Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa

Samankaltaiset tiedostot
1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i. Osa I. Kompleksiluvut. TKK lokakuuta Määritelmä ja perusominaisuuksia

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

MS-A0002 Matriisilaskenta Luento 1:Vektorit ja lineaariyhdistelyt

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

Kompleksianalyysi. Jukka Kemppainen. Mathematics Division

5. lukujonot ja sarjat.

Kompleksilukujen alkeet

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

KOMPLEKSIANALYYSIN KURSSI SYKSY 2012

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2004 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT. Sisältö

5. lukujonot ja sarjat.

Äärettömät raja-arvot

Insinöörimatematiikka D

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Kompleksiluvut Kompleksitaso Kompleksifunktiot ja kuvaukset Funktioiden raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta Eräitä kompleksifun.

Kaikki tarpeellinen kompleksiluvuista

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Simo K. Kivelä. Kompleksiluvut Versio 1.01,

Kompleksiluvut. Johdanto

5. lukujonot ja sarjat.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

(a, 0) + (c, 0) = (a + c, 0)

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

Funktion määrittely (1/2)

Valintakoe

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

Matematiikan tukikurssi

OLLI HUOPIO JOHDANTO KOMPLEKSISIIN MONIARVOISIIN FUNKTIOI- HIN. Kandidaatintyö

5. lukujonot ja sarjat. Suppeneminen. Geometrinen lukujono ja summa. AritmeeMnen lukujono ja summa 1/31/13

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Yksinkertaisin (jollain tavalla mielenkiintoinen) yhtälö lienee muotoa. x + a = b,

Trigonometriset funk/ot

Matematiikan tukikurssi

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Kompleksianalyysi Funktiot

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Residylaskenta ja sen sovelluksena äärettömien sarjojen summien laskeminen ja Mittag-Leerin laajennuslause

Johdatus matematiikkaan

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Insinöörimatematiikka D

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

Trigonometriset funk/ot

Kaavoja: Aalto-yliopisto. Hyperboliset ja trigonometriset funktiot: coshz = ez +e z. , sinhz = ez e z. 1. (a) Esitä polaarimuodossa kompleksiluku

Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2003 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) Sisältö. Johdanto

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Kompleksianalyysi. Tero Kilpeläinen

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

Kompleksianalyysi 1. Tero Kilpeläinen

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Mat Matematiikan pk KP3-i - kertaus

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Matriisitulo Determinantti

KOMPLEKSILUVUISTA. y. x 2 + y 2

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

2. Kompleksiluvut. 2A. Kompleksilukujen konstruktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Insinöörimatematiikka D

1.5. Trigonometriset perusyhtälöt

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

Transkriptio:

Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa Antti Rasila 2016

Polaarimuoto Kuvasta nähdään: { x = r cos θ, y = r sin θ. Siis z = x + iy = r cos θ + ir sin θ. Saadaan kompleksiluvun esitys polaarimuodossa: z = r(cos θ + i sin θ). Matriisilaskenta 2/16

Eulerin kaava Eksponenttifunktiolle ja trigonometrisille funktioille ovat voimassa seuraavat sarjaesitykset: e x = 1 + x + x 2 2! + x 3 3! +... + x n n! +... (1) sin x = x x 3 3! + x 5 5!... + ( 1)k x 2k+1 (2k + 1)! +... (2) cos x = 1 x 2 2! + x 4 4!... + ( 1)k x 2k (2k)! +... (3) Matriisilaskenta 3/16

Eulerin kaava, jatkoa Jos hyväksytään annetut sarjaesitykset, niin: e ix = 1 + ix + (ix)2 2! = 1 + ix + i2 x 2 + (ix)3 3! +... + i3 x 3 +... 2! 3! = 1 x 2 2! + x 4 ( 4! +... + i x x 3 = cos(x) + i sin(x). Saadaan Eulerin kaava: 3! + x 5 5!... ) e iθ = cos θ + i sin θ. (4) Matriisilaskenta 4/16

Seurauksia, identiteetit trigonometrisille funktioille 1/2 Koska e iθ = cos( θ) + i sin( θ) = cos(θ) i sin(θ). Saadaan seuraavat kaavat: cos θ = eiθ + e iθ, sin θ = eiθ e iθ. 2 2i (5) Matriisilaskenta 5/16

Seurauksia, identiteetit trigonometrisille funktioille 2/2 Yleisesti kompleksiluvulle z = x + iy voidaan kirjoittaa cos z = 1 2 (eiz + e iz ), sin z = 1 2i (eiz e iz ). Edelleen, voidaan myös määritellä tan z = sin z cos z, cos z cot z = sin z. Matriisilaskenta 6/16

Kertolaskun geometrinen tulkinta Sovelletaan Eulerin kaavaa kompleksilukujen kertolaskuun: w = z 1 z 2 = r 1 e iθ1 r 2 e iθ 2 = (r 1 r 2 )e i(θ 1+θ 2 ). Kompleksilukujen kertolaskussa: Modulit kerrotaan: z 1 z 2 = z 1 z 2. Argumentit lasketaan yhteen: arg(z 1 z 2 ) = arg(z 1 ) + arg(z 2 ). Matriisilaskenta 7/16

Identiteettejä eksponenttifunktiolle e iθ = cos θ + i sin θ = cos 2 θ + sin 2 θ = 1. Siis e iθ = 1. (6) Koska e z = e x+iy = e x e iy = e x (cos y + i sin y), saadaan e z = e x, arg(e z ) = y, (7) e i2π = 1, e iπ/2 = i, e iπ = 1 ja e iπ/2 = i. (8) e z+i2π = e z e i2π = e z. (9) Matriisilaskenta 8/16

De Moivren kaava Lasketaan esitys kompleksiluvun kokonaislukupotenssille: z n = (re iθ ) n = r n e i(nθ) = r n (cos nθ + i sin nθ). Erityisesti, jos r = 1, saadaan: Lause (De Moivre) (cos θ + i sin θ) n = cos nθ + i sin nθ. (10) Matriisilaskenta 9/16

Kompleksiluvun juuret De Moivren kaava on erityisen hyödyllinen etsittäessä kompleksiluvun z 0 0, n:nsiä juuria. Jos z n = z 0, voidaan kirjoittaa z = re iθ ja z 0 = r 0 e iθ 0, ja saadaan eli r n e inθ = r 0 e iθ 0, r = n r 0 ja nθ = θ 0 + 2kπ, missä r = n r 0 on positiivisen reaaliluvun r 0 n:s juuri. Matriisilaskenta 10/16

Kompleksiluvun juuret, jatkoa Kaikki luvun z n:net juuret saadaan siis kaavasta n z0 e i(θ0+2kπ)/n, (11) missä k on mikä tahansa kokonaisluku. Havaitaan myös, että jokainen k = 0, 1,..., n 1 antaa eri arvon, mutta muut k:n arvot vain toistavat jonkun edellisistä, koska e 2πik = 1. Siten kompleksiluvulla z 0 0 on täsmälleen n erillistä n:ttä juurta. Kaavasta (11) havaitaan myös, että kaikki juurilla on sama itseisarvo n z 0, ja argumentit ovat tasavälisiä. Siksi kaikki juuret sijaitsevat origokeskisen ympyrän, jonka säde on n z 0 kehällä. Matriisilaskenta 11/16

Kompleksiluvun juuret, jatkoa Olemme osoittaneet: Lause Jos z = re iθ 0, yhtälöllä w n = z on täsmälleen n erillistä ratkaisua, jotka saadaan kaavasta w k = n re i(θ+2kπ)/n, (12) missä k = 0, 1,..., n 1, juuri ja θ = arg z. n r on luvun r = z positiivinen n:äs Matriisilaskenta 12/16

Ykkösen juuret Esimerkki Ykkösen n:net juuret saadaan kaavasta ω k = e i2kπ/n, k = 0, 1,..., n 1. (13) Kuva: Ykkösen n:net juuret, kun n = 3, 4 ja 8. Matriisilaskenta 13/16

Ykkösen juuret, jatkoa Jos asetetaan ω = e 2πi/n, niin kaikki ykkösen n:nnet juuret ovat 1, ω, ω 2, ω 3,..., ω n 1. Jos ω 1, saadaan ω n = 1, eli Saadaan: 0 = ω n 1 = (ω 1)(1 + ω + ω 2 +... + ω n 1 ). 1 + ω + ω 2 +... + ω n 1 = 0 (ω = e i2π/n ). Matriisilaskenta 14/16

Kompleksiset matriisit 1/2 Matriisilaskennassa avaruuden C n alkioita käsitellään sarakevektoreina (pystyvektoreina) v = (v 1, v 2,..., v n ) = Tällöin lineaarikuvaukset ovat aina muotoa v 1. v n C n. Av = (a 11 v 1 +... + a 1n v n,..., a m1 v 1 +... + a mn v n ) a 11 v 1 +... + a 1n v n a 11 a 1n v 1 =. =.... a m1 v 1 +... + a mn v n a m1 a mn v n Matriisilaskenta 15/16

Kompleksiset matriisit 2/2 Edellisessä käytettiin aikaisemmilta luennoilta tuttua matriisituloa. Käytännössä siis lineaarikuvaukset A: C n C m ja matriisit A C m n voidaan samastaa keskenään. Tällöin kuvausten A: C n C p ja B: C p C m yhdistetty kuvaus B A: C n C m vastaa matriisituloa BA C m n. Matriisiyhtälö Av = w vastaa lineaarista yhtälöryhmää a 11 v 1 +... + a 1n v n = w 1,.. a m1 v 1 +... + a mn v n = w m. Matriisilaskenta 16/16