Ennakkokysymysten vastaukset 124 vastausta



Samankaltaiset tiedostot
LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomalaisen jääkiekon strategia

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

ENNAKKOMATERIAALI 2015

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Unelma hyvästä urheilusta

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

TUL ry:n strategia

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi klo 10.00

Taustaa Suunnitelma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosessin kulusta

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

OKM:n seuratuen haku

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Tähtiseurakahvit. Huhtikuu

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia

huippu-urheilunmuutos.fi

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI

FC SCJ Strategia 2019

Liikuntalain uudistus

Järjestötoiminnan kansallinen ohjaus

Hyvinvointi ja liikkuminen

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Mai-Brit Salo

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari , Päivi Virtanen

Strategia Versio 1.0

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Transkriptio:

Ennakkokysymysten vastaukset 124 vastausta

Liikuntakulttuurin keskeisin haaste? Muu, mikä? Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen arvostus Liikunnan kansalaistoiminnan kohtaamat haasteet Väestön fyysinen passivoituminen ja siitä osittain aiheutuvat kansansairaudet Heikko huippu-urheilumenestys 0 10 20 30 40 50 60 70 80

Mikä on urheilun eettisistä asioista merkittävin? Huono hallintotapa Lasten ja nuorten urheilijoiden suojelu Korruptio Vähemmistöjen kohtelu liikunnassa ja urheilussa Doping Ottelutulosten manipulointi 0 10 20 30 40 50 60

Ovatko valtion liikuntabudjetin määrärahapainotukset kohdillaan? En osaa sanoa Ei Kyllä 0 10 20 30 40 50 60

Keskeisin este suomalaisen olympiamenestykselle? Heikko osaaminen Lasten ja nuorten riittämätön liikunta Huippu-urheilutoimijoiden vähäinen yhteistyö Riittämättömät resurssit Kova kansainvälinen kilpailu 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Miten liikunnan ja urheilun arvostusta saataisiin mielestäsi nostettua? Lisäämällä yhteiskunnallsista keskustelua liikunnasta Saamalla yhä useampi suomalainen liikkumaan riittävästi Vahvistamalla huippuurheilumenestystä Panostamalla nykyistä enemmän eettisiin asioihin 0 10 20 30 40 50 60 70 80

Mikä on liikunnan ja urheilun julkisen tuen vahvin perustelu? Liikunnan kansalaistoiminnan yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus Liikunnan kasvatuksellinen ulottuvuus lapsissa ja nuorissa Urheilun viihdearvo Kansalaisten hyvinvointi ja terveys Huippu-urheilumenestyksestä saatava esikuvavaikutus 0 10 20 30 40 50 60 70 80

Mikä on mielestäsi suomalaisen liikunnan ja urheilun suurin epäkohta? (1/2) 99 vastaajaa Yhteistyön puute, päällekkäinen toiminta, nurkkakuntaisuus, epäselvä työjako, raskas järjestörakenne Kateus ja epäterve kilpailu niissä asioissa, joissa pitäisi nähdä yhteistyön voima. Epätervettä kilpailua esiintyy eri järjestöjen ja yhteisöjen välillä, eri lajien välillä, saman lajin seurojen välillä ja eri järjestöjen välillä, jopa yksittäisten urheiluvaikuttajien välillä. Määrärahat painottuvat väärin, liikunnan eri osa-alueet asetetaan vastakkain Ei nähdä/tunnisteta tosiasiaa, että kaikki lähtee pohjalta. Jos ei ole liikkuvia lapsia eikä aikuisia, ei ole huippuja, eikä rahat riitä huippu-urheilulle. Oravanpyörä pyörii koko ajan väärään suuntaan. Liikunta ei ole integroitunut osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa ja sitä kautta eri instituutioiden ja arjen toimintaan, esim. koululiikunta Laajan, koko suomalaista yhteiskuntaa koskevan, liikunnan arvostuksen puute ja panostuksen vähäisyys mm. opetustoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Liikunnan ja urheilun toimintamallit ovat jämähtäneet menneisyyteen, yhteiskunnan muutostekijöitä ei tunnisteta riittävästi Haasteena on ennen kaikkea se, että liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan johtamisen, organisoimisen ja toteuttamisen mallit ovat pääosin 70-luvulta - Maailma muuttuu, niin pitää meidänkin!

Mikä on mielestäsi suomalaisen liikunnan ja urheilun suurin epäkohta? (2/2) Liikunnan epätasa-arvoistuminen Liikkumisesta/urheilun harrastamisesta alkaa tulla keskiluokkaista toimintaa, johon vähävaraisilla tai muuten huonosti resursoiduilla perheillä ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Negatiivisissa asioissa rypeminen Me ollaan kovia valittamaan ja surkuttelemaan kurjuuttamme. Jatkuva itkeminen ja valittaminen syö ihmisten itseluottamuksen nollille ja sitten ei kyllä pärjätä yhtään missään. Kansalaistoiminnan haasteet ja osaamistarpeet Kenttätoimijoiden (valmentajat, seuratyöntekijät, paikallisverkostot) riittämättömät resurssit, kun painotus on tällä hetkellä lajiliitoissa. Liitot ovat siiloutuneet omiin projekteihinsa, jotka tuovat oman leivän itselle, muttei kanna kentälle. Liian aikainen erikoistuminen, kilpailullisuus Erittäin yksipuolinen harjoittelu ja riittämätön liikkuminen lapsuus- ja varhaisnuorisoiässä. Eettisten asioiden ja yhteiskuntavastuun laiminlyönti Eettisyyden ja yhteiskuntavastuun tulisi olla kaikessa urheilussa itsestäänselvyys. Resurssit vähäiset ja arvostus

Missä on mielestäsi suomalaisen liikunnan ja urheilun vahvuus? (1/2) 101 vastausta Kansalaistoiminta: vapaaehtoistyö, seuratoiminta Suomen suurin kansanliike - lähes jokaisella suomalaisessa on jonkinlainen merkityssuhde liikuntaan, urheiluun tai kansalaistoimintaan - Pidetään tästä huolta! Seuratoiminnassa. 10 000 seuraa muodostavat yhdessä suomalaisten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kasvuympäristön, joka kotouttaa paitsi maahanmuuttajia myös kantaväestöä jatkuvassa sisäisessä muuttoliikkeessä. Vahvuus ovat ne kaikki kymmenettuhannet vapaaehtoiset ja palkatut henkilöt, jotka pyörittävät toimintaa liikunnan ja urheilun parissa. Vahva kansalaistoimintaan ja vapaaehtoisuuteen perustuva toimintapohja, joka takaa urheilulle laajan yhteiskunnallisen tuen. Tosin vahvuus on samalla myös heikkous, kun vapaaehtoistyöhön haetaan ammattimaisia piirteitä ilman, että on välttämättä osaamista. Monipuolinen tarjonta Mahdollisuus harrastaa eri lajeja lapsesta saakka. Tarjolla runsaasti muutakin kuin eliittilajeja, joissa harrastuksen hinta rajaa monet lahjakkaat lapset ja nuoret lajin ulkopuolelle. Periaatteessa jokaisella mahdollisuus löytää se oma lempparilajinsa. Tasa-arvoisesti ja monipuolisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikuntakulttuuri. Laaja toimijajoukko, saadaan paljon liikettä ja puhetta aikaiseksi. Liikunnan merkitys tunnistetaan, liikunnalle on tilausta, liikunta ja urheilu kiinnostavat Liikunnan merkitys on läpäisevästi tunnustettu eri puolilla. Sen lisäämiselle on suuri tilaus. Toimijoita on paljon ja tekemistä riittää. Urheilusta ja liikunnasta kiinnostuneet tekevät hommia intohimoisesti. Vaikka haasteita on, liikunnan ja urheilun arvostus ja kiinnostus ovat edelleen kovalla tasolla. Vaikka kv. menestys Olympialajeissa on harvinaista, asioista edelleen keskustellaan muuallakin kuin urheilupiireissä. Suurten lajien arvokisat kiinnostavat ihmisiä ja nostattavat tunteita.

Missä on mielestäsi suomalaisen liikunnan ja urheilun vahvuus? (1/2) Vastaajien määrä: 100 Vahva osaaminen, Tietoa yhteiskunnan muutoksesta, lasten ja nuorten kehityksestä ja tavoista ohjata ja opettaa on enemmän kuin koskaan. Myös osaajia on enemmän kuin koskaan. Kysymys on tiedon ja osaamisen sovittamisesta tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Suomalainen sisu ja perinteet Ruisleipä ja mustikkasoppa. Kaiketi se on kuitenkin edelleen perinteissä Uusien lajien nousu, joukkueurheilun menestys Uusien lajien menestys (lumilautailu, salibandy ja muut hyvin menestyneet joukkuelajit). Liikkumisolosuhteet Suomalainen puhdas luonto ja jokamiehenoikeus mahdollistavat laadukkaan ulkoilun ja ulkona liikkumisen Vahva resursointi liikuntapaikkoihin. Loistavat olosuhteet, vuodenajat Muutos on käynnistynyt, uudenlainen tapa toimia Muutos on käynnissä ja on suuri mahdollisuus!

Mikä on suomalaisen liikunnan ja urheilun suurin saavutus 2000-luvulla? (1/2) Vastaajien määrä: 82 Liikunnan ja urheilun visio- ja muutostyöt, uusien toimintamallien hakeminen, rakenteiden mielekkyyden tarkastelu Saimme lopultakin järjestöt ja ihmiset pohtimaan ja tulemaan yhteen sekä aloittamaan että tekemään yhteistyötä koko Suomen liikuttamiseksi ja huippu-urheilun menestyksen parantamiseksi. Huippu-urheilun muutosprojekti. Se on koonnut eri toimijoita, myös perinteisen urheilun kentän ulkopuolelta, saman asian ääreen ja pakottanut lajit ja muut toimijat katsomaan asioita avarakatseisemmin. Keskustelun aloittaminen vanhojen rakenteiden ja toimintamallien purkamisesta - työ on vielä selvästi kesken. Liikunnan yhteiskunnallinen painoarvo on tunnistettu, poikkihallinnollisuus heräämässä On tajuttu, ainakin joissakin piireissä, liikkumisen yhteiskunnallinen merkitys kansantaloudelle ja -terveydelle. Tämä on naula, johon liikunta voi ripustautua vielä siinäkin vaiheessa, kun valtion ja kuntien budjetteja aletaan isosti pienentää. Terveysliikunnan profiilin nostaminen yhdeksi yhteiskunnan rakennuspalikaksi. Poikkihallinnollisuus orastaa hiljalleen, sportti ei ole pelkästään urheiluväen asia. Perinteisten lajien rinnalle tullut uusia menestyslajeja, palloilukulttuuri, vammaisurheilu Paralympiaurheilun arvostaminen. Koskaan aiemmin tällaista ei ole ollut. Näen myönteisenä myös halun uudistua ja uudistaa. Uusien lajien esiinmarssi ja sitä kautta nuorison kiinnostuksen pinnalla pitäminen, sillä ei se ole paljon kasvanut Naisten esiinmarssi huippu-urheilun kärkeen: Minna Kauppi, Tanja Poutiainen, Kaisa Mäkäräinen, purjehtijat... Tytöiltä ei puutu esikuvia (paitsi ehkä joukkuelajeissa). Kori- ja lentopallo, jääkiekko, naisten jalkapallo esiintyneet hienosti arvokisoissa.

Mikä on suomalaisen liikunnan ja urheilun suurin saavutus 2000-luvulla? (2/2) Ei erityistä saavutusta Koko ala on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen, joten en näe suuria saavutuksia. Ylimmän tason urheilu on hiipunut, keskitason kansanliikunta on ukkoutumassa ja alataso on vapaassa pudotuksessa. Urheiluakatemiajärjestelmä Suomalaisen urheiluakatemiajärjestelmän nousu. Se tuottaa urheilijoita ja vähintään tapaliikkujia. Akatemiajärjestelmä muokkaa myös asenteita hyväksyvämpään suuntaan. Liikuntamäärärahojen kasvu Yhteiskunnan rahoituksen kehitys koko liikuntasektorilla, kaiken tämän yhteiskunnallisen kurjuuden keskellä. Hieno saavutus edusvalvojilta. Eettisten asioiden esillenosto Vihreä kortti ja kaikki pelaa Reilu peli -ohjelma, erilaisuuden kunnioittaminen laajasti liikunnan portfolion alle. Lahden mm-kisat 2001 ja hiihdossa siihen asti vallinneen toimintakulttuurin paljastaminen Seuratoiminnan vetovoima ja kehittäminen Tähän saakka merkittävin liikahdus (ei vielä saavutus) on liikuntamäärärahojen painotuksen siirtyminen ruohonjuuritasolle seuratoimintaan. Mikäli tämä kehitys jatkuu tulevina vuosina, sitä voidaan pitää saavutuksena. Nyt se on lupaava alku. Järjestäytynyt liikunta ja urheilutoiminta rekrytoi edelleen suuren osan nuorisoa ja veteraani-ikäisiä urheilutoimintaan Tiedolla johtaminen Pikku hiljaa tapahtuva herääminen tiedolla johtamiseen: asioiden perusteluun seurantaan, arviointiin ja tutkimustietoon perustuen. Teemasta riippumatta vain näin menettelemällä epäkohdat voidaan nostaa keskusteluun, korjata ja tehdä aiempaa paremmin.

Esitä ratkaisusi liikkumattomuuden ongelmaan (1/3) Vastauksia 94 Poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen Liikunta pitää saada koko yhteiskunnan strategiseksi valinnaksi. Viesti liikkumattomuuden ongelmasta soi kaikkien korvilla ilman että asian ehkäisemiseksi TODELLA tehtäisiin jotain. Viesti pitää tulla yhteiskunnan vaikuttajilta (ei liikuntatoimijoilta). STM:n suunnanmuutos on keskiössä: liikunta eturiviin sotessa. Terveydenhuolto mukaan ihan tosissaan, ei vaan papereissa. Kaikilla toimialoilla sairauksia ennalta ehkäisevän toiminnan konkretisoiminen. Seuraavaan hallitusohjelmaan liikkumisen lisääminen omaksi politiikkaohjelmakseen niin että se oikeasti läpäisee kaikkien ministeriöiden strategiat ja tulevan resurssoinnin Ratkaisu löytyy liikuntakenttien ja -kabinettien ulkopuolelta, ihmisten arjesta ja eri hallinnonalojen ratkaisuista. Lasten ja nuorten liikuntaan satsaaminen Vanhempien rooli, neuvolat Kaikki alkaa kotoa ->neuvolajärjestelmä tukemaan liikkuvaa lapsuutta ja vanhemmuutta Päiväkoti Varhaiskasvatuksesta asti liikunta jokapäiväiseksi elementiksi päivään. Koululiikunta Koulujärjestelmä pitäisi saada nykyistä vahvemmin mukaan liikuntatoimintaan. Liikuntatuntien lisäksi kouluissa voitaisiin järjestää huomattavasti laajamittaisempaa liikunta- ja urheilutoimintaa. Koulun vahvuus olisi se, että se tavoittaa kaikki. Lisää liikuntatunteja pedagogisesti koulutettujen, pätevien, innostavien ja kaiken tasoiset huomioon ottavien opettajien johdolla. Koulut, kodit ja seurat entistä kiinteämpään yhteistyöhön. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä alku, jota pitää edelleen vahvistaa ja kehittää ja resursseja/rahoitusta siihen turvata.

Esitä ratkaisusi liikkumattomuuden ongelmaan (2/3) Liikunnan arvostusta on saatava nostettua IN-jutuksi OUT-jutun sijaan Houkutus liikkumaan myös arvojen ja asenteiden kautta. Liikunnan arvostus nosteeseen yhteiskunnallisten arvojen kautta. Yksilön vastuu Aika vaikeata. Ei kaikkia ihmisiä saa käyttäytymään samalla tavalla vaikka kuinka yrittäisi. Pakkoliikuntaa? Kouluihin, päiväkoteihin, työpäiviin, vanhainkoteihin jne. "pakkoliikuntaa" eli em. paikoissa vietettyyn kahdeksaan tuntiin sisältyy vähintään tunti liikettä KAIKILLE ilman, että se olisi pois työstä saatavasta palkasta. Kannustimet, mm. verotus Verotusratkaisut/vakuutusmaksualennukset tms. voisivat innostaa - todelliset kannusteet liikkujille/heidän työnantajilleen. Tähän pitäisi saada kannusteet myös työttömille, liikuntarajoitteisille, eläkel. ym. Koulujen ja päivähoid. liikunnallistaminen

Esitä ratkaisusi liikkumattomuuden ongelmaan (3/3) Työikäiset Työhyvinvointi kuntoon liikuntajärjestöissä, työmatkaliikunnan tukeminen, liikunnan saatavuuden parantaminen ja ennakkoluuloton ajattelu liikkumisen suhteen edistäisivät asiaa Yhteistyötä lisää toimijoiden välille Pitää panostaa niihin toimijoihin ja liikunnan mahdollistajiin, jotka jo tai joilla on mahdollisuus tavoittaa liikkumattomia ihmisiä mm. kansanterveysjärjestöt. Laaja-alainen yhteistyö. Liikunnan olosuhteet, arkiympäristön kehittäminen Yhteisten tilojen (ostoskeskukset, koulut, yms.) ohjaamaan kohti hyötyliikuntaa (hissit ja rullaportaat piiloon, katetut portaat ja kävelyreitit, halvemmat parkkipaikat kauempana). Infrastruktuurin kehittäminen arkiliikuntaa suosivaksi (turvalliset kevyen liikenteen väylät kouluihin ja keskustoihin, lähiliikuntapaikat, reitistöt jne.) Matalan kynnyksen toiminta Varmistetaan, ettei kukaan, joka haluaisi liikkua, jäisi liikunnan ulkopuolelle (työttömät, mamut, vanhukset). Eikilpailullinen toiminta tärkeää. Liikuntaharrastus pitäisi voida aloittaa missä iässä tahansa. Liikunta on tehtävä kiinnostavaksi myös niille, jotka eivät halua harrastaa seuroissa. Mahdollisimman paljon harrastevuoroja ja omaehtoisuutta. Järjestöt laukaisijoiksi. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Hyviä esimerkkejä laajasti.. esim. 'kuinka sohvaperuna saadaan liikkumaan Räätälöidyt toimenpiteet Liikkumattomille on kohdennettava omia ryhmiä ja tekoja, eivät he lähde liikkumaan jo aktiivisten kanssa. Tärkeää olisi keskustella kenen liikkumattomuudesta on kyse ja ratkaista heidän ongelmansa eikä puhua vain liikkumattomuudesta yleensä.