1 AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 22.11.2013 Työryhmä: Backman Maj-Lis Gröndahl Timo Laakkonen Raijaliisa, pj Markus Aila Nurmi Regina Saarela Janne
SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN... 4 3 MUUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN, OSAAMISEN OSOITTAMINEN, NÄYTÖT... 6 4 AHOT-PROSESSI... 7
1 JOHDANTO 3 Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelevan opiskelijan on mahdollisuus hakea aikaisemmin hankkimansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan riippumatta siitä, miten, milloin tai missä osaaminen on hankittu. Osaamisen tunnustamisessa opiskelijan osaamista verrataan VAMK:n opetussuunnitelmissa kirjattuihin osaamistavoitteisiin (ks. VAMK:n sähköinen opinto-opas ). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mahdollista ainoastaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa läsnä oleville opiskelijoille. Toivottavaa on, että tunnistamista ja tunnustamista haetaan tutkinto-opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija voi hakea AHOT menettelyjä myös myöhemmin opintojen kuluessa. Osaamisen tunnistaminen Korkeakouluopinnot Muulla tavoin hankittu osaaminen Tutkinnon Luotettava dokumentti Näytöt Tutkinnon osaamistavoitteet osaamistavoitteet Osaamisen tunnistaminen Hyväksiluku Osaamisen arviointi Kuvio 1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HAMK, toimintaohje 2012) Lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma. Koulutusohjelmat ja niissä tavoiteltava osaaminen on kuvattava riittävän selkeästi, ymmärrettävästi ja
mitattavasti. Osaamisen määrittelyn tulee olla ammatillista kasvua ohjaava prosessi. Tavoitteena on, että tunnustamista ja tunnistamista haetaan kokonaisista opintojaksoista. 4 Osaamisperustainen arviointi on todistusaineiston keräämisen, sen arvioinnin ja päätöksenteon prosessi siitä, milloin tutkinnon tai sen osassa vaadittavat osaamistavoitteet on saavutettu. Osaamisessa yhdistyvät tiedot tai tietäminen, toiminta ja siihen liittyvät taidot, asenteet ja arvot. AHOT-prosessi alkaa jo hakuvaiheessa, kun hakija miettii omia aikaisempia opintojaan ja osaamistaan koulutukseen pääsemiseksi sekä arvioi tulevaa koulutusaikaa ja sisältöä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet. Aikaisempien opintojen vastaavuuden arviointi perustuu koulutusohjelman opetussuunnitelmaan, jolloin vastaavuudella tarkoitetaan opintojen vastaavuutta tasoltaan, tavoitteiltaan, osaamisalueeltaan ja sisällöltään. Vastaavuuden arvioinnissa käytetään opiskelijan toimittamia kirjallisia todistuksia tai opiskelijan antamia näyttöjä. 2 MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA SUORITETTUJEN OPIN- TOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Mikäli avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittanut tulee valituksi ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksiluetaan kunkin koulutusohjelman opintojen sisältöjen mukaisesti. Hyväksilukemista on haettava. Toisen asteen opinnot (lukio, ammattiopisto) antavat hakukelpoisuuden, yleensä niitä ei voi hyväksilukea, koska ne eivät ole korkea-asteen opintoja, ellei niitä ei ole järjestetty korkea-asteen toimesta. Opiskelijan muualla suorittamia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä osaksi hänen tutkintoaan. Yliopistoissa suoritetut arvosanat sekä kesäyliopistoissa, kansalaisopistoissa, kansanopistoissa tai muualla suoritetut yliopistolliset opintokokonaisuudet voivat korvata opintoja, mikäli ne tutkintovaatimuksiltaan vastaavat ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintokokonaisuuksia tai niiden osia.
Korvaava suoritus tarkoittaa sitä, että opiskelijan muualla suorittamat opinnot korvaavat, opiskelijan tutkintoon kuuluvan pakollisen opinnon. 5 Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksilukea myös muita muualla suoritettuja korkeakouluopintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin ei hyväksilueta muualla suoritettuja opintoja opetussuunnitelman osoittamaa määrää enemmän. Opiskelija voi lukea vapaasti valittaviin opintoihin tutortoiminnasta 2 op. ja kvtutoroinnista 1 op. erillisen päätöksen mukaisesti. Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakoulutuksen tutkinnosta hyväksiluetaan 6 op. Ulkomaisten opintojen tutkintoon sisällyttämisen tulee perustua ammattikorkeakoulun tutkintosäännön lisäksi opiskelijavaihdosta annettuihin säädöksiin ja kansainvälisiin tutkintojen tunnustamisperusteisiin. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut samanlaajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot (ei: eri koulutusalan kieliopinnot) toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan (Lomakkeet www.puv.fi/study ). Hakemuksen liitteinä tulee olla todistus suoritetuista opinnoista (myös englanninkielinen opintosuoritusote). Yksikön johtaja tekee hyväksilukemispäätöksen kirjallisen hakemuksen ja esityksen perusteella. Päätös tehdään kuukauden kuluessa anomuksen jättämisestä opintotoimistoon. Hyväksytyt opintosuoritukset kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Opintotoimisto ilmoittaa kielteisestä päätöksestä opiskelijalle. Opiskelija voi hakea oikaisua yksikön johtajan päätöksestä tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut henkilökohtaisesti mahdollisuus saada päätös tietonsa. Oikaisuvaatimus toimitetaan opintotoimistoon joka toimittaa sen tutkintolautakunnalle. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. Muualla suoritetut opinnot kirjataan opintorekisteriin pääsääntöisesti arvosanalla M (= muualla suoritettu). Poikkeuksena ovat VirtuaaliAMK:n opinnot.
6 Pääsääntöisesti yli 10 vuotta vanhoja opintoja ei voi hyväksilukea Myöskään opinnäytetyötä ei yleensä voi hyväksilukea, koska opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. (Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet (16.6.2005/423) 3 MUUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN, OSAAMISEN OSOITTAMINEN, NÄYTÖT Muualla kuin virallisessa koulutuksessa hankittua osaamista voi syntyä epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset) tai arkioppimisen (työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä. Keskeistä ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot. Opiskelijan on todennettava osaamisensa, jotta osaamista voidaan arvioida. Opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisten dokumenttien lisäksi myös näyttöä osaamisestaan. Opiskelijaa suositellaan osoittamaan hankittu osaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. Näyttöjen ajankohdasta tulee tiedottaa hyvissä ajoin. Näyttö sisältää teoreettisen perusosaamisen, geneeriset valmiudet (kielet, ATK-taidot yms.), ammatillinen osaaminen yms. Jokaisella koulutusosastolla tulee olla suunnitelma AHOT:nnin toteuttamisesta ja vastuuopettajista. Näytöt arvioidaan samoilla arviointikriteereillä kuin normaalisuorituksetkin. Näytöistä annetaan arvosana, minkä opettaja merkitsee opintorekisteriin. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman lähtökohtana on koulutusohjelman osaamisperustainen opetussuunnitelma. HOPS:ia tarkennetaan aina näyttöjen ja suoritusten jälkeen. Päätökset HOPS:ista tekee yksikön johtaja. HOPS:ia tarkennetaan lukuvuosittain uusien AHOT-hakemusten perusteella. Tavoitteena on, että opiskelija suoriutuu opinnoistaan joustavasti ja voi opiskella täysipäiväisesti koko opiskeluajan. AHOT-hakemuksen käsittelyaika on 4 vk + oikaisumenettelyyn kuluva aika.
4 AHOT-PROSESSI 7 1. Opiskelija valitaan koulutusohjelmaan 2. Hyväksymiskirjeen mukana lähetetään opiskelijoille linkki VAMK:n wwwsivuilla olevaan ops-sivustoon, ja kutsu informaatiotilaisuuteen. Opiskelija perehtyy koulutusohjelman opsiin ja opintojaksokuvauksiin sekä osallistuu järjestettyyn informaatiotilaisuuteen, jossa kerrotaan AHOT:oinnin mahdollisuudesta. Koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja ja ryhmäohjaaja informoivat opiskelijoita osaamisen tunnustamisesta. 3. Koulutusohjelma julkaisee luettelon opintojaksoista, joita useimmin voidaan AHOT:oida ja mahdollisten näyttökokeiden aikatauluista. Opiskelijoille kerrotaan, millä menetelmillä AHOT:ointi tapahtuu. Opiskelija keskustelee asiantuntijaopettajan kanssa aikaisemmin hankitusta osaamisestaan. 4. Opiskelija täyttää AHOT-lomakkeen (http://www.puv.fi/fi/study/lomakkeet/) ja kirjoittaa selvityksen omasta osaamisestaan, jossa opiskelija vertaa omaa osaamistaan opintojakson osaamistavoitteisiin. 5. Opiskelija toimittaa AHOT-hakemuksen ja laatimansa selvityksen liitteineen koulutuspäällikölle, joka toimittaa hakemuksen asiantuntijaopettajalle. Asiantuntijaopettaja määrittelee näytöt. 9. Opiskelija suorittaa vaadittavat näytöt kuukauden kuluessa ja saa näytöistään arvosanan. Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson arvosana-asteikon ja arviointikriteerien mukaan. Näyttöä ei voi uusia eikä korottaa. 10. Opettaja syöttää opiskelijan saaman arvioinnin opintorekisteriin. Opettaja on velvollinen informoimaan koulutuspäällikkö prosessin toteutuksesta. Opettaja säilyttää opiskelijan suorituksia ja siihen liittyviä dokumentteja säädetyn ajan (1 vuosi).
. 8