itoitu käyttöjtil Jännitykt käyttötil Oltukt: - Tot pyyvät toin (Bnoullin otkum) > lininn muoonmuutojkutum > tonin j täkn välillä i ol liukum (yhtnopivuuhto) + - Btoni j tä ivät myötää > jännitykn j muoonmuutokn välinn yhty noutt Hookn lki - Btoni i ot vtojännitykiä Btonin jännityjkutum jännityjkutum kolmiominn > Täjännity - Tpinohot totutuvt > jännityultntit ovt tpino ulkoitn kuomin ihuttmin voimuuin kn
,pitkä ff ff m ),t ( ϕ ϕ ρ + ϕ α ρ α + ρ α omnttivi 3 Täjännity j -vnymä Btonin jännity
Hlkmn lvy Hlkmn ominilvy w ( ) k,m m m,m on uuin hlkmväli (tyypilliti 5 3 mm) m on kkimäääinn uoituk vikuttv vnymä m on kkimäääinn tonin vnymä hlkmin välillä Hlkmn kohll tävnymä on hljnnn poikkilikkukn mukn lkttun (toni i ot vto). Lähllä nutlikli tonin vnymä pini, jotn lähllä nutlikli toni ott vto, kok < f Hlkmn täännyttää täkn ttunnn vikutukt täjännitytä iityy tonill jolloin täjännity pinn tonin jännity kv, kunn täiyyllä tonin jännity ylittää vtolujuun j yntyy uv hlkm. Hlkmin välillä tonin jännity < ft j täjännity pinmpi kuin hljnnn poikkilikkukn mukn lkttu. Hlkmn välillä tphtuv pituunmuuto hlkmn lvy hlkmväli *kkimäääinn vnymä hlkmin välillä kimäääinn vnymä hlkmin välillä t m m f k t ρ t,ff p,ff ( + α ρ ) p,ff,6 f t,ff f tm k t,6 lyhytikll kuomitukll k t,5 pitkäikill kuomitukll
Thollin vtovyöhykkn,ff uhtllinn tämäää ρ Thollin vtovyöhykkn pint-l Thollin vtovyöhykkn koku h ff,ff h ff,5 (h ) h 3 h p,ff
Hlkmväli,m k 3 + k k k 4 φ ρ k 3 3,4 k,8 tngoll hyvä ttunt (hjtä) k,6 tngon pint läh ilä (jänntä) k 4,45 + k on nitn vtyn unn vnymä on vähmmän vtyn unn vnymä Tinn vto > > k Plkkä tivutu > > k,5 Hlkmväli, kun uoitukn on hjtä (k,8) j kyä on plkkä tivutu φ,m 3,4 +, 7 ρ p,ff p,ff Täkn kkimäääinn hlkiij φ n φ n φ + n + n φ φ ipputäkll käyttään nipun nimllihlkiij φ n n φ Sllittu hlkmn ominilvy w k Ympäitön ituluokk Tätonikntt Ttunnttomt nkkuijännkntt Ttuntjännkntt j injktoiut nkkuijännkntt Pitkäikinn kuomituyhitlmä Tvllinn kuomituyhitlmä X, XC,4 mm, mm pitkäikill kuomituyhitlmällä vtojännityktön til XC,XC3,XC4,3 mm, mm XD,XS XD,XD3 XS,XS3, mm vtojännityktön til Hlkmn lvyt tkittn tätoniknti pitkäikill kuomituyhitlmällä li,pitkä
Tipumn lknt Tipumn luk on muoto δ L δ on tipumkoin, jok iippuu tunttvt j käyitymäjkutumt j on käyitymäjkutumn intgli jännvälin L yli äyitymä (kvuu) ψ on poikkilikkukn (hljnnn ti hlkmttomn) tivutujäykkyy () ok tätoniknn on uuimpin momnttin lull hljnnut, mutt lähllä tuki t hlkmton, niin tipum lktn intpoloimll uht hlkmmomnttiin koko jännvälin mtkll hlkmttomn j hljnnn lkttujn tipumin väliltä. Hlkmttomn poikkilikkukn tivutujäykkyy: + ϕ m ff Hljnnn poikkilikkukn jäykkyy ( ) omnttivi j puitupinnn koku lktn kutn llä käyttän tonin kimmokoint, jo on otttu huomioon vium,pitkä ϕ ff ϕ(, t ) Viumn ihuttm tipum n ottmll huomioon tonin kimmoktoim viumluku kuomn ihuttm tipum lktt. Tipum, kun knn otttn hlkmttomki δ L Tipum, kun knn ottn kuttltn hljnnki δ L
Viumn ihuttm tipum Hlkmton poikkilikku äyitymä nnn vium : + h / ( + φ) Viumn jälkn + ( + φ) h ( + φ) / ( + φ )/ φ Viumn ihuttm käyitymän liäy + φ h φ / φ / Hlkillut poikkilikku < ( + φ) < < äyitymä nnn vium : + / h Viumn jälkn ( + φ) + ( + φ) / < ( + φ)/ Viumn ihuttm käyitymän liäy ( + φ) + ( + φ) / < φ/ >
utitumn ihuttm tipum Ylnä hlkmttom poikkilikkuk kutitumn ihuttm käyitymä on vähäitä. Hljnn poikkilikkuk puitupuoli kutitum, mutt vtotäkt ivät, jolloin yntyy käyitymää j lln tipum. utitumn ihuttm tipum δ L δ α S α /,ff (thollinn viumluku otttun huomioon) S on uoitukn tttinn momntti poikkilikkukn pinopitn uhtn on poikkilikkukn hitumomntti S j lktn ikn hlkmttomll j hljnnll poikkilikkukll j näin ut tipumt intpoloin uht hlkmmomnttin. h Hlkmton poikkilikku: S ( ) Hljnnut poikkilikku: S α ( ) ( ) Hljnn poikkilikkuk kutitumn ihuttmki tipumki n, δ
Lopullinn tipum on ζ ( +, ) + ( ζ) ( +, ) ntpolointipmti ζ β β β, nimmäill hlkmn ihuttmll kuomitukll β,5 toituvll kuomitukll (nomli tpu) Hlkmmomntti W f tm Hlkmmomntti vtv täjännity on kokonikuom vtv käyttötiln momntti, vikk tipum lkttiiinkin pinmmäll kuomituyhitlmäll (tvllinn ti pitkäikinn kuomitu). Sllittu tipum: Tvllill kuomituyhitlmällä ll L/5 Jo knn knt ti iihn liittyy hlpoti hlkilvi iniä ti hlpoti vuioituvi knnoi, niin llittu tipum kokonikuomll on ll L/5.