ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu

PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin maakunta = ELINVOIMAINEN! OULU oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Tiedon, osaamisen, logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä päärata Ouluun. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista sekä huippuinnovatiivisia yrityksiä Alueen muutosketteryys ja teknologinen kyky jatkuvaan uusiutumiseen rakennemuutosten jälkeen. Edunajaminen toimii! Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia ja suhteellinen kilpailuetu muuhun Suomeen kasvaa Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella

Mutta

EHKÄ PAIKALLAAN KEVYT ROUSTAAMINEN Roustaaminen: Julkisuudesta tutun henkilön herjaamista, pilkantekoa, ilkeilyä ja kevyttä kettuilua, mutta pohjimmiltaan kertoo hyväntahtoisesta kohteen kunnioittamisesta Hyvä sparrausmenetelmä: Soveltuu metodina alueelliseen kehittämiseen, strategiatyöhön ja ylipäätään kehittämisen kohteena olevan organisaation tai alueen kehittämisen kipupisteiden tunnistamiseen Case Seinäjoki: Seinäjoen strategiatyö on hyvä käytännön roustausesimerkki (keskustelutilaisuuksia, työpajoja, asiantuntijablogeja ja asukkaiden palautetta).

AIVAN ALUKSI PUOLUSTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle v#%& u on merkki välittämisestä

5 Pohjois-Pohjanmaan roustauskohdetta

1. Oulu riippuvuus?

OULU Mikä olisi Pohjois-Pohjanmaan positio ilman Oulua? Oulun seudun osuus (%) Pohjois-Pohjanmaasta eräillä tunnusluvuilla: BKT:sta Väkiluvusta 59,6 % Työpaikoista 61,7 % Avoimen sektorin työpaikoista 63,7 % T&K menoista 96,3 % Ja niin edelleen

OULUN VAIKUTUSALUE Kartassa on tarkasteltu Oulun vaikutusaluetta asukkaiden ja työpaikkojen suhteen kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä (30, 60 ja 90 minuuttia Oulun keskustasta) Oulun 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 240.000 asukasta (58,5 % maakunnan asukkaista) ja sijaitsee noin 56 000 työpaikkaa 6/10 7/10 Oulun 60 minuutin vyöhykkeellä asuu 286 400 asukasta ja sijaitsee 66 599 työpaikkaa: tunnin aikaetäisyydellä Oulusta asuu yhteensä 69,8 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista Oulun 90 minuutin vyöhykkeellä asuu yhteensä 379 270 asukasta (92,5 % koko maakunnan asukasluvusta) ja sijaitsee yhteensä 89 500 työpaikkaa: Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

2. Sijaintihaitta?

ASUKASMÄÄRÄ TYÖPAIKKAMÄÄRÄ 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta asuu 212 600 asukasta 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta asuu 318 600 asukasta 200 kilometrin etäisyydellä (C) asuu yhteensä 640 700 asukasta 300 kilometrin etäisyydellä (D) asuu yhteensä noin 1 miljoona asukasta 500 kilometrin etäisyydellä (E) asuu noin 2,7 miljoonaa henkilöä (48,8 % koko maan asukkaista) A B C D E F 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta sijaitsee 49 900 työpaikkaa 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta sijaitsee 63 900 työpaikkaa 200 kilometrin etäisyydellä (C) sijaitsee 159 600 työpaikkaa 300 kilometrin etäisyydellä (D) sijaitsee 272 300 työpaikkaa 500 kilometrin etäisyydellä (E) sijaitsee 715 200 työpaikkaa (45,6 % koko maan työpaikoista) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

Vai sijaintietua? 1.Päärata 2.Kansainvälinen lentokenttä - Oulun lentokentällä 758 100 ja Kuusamon lentokentällä noin 58 000 matkustajaa syyskuun loppuun mennessä 2016 - Helsinki-Vantaan kotimaan liikenteestä 1/3 osa tulee Helsingin ja Oulun välisestä liikenteestä

3. Nuoret aikuiset ja osaajat karkaavat!

15-29 VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2015 Pohjois-Pohjanmaa kärsi -6 300 hlöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2015 Pohjois-Pohjanmaa kärsi suurimmat muuttotappiot 15-29 vuotiaista ja vähäisimmät muuttotappiot 30-54 vuotiaista. 100 0-100 -200-300 -400 15-19 20-24 25-29 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pohjois-Pohjanmaa sai lapsista ja yli 55- vuotiaista muuttovoittoa Graafissa on kolmen ikäryhmän (15-29) nettomuutto vuosina 2000-2015: alueen muuttotappiot nuorista ja nuorista aikuisista yhteensä noin 7 200 henkilöä eli keskimäärin 450 henkilöä vuodessa! -500-600 -700-800 -900 Yksi Yksi avainryhmä avainryhmistä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO POHJOIS-POHJANMAALLA VUOSINA 2000-2013 300 200 204 Pohjois-Pohjanmaa kärsi -1 665 henkilöä muuttotappiota korkea-asteen suorittaneista vuosina 2000-2013 eli keskimäärin -119 henkilöä vuodessa Pohjois-Pohjanmaan muuttotappiot korkea-asteen suorittaneista kasvaneet vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien määrä on laskenut 2010-luvulla aikaisempaan kehitykseen verrattuna: varsinkin tulomuuttajien määrässä merkittävä vähennys vuosina 2012-2013 100 0-100 -200-300 -400 68 49 48 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-4 -75-66 -148-155 -218-236 -381-368 -383-500 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Analyysi: Timo Aro 2016

POHJOIS-POHJANMAAN 25-29- VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2000-2015 Pohjois-Pohjanmaa kärsi 25-29 vuotiaiden ikäryhmästä muuttotappiota yhteensä -2 754 henkilöä vuosina 2000-2015 Pohjois-Pohjanmaa kärsi tappiota 14 maakunnalle ja sai voittoa neljästä maakunnasta vuosina 2000-2015 Pohjois-Pohjanmaa sai suurta muuttovoittoa Lapista ja Kainuusta, mutta kärsi merkittävää tappiota Uudellemaalle ja Pirkanmaalle 25-29 vuotiaista muuttajista -2976 Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo -5 Ahvenanmaa -9 Pohjois-Savo -20 Kymenlaakso -28 Etelä-Karjala -48 Satakunta -50 Pohjanmaa -64 Päijät-Häme -71 Keski-Pohjanmaa -72 Etelä-Pohjanmaa -86 Kanta-Häme -127 Varsinais-Suomi -214 Keski-Suomi -643 Pirkanmaa Uusimaa 5 45 390 1219-3500 -3000-2500 -2000-1500 -1000-500 0 500 1000 1500 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

POHJOIS-POHJANMAAN 25-29 -VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO UUDENMAAN KANSSA VUOSINA 2000-2015 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Tulomuutto Lähtömuutto -2 976 HENKILÖÄ TAPPIOTA 25-29 VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ VUOSINA 2000-2015 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

4. Viimainen ilmapiiri ja tunnelma?

Onko Pohjois-Pohjanmaa ynseä, ahdasmielinen ja koppava VAI hauska, suvaitse-vainen ja mukava alue?

Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) 40 35 35 Miksi Tampere on niin paljon houkuttelevampi kuin Oulu 30 25 28 26 25 23 23 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia 20 19 18 18 18 17 17 15 13 13 13 12 12 12 11 10 5 0

Alueen kuusi vetovoimatekijää 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

5. Etelän elätti?

VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (miljoonaa euroa) Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa asuinpaikasta riippumatta (kustannus ja tarve-erojen tasaus sekä tulopohjan tasaus) Uusimaa maksaa verotulotasausta muille maakunnille 521 miljoonaa euroa vuonna 2016: Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus 84 % tasauksesta! Verotulotasausta maksaa 30 (313) kuntaa (88 kuntaa vuonna 2005) Pohjois-Pohjanmaa sai tulotasausta määrällisesti eniten maakunnista eli yhteensä 170 miljoonaa euroa vuonna 2016-521 Miljoonaa euroa vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Uusimaa -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 36 33 30 28 27 49 43 73 72 66 64 82 99 99 118 111 170 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot

VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (euroa per asukas) Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu 602,4 577,8 573,2 Etelä-Savo 489,0 Uudenmaan verotulotasaus oli noin 320 euroa asukasta kohden Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 427,2 413,9 405,4 Muut maakunnat saavat tasausta Varsinais-Suomen 139 eurosta Pohjois- Karjalan 602 euroon per asukas vuonna 2016 Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala 220,7 206,8 317,5 399,6 399,1 Pohjois-Pohjanmaan maakunta sai verotulotasausta 414 euroa asukasta kohden eli kuudenneksi eniten kaikista maakunnista suhteessa asukaslukuun vuonna 2016 Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 202,4 189,7 165,2 161,1 138,8-318,7 Uusimaa -400,0-200,0 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot

VALTIONOSUUKSIEN OSUUS (%) KUNNAN VERORAHOI- TUKSESTA KUNNITTAIN 2015 (konsernitaso) Graafi kuvaa valtionosuuksien osuutta kunnan verorahoituksesta (=verotulot + valtionosuudet) vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla valtionosuuksien osuus oli keskimäärin 40,3 % verorahoituksesta vuonna 2015 Valtionosuuksien osuus ylitti 50 % verorahoituksesta 17 alueen kunnassa ja jäi 12 kunnassa alle 50 %:in Ääripäät vaihtelivat Kempeleen 25,2 %:sta Pudasjärven 62,1 %:iin vuonna 2015 Pudasjärvi Taivalkoski Kärsämäki Siikalatva Merijärvi Lumijoki Alavieska Reisjärvi Nivala Utajärvi Pyhäntä Tyrnävä Sievi Siikajoki Hailuoto Haapavesi Haapajärvi Pyhäjoki Oulainen Kalajoki Kuusamo Ii Muhos Liminka Pyhäjärvi Ylivieska Raahe Oulu Kempele 25,2 34,2 33,0 41,0 40,6 62,1 60,3 59,9 59,1 58,5 55,0 54,5 54,1 54,1 53,9 53,6 53,0 52,6 52,6 51,9 51,0 50,2 47,7 47,6 47,1 46,0 45,4 45,2 44,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä

EU-tuki/as./v (euroa) EAKR JA ESR-RAHOITUS MAA- KUNNITTAIN EUROA PER ASU- KAS PER VUOSI VUOSINA 2014-2020 Graafi pitää sisällään EAKR- ja ESR-rahoituksen maakunnittain asukasta kohden vuodessa ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaa saa maakunnittain tarkasteltuna 7:nneksi eniten aluetukea asukasta kohden ohjelmakaudella 2014-2020 Aluetukea saa asukasta kohden laskettuna eniten Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä vähiten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ESR/as./v. EAKR/as./v. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Silti

RIITTÄÄ PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA! Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin maakunta Oulu oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä pääradan kaksoisraide Ouluun Alueen ketteryys ja erityisesti teknologinen kyky jatkuvaan uusiutumiseen rakennemuutosten jälkeen. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista. Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella Alueen edunajaminen kansallisella tasolla enemmän kuin kunnossa! + Pohjoisen ja puolen Suomen puolestapuhuja ja tekijä! Vahvoja tulevaisuuden kasvualoja ja vahvaa tulevaisuuden tekemistä! Alueen edunajaminen ja edunajamisen rakenteet kunnossa! (Huippu)osaajat ja tutkimuspuitteet valmiina! Huippuosaamista muun muassa langattomassa tekniikassa, puuosaamisessa ja - tuotteissa, matkailussa, kone- ja metalliteollisuudessa, ruuantuotannon arvoketjuissa jne.

Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!