukierroksen (23.3. alkaen) valossa. 2. SUOMEN TAVOITE Korkean edustajan ja komission yhteinen Syyria-tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle muodostaa hyvän pohjan EU:n Syyria-strategialle. Suomi pitää tärkeänä, että tulevissa Syyria-päätelmissä vahvistetaan Syyriastrategia ja määritellään poliittinen tavoitetila ja linjaukset strategian toimeenpanemiseksi. Suomi painottaa erityisesti EU:n tukea YK-johtoiselle poliittiselle prosessille, naisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle, rankaisemattomuuden vastaisille toimille sekä laajan ja jatkuvan humanitaarisen avun ja kantokyvyn vahvistamisen ylläpitämiselle. Tuemme EU:n korkean edustajan YK:n välitysyrityksiä tukevaa aktiivista roolia Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. Päätelmissä on syytä edelleen vahvistaa EU:n tuki YK:-johtoiselle neuvotteluprosessille. Suomi katsoo, että Syyrian jälleenrakennusta voidaan tukea vasta kun kokonaisvaltainen, aito ja inklusiviinen poliittinen transitio on käynnissä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254:n mukaisesti. Jälleenrakennusvaiheen alustava suunnittelu on kuitenkin syytä käynnistää jo tätä ennen. Suomi pitää Brysselissä 5.huhtikuuta järjestettävän kansainvälisen Syyriakonferenssin tärkeimpänä tavoitteena Lontoon konferenssissa 2016 annettujen apulupausten toimeenpanon seurantaa ja uusien apulupausten hakemista. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta edellisen kerran 6.2.2017. Tämän jälkeen Astanassa on jatkettu Venäjän ja Turkin, sittemmin myös Iranin fasilitoimia tulitaukoneuvotteluja Syyrian hallinnon ja aseellisten oppositioryhmien välillä. YK-johtoiset

5(17) Geneven rauhanneuvottelut käynnistyivät uudelleen (IV kierros) helmikuun 2017 lopulla. Geneven viidennen kierroksen on määrä alkaa 23.3. EU:lla on voimassa oleva Syyria-strategia osana maaliskuussa 2015 hyväksyttyä (ja toukokuussa 2016 täsmennettyä) EU:n alueellista Syyria-, Irak-, ISIL-strategiaa. Komission puheenjohtaja Juncker totesi Unionin tila -puheessaan Euroopan Parlamentille 14.9.2016 EU:n tarvitsevan erillisen Syyria-strategian. Komissio ja KE Mogherini antoivat 14.3. tiedonannon (Elementtejä EU:n Syyria-strategiaksi), joka korvaa alueellisen strategian Syyria-osuudet. Brysselin konferenssi 5.4.2017 on jatkoa Lontoon Syyria-konferenssille vuonna 2016. Konferenssi on apulupauskonferenssi, mutta sen tarkoituksena on myös osoittaa tukea YKjohtoiselle poliittiselle prosessille ja Syyrian naapurimaille. Suomen tavoitteena on ollut saada tammikuussa isännöimän Syyria-konferenssin loppuasiakirjan keskeiset johtopäätökset huomioiduiksi Brysselin konferenssin valmisteluissa. 4. TAUSTA Tilanne kentällä ja rauhanprosessi Loppuvuodesta 2016 saavutettu koko maan kattava tulitaukosopimus, jonka takaajina toimivat Venäjä, Turkki ja Iran, on vähentänyt väkivaltaisuuksia Syyriassa jonkin verran. Tulitauon pitäisi koskea kaikkia muita alueita paitsi niitä, joilla taistellaan YK:n listaamia terroristijärjestöjä vastaan. Taistelut ovat kuitenkin paikoin jatkuneet kiivaina muuallakin. Al- Assadin hallinto pyrkii saamaan loputkin oppositiojoukot pois erityisesti Damaskoksen lähialueilta. Alun perin tulitauon takaajina toimivat Venäjä ja Turkki, Iran liittyi kolmanneksi takaajaksi Astanan neljännen neuvottelukierroksen (14.3.) myötä. Syyrian rauhanneuvottelujen tällä erää neljäs kierros päättyi Genevessä 3.maaliskuuta. Keskeisenä saavutuksena voidaan pitää sitä, että neuvottelukierros ylipäätään saatiin päätökseen. Kymmenen päivää kestäneissä neuvotteluissa osapuolet pääsivät YK-välittäjä De Misturan välityksellä ja esityksestä yhteisymmärrykseen tulevien keskustelujen agendasta. Neuvotteluagenda muodostuu jatkossa neljästä korista: hallinto, perustuslaki, vaalit ja terrorismin vastainen taistelu (ml. turvallisuus ja luottamusta lisäävät toimet opposition ja YK:n vaatimuksesta). Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa Genevessä 23.maaliskuuta. Tätä ennen osapuolten oli tarkoitus kokoontua Astanassa keskustelemaan mm. tulitaukosopimuksen monitoroinnista, mutta opposition delegaatio boikotoi neuvotteluja vedoten hallinnon ja Venäjän tulitaukorikkomuksiin. Rauhanprosessin onnistumisen edellytyksiä ei pidetä hyvinä. Assadin hallinto pyrkii edelleen sotilaalliseen voittoon ja entisestään heikentämään ns. maltillista oppositiota. Komission ja korkean edustajan tiedonanto EU:n Syyria- strategian pohjana Ulkoasiainneuvoston tärkein Syyria koskeva tavoite on hyväksyä EU:n Syyria-strategia, joka pohjautuu korkean edustajan ja komission 14.maaliskuuta antamaan Syyria-tiedonantoon. EU:n voimassa oleva strategia vuosilta 2015/2016 on osa EU:n alueellista Syyria-, Irak-, ISILstrategiaa. Syyriaa koskeva osuus pyritään nyt päivittämään omaksi Syyria-strategiakseen. EU:n strategian tarkoitus on määritellä, miten EU voi vielä aiempaa enemmän tukea kestävän poliittisen ratkaisun aikaansaamista Syyriassa, ja miten EU voi tukea vakautta ja poliittisen ratkaisun jälkeen tapahtuvaa jälleenrakennusta. Tiedonannossa käydään läpi Syyrian tämän hetken poliittinen ja humanitaarinen tilanne, esitellään EU:n tähänastiset toimet, pitkittyneen konfliktin EU:lle tuomat riskit ja uhat sekä EU:n strategiset päämäärät ja tavoitteet.

6(17) Tiedonanto toteaa selkeästi, ettei EU voi tukea Syyrian jälleenrakennusta ennen kuin kokonaisvaltainen, aito ja inklusiivinen poliittinen transitio on käynnissä. EU:n jälleenrakennusrooli riippuu siten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 sekä Geneven kommunikean edellyttämän poliittisen ratkaisun toteutumisesta. Toisaalta tiedonanto korostaa, että jälleen rakennuksen alustava suunnittelu on käynnistettävä varhaisessa vaiheessa, jotta tuki on tilanteen niin salliessa nopeasti käytettävissä. Tiedonanto kuvaa niitä mahdollisia toimia ja sektoreita, joita EU jälleenrakennuksen yhteydessä voisi tukea. Brysselin Syyria-konferenssi Brysselin Syyria-konferenssi tulee nähdä Syyria-apulupauskonferenssien jatkumossa. Ensimmäiset kolme järjestettiin Kuwaitissa vuosina 2013 2015. Lontoon konferenssi helmikuussa 2016 keräsi ennätyksellisen suuren rahoituksen konfliktivasteeseen ja toi myös merkittävät politiikkasitoumukset apuyhteisöltä ja Syyrian naapurimailta eritoten lasten koulunpääsyn varmistamisen ja työpaikkojen luonnin suhteen. Brysselin kokouksen ensimmäinen ja tärkein tavoite on seurata Lontoossa tehtyjen apu- ja politiikkalupausten toteutumista ja antaa uusia lupauksia vuosille 2017 2020. Erona Lontooseen Brysselissä fokus on kuitenkin vahvemmin myös itse Syyriassa: kokouksen tavoitteena on myös tukea YK-vetoista poliittista prosessia ja naapurimaiden kehitystarpeita. Konferenssin rinnakkaispuheenjohtajina toimivat EU:n lisäksi Lontoon rinnakkaispuheenjohtajat (UK, Saksa, Norja, Kuwait), YK sekä Qatar. Kutsut on esitetty EUmaiden ulkoministereille. Suomen kokousedustaja ei ole vielä tiedossa. Suomi isännöi YK:n pyynnöstä 24. tammikuuta 2017 Helsingissä Syyria-konferenssin, jossa esiteltiin YK:n Syyriaa koskevia humanitaarisia suunnitelmia vuodelle 2017 sekä julkistettiin Syyrian naapurimaat kattava apusuunnitelma vuosille 2017 2018. Helsingin konferenssi pohjusti Brysselin apulupauskonferenssia. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen on jakanut Helsingin konferenssin loppuasiakirjan Brysselin kokouksen rinnakkaispuheenjohtajille.. Helsingin kokouksen pääviestit olivat laajan ja joustavan humanitaarisen ja kantokykyä vahvistavan avun jatkaminen, naisten osallistumisen tukeminen ja naisten erityistarpeiden huomioiminen sekä syyrialaisen kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen. Nämä ovat Suomelle tärkeitä asioita myös Brysselin konferenssissa.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(17) ALI-10Hyyppä Kirsti 28.3.2017 Asia Jemen Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 3.4.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Jemenin tilanne ja päätelmät 2. SUOMEN TAVOITE Vahvistettava EU:n täysi tuki YK:n välittämille Jemenin rauhanneuvotteluille. Konfliktin osapuolten tulee palata viipymättä neuvottelupöydän ääreen. Kriisiin löytyy ratkaisu vain poliittisen prosessin kautta. EU:n tulee ottaa aktiivisempi rooli Jemenin konfliktin ratkaisupyrkimysten edistämisessä ja Jemenin vakavaan humanitaariseen tilanteeseen vastaamisessa. EU:n on vaikutettava siihen, että kaikki Jemenissä toimivat poliittiset ja aseelliset ryhmät mahdollistavat humanitaarisen avun esteettömät toimitukset kaikkialle maahan ja kaikille avun tarpeessa oleville humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Jemenin sisällissota jatkuu kolmatta vuotta, eikä sen päättyminen ole näköpiirissä. YK:n erityisedustajan rauhanvälityspyrkimykset eivät ole tuottaneet tulosta. Presidentti Hadia tukevien joukkojen ja huthikapinallisten väliset yhteenotot ovat kiihtyneet. Hadin joukot pyrkivät valtaamaan takaisin Punaisen meren rannikon ja Jemenin tärkeimmän tuontisataman Hodeidan. Taistelut ja maahantuonnin rajoitukset ovat vaikeuttaneet humanitaarisen avun toimituksia, mikä on pahentanut entisestään Jemenin humanitaarista tilannetta. Jemenin väestöstä arviolta noin 80 % on avun tarpeessa. Hälyttäviä Jemenin konfliktissa ovat olleet iskut siviilikohteita ja humanitaarisia toimijoita vastaan. Jemenin kriisi on seurausta tammikuussa 2011 alkaneesta kansannousta, joka johti vuosikymmeniä hallinneen presidentti Salehin syrjäyttämiseen. Valtaan nousi nykyinen presidentti Hadi. Saleh ja hänen kannattajansa liittoutuivat entisten vihollistensa, Iranin tukemien zaidi-shiialaisten huthikapinallisten kanssa. Pohjois-Jemenissä vaikuttavat huthit eivät olleet tyytyväisiä uuden hallituksen esittämään aluejakoon ja pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Sisällissotaan Jemen ajautui syksyllä 2014, kun huthit valtasivat pääkaupunki Sana'an. Vuoden 2015 alussa presidentti Hadi ja maan hallitus joutuivat pakenemaan Saudi-Arabiaan.

Saudi-Arabian johtama koalitio puuttui Hadin muodollisesta pyynnöstä Jemenin tilanteeseen maaliskuussa 2015 aloittamalla ilmaiskut hutheja vastaan. Myöhemmin käynnistettiin myös maaoperaatio. Koalitiossa ovat mukana Arabiemiraatit, Bahrain, Kuwait, Qatar, Jordania, Sudan, Egypti, Marokko ja Senegal. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat antaneet koalitiolle tiedustelu- ja logistiikkatukea. Taistelut keskittyvät tällä hetkellä Punaisen meren rannikolle, jossa koalition pyrkimys on katkaista huthien huoltotie pohjoiseen ja vallata takaisin Jemenin tärkein tuontisatama Hodeida. Alkuvuonna vallattiin Mokhan satamakaupunki. Taistelujen seurauksena kymmeniätuhansia ihmisiä on paennut kodeistaan. Iskut Hodeidassa ja merialueella ovat viivästyttäneet merkittävästi avustuskuljetusten toimittamista Jemeniin sekä heikentävät laajemminkin Bab el Mandebin salmen turvallisuutta. Salmen kautta kulkee päivittäin mm. lähes 4 miljoonaa barrelia öljyä Eurooppaan, USA:han ja Aasiaan. Kansainväliset järjestöt ovat raportoineet Jemenin yhä pahenevasta humanitaarisesta tilanteesta. Jemenissä on 27 miljoonaa asukasta, joista 19 miljoonaa on jonkinlaisen humanitaarisen avun tarpeessa. Näistä yli 10 miljoonaa tarvitsee hätäapua, erityisesti ruokaturvattomuuteen ja aliravitsemukseen vastaamiseksi. Tilannetta pahentavat entisestään sairaaloihin kohdistetut suorat iskut ja monin paikoin romahtamispisteessä oleva terveydenhuoltojärjestelmä. Maan vakavassa humanitaarisessa tilanteessa naiset ja lapset ovat suurimpia kärsijöitä. Maassa on 2.2 miljoonaa sisäistä pakolaista ja yli 460 000 muualta, lähinnä Afrikasta tullutta pakolaista ja siirtolaista. YK:n humanitaarisen avun päällikkö O'Brien syytti äskettäin kovin sanoin sodan osapuolia, jotka estävät avun toimittamisen hädänalaisille ja politisoivat avunjaon. EU on vedonnut kahdenvälisesti Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin ja Jemeniin, jotta ne sallisivat humanitaarisen avun esteettömän perillepääsyn. YK järjestää yhdessä Sveitsin ja Ruotsin kanssa Jemenin humanitaarista tilannetta käsittelevän avunantajakonferenssin 25.4. Genevessä. Useat jäsenmaat ovat pitäneet tarpeellisena keskustella ulkoasiainneuvostossa laajemminkin maailman humanitaarisista kriiseistä, joista pahimmat ovat Jemenin lisäksi Nigeriassa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa. Konfliktin molempien osapuolten katsotaan syyllistyneen laajamittaisiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien rikkomuksiin. Saudi-Arabian johtaman koalition ilmaiskut ovat osuneet siviilikohteisiin, kuten kouluihin ja sairaaloihin. Huthit ovat kohdistaneet iskujaan myös rajan yli Saudi-Arabian puolelle. Jemenin konfliktin tilanne on herättänyt myös keskustelua EU-jäsenmaiden puolustustarvikeviennistä Saudi-Arabiaan ja muihin koalition maihin. Iso-Britannian puolustustarvikevientiä Saudi-Arabiaan käsitellään parhaillaan oikeudessa kansalaisjärjestön haastettua maan hallituksen oikeuteen brittivalmisteisten aseiden mahdollisesta käytöstä Jemenissä. Iranin ja Saudi-Arabian alueellinen valtataistelu heijastuu Jemenissä sijaissotana (nk.proxywar) maiden tukiessa konfliktin eri osapuolia. Saudi-Arabialle Jemen on tällä hetkellä tärkein, suoraan sen rajalle ulottuva turvallisuuspoliittinen kysymys. Saudit haluavat estää Iranin vaikutusvallan kasvun lähialueillaan ja varmistaa, ettei rajan taakse synny Hizbollahin kaltaista liikettä. Iran tukee hutheja koulutus- ja materiaaliavulla. Iranille sopii pitkittynyt konflikti Jemenissä, mikä sitoo Saudi-Arabian resursseja. Jemenin valtatyhjiötä hyödyntävät alueella toimivat Arabian niemimaan Al-Qaida (AQAP) ja ISIL, jotka ovat lisänneet iskujaan. Ne pitävät vihollisinaan sekä Hadin joukkoja että hutheja. Jemenissä toimii lisäksi pienempiä asejoukkoja omine pyrkimyksineen. Vaikka sisällissota saataisiinkin rauhoitettua, vaarana on sisäisten jännitteiden ja konfliktien jatkuminen. USA on alkuvuodesta tehnyt useita ilmaiskuja AQAPia vastaan Jemenissä osana terrorismin vastaista taistelua. 8(17)

9(17) YK:n erityisedustajan Ismail Ould Cheikh Ahmedin välittämät rauhanneuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Osapuolet ovat vuosien varrella sopineet useista tulitauoista, joita on jatkuvasti rikottu. Keväällä 2016 alkaneet rauhankeskustelut päättyivät tuloksettomina elokuussa. Konfliktille ei ole näköpiirissä nopeaa poliittista tai sotilaallista ratkaisua. Rauhanponnistelujen pohjana on ollut huhtikuussa 2015 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2216, joka edellyttää turvallisuusjärjestelyjen toimeenpanoa (huthien vetäytyminen valtaamistaan kaupungeista ja raskaasta aseistuksesta luopuminen) vastineena uuden kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamiselle. Nämä ehdot eivät sovi hutheille. Vastaavasti presidentti Hadi ei ole suostunut ehdotuksiin, joilla mm. supistettaisiin hänen valtaansa. Cheikh Ahmedin tukena toimii ns. kvintti, jonka muodostavat USA, Iso-Britannia, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Oman. Pyrkimyksenä on muokata rauhansuunnitelma sellaiseksi, että osapuolet voisivat sen hyväksyä. Kvintti tapasi viimeksi ulkoministeritasolla helmikuussa, mukana ensimmäistä kertaa USAn ulkoministeri Tillerson. USAn intressit Jemenissä liittyvät erityisesti terrorismin torjuntaan sekä Iranin vaikutusvallan patoamiseen alueella. Maan tilanteesta huolimatta jemeniläispakolaisten määrä on pysynyt suhteellisen pienenä. Lähtijät suuntaavaat pääasiassa Omaniin, Saudi-Arabiaan, Djiboutiin, Somaliaan ja Etiopiaan. Useimmat Afrikan puolelle lähtijöistä eivät ole jemeniläisiä, vaan sieltä aikanaan Jemeniin tulleita pakolaisia. Vuonna 2016 Suomeen tuli 64 jemeniläistä turvapaikanhakijaa. Suomi on myöntänyt vuosina 2014-2016 Jemeniin humanitaarista apua yhteensä 14.7 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 humanitaarisen avun ensimmäisen varainjaon yhteydessä on tehty päätös myöntää Jemeniin 1.5 miljoonaa euroa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 10(17) ALI-10Piiparinen Touko 16.3.2017 Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 3.4.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan mahdollisesti Libyan tilanteesta maaliskuussa järjestetyn YK:n, Afrikan unionin, Arabiliiton ja Euroopan unionin tapaamisen valossa. Libya on myös relevantti aihe muuttoliikkeen osalta. 2. SUOMEN TAVOITE Libyassa toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä maan vakauttamiseksi. EU:n tulee jatkaa tukea yhtenäishallitukselle, joka on vastuussa julkisista palveluista ja kansalaisten turvallisuudesta. Libyan poliittista prosessia tulisi tehostaa ja poliittista sopimusta uudelleentarkasteltava kestävän ja kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi. EU:n on tehostettava vuoropuhelua alueellisten toimijoiden ja varsinkin Egyptin kanssa, jotka ovat avainasemassa yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston ja Khalifa Haftarin välisen neuvotteluyhteyden luomisessa. EU:n tulee ottaa aktiivinen rooli kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen muodostamassa kvartetissa (YK, EU, AU ja Arabiliitto), jolla on tärkeä rooli välitystoiminnan tehostamisessa. Muuttoliikkeen osalta keskeistä on toimeenpanna ripeästi Maltan päämieskokouksessa 3.2. sovitut toimet. EU:n tulee tukea pakolaisten ja siirtolaisten pääsyä humanitaarisen avun ja suojelutoimien piiriin Libyassa, siirtolaisten vapaaehtoista paluuta ja humanitaarisen tilanteen parantamista siirtolaiskeskuksissa lyhyen aikavälin tavoitteena. Osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n tulee hyödyntää Libyan kriisin ratkaisussa myös kriisinhallinnan keinoja. Mahdollisen uuden siviilikriisinhallintaoperaation valmistelussa keskeistä on Libyan valmius yhteistyöhön. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation alaista Libyan rannikkovartioston koulutusta tulee hyödyntää Libyan sitouttamiseksi ihmissalakuljetuksen vastaiseen yhteistyöhön laajemminkin. Libyan kapasiteetin vahvistamiseen tulee YTPP:n ohella hyödyntää myös muita EU-instrumentteja ja EU-yhteisrahoitusta. 3. NEUVOTTELUTILANNE YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen Marokon Skhiratissa 17.12.2015. Sopimus määrittää tiekartan

11(17) Libyan yhtenäisten valtiorakenteiden kuten yhtenäishallituksen muodostamiseksi. Vaikka poliittinen sopimus on johtanut joihinkin merkittäviin edistysaskeliin kuten yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston perustamiseen, sen toimeenpano on viivästynyt merkittävästi, eikä se ole kyennyt vakauttamaan Libyan turvallisuustilannetta. Sopimuksen uudelleentarkastelu onkin käynnistynyt Libyan naapurimaiden myötävaikutuksesta ja YK:n fasilitoimana. Tarkoituksena on perustaa edustajainhuoneen (House of Representatives) ja valtiollisen neuvoston (State Council) välille laajapohjainen komitea, joka voisi sopia tarvittavista muutoksista poliittiseen sopimukseen koskien mm. puheenjohtajaneuvoston kokoonpanoa ja armeijan ylipäällikön asemaa eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kairossa 18.3. järjestettiin kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kvartetin (YK, AU, AL ja EU) tapaaminen. EU osallistui ryhmään nyt ensimmäistä kertaa, jolloin troikasta muodostui kvartetti. Kvartetin toivotaan tukevan Libyan poliittista prosessia. 4. TAUSTA Libyan hallinto ja poliittiset valtarakenteet ovat edelleen hajanaisia ja turvallisuustilanne erittäin epävakaa. YK:n turvallisuusneuvoston oikeuttaman yhtenäishallituksen (Government of National Accord) puheenjohtajaneuvostolla (Presidency Council) on käytännössä hallinnassaan vain osa Tripolia, eikä maassa ole yhtenäistä kansallista armeijaa. Yhtenäishallitusta vastustavat rinnakkaiset poliittiset instituutiot, ml. Khalifa Ghweilin johtama Tripolin ns. kansallisen pelastuksen hallitus ja Tobrukin/Baydan varjohallinto, sekä niihin kytköksissä olevat aseelliset ryhmittymät taistelevat vallasta. Fayez al-sarrajin johtaman yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston toimintaa heikentää merkittävästi sen rajallinen vaikutusvalta, sisäinen hajanaisuus, muodollisen aseman ja resurssien puute. Edustajainhuone ei vielä muodollisesti ole hyväksynyt yhtenäishallitusta. Puheenjohtajaneuvosto on nimittänyt virkaatekeviä ministereitä toimittamaan hallinnollisia tehtäviä toistaiseksi. Puheenjohtajaneuvosto on riippuvainen aseellisten ryhmittymien tuesta varmistaakseen turvallisuutensa. Yhtenäishallitusta suojaavaa turvallisuuskaartia (Presidential Guard) ollaan vasta perustamassa. Viime kuukausina puheenjohtajaneuvoston valta on entisestään kaventunut ja Libyan turvallisuustilanne heikentynyt, kun yhtenäishallituksen kanssa vallasta kilpailevat toimijat ovat laajentaneet vaikutuspiiriään. Idässä Egyptin ja Venäjän tukeman itsevaltaisen kenttämarsalkka Khalifa Haftarin joukot ovat ottaneet hallintaansa merkittäviä öljyterminaaleja, jotka tosin luovutettiin kansallisen öljy-yhtiön haltuun. Vuoden 2017 alussa öljyterminaalien hallinnasta syttyi uusia väkivaltaisuuksia useiden aseellisten ryhmien välillä. Egypti ja muut Libyan naapurimaat ovat aktiivisesti pyrkineet saamaan Haftarin ja yhtenäishallituksen yhteiseen neuvottelupöytään, missä on kuitenkin toistaiseksi epäonnistuttu. Tripolissa on syttynyt väkivaltaisuuksia yhtenäishallitukseen kytköksissä olevien aseellisten ryhmittymien ja mm. Ghweilin varjohallitusta tukevien ryhmien välillä. Helmikuussa 2017 Sarraj joutui murhayrityksen kohteeksi. Puheenjohtajaneuvoston kanssa liittoutuneet misratalaiset sotilasryhmittymät ovat Yhdysvaltojen ilmaiskujen tuella saaneet hallintaansa Sirteä ympäröivän rantakaistaleen, jota ISIL oli kontrolloinut. Kuitenkin ISIL-taistelijoita on paennut muualle Libyaan, ja ne muodostavat edelleen merkittävän turvallisuusuhkan.

12(17) Keskisen Välimeren muuttoliike ennen kaikkea Länsi-Afrikasta Libyan kautta Eurooppaan ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Libyan vakauttaminen ja jälleenrakennuksen aloittaminen saattaisi vähentää muuttoliikettä tällä reitillä, mikäli Libyan julkinen sektori perinteiseen tapaansa pystyisi työllistämään maahanmuuttajia. IOM:n arvion mukaan Libyassa on tällä hetkellä 750 000:stä miljoonaan siirtolaista. Tällä hetkellä heitä suljetaan ilman hallinnollista prosessia siirtolaiskeskuksiin, joissa humanitaarinen tilanne on erittäin huono. Sekä viranomaisten että aseellisten ryhmien hallitsemista keskuksista raportoidaan laajamittaisesta hyväksikäytöstä, kiristyksestä ja ihmisoikeusrikoksista, ml. kidutus, seksuaalinen väkivalta sekä pakkotyö. Mereltä pelastettuja siirtolaisia ei nykytilanteessa voida palauttaa Libyaan, koska se on kansainvälisen sekä EU-oikeuden velvoitteiden ja kansainvälisen oikeuden palautuskiellon eli non refoulement- periatteen vastaista. Libyan humanitaarinen tilanne on yleisesti heikentynyt merkittävästi lisääntyneiden levottomuuksien seurauksena. Maassa on arviolta yli 400 000 uutta sisäisesti siirtymään joutunutta (internally displaced persons, IDP) vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen kotoaan paenneiden lisäksi. Suomi on huhtikuussa 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan 400 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisjärjestö IOM ovat perustaneet YK:n maakoordinaation puitteissa sekoittunutta muuttoliikettä käsittelevän työryhmän pakolaisten ja siirtolaisten suojeluun ja avustamiseen liittyvien toimien koordinoimiseksi. Keskeistä järjestöille on pyrkiä suojelun turvaamiseen ml. palautuskiellon periaatteen noudattaminen meripelastuoperaatioiden yhteydessä, ajaa vaihtoehtojen hakemista siirtolaiskeskuksille ja korjata olosuhteita niissä sekä paikallisten järjestöjen kouluttaminen ja libyalaisviranomaisten kapasiteetin kasvattaminen kv. suojelun turvaamiseksi. EU on tiiviissä yhteistyössä ja tukee järjestöjen toimia Maltan päämieskokouksessa annetun julistuksen mukaisesti. EU:n ulkoasiainneuvosto toisti helmikuussa 2017 Libya-päätelmissään tukensa yhtenäishallitukselle mutta peräänkuulutti myös päättäjien vastuuta libyalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaajina. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin kautta tarjottava tukipaketti (n. 100 MEUR), rajoittavat toimenpiteet ns. spoilereita vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. Maltan epävirallisessa päämieskokouksessa 3.2.2017 sovittiin 200 MEUR:n lisätukipaketin myöntämisestä Keskisen Välimeren maahanmuuttotilanteen ratkaisemiseksi, ja merkittävä osa siitä kohdistuu Libyaan. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaatiota on toistaiseksi jatkettu heinäkuuhun 2017 saakka ja sen tehtäviin on lisätty Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä Libyan vastaisen YK:n aseidenvientikiellon valvonta Välimerellä. Operaation alaiset koulutustoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Libyan rannikkovartioston kapasiteetin kehittäminen on kuitenkin mittava tehtävä, johon vastaaminen edellyttää myös muiden EU:n tuki-instrumenttien ja -ohjelmien hyödyntämistä. Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä kahdeksalla esikuntaupseerilla, jotka toimivat operaation esikunnassa Roomassa ja joukkoesikunnassa Italian johtoaluksella. Suomi tukee lisäksi operaation alaisia koulutustoimia 60 000 euron vapaaehtoisrahoituksella. Vapaaehtoisrahoitus ei ole kuitenkaan tyydyttävä ratkaisu, vaan tukeen tulisi löytää EU:n yhteisrahoitusta. EU:n mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike, terrorismin vastainen toiminta) koskeva suunnittelutyö on käynnissä Tunisista käsin toimivan EUBAM Libya -operaation alaisuudessa. Suunnittelua vaikeuttaa luotettavien vastinparien löytäminen yhteistyölle. Operaation toiminnan siirtäminen takaisin Tripoliin ja läsnäolon vahvistaminen Libyassa edellyttää turvallisuustilanteen merkittävää parantumista. EUBAM Libya - operaatiossa työskentelee parhaillaan yksi suomalainen asiantuntija.

13(17) Suomi on myös tukenut viime vuonna Frontexin "Triton" rajavalvonta-operaatiota Keskisellä Välimerellä osallistumalla operatiiviseen toimintaan Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneella sekä useilla screening- ja debriefing-asiantuntijoilla Italian alueella. Vastaavaa tukea jatketaan kuluvana vuonna. Suomi on tukenut ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta sekä osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla 2015 2017. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa (Crisis Management Initiative, Dialogue Advisory Group ja Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto, jonka sihteeristönä toimii Kirkon Ulkomaanapu). Suomi on vuodesta 2014 tukenut yhteistyössä brittiläisen Forward Thinking -järjestön kanssa Gulf/MENA -alueelle kohdistuvaa epävirallista, korkean tason Helsinki Policy Forum (HPF) - dialogiprosessia. HPF tukee pyrkimyksiä lieventää alueen jännitteitä ja edistää vakautta ja demokraattista kehitystä alueella. HPF:n Libya -työryhmän puitteissa tarkastellaan mahdollisuuksia tukea Libyaa maahanmuuttoasioiden hoidossa.

14(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Hirvonen Lauri 28.3.2017 Asia Turkki Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 3.4. 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Esiin nousevat Turkin viimeaikaiset tapahtumat ja erityisesti Turkin demokratiakehitys ml. kansanäänestys perustuslain muuttamisesta sekä Turkin ja EU-maiden kahdenväliset kiistat. 2. SUOMEN TAVOITE Turkin demokratian tila on huolestuttava. Toteutuessaan uusi perustuslaki ei takaisi riittäviä demokraattisia vastavoimia eikä oikeuslaitoksen riippumattomuutta. EU-maiden ja Turkin kahdenvälisissä kriiseissä tulee pyrkiä rauhoittamaan tilannetta dialogin kautta. Kärjistetty retoriikka ei ole hyväksyttävää. EU:n tulee olla viesteissään Turkin suuntaan yhtenäinen. Laaja-alaisen EU Turkki-yhteistyön jatkumisen mahdollistamiseksi on syytä pyrkiä edelleen maltillisuuteen. Samoin EU:n tulisi pyrkiä aktiivisesti rakentavaan dialogiin Turkin kanssa. Turkin EU-jäsenyysprosessi kriteereineen on paras tapa ankkuroida Turkki Eurooppaan. EU Turkki -julkilausuman toimeenpanoa tulee jatkaa ja turvata muuttoliikeyhteistyön jatkuminen. Molempien osapuolien tulee pitää kiinni sitoumuksistaan. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvostossa nousee esiin Turkin ajankohtainen tilanne. Turkki oli ulkoasianneuvoston varsinaisella agendalla viimeksi 14.11.2016. EU:n ja Turkin suhteet ovat kiristyneet muutamien EU-maiden kiellettyä Turkin ministereiden kampanjointitilaisuuksia ja Turkin esitettyä tämän myötä fasismi- ja natsirinnastuksia sisältävää retoriikkaa EU:ta kohtaan. Korkea edustaja Mogherini ja komissaari Hahn antoivat 13.3 yhteislausunnon Turkin perustuslakiuudistuksesta sekä Turkin ja EU-maiden kahdenvälisistä kiistoista. Neuvostosta ei ole tarkoitus antaa päätelmiä.

15(17) EU:n ja Turkin suhteet ovat kiristyneet Saksan, Itävallan ja Alankomaiden kiellettyä Turkin ministereiden perustuslakikansanäänestykseen liittyviä kampanjointitilaisuuksia. Erityisesti suhteet Alankomaihin kiristyivät nopeasti ja Turkki on mm. rajoittanut hollantilaisten diplomaattien saapumisesta maahan ja korkean tason yhteydenpito on keskeytetty. Turkki on reagoinut erittäin voimakkaasti ja on syyttänyt em. maita ja Eurooppaa mm. epädemokraattisista toimista ja fasismista sekä Saksaa ja Alankomaita natsismista. Turkki on uhannut EU Turkki -julkilausuman irtisanomisella ja todennut sanoutuvansa irti muuttoliikettä koskevista sitoumuksistaan, mikäli viisumivapaus ei toteudu. Presidentti Erdogan on myös sanonut Turkin suhteen Euroopan unioniin muuttuvan 16.4. jälkeen, jolloin Turkin parlamentin alkuvuodesta hyväksymästä esityksestä perustuslain muuttamiseksi järjestetään kansanäänestys. Kansanäänestyksestä odotetaan tiukkaa ja kampanjoinnin arvioidaan syventävän poliittista polarisaatiota. EU-maissa tapahtuvalla kampanjoinnilla pyritään lisäämään kannatusta presidentti Erdoganin ajamalle perustuslakimuutokselle. Euroopan neuvoston riippumattoman asiantuntijaelimen, Venetsian komission, arvion mukaan perustuslakimuutos johtaisi vallan keskittämiseen presidentille ilman riittäviä vastavoimia (checks and balances) ja myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden rajoittamiseen. Huolta herättää myös, että perustuslain muutosprosessi tapahtuu poikkeustilan aikana. Korkea edustaja Mogherinin ja komissaari Hahnin 13.3. yhteislausunnossa todetaan Venetsian komission lausuntoon viitaten, että Turkin perustuslakiesitys herättää vakavaa huolta vallan liiallisesta keskittymisestä ilman riittäviä vastavoimia. Turkin perustuslakia tullaan sen läpimennessä ja toimeenpantaessa arvioimaan Turkin EU-ehdokasmaa-aseman ja Euroopan neuvoston jäsenyyden valossa. Vaikka Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ovat edenneet hitaasti, on tärkeää, että prosessi jatkuu. Jäsenyysneuvotteluissa eteneminen edellyttää kriteerien täyttämistä. Kuolemantuomion palauttaminen ei olisi yhteensopiva kriteerien kanssa. Myös perusoikeuksien kunnioittamisessa ja korruptiontorjunnassa on vakavia puutteita ja sitä koskevien kriteerien täyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Turkin ja komission väliset viisumivapausneuvottelut jatkuvat. Turkilla on edelleen täyttämättä seitsemän viisumivapauden yhdessä sovituista 72 kriteeristä. Saavuttaakseen viisumivapauden Turkin tulee täyttää kaikki vaadittavat kriteerit. Korkea edustaja Mogherinin ja komissaari Hahnin yhteislausunnossa otetaan kantaa myös EUjäsenmaiden ja Turkin kiristyneeseen tilanteeseen ja kehotetaan Turkkia pidättäytymään kärjistävistä lausunnoista ja toimista, sekä kehotetaan dialogiin asioiden ratkaisemiseksi. Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk ja komission puheenjohtaja Juncker ovat tuominneet Turkin retoriikan. Epäsäännönmukainen muuttoliike on itäisellä Välimerellä Turkista Kreikkaan ja Bulgariaan vaimentunut EU-Turkki -julkilausuman toimeenpanon sekä Länsi-Balkanin maiden tehostuneen rajavalvonnan myötä. Turkki on pitänyt kiinni julkilausuman toimeenpanosta ja ulkorajojensa valvonnasta. Turkin intressit tehokkaaseen rajavalvontaan liittyvät myös Turkin omiin sisäisiin turvallisuusuhkiin. Poliittiset riskit EU-Turkki-julkilausuman toimeenpanon jatkuvuuden kannalta ovat kuitenkin edelleen olemassa. Eurooppa-neuvosto on toistuvasti vahvistanut EU:n sitoutumisen EU Turkki -julkilausuman kaikkien osa-alueiden toimeenpanoon. Julkilausuman toimeenpanon haasteena ovat myös hitaat palautukset Kreikasta Turkkiin. On tärkeää, että niin EU kuin Turkki täyttävät osaltaan julkilausumassa yhteisesti sovitut toimet.

On hyvä huomioida, että kauttakulkumahdollisuudet Kreikasta edelleen varsinaisiin kohdemaihin ovat yhä olennaisesti heikommat kuin vuonna 2015 Länsi-Balkanin maiden tehostuneesta rajavalvonnasta ja useiden jäsenmaiden sisärajavalvonnasta johtuen. Ko. tilanteessa paine kohdistuisi ennen kaikkea Kreikkaan. Turkista EU-maihin on 21.3. mennessä uudelleensijoitettu 4195 syyrialaista yksi yhdestä - mekanismin puitteissa, joista Suomi on vastaanottanut 288. Kreikasta Turkkiin on palautettu julkilausuman sekä Kreikan ja Turkin kahdenvälisen yhteistyön puitteissa 1504 henkilöä. Sisäisten siirtojen mekanismin puitteissa Suomi on tähän mennessä vastaanottanut Kreikasta 560 turvapaikanhakijaa. Suomi lähettää tällä hetkellä joka kuussa Kreikkaan sitoumuksen 100 henkilön vastaanottamisesta seuraavan kahden kuukauden sisällä. Suomi on myös antanut asiantuntija- ja materiaaliapua Kreikalle. Turkin pakolaisavun koordinointivälineen kautta vuosille 2016 17 kanavoidun 3 miljardin euron toimeenpano on edennyt hyvin. Suomen osuus Turkin pakolaisavun koordinointivälineestä on 28,4 miljoonaa euroa. Monet kansainväliset kansalaisjärjestöt ovat toistaneet kritiikkiään vuosi sitten solmittua EU Turkki-julkilausumaa ja sen toimeenpanoa kohtaan erityisesti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen suojeluvastuun kannalta. EU:n ja Turkin välistä tulliunionia pyritään uudistamaan. EU-maat käsittelevät parhaillaan EU:n neuvottelumandaattia Turkin kanssa käytäviin neuvotteluihin tulliunionin uudistamisesta. EU on Turkin tärkein ja Turkki on EU:n viidenneksi tärkein kauppakumppani. Turkin sotilasvallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset ja jälkiselvittelyt ovat jatkuneet. Turkin poikkeustila jatkuu 20.4. asti, minkä jälkeen sitä mahdollisesti jatketaan edelleen. Turkin sisäinen turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Terrori-iskujen mahdollisuus on huomattava. Myös Turkin talous on kärsinyt poliittisesta epävakaudesta ja Turkin liira on heikentynyt. 16(17) Turkki on aktivoinut diplomatiaansa Syyrian suhteen ja fasilitoi Venäjän ja Iranin kanssa tulitaukosopimuksen. Turkin Syyrian sotilaallinen operaatio Euphrates Shield on suunnattu ISIL:ia vastaan, mutta tavoitteena on myös estää yhtenäisen kurdivyöhykkeen syntyminen Pohjois- Syyriaan. Turkki ja Venäjä ovat pyrkineet jatkamaan suhteiden lähentämistä erityisesti talouden, energian ja Syyrian osalta. LIITTEET

17(17) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Jemen, Syyria, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP, Libya UM EUE, OM, PE, PLM, SM, TPK, VM, VNK