Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2015/2116(INI) 15.3.2016 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY ( työsyrjintädirektiivi ) soveltamisesta (2015/2116(INI)) Valmistelija: Michaela Šojdrová AD\1089297.doc PE575.126v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_NonLeg PE575.126v02-00 2/2 AD\1089297.doc
EHDOTUKSET Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: A. ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanokertomuksessa todetaan, että kaikki 28 jäsenvaltiota ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta lainsäädännöllä yksistään ei voida varmistaa täyttä yhdenvertaisuutta vaan siihen on yhdistettävä asianmukaiset politiikkatoimet; toteaa jo hyväksyneensä julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä annetun direktiivin ja muita sen kaltaisia politiikkatoimia, ja katsoo, että tällaisilla toimilla on mahdollista auttaa saamaan aikaan entistä parempi tasa-arvo naisille työelämässä ja parantaa naisten pääsyä johtotehtäviin; katsoo, että lainsäädäntöä on pidettävä erittäin tärkeänä välineenä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen kannalta mutta siihen on yhdistettävä normatiivisia menettelyjä ja kampanjoita, jotta sukupuolten tasa-arvo ei toteudu ainoastaan lainsäädännössä vaan myös käytännössä; B. ottaa huomioon, että direktiivin 2006/54/EY täytäntöönpanoa ja saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä on arvioitu ja että parlamentti ilmaisi 25. kesäkuuta 2015 laatimassaan mietinnössä vakavan huolensa direktiivin niiden säännösten täytäntöönpanosta, jotka koskevat miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen käytännön soveltamista työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa; C. toteaa, että sosiaalista eriarvoisuutta voidaan erityisesti työelämässä torjua vain toimin, joilla varmistetaan vaurauden entistä tasaisempi jakautuminen ja jotka perustuvat reaalipalkkojen nostamiseen, työn ja työajan sääntelyä ja työsuojelua edistävään toimintaan erityisesti työehtosopimusneuvottelujen avulla sekä korkealaatuisten julkisten terveys- ja koulutuspalvelujen yleisen ja ilmaisen saatavuuden varmistamiseen; D. toteaa, että työttömyys koskee eniten naisia ja että erityisesti äidit ja lapsia haluavat naiset kärsivät työn saantiin liittyvästä negatiivisesta syrjinnästä; E. toteaa, että useimmiten naiset ovat ensisijaisesti vastuussa lapsista, ikääntyneistä, muista huollettavista, perheestä ja kotitaloudesta ja että tämä vastuu on entistä suurempi, jos heillä on vammaisia lapsia; toteaa, että tällä on suora vaikutus naisten työnsaantiin ja ammatilliseen kehitykseen ja ne voivat vaikuttaa kielteisesti heidän palvelussuhteensa ehtoihin esimerkiksi monissa tapauksissa, joissa naiset tekevät tahtomattaan osa-aikatyötä tai heidät pakotetaan epävarmoihin työsuhteisiin, ja kaikki nämä tekijät aiheuttavat palkka- ja eläke-eroja; F. toteaa, että työssä käyvien köyhien joukossa on hyvin paljon yksinhuoltajia ja erityisesti yksinhuoltajaäitejä ja että kaikki toteutettavat toimenpiteet olisi kohdistettava yksinhuoltajavanhempiin; AD\1089297.doc 3/3 PE575.126v02-00
G. toteaa, että laaja-alaiset taidot ja valmiudet, joita naiset hankkivat perheeseen liittyviä vastuitaan hoitaessaan, rikastuttavat heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään; toteaa, että yhteiskunnan ja työnantajien olisi sen vuoksi tunnustettava nämä valmiudet; H. ottaa huomioon, että Euroopan unioniin kohdistuu laajamittainen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi, joka vaikuttaa erityisesti sekä naisten työmarkkinatilanteeseen että yksityiselämään, koska he työskentelevät todennäköisemmin epävarmoissa työsuhteissa ja ovat alttiimpia jäämään työttömiksi ja ilman sosiaaliturvaa; I. katsoo, että aidosti tehokkaiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa säätelevien lakien puute johtaa työssä käyvien vanhempien syrjintään; J. toteaa, että naiset ovat työmarkkinoilla edelleen moninkertaisen, välittömän ja välillisen syrjinnän uhreja siitä huolimatta, että yhdenvertainen kohtelu on teoriassa pantu täytäntöön jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että on olemassa useita erityyppisiä välittömän syrjinnän muotoja, joihin kaikkiin on sovellettava vakiomääritelmää, jonka mukaisesti syrjintää ilmenee, kun rinnastettavissa tilanteissa sovelletaan eri sääntöjä tai erilaisissa tilanteissa sovelletaan samoja sääntöjä; toteaa, että naiset eivät aina saa tietoa nykyiseen unionin ja kansalliseen tasa-arvo- ja syrjimättömyyslainsäädäntöön perustuvista oikeuksistaan tai he epäilevät syrjintätapauksista ilmoittamisen tehokkuutta; korostaa siksi tiedotus- ja ohjeasiakirjojen, tiedotuskampanjoiden ja tietoportaalien merkitystä; K. katsoo, että komission tehtävänä on valvoa direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanoa kussakin jäsenvaltiossa ja korjata kaikki puutteet sen täytäntöönpanossa; 1. panee huolestuneena merkille, että ei ole olemassa oikeuskäytäntöä välillisen syrjinnän tulkinnasta tietyissä jäsenvaltioissa ja että sen määritelmä on aiheuttanut vaikeuksia direktiivin saattamisessa osaksi lainsäädäntöä tietyissä jäsenvaltioissa; ehdottaa, että komissio antaa jäsenvaltioille ohjeita tällaisia tulkintavaikeuksia varten; 2. pyytää jäsenvaltioita kehittämään sukupuolineutraaleja työn luokitus- ja arviointijärjestelmiä välttämättöminä toimenpiteinä yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi; 3. kehottaa jäsenvaltioita edistämään ilmaisia ja korkealaatuisia julkisia palveluja, jotka tarjoavat asianmukaista ja tarvittavaa hoitoa ja apua lapsille, sairaille ja iäkkäille; 4. korostaa, että valitusten määrä on vähäinen ja että ne edustavat vain pientä osaa todellisista syrjintätapauksista EU:ssa; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa määrä saattaa olla vielä alhaisempi, koska on olemassa selviä syrjintätapauksia, joista ei ilmoiteta ja joiden tekijöitä ei aseteta syytteeseen; korostaa tarvetta tehostaa tietoisuuden lisäämistä, tietojen levittämistä sekä oikeussuojakeinojen ja valitusmekanismien käyttömahdollisuuksia koskevia toimia, pidentää syrjinnästä tehtävän valituksen määräaikoja (jotka ovat nykyään liian lyhyitä), lyhentää menettelyjen kestoa ja vähentää niiden kustannuksia ja parantaa oikeusavun saatavuutta sellaisia valituksen tekijöitä varten, joilla on niukasti varoja käytettävissään ja jotka ovat pääasiassa naisia; 5. pitää valitettavana, että direktiivissä 2000/78/EY ei ole moninkertaista syrjintää koskevia erityisiä säännöksiä, vaikka siinä kuitenkin todetaan, että naiset ovat usein syrjinnän uhreja; panee lisäksi merkille, että kahden tai useamman syrjinnän muodon yhdistelmä voi PE575.126v02-00 4/4 AD\1089297.doc
aiheuttaa ongelmia, jotka johtuvat syrjinnän eri muotoja koskevan taatun suojelutason eroista; korostaa, että on tärkeää päästä neuvostossa mahdollisimman pian sopimukseen Euroopan parlamentin huhtikuussa 2009 ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymästä yhteisestä kannasta, joka koskee ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426), jossa puututaan nimenomaisesti moninkertaiseen syrjintään; 6. toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevien tietojen niukkuus vaikeuttaa syrjintää aiheuttavien tilanteiden arviointia ja sen olemassaoloa koskevan näytön esittämistä erityisesti välittömän syrjinnän tapauksessa, jossa tilastoilla on keskeinen rooli osoitettaessa erityistä ryhmää koskevan näennäisesti puolueettoman toimenpiteen kielteiset vaikutukset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään myös osana kansallista raportointiprosessia sekä vuosittaisessa sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa yhteisessä raportissa yhdenmukaisia ja yhtenäisiä tilastoja, jotka on suunniteltu korjaamaan kaikki puutteet yhdenvertaisuutta koskevien tietojen keräämisessä, jotta näitä tietoja voidaan verrata ja luokitella sukupuolen mukaan ja niissä voidaan ottaa huomioon useat muuttujat, kuten ammattitaitoisten ja ammattitaidottomien naisten sekä naisten, joilla on ja joilla ei ole perhevelvollisuuksia, väliset erot, sekä sellaiset naiset, jotka ovat kotitalouden pääasiallisia ansaitsijoita, jotta moninkertaisesta ja välillisestä syrjinnästä on mahdollista tehdä oikea arvio; 7. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön työlainsäädäntöä, jolla edistetään työn sääntelyä, työehtosopimusneuvotteluja ja sosiaalista suojelua sekä korotetaan palkkoja; kehottaa jäsenvaltioita myös kumoamaan epävarmat työsuhteet sallivan tai niitä sääntelevän lainsäädännön; 8. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tietoisuutta, edistämään julkista keskustelua ja panemaan täytäntöön päättäväisesti ja riittävien määrärahojen turvin tasa-arvotoimia, joihin sisältyy institutionaalisissa puitteissa annettava koulutus ammattilaisille, jotta voidaan soveltaa tehokkaasti tasa-arvotoimia ja torjua eriarvoisuutta työelämässä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan tasa-arvoelimiään ja varmistamaan, että ne ovat riippumattomia ja niillä on riittävä rahoitus, koska näiden elinten olisi omaksuttava johtava rooli syrjinnän uhrien valitusten esittämisen yksinkertaistamisessa ja helpottamisessa, valitusmekanismien tehostamisessa ja naisten oikeuksien vahvistamista työmarkkinoilla koskevien tiedotuskampanjoiden järjestämisessä; 9. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja vahvistamaan kansallisia työsuojeluelimiään sekä luomaan edellytykset ja myöntämään taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit, joiden avulla ne voivat olla vaikuttavalla tavalla läsnä paikan päällä torjumassa epävarmoja työsuhteita, sääntelemätöntä työtä sekä työ- ja palkkasyrjintää erityisesti miesten ja naisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta; 10. korostaa todistustaakan kääntämisen merkitystä, jotta voidaan varmistaa, että tuomioistuimet ja muut asiaankuuluvat viranomaiset käsittelevät syrjintää koskevia valituksia oikein; katsoo, että on tarpeellista edistää tämän käsitteen oikeaa soveltamista kouluttamalla kansallisia tuomareita ja oikeusalan toimijoita; 11. kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan entistä vahvemmin naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoon työllisyyspolitiikassa; kehottaa käyttämään AD\1089297.doc 5/5 PE575.126v02-00
aktiivisesti sukupuolitietoista budjetointia, myös komission edistämien parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla, ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään naisten työllistymistä oikeudenmukaisesti ilman epävarmoja työsuhteita sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja elinikäistä oppimista, sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kavennetaan palkka- ja eläke-eroja ja parannetaan yleisesti naisten asemaan työmarkkinoilla; 12. suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltioiden suuri enemmistö on toteuttanut jonkinlaisia direktiivin soveltamisalaan kuuluvia positiivisia toimia; 13. panee huolestuneena merkille, että kansallisilla tuomioistuimilla on taipumus soveltaa lievimpiä laissa säädettyjä seuraamuksia ja myöntää mahdollisimman vähän korvauksia; korostaa, että komission on kiinnitettävä tarkasti huomiota sääntöihin, joita jäsenvaltiot soveltavat seuraamuksiin ja oikaisukeinoihin, jotta varmistetaan, ettei kansallisessa lainsäädännössä, kuten Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, langeteta pelkästään symbolisia rangaistuksia tai anneta vain varoituksia syrjintää koskevissa tapauksissa. PE575.126v02-00 6/6 AD\1089297.doc
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) 15.3.2016 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 19 1 3 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Anna Hedh, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Margot Parker, João Pimenta Lopes, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Beatrix von Storch, Anna Záborská, Jana Žitňanská Stefan Eck, Linnéa Engström, Rosa Estaràs Ferragut, Evelyn Regner Jens Geier, Sabine Verheyen, Patricija Šulin AD\1089297.doc 7/7 PE575.126v02-00