ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Samankaltaiset tiedostot
KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Aineaaltodynamiikkaa

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

Aineen aaltoluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 4. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Johdantoa. 0.1 Mustan kappaleen säteily. Musta kappale (black body): Kvanttimekaniikka. Wienin siirtymälaki jakautuman maksimille on

Luento 6. Mustan kappaleen säteily

Todennäköisyys ja epämääräisyysperiaate

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Fysikaalinen kemia 2 (KEMA225, 4 op) syksy 2011

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Fysikaalinen kemia 2 (KEMA225, 4 op) syksy 2016

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

Fysiikkaa runoilijoille Osa 4: kvanttimekaniikka

2. Fotonit, elektronit ja atomit

3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

Kvanttimekaniikka. Tapio Hansson

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

Atomimallit. Tapio Hansson

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

Fysiikan maailmankuva 2015

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Kissanmaa

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Täydellinen klassinen fysiikka 1900

Shrödingerin yhtälön johto

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Aineen ja valon vuorovaikutukset

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Kvanttisointi Aiheet:

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa

Korkeammat derivaatat

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Korkeammat derivaatat

Kvanttifysiikka k-2006

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

Mustan kappaleen säteily

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Luento5 8. Atomifysiikka

Vuorovaikutuksien mittamallit

KVANTTIMEKANIIKKA I Johdatus alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään A/S

Kvanttimekaniikan perusteet

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Matematikka ja maailmankuva Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL Tapio Markkanen

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Tilat ja observaabelit

Fysikaalinen maailmankuva 2015

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Elektroni on keskeinen toimija sähkömagnetiikassa ja fysiikassa yleisestikin.

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Aatofunktiot ja epätarkkuus

Korkeammat derivaatat

Atomimallit. Tapio Hansson

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

ATOMIFYSIIKAN LUKIO-OPETUKSESTA JA JALOKAASUJEN TUTKIMISESTA ELEKTRONISPEKTROSKOPIAA KÄYTTÄEN

Kvanttimekaniikan tulkinta

Korrespondenssiperiaate. Tapio Hansson Oulun Yliopisto, Fysiikan laitos Ohjaaja: Mikko Saarela

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Atomi- ja ydinfysiikka -verkkokurssin toteuttaminen

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V

7A.2 Ylihienosilppouma

Sidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Transkriptio:

ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006

WYP 2005 2 YK:n kansainvälinen fysiikan vuosi (World Year of Physics, WYP2005) juhlistaa Albert Einsteinin mullistavien, modernille fysiikalle pohjan muodostaneiden tieteellisten artikkeleiden julkistamisesta kulunutta sataa vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on kuitenkin ensisijaisesti lisätä ihmisten tietoisuutta fysiikasta ja yleistä kiinnostusta luonnontieteisiin. Juhlavuoden tapahtumien avulla on tarkoitus tuoda esille fysiikan saavutuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme; fysiikalla on tärkeä merkitys perustieteenä ja maailmankuvamme muodostajana samalla kun se toimii teknologisen kehityksen moottorina.

MODERNI FYSIIKKA 3 Uusi käsitteistö: pituus, aika, massa,...?? + uusia käsitteitä ymmärtäminen havaintojen ennustaminen atomiteoria suhteellisuusteoria kvanttiteoria aineen koostumus suurissa mittakaavoissa pienissä mittakaavoissa

KVANTTITEORIAN SYNTY 4 Syynä uudet kokeelliset havainnot: mustan kappaleen säteily kiinteiden aineiden ominaislämpö atomien viivaspektrit Compton sironta valosähköinen ilmiö

Valosähköinen ilmiö 5 Tulkinta: Havaintoja: valon intensiteetti - ei vaikuta elektronien liike-energiaan - vaikuttaa elektronien määrään valon väri määrää elektronien enerian Havainnollistus! valo on hiukkasia fotoneja, kvantteja eli energiapaketteja fotonin energia on hν, missä h on Planckin vakio ja fotonin värähtelytaajuus ν = c/λ, kun c ja λ ovat valon nopeus ja aallonpituus

Aineaaltohypoteesi 6 de Broglie: aineaaltohypoteesi: λ = h / p Schrödinger: aineaaltohypoteesi + klassinen mekaniikka vetyatomin aaltoyhtälö Heisenberg: matriisimekaniikka

AALTO HIUKKAS-DUALISMI 7 Kvanttimekaniikan postulaatit 1. Tilan kuvaaminen aaltofunktiolla Ψ 2. Operaattorit ja niiden kommutaatiosäännöt 3. Ominaisarvot ja odotusarvot 4. Aaltofunktion todennäköisyystulkinta 5. Aaltoyhtälö Aaltoyhtälö => aaltofunktio KAUSAALISUUS! Tn. tulkinta ja mittaaminen => STATISTISUUS! (EI-DERMINISTISYYS)

Ehrenfestin teoreema 8 Mekaniikan suureita vastaavat odotusarvot noudattavat klassista mekaniikkaa klassinen mekaniikka on suuren mittakaavan rajatapaus kvanttimekaniikasta (vrt. suht.teoria) Kvanttimekaniikka h 0 d dt!"# = h i![h,"]# [H, p x ] = h i dv dx d dt p x = i h [H, p x ] = dv dx, d dt p x = F. m d dt x = p x. F = ma Klassinen mekaniikka

Kahden raon koe 9 Elektroneille aineaalloille (ja fotoneille) λ = h / p (Myös Michelsonin interferometri) Kvanttihiukkasten ei-lokaalisuus!... vai piilomuuttujat

Fotonien heijastuminen 10 Lasipinnasta... ja -pinnoista 100% 4% 0% 8% 0% 16% 96% 16 8 0 YKSITELLEN!

Optiikka 11 Fotonien eteneminen: Kaikki mahdolliset etenemisreitit ja välipysäkit (eli polut) on otettava huomioon! Yhteisvaikutus: Fysikaalinen ja geometrinen optiikka

Fotonit ja elektronit yhdessä 12 Fotonien ja elektronien kvanttiteoria, KVANTTIELEKTRODYNAMIIKKA (QED), selittää kaiken TARKASTI gravitaatiota ja hiukkasfysiikkaa lukuunottamatta: Aineiden (esineiden,...) kaikki ominaisuudet määräytyvät sen elektroneista! => Elektronien seuraelämä fotonien avulla (eli elektronirakenne) on kaiken takana! Fotoneilla on taipumus samanlaiseen tilaan => stimuloitu emissio Elektroneilla taas päin vastoin => Paulin kieltosääntö

EPÄTARKKUUSPERIAATE 13 Ns. komplementääristen suureparien arvojen hajonnat noudattavat epätarkkuusrelaatiota, esim. x p h / 2 x [A, B] = i C A B <C> / 2 A = {<A 2 > <A> 2 } 1/2 p... JA MITTAAMINEN antaa suureen arvoksi jonkin satunnaisen tuloksen aaltofunktion määräämästä todennäköisyysjakautumasta x p

TUNNELOITUMINEN 14 Aaltofunktio tunkeutuu alueelle, johon energia ei riitä tai läpi. Esimerkkejä: radioaktiivinen hajoaminen tunnelointimikroskopia Si(111) ja GaAs(110)

ELEKTRONIRAKENNE 15 Elektronien Schrödingerin aaltoyhtälöstä: Tinadioksidipintaa ja porfyriini fullereenikompleksi Typpeä galliumarsenidissa ja GaAs-pintaa ja sen STM-kuvien mallinnusta Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006

Vetyatomi 16 Elektroni protonin kentässä p + e 1 2!2 1 r "(r) = E "(r)

UUSI MAAILMANKUVA 17 Aalto hiukkas-dualismi ja todennäköisyystulkinta: Statistisuus / epätarkkuus / ei-determinismi Bellin epäyhtälöt ja Aspectin kokeet: Ei-lokaalisuus eli kaukovaikutukset (piilomuuttujateoriat eivät toimi), mutta dekoherenssi pelastaa monelta ongelmalta Siis: Todellisuus ei ole klassillisen fysiikan keinoin selitettävissä!