Mitä syömme tulevaisuudessa -juttutuokio 8.6.2017
Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä Tila Niemisen suvulla vuodesta 1940 Viljaporsaiden kasvatusta vuoteen 2004 Sukupolvenvaihdos vuonna 2013 Siirtyminen rehuviljatilasta enemmän ihmisravinnon tuottamiseen
Niittykummun maatila - tulevaisuus Tutustuttu hyönteisiin kaksitäpläsirkkojen johdolla 1,5 vuotta Tilamyymälä vuodesta 2016 Valmisteltu tuotantotilat hyönteiskasvatukseen kevään 2017 aikana Kotieläinpiha 2018 Elämyspalvelut 2020
ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEET Väestön kasvu 7,5 mrd 2016 9 mrd 2050 Kaupungistuminen 50 % 2016 70 % 2050 Kasvava keskiluokka 400 milj 2016 1,2 mrd 2030 Ruokavalion Yhdentyminen 30 kg 2016 42 kg 2030 Lähde: Feed Design Lab
11 maata Euroopassa 29 maata Aasiassa 23 maata Amerikassa 36 maata Afrikassa 14 maata Oseaniassa Lähde: IPIP
Aavikkokulkusirkkoja yhdessä parvessa Hyönteisiä yhdellä km 2 Hyönteisiä per ihminen Hyönteislajeja (arvioitu) Hyönteisiä määritelty Syötäviä hyönteislajeja 50 000 000 000 10 000 000 000 200 000 000 6 000 000 > 1 000 000 2040 80% kaikista maapallon eläimistä kävelee kuudella jalalla. Jos nämä jaetaan jokaisen maapallolla asuvan kesken, saadaan noin 200 2000 kg hyönteisiä ihmistä kohden. Eniten ravinnoksi käytettyjä lajeja ovat erilaiset sirkat, jotka esiintyvät kausittain isoina parvina. Lähde: IPIP
Proteiinia: 59-70% 23% 30% 19% Rehutarve (kg / 1 kg painonnousu): <2 4 4 12 Vesitarve (litraa / 1 kg proteiinia): 12 10 000 13 000 32 000 Pinta-alatarve (m2 / 1 kg proteiinia): 18 120 132 536 Syötävä osuus koko eläimestä: 100 % 55 % 55 % 40 % Lähde: LUKE/IPIP
Hyönteiset ovat energiapitoisia Runsaasti aminohappoja sekä tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja Runsaasti mikroravinteita, kuten kuparia, rautaa, kalsiumia, magnesiumia, mangaania, fosforia, seleeniä ja sinkkiä Vitamiineista riboflaviinia (B₂-vitamiini), pantoteenihappoa (B₅vitamiini), biotiinia (B 7 -vitamiini) ja foolihappoa (B 9 -vitamiini). Ne sisältävät myös huomattavia määriä kasvisruoassa niukasti esiintyviä ravinteita, kuten kobalamiini (B 12 vitamiini), jota on kotisirkoissa 8.7 µg p per 100 g (esimerkiksi sianlihassa sitä on 0.5 µg p per 100 g). Lähde: LUKE/Santtu Vekkeli
Mikä ero on hyönteisillä ja merenelävillä? Kuva: IPIP
Jokainen ihminen syö keskimäärin ½ kg hyönteisiä vuodessa erilaisten elintarvikkeiden yhteydessä. Sallittuja raja-arvoja Yhdysvalloissa Suklaa Maapähkinävoi Hedelmämehu Vehnäjauho Nuudeli 60 hyönteisen osaa/100g 30 hyönteisen osaa/100g 5 banaanikärpäsen munaa/ 1-2 toukkaa/250ml 75 hyönteisen osaa/50g 225 hyönteisen osaa/225g Lähde: IPIP
Hyönteiset elintarvikkeiden lisäosana vai kokonaisina? Lähde: IPIP
Tämän hetkinen tilanne elintarvikkeena. Hyönteisiä ei saa myydä ihmisravinnoksi Suomessa. Alankomaat, Belgia, Iso- Britannia ja Ranska ovat muuttaneet kansallisia siten, että hyönteisiä on mahdollista tuottaa ja myydä elintarvikkeena. Uuselintarvikelainsäädännön tavoite on suojella kuluttajien terveyttä uusien, huonosti tunnettujen elintarvikkeiden aiheuttamilta riskeiltä. Riskinarviointi on nyt eräiden hyönteistuotteiden osalta käynnissä Euroopan elintarvikevirasto EFSA:ssa ennen myyntiluvan myöntämistä. Nykyinen lainsäädäntö ei puutu siihen, mitä yksittäinen ihminen syö tai juo. Vaikka hyönteisiä ei saa vielä myydä ruoaksi Suomessa, niiden syöminen omalla vastuulla ei ole laitonta. Kuvat: Protix
Belgian lista Kotisirkka (Acheta domesticus) Idänkulkusirkka (Locusta migratoria migratorioides) Afrikan vaeltajasirkka (Locusta migratoria migratorioides) Kuningasjauhomato (Zophobas atratus morio) Jauhomato (Tenebrio molitor) Isovahakoisa (Galleria mellonella) Mulperiperhonen (silkkiperhonen) (Bombyx mori) Amerikkalainen lintuheinäsirkka (Schistocerca americana gregaria) Lyhytsiipisirkka (Gryllodes sigillatus) Pikkuvahakoisa (Achroia grisella) Kuvat: Protix
Kiitokset mielenkiinnostanne! Niittykummun maatila Iiksenjoentie 40, 80910 KULHO niittykummunmaatila@gmail.com www.facebook.com/niittykummunmaatila