RAKENNUSALAN NÄYTÖT Ähtärin ammatti-instituutissa

RAKENNUSALAN NÄYTÖT Ähtärin ammatti-instituutissa Matti Muhonen Kehittämishankeraportti Huhtikuu 2006 Ammatillinen korkeakoulu

2 Tekijä(t) Muhonen, Matti Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 27 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Rakennusalan näytöt Ähtärin ammatti-instituuttissa Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen korkeakoulu Työn ohjaaja(t) LIETONEN, Raija Toimeksiantaja(t) Ähtärin ammatti-instituutti Tiivistelmä Kehittämishankkeen tavoitteena oli koota pohjatiedot Ähtärin ammatti-instituutin rakennusalalle ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa varten sekä luoda lomakkeet näyttöjen arviointia varten. Työssä tutustuttiin ensin Opetushallituksen aineistoon ammattiosaamisen näytöistä ja lainsäädäntöön tulleisiin muutoksiin sekä kokeiluhankkeiden kokemuksiin. Osallistuttiin myös muutamiin ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin koulutustilaisuuksiin. Työn tuloksena saatiin suunnitelma ja ohje kuinka Ähtärin ammatti-instituutissa voidaan rakennusalalla aloittaa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen. Lisäksi suunniteltiin lomake, johon voidaan tehdä kaikki opintosuunnitelman mukaiset näyttöarvioinnit. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi. Oppilaitosten on jatkuvasti kehitettävä näyttöjen toteutustapoja alueensa elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä. Kehittämishankeraporttia voidaan käyttää ohjeena ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Avainsanat (asiasanat) rakennusala, näyttö Muut tiedot

3 Author(s) Muhonen, Matti Type of Publication Development project report Pages 27 Language Confidential Until Title Competence-based Tests in Construction Field in Ähtäri Vocational Institute Degree Programme Vocational Teacher Education Tutor(s) LIETONEN, Raija Assigned by Ähtäri Vocational Institute Abstract The aim of this development project was to provide the basis of the competence-based tests for the construction department in Ähtäri Vocational Institute and create the forms for the evaluation of them. During this project the guidelines of National Board of Education, the changes in legislation and the experiments of the others were taken into consideration. Some occasions concerning these tests were also participated in. As a result of this project there is now a plan and instructions how to carry out competencebased tests in construction department in Ähtäri Vocational Institute. The forms were also made for the evaluation where to put all marks of these tests which are included in the vocational curriculum. The objective of competence-based tests is to develop vocational education to meet the needs of working life. Vocational institutes have to constantly elaborate together with economic life how to carry out the competence-based tests. This development project report can be used as a guideline when planning and introducing competence-based tests. Keywords construction field, competence-based test Miscellaneous

SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 4 1 JOHDANTO... 5 2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT... 6 3 OSAAMISEN OSOITTAMINEN... 8 3.1 Opintokokonaisuudet... 8 3.2 Esimerkki näytöstä... 9 3.3 Ajankohdat... 11 3.4 Näytön suorituspaikat... 11 4 ARVIOINTI... 12 4.1 Näytön arviointi... 13 4.2 Arvosana... 13 5 DOKUMENTOINTI... 14 5.1 Arviointitiedot... 14 5.2 Todistukset... 15 6 JATKOKEHITTÄMINEN... 16 LÄHTEET... 19 LIITTEET... 20 Liite 1. Näytön arviointiohje... 20 Liite 2. Näytön arviointilomake... 20

1 JOHDANTO 5 Ammattiosaamisen näytöt valitsin kehittämishankkeeni aiheeksi, koska ne tulevat toisen asteen ammatillisen koulutuksen syksyllä 2006 aloittavien opiskelijoiden arkipäiväiseksi opiskelumuodoksi ja voin samalla kehittää omaa osaamistani näyttöihin liittyen. Ammattiosaamisen näyttöjen valmistelu on käynnissä ammatillisissa oppilaitoksissa, jotka toimivat koulutuksen järjestäjinä. Itse olen mukana Ähtärin ammattiinstituutin rakennusalan näyttöjen aloittamisen kehittelyssä. Ammattiosaamisen näyttöjä suunnitellaan alueen eri oppilaitosten kanssa yhteistyössä tavoitteena saada yhtenevät työelämälähtöiset näyttöjen toteutusohjeet lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin. Tämä kehittämishanke pohjautuu pilottihankkeista saatuihin kokemuksiin nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta sekä omaan ja kollegojen kokemuksiin työssäoppimispaikolla ja oppilaitoksen harjoitustyömailla tehtyihin opiskelijatöihin sekä lisäksi omaan rakennusalan työelämäammattitaitooni. Kirjallisina tiedonlähteinä on käytetty pääasiassa Opetushallituksen julkaisemia ohjeita Ammattiosaamisen näytöt käyttöön sekä Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto / rakennusalan perustutkinto. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on koota pohjatiedot Ähtärin ammattiinstituutin rakennusalalle ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa varten. Toisena tavoitteena on luoda lomakkeet rakennusalan näyttöjen opiskelijakohtaista arviointia ja muuta dokumentointia varten. Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön mm. varmistamaan ammatillisen koulutuksen yhteys työelämään, yhtenäistämään arviointia käytännön ammattitaidosta ja helpottamaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä antamaan opetuksen järjestäjille tietoa opetuksen toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöt ja näyttöjärjestelmä on jatkoa 1990-luvun loppupuolella toteutetulle työssäoppimisuudistukselle. ( Vehviläinen 2004.)

2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 6 Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Laki- ja asetusmuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2006. Ammattiosaamisen näytöt tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 6.) Rakennustyömaa eli työssäoppimispaikka on ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikkana enemmän opiskelijan oppimisympäristö kuin ennen näyttöjen käyttöönottoa. Työssäoppiminen tehostuu näyttöjen mukaantulon myötä, koska aikaisemmin työssäoppimisen opiskelusuunnitelma on ollut enemmänkin toivotaan-toivotaan -lista niistä töistä, joita opiskelijan pitäisi oppia työmaalla tekemään, mutta näyttöjen vuoksi myös työssäoppimisen suunnitelma täytyy olla selkeästi tavoitteellinen. Näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamista ja siksi ohjaajien on arvioitava myös opetettavia asioita. Opiskelijalle on opetettava näytöissä arvioitavaa tekemistä niin, että hän sen näyttöä suorittaessaan pääosin osaa. Työssäoppimispaikoilla opiskelijan oppiminen tapahtuu omatoimisen tekemisen avulla, jota ammattimies seuraa ja opastaa, eikä niin, että ammattimies tekee ja opiskelija katselee vierellä. Selvityksessä (Lasonen 2000), jossa arvioitiin kokemuksia Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään -kokeilun tuloksia, todetaan työssäoppimisen olevan tehokas oppimismenetelmä ja työllisyyspyrkimystä lisäävä kokemus opiskelijalle. Työssäoppimisessa korostuu situationaalinen oppiminen sekä kokemuksellinen oppiminen. Selvitys myös osoittaa opiskelijoiden arvostavan työskentelyn itsenäisyyttä ja vastuun

saamista. Työmaalla usein vallitseva kiire ohjaa opiskelijaa itseohjautuvaan ja reflektiiviseen oppimiseen, koska työpaikkaohjaaja ei aina kerkiä heti neuvomaan. 7 Opetushallitus on vastannut ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoon tuotettujen oppaiden ja alakohtaisten kansallisten näyttöaineistojen laadinnasta. Oppaat ovat tarkoitettu kaikkien ammattiosaamisen näyttöjen parissa työskentelevien käyttöön helpottamaan näyttöjen käyttöönottoa. Koulutuksen järjestäjä vastaa näyttöjen paikallisesta suunnittelusta ja kehittämisestä, arvioinnista sekä asettaa yhden tai useamman toimielimen näyttöjen toteuttamista varten. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opetussuunnitelmiinsa tehtävistä tarkistuksista ja muutoksista yhteistyössä työelämän kanssa sekä sopii työnantajan kanssa käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Oppilaitoksen näkökulmasta näytöt ohjaavat opetusta kokonaisuutena työelämän tarpeiden suuntaan, monipuolistavat arviointia ja antavat välineitä koulutuksen itsearviointiin sekä sen kehittämiseen. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimielin myös valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista sekä määrää näyttöjen arvioijat ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005 25a ) määrää toimielimen kokoonpanon. Työelämän edustajat osallistuvat näyttöjen suunnitteluun ja opiskelijan arviointiin yhdessä oppilaitoksen edustajan ja opiskelijan kanssa. Työssäoppimispaikan edustaja ohjaa ja neuvoo opiskelijaa saavuttamaan hänelle asetetut oppimistavoitteet työmaallaan sekä tiedottaa muille työpaikan työntekijöille näytöistä. Näyttöjen käyttöönotto antaa työelämälle mahdollisuuden varmistaa koulutuksen työelämävastaavuus sekä vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu. Ne auttavat myös alalle uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

8 Ammattiala vastaa oppilaitoksessa oman alansa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta koulutuksen järjestäjän ja sen asettaman toimielimen ohjeiden mukaisesti. Opettaja(t) osallistuvat ammattialansa opiskelijoiden näyttöihin liittyviin henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opettajat ovat mukana koko ajan alansa näyttöjen toteutuksessa suunnittelijoina, ohjaajina, arvioijina ja kehittäjinä yhdessä työelämän edustajien kanssa. Opettajat ovat vetureita ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotossa ja jatkokehittelyssä. Ammattiosaamisen näytöt tiivistävät opettajien ja työelämän yhteistyötä ja sitä kautta myös auttavat opettajia ylläpitämään omaa alansa ammattitaitoa. Opiskelija suunnittelee omat opintokokonaisuuksien ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet, sisällöt ja aikataulutuksen yhdessä opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Opiskelija suorittaa ammattiosaamisensa toteamiseksi näyttötyön työssäoppimispaikassa tai harjoitustöissä työmaaolosuhteissa ohjeiden mukaan. 3 OSAAMISEN OSOITTAMINEN 3.1 Opintokokonaisuudet Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista. Rakennusalan yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle opiskelijalle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista, mikäli ne ovat ammatillisia. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 6.)

9 Ähtärin ammatti-instituutin rakennusalan opetussuunnitelmassa ovat tällä hetkellä seuraavat, yhteensä 90 ov:n ammatilliset opintokokonaisuudet, kaikille opiskelijoille pakolliset. o Rakentamisen perustaidot 30 ov o Runkotyöt 14 ov o Talonrakentaminen 16 ov o Muuraustyöt 8 ov o Betoni- ja raudoitustyöt 8 ov o Korjausrakentaminen 5 ov o Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt 4 ov o Perustus- ja runkovaiheen kirvestyöt 5 ov Näistä opintokokonaisuuksista opiskelija osoittaa osaamisensa näytöillä työssäoppimispaikassaan, oppilaitoksen harjoitustyömaalla tai työsalissa. Rakentamisen perustaidot -opintokokonaisuus voidaan kokonaan tai osittain suorittaa oppilaitoksessa tai omalla harjoitustyömaalla ennen ensimmäiseen työssäoppimispaikkaan menoa, koska opintokokonaisuus sisältää perustyökalujen käytön opettelua, työturvallisuuteen liittyvää opiskelua sekä opiskelijan harjaannuttamista yleisesti rakennustyömaalle. Lisäksi rakennusalan kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto antaa rakentamisen perustaitojen kuvauksessa ohjeen, että opiskelijalla tulisi olla voimassaoleva tulityökortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Työturvallisuuden perustaidoista laadittu työssäoppijan turvallisuuskortti ja ensiapukurssi EA1 voidaan sisällyttää tähän opintokokonaisuuteen ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että näytöt suoritetaan opintokokonaisuuksittain, joko yksi tai useampi kerrallaan pidempiaikaisen työssäoppimisjakson aikana. 3.2 Esimerkki näytöstä Opintokokonaisuuksien ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa käytetään ohjeena kansallista ammattiosaamisen näyttöaineistoa huomioimalla kuitenkin Ähtärin ammatti-instituutin omat vahvuudet ja alueen työelämän tarpeet. Rakennusalan ammattiosaamisen näytöt mitoitetaan niin, että ne sisältävät yhden tai useamman opinto-

kokonaisuuden ja näyttöpaikkana on pääasiallisesti opiskelijan työssäoppimispaikka. Opintokokonaisuuden osanäyttöjä voidaan toteuttaa, jos niihin on erityistarvetta. 10 Seuraavassa esimerkissä on runkotyöt opintokokonaisuuden näyttötyön kuvaus sekä sen keskeisiä työtehtäviä opiskelijan ammattiosaamisen näyttöön liittyen. Runkotyöt, 14 ov Näytön kuvaus Runkotöiden opintokokonaisuuden näyttö suoritetaan rakennustyömaalla runkotyövaiheen aikana betoni- tai puurunkotöissä. Näyttö voidaan antaa myös muussa työssä, jossa on vastaavaa rakennustyötä. Työssä käytetään tavanomaisia rakennustyövälineitä. Näytön suoritus on osa puurungon pystyttämistä, betonielementtien asentamista tai vesikattorakenteiden tekemistä. Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näyttö alkaa asiakirjoihin tutustumisesta ja suunnittelukeskustelusta, jossa käydään työtehtävä läpi ja tarkennetaan mahdollisia ongelmakohtia. Näyttöön kuuluvat arviointikohdassa mainitut kohteet. Runkotöiden opintokokonaisuuden tavoitteisiin kuuluu myös runkotöihin liittyvien tietojen hallinta. Opiskelija voi osoittaa tietämyksensä työtehtävän yhteydessä esimerkiksi keskustelemalla. Esimerkkejä opintokokonaisuuden runkotyöt näytöistä Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Opiskelija toimii työryhmän jäsenenä suurmuottityössä. Opiskelija pystyttää ulkoseinärungon oppilaitoksen työmaalla. Opiskelija tekee vesikattotyötä. Edelliset runkotyön näytön kuvaus ja esimerkit ovat Opetushallituksen kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, rakennusalan perustutkinto -tukimateriaalista.

3.3 Ajankohdat 11 Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa asetetaan tavoitteet näyttöjen suoritusajankohdiksi lukuvuosittain. Opintokokonaisuuksia, mistä opiskelija ammattiosaamisen näytöt suorittaa, on etukäteen, ennen kuin tiedetään mihin opiskelija menee työssäoppimaan, vaikea luotettavasti määrittää. Tästä syystä opiskelijan näyttöjen suorittamisen suunnitelma täytyy olla joustava, jota päivitetään tarvittaessa. Ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista rakentamisen perustaidot voidaan näyttö suorittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Muista opintokokonaisuuksista näyttö suoritetaan toisena tai kolmantena lukuvuonna työssäoppimispaikan tai harjoitustyömaan työvaiheeseen liittyen. Kuviossa 1 on esimerkki opiskelijakohtaisesta näyttöjen suorittamisen ajankohtien suunnittelutaulukosta. NÄYTTÖSUUNNITELMA Opiskelija pvm kuittaus Ajankohta 1.lukuvuosi kesä 2. lukuvuosi kesä 3. lukuvuosi Opintokokonaisuus syksy kevät syksy kevät syksy kevät Rak. perustaidot näyttö Runkotyöt näyttö Talonrakentaminen näyttö Muuraustyöt näyttö Bet.- ja raud. työt näyttö Korjausrakentaminen näyttö Sisäval. vaih. kirvestyöt näyttö Per.- ja runkov. kirvest. näyttö KUVIO 1. Näyttöjen suoritusajankohdat 3.4 Näytön suorituspaikat Opiskelija on perehdytettävä ammattiosaamisen näyttöihin heti koulutuksen alussa ja opettajien on pyrittävä luomaan sellainen luottamus opiskelijan omaan osaamiseen, että hänen ei tarvitse jännittää näyttöjen suorittamista.

12 Kohdan 3.1 mukaan ammattiosaamisen näytöt suoritetaan pääasiassa työssäoppimisjaksoilla eri työmailla ns. jatkuvana osaamisen näyttönä. Opintokokonaisuuksien näytöt pyritään toteuttamaan kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston, rakennusalan perustutkinnon mukaisesti kuvatuissa näyttöympäristöissä. Seuraavassa esimerkissä on kuvattu runkotyöt opintokokonaisuuden näyttöympäristö. Näyttöympäristö Opiskelijalle on annettava mahdollisuus tutustua näyttötyöhön ja - ympäristöön hyvissä ajoin ennen varsinaisen näytön antamista. Ennen näyttöä opiskelijalle annetaan asianmukainen piirustus kyseisestä kohteesta ja/tai kyseistä rakennetta koskeva työselityksen osa. Opiskelija saa keskustella työtehtävistään myös näytön aikana muiden työntekijöiden, ohjaajien ja opettajien kanssa. Näyttöympäristön tulee olla rakennustyömaa tai muu paikka, jonka olosuhteet vastaavat mahdollisimman hyvin rakennustyömaan aitoja olosuhteita, esimerkiksi oppilaitoksen työmaa tai työtilat. Näytössä käytetään tavanomaisia työmaan työvälineitä, kuten vasaraa, sahaa, vesivaakaa, työmaasirkkeliä, paineilmanaulainta ja niin edelleen. Työkohteen pitää olla sellainen, että jokainen näyttöä antava opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa. Jokaisen työryhmän jäsenen näyttö pitää pystyä arvioimaan omana suorituksenaan. Näyttötyön tulee olla laajuudeltaan riittävän suuri, jotta opiskelijan osaaminen pystytään luotettavasti arvioimaan. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto / rakennusalan perustutkinto 2005, 12.) 4 ARVIOINTI Ammatillisten opintojen opintokokonaisuuden arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvioinnista sekä muusta arvioinnista. Muu arviointi voi perustua teoriaopintoihin, kokeisiin, opinnäytetyöhön tai muihin kirjallisiin tehtäviin. Joissakin tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana voi muodostua pelkän näytön perusteella. Opintokokonaisuuden arvosanasta päättää opetuksesta vastaava tai t yhdessä.

4.1 Näytön arviointi 13 Ammattiosaamisen näytöissä arviointiin osallistuvat opiskelija(t), työelämän edustaja(t) ja (t). Arviointi suoritetaan esimerkiksi viikon, kuukauden tai vielä pidemmän työskentelyjakson aikana opiskelijan työskentelyä seuraten ja siitä huomioita tehden. Arvioinnin kohteet ovat seuraavan luettelon mukaiset. o työprosessin hallinta o työtehtävän hallinta (työmenetelmät, välineet ja materiaalit) o työ perustana olevan tiedon hallinta o työturvallisuuden hallinta o kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen o yhteiset painotukset Arviointikriteereinä käytetään kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston rakennusalan perustutkinnon opintokokonaisuuksien arviointiohjeita T1, H3 ja K5. Liitteenä 1 on esimerkki arviointikriteereistä runkotyöt -opintokokonaisuuden osalta siitä, mitä opiskelijan tavoiteltava osaaminen sen näytössä on. Kaikkien ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään vastaavaa kansallisen näyttöaineiston opintokokonaisuuden näytön arviointiohjetta hyödyksi. 4.2 Arvosana Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa eli T1, T2, H3, H4 ja K5. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta määrää pykälässä 25 b, että näytön arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen määräämät t ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Näytön arvioinnin tallentamisessa käytetään Opetushallituksen ammattiosaamisen näytöt käyttöön -ohjeen mallilomaketta tai liitteen 2 mukaista lomaketta, jossa on kaikki tällä hetkellä Ähtärin ammatti-instituutin rakennusalan opetussuunnitelman ammatilliset opintokokonaisuudet samalla lomakkeella.

5 DOKUMENTOINTI 14 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta määrää opiskelijalle annetun arvosanan perusteista seuraavasti: 5.1 Arviointitiedot Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. (A603/2005 11.) Ammattiosaamisen näyttöjen arviointikeskustelun aikana kirjatut perustelut tallennetaan näytön arviointilomakkeelle, jonka säilyttää oppilaitos koulutuksen järjestäjän arkistointisäännön mukaisesti. Tietojen tallentamiseen käytetään samaa näytön arvosanaa annettaessa käytettävää lomaketta. Opiskelijalla tai muilla asianomaisilla on oltava mahdollisuus tutustua opiskelijan opintoja, osaamista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arviointiaineistoon. Arviointitietoja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun opintokokonaisuuden arvosana päätetään osanäyttöjen perusteella, opiskelija haluaa mahdollisesti oikaisua saamaansa arvosanaan tai ohjaava vaihtuu kesken opiskelijan opiskelua. Opetushallitus myös kerää ammatilliseen osaamiseen liittyvää tietoa kansallisen oppimistulosten arvioinnin käyttöön. Arviointikeskustelun perusteella näytöstä tallennetaan vähintään seuraavat tiedot: o kuka näytön antoi o mikä oli näytettävä opintokokonaisuus o oliko kyseessä osanäyttö vai koko opintokokonaisuuden näyttö o missä näyttö toteutettiin o mitä näytössä tehtiin o yhteisarviointina annetut arvioinnit osaamisen tasosta arviointikohteittain o miten arviointia perusteltiin o ketkä arviointiin osallistuivat

Arviointiaineistossa olisi hyvä mainita myös arvioitsijoiden omat arvioinnit arviointikohteittain sekä tiedon miten näytön voi uusia tai täydentää. 15 5.2 Todistukset Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen ja sen sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Päättötodistus sisältää kaikki tutkinnon ammatillisiin opintoihin, yhteisiin opintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet. Näyttötodistus sisältää vain ammatillisten opintojen opintokokonaisuudet. Ammattiosaamisen näytöt käyttöön -oppaan mukaan näyttötodistus sisältää seuraavat tiedot o opiskelijan nimen ja henkilötunnuksen o suoritetun tutkinnon nimen ja laajuuden 120 ov / 3 vuotta o suoritetun koulutusohjelman nimen o tutkintonimikkeen o suoritetut ammattiosaamisen näytöt opintokokonaisuuksittain (opintokokonaisuuden nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamista ammattiosaamisen näytöistä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytön todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) o päiväyksen ja allekirjoituksen (toimielimen puheenjohtaja) o koulutuksen järjestäjän / oppilaitoksen leiman. Näyttötodistus on suunniteltu työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja se antaa tietoa työnhakutilanteisiin hakijan käytännön osaamisesta. Päättötodistuksen ja näyttötodistuksen malli löytyy Opetushallituksen ammattiosaamisen näytöt käyttöön -ohjeen liitteistä ja niitä voidaan hyvin käyttää myös Ähtärin ammatti-instituutissa.

6 JATKOKEHITTÄMINEN 16 Ähtäri ammatti-instituutin rakennusalan opetussuunnitelman uudistaminen on ajankohtainen ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönoton yhteydessä. Opintokokonaisuuksien määrää täytyy tarkistaa niin, että mahdollisia päällekkäisyyksiä ei esiinny ja näyttöihin sekä arviointiin liittyvät muutokset on otettava huomioon uudistamista tehtäessä. Vaihtoehtona on tehdä nykyiseen opetussuunnitelmaan vain ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäykset ja uudistaa rakennusalan opetussuunnitelma vasta sitten, kun rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden uudet ohjeet ovat valmistuneet. Rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tarpeita on selvitetty seuraavan työryhmän mukaisesti. Rakennusalan pt - perusteiden uusinta kartoittamalla osaamistarpeiden muutokset - selvitetään työssäoppimisen ongelmat - kootaan näyttökokeilujen ja ammattitaitokilpailujen kokemukset Työryhmän työ valmistuu 31.3.2006. - lisätietoja yli-insinöörit Arto Pekkala, puh. (09) 7747 7781 ja Raili Laasonen, puh. (09) 7747 7822 Ähtärin lähialueen ammattioppilaitosten opetussuunnitelmien yhtenäistäminen rakennusalalla on käynnissä ja jatkuu tavoitteena saada ne käyttöön syksyllä 2006 aloittaville opiskelijoille näyttöjen mukaantulon vuoksi. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönoton jälkeenkin on kehitystyötä jatkettava yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja työelämän kesken. Rakennusalalla suhdanteet vaikuttavat suuresti työvoimatarpeeseen, joka näkyy viiveellä myös koulutuksen rahoitukseen. Isoilla rakennusliikkeillä on paremmat mahdollisuuden osoittaa työntekijöilleen tehtäviä myös ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin ohjaustöihin kuin pienillä yrityksillä, joissa työnjohtaja on usein myös yrityksen johtaja.

17 Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoon liittyvissä perusteluissa tuodaan elinkeinoelämä voimakkaasti esiin puolestapuhujana, mutta missään ei selvästi mainita kuinka yrityksen työntekijöiden käyttämä opiskelijan ohjausaika ja muu esimerkiksi arviointiin käytettävä aika korvataan työnantajalle. Olisikin ehkä hyvä luoda jokin järjestelmä, esimerkiksi näyttörahaston aikaansaamiseen, josta pienet yritykset voisivat hakea rahoitusta ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin kuluihin. Työelämän edustajille on järjestetty jo usean vuoden ajan työssäoppimisen kehittämisen yhteydessä työpaikkaohjaaja-koulutusta. Rakennusalalla on rakennusliiton toimesta tehty hyviä oppaita työssäoppimiseen liittyen kuten oppimassa rakennuksilla ja työssäoppinen raksalla, joista työmaan edustajat löytävät tarvittavan tiedon, mutta monen päivän koulutukseen ei rakennustyömaan mestarilla tai kokeneella ammattimiehellä ole mahdollisuutta osallistua. Koulutus täytyy suunnitella korkeintaan yhden päivän mittaiseksi kerrallaan, jolta ajalta osallistujat saisivat normaalin palkan ja työnantaja korvauksen. Koulutuksen järjestäjinä ovat yleensä kuntayhtymät. Voiko kuntien, esimerkiksi teknisen alan henkilökuntaa velvoittaa osallistumaan näyttöjen suunnitteluun, arviointiin ja muuhun niihin liittyvään työhön, sillä perusteella, että kunta on ko. koulutuksen järjestäjänä? Mielestäni voi. Kuntien palveluita ja esimerkiksi rakennusten korjaustöitä jatkuvasti ulkoistetaan ja oma työntekijätarve pienenee, jolloin vakituisille ammattityöntekijöille voisi osoittaa tehtäviä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneissa ym. tehtävissä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Rakennusalalla on paljon myös pieniä yrityksiä, joiden toimenkuvaan kuuluvat rakennustyömaan valvontatyöt, vastaavan työnjohtajan työt, kuntoarvioinnit ym. rakentamisen ohjaustyöt. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin ja suunnitteluun voisi hyvinkin löytyä yhteistyökumppanit myös näistä rakennusalan yritysmuodoista. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotossa ja jatkokehittelyssä on yksi suurimpia haasteita se, miten työelämän edustajat saadaan oikeasti tosissaan mukaan näyttöjen ohjaukseen ja arviointiin sekä niiden kehitystyöhön. Yksi keino rakennusalan yritysten saamiseksi mukaan kehittämään koulutusta on se, että rakennusurakoiden laskentaasiapapereissa jo tarjouslaskentavaiheessa olisi maininta tietystä velvoitteesta osallis-

tua työpaikkaohjaajakoulutukseen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen. Tätä voisi ainakin kunnallisissa rakennusprojekteissa käyttää hyödyksi. 18 Työssäoppimispaikkojen yhteydessä mainitaan yleensä aina, että työpaikka pitää olla yritys. Omakotirakennuttajalla työsuhteessa olevan kirvesmiehen, muurarin tai muun ammattimiehen mukana työskentelevä nuori opiskelija saa kuitenkin ehkä parasta oppia ja ohjausta välittömästi työtä tehdessään ja siksi täytyisi vastuuvakuutusja muut asiat hoitaa niin, että tämäkin onnistuu helposti. Nykyisin usein hyvä työssäoppimispaikka raukeaa siihen, että työnantajana ei ole yritys, vaan yksityinen rakennuttaja ja työsuhteessa oleva palkansaaja. Rakennusalalla on pitkään ollut puutetta hyvistä ammattiosaajista kuten myös muillakin vetovoimaisilla aloilla kuten esimerkiksi metallialalla. Rakennuksilla näkymät ovat parhaimmat kymmeneen vuoteen, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorista. Ammattitaitoista henkilökuntaa tullaan edelleen tarvitsemaan rakennustyömailla tulevaisuudessa enemmän kuin sitä nyt pystytään kouluttamaan. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen työelämän kanssa yhteistyössä auttaa myös rakennusalaa saamaan osaavampia ja motivoituneempia työntekijöitä nopeammin työmaille. Työssäoppimisen täytyykin tulevaisuudessa kehittyä siihen suuntaan, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella koko kolmas opiskeluvuosi työmaalla ja saada siitä myös harjoitteluajan palkkaa ja vain kaksi vuotta olla oppilaitosympäristössä. Tämä lisää opiskelijoiden motivaatiota ja aikaistaa työmaalle siirtymistä sekä antaa työnantajalle paremman mahdollisuuden valita tulevia työntekijöitään. Ammattialan opettajienkin työnkuva muuttuisi myös enemmän rakennustyömailla suoritettavaksi opiskelijan ohjaukseksi yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.

19 LÄHTEET Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006. Opetushallitus Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, rakennusalan perustutkinto 2005 Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta A 603/2005 Vehviläinen, J. 2004. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutukset ammatillisen koulutuksen laatuun Lasonen, J. 2000. Työpaikat oppimisympäristöinä Työpaikkajohtajien, opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien arviot Siltahankkeen (2+1-kokeilun) kokemuksista Muhonen, M. 2005. Työelämän muutos ja ammatillinen osaaminen, tehtävä 2. Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Ammatillinen korkeakoulu

20 LIITTEET Liite 1. Näytön arviointiohje Liite 2. Näytön arviointilomake

RUNKOTYÖT 14ov LIITE 1 Näytön arviointi ARVIOINNIN KOHTEET TYÖPROSESSIN HALLINTA ARVIOINTIKRITEERIT TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija järjestää työpaikan turvallisesti ja avustaa ammattilaista ennakoiden seuraavia työvaiheita. avustaa ammattilaista runkotöissä ja osaa opastettuna työvaiheiden vaatimat toimet. tekee ohjattuna piirustusten ja annettujen lähtötietojen mukaan laatumääräykset täyttäviä työsuorituksia. toimii suunnitelmallisesti ja joustavasti ottaen huomioon muiden työt ja ennakoiden omia työvaiheitaan. tekee piirustusten sekä annettujen lähtötietojen mukaan laatumääräykset täyttäviä työsuorituksia. tekee tavanomaisten runkotöiden normaalit mittaustyöt ja laskee materiaalimenekit. TYÖTEHTÄVIEN HALLINTA huolehtii itsenäisesti jätteistä ja materiaalivarastosta. Työvälineet käyttää itsenäisesti runkorakentamisen keskeisiä työkaluja, kuten työmaasirkkeliä, ketjusahaa, käsisirkkeliä ja paineilmanaulainta sekä huolehtii työkalujen puhdistuksesta ja huollosta työpäivän päättyessä. käyttää itsenäisesti runkorakentamisen keskeisiä työkaluja. työn tuloksessa on vähäisiä laatuvirheitä. huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta ja huoltamisesta työtehtävien jälkeen. käyttää itsenäisesti lähes ammattilaisen tavoin runkorakentamisen keskeisiä työkaluja (esimerkiksi työmaasirkkeliä, ketjusahaa, käsisirkkeliä, panosnaulainta ja paineilmanaulaimia). huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta ja huoltamisesta työtehtävien jälkeen. Työmenetelmät työskentelee työryhmän työskentelee työryhmän toimii työryhmän jäsenenä elementtirakenteista runkoa asennettaessa.

avustavana jäsenenä runkotyön eri vaiheissa aiheuttamatta itselleen ja muille työntekijöille vaaratilanteita. asentaa suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti. varastoi itsenäisesti runkotyön rakennusmateriaalit ja käsittelee rakennusmateriaaleja vahingoittamatta niitä. jäsenenä ohjattuna runkotyön eri vaiheissa aiheuttamatta itselleen ja muille työntekijöille vaaratilanteita. opastettuna purkaa, huoltaa ja varastoi muottirakenteita ja tekee saumavaluja. käyttää raudoitustyökaluja sekä valmistaa ja asentaa yksinkertaisia raudoitteita. valitsee ohjeiden perusteella puurakenteen osat ja sopivan materiaalin. tuntee vesikattotöiden työsuojelumääräykset ja -ohjeet mutta tarvitsee ohjausta työ- ja suojausmenetelmien valinnassa. 22 tekee itsenäisesti betonielementtirunkoon liittyviä saumavaluja. toimii betonoinnissa työryhmän jäsenenä. purkaa, huoltaa ja varastoi itsenäisesti betonirungon muottirakenteita. piikkaa ja paikkaa betonirakenteita. lukee raudoituspiirustuksia ja valmistaa yksinkertaisia raudoitteita. valitsee puurakenteen osat ja kyseessä olevaan työhön sopivan materiaalin piirustusten perusteella välttäen esimerkiksi liian oksaista tai muuten viallista puutavaraa. toimii työryhmän jäsenenä puurunkotöissä. tuntee vesikattotöiden työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja osaa valita oikeat työ- ja suojausmenetelmät. asentaa yleisimpiä vesikaton kantavia rakenteita työryhmän jäsenenä. toimii työryhmän jäsenenä asennettaessa yleisimpiä katemateriaaleja.

23 TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA tuntee erilaiset runkorakenteet ja pystyy turvallisesti työskentelemään työryhmän avustavana jäsenenä runkotyön eri vaiheissa. tuntee eristämiseen liittyviä laatuvaatimuksia niin hyvin, että osaa tehdä runkotöihin liittyviä lämpö-, kosteus-, ääni- ja paloeristyksiä määräysten ja ohjeiden mukaisesti. tuntee eristysten fysikaalisia toimintaperiaatteita, kuten lämmönsiirtymisen ja ilman kosteuden vaikutuksen, sekä eristämiseen liittyviä laatuvaatimuksia. osaa tehdä runkotöihin liittyviä lämpö-, kosteus-, ääni- ja paloeristyksiä ohjeiden mukaisesti. TYÖTURVALLISU UDEN HALLINTA tuntee puun tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti. tuntee työturvamääräykset siten, että suoriutuu tehtävistään turvallisesti. käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojavälineitä. huolehtii itsenäisesti siitä, että käyttää työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden turvallisuuteen liittyviä suojaimia yms. työskentelee turvallisesti ja huomioi itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät. huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ja ilmoittaa puutteellisuuksista sekä korjaa niitä mahdollisuuksiensa mukaan itsenäisesti. järjestää työpaikan huomioiden työturvallisuuden ja ergonomian vaatimukset.

24 YDINOSAAMINEN toimii työryhmän avustavana jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita. noudattaa työaikoja. toimii hyvin työryhmän jäsenenä ja on motivoitunut työhönsä toimii aktiivisesti työssään, on motivoitunut ja tavoittelee ammattilaisen työskentelyä.

LIITE 2 Ähtärin ammatti-instituutti / Rakennusala Tutkinto: TALONRAKENTAJA 1(3) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT opiskelija: RAKENTAMISEN PERUSTAIDOT 30 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: RUNKOTYÖT 14 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: TALONRAKENTAMINEN 16 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja:

Ähtärin ammatti-instituutti / Rakennusala Tutkinto: TALONRAKENTAJA 2(3) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT opiskelija: 26 MUURAUSTYÖT 8 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: BETONI- JA RAUDOITUSTYÖT 8 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: KORJAUSRAKENTAMINEN 5 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja:

Ähtärin ammatti-instituutti / Rakennusala Tutkinto: TALONRAKENTAJA 3(3) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT opiskelija: 27 SISÄVALMISTUSVAIHEEN KIRVESTYÖT 4 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: PERUSTUS- JA RUNKOVAIHEEN KIRVESTYÖT 5 ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: val. opinnot ov (koko opintokokonaisuus / osa opintokokonaisuudesta) Näyttöpaikka ja ajankohta: Näytön kuvaus: Arviointikohteet opiskelija työelämän edustaja Työprosessin hallinta Työtehtävien hallinta Työn per. olevan tied. hall. Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset yhteinen arviointi opintokok. näytön numero pvm ja allekirjoitukset opiskelija työelämän edustaja Perusteluja: