UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Ikäystävällinen Uusikaupunki 2015-2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Sosiaalilautakunta 22.1.2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 18
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PALVELURAKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS... 2 2.1. IKÄÄNTYNEIDEN OSALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJAT... 2 2.1.1. Vanhusneuvosto... 2 2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta... 2 2.1.3. Seurakunta... 3 2.1.4. Sivistyspalvelut... 3 2.1.5. Asuminen ja ympäristö... 4 2.2. IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 4 2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot... 4 2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut... 4 2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito... 5 2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa... 5 3 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2017... 6 3.1. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TARVITTAVAT RESURSSIT... 7 3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä... 7 3.1.2. Kotiin annettavat palvelut kotona pidempään... 9 3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva enemmän kodinomaista hoivaa... 12 3.2. ASIAKKAIDEN OSALLISUUS... 14 3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon... 14 3.3. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI... 16 3.2.1. Hyvinvoiva henkilökunta vanhusten palvelujen tukipilari... 16 3.4. PALVELUIDEN TUOTTAMINEN JA HANKINTA... 18 3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa... 18 4 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUS... 19
Liiteluettelo Liite 1 Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina 2013-2030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012). Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014 2017 ja 2020 sekä 2030 ( Laatusuositus 2013, 38). Liite 2 Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin sekä arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020. Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet). Liite 3 FCG:n laatima ennuste Uudenkaupungin asukkaiden palvelutarpeiden kehitystä vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Liite 4 Vanhustenhuollon palvelurakenne 2013 tilinpäätöstietojen mukaan. Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve. Liite 6 Suunnitelman valmisteluun ja laadintaan osallistuneet työryhmät.
1 1 Johdanto Uudenkaupungin vanhuspalveluja on kehitetty ja uusia toimintoja suunniteltu paljonkin vuosien varrella. Osa suunnitelmista on tullut päätöksiksi, joita on toteutettu, osa hyvistäkin suunnitelmista on jäänyt toteutumatta talouden paineiden alla. Uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan tarkasti ohjeistetun suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on siis laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Samalla suunnitelmassa pitää olla iäkkäiden tarvitseman palvelujärjestelmän kehittämisajatukset. Painopisteiksi laki nostaa kotona asumisen ja omaishoidontuen. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on lain mukaan määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tukemiseksi, määriteltävä toimenpiteet ja vastuutahot. Myös tarvittavista resursseista on tehtävä arvio. Kunnan on tehtävä yhteistyötä paitsi kunnan eri palvelualueiden kesken myös muiden toimijoiden (esimerkiksi seurakunta, järjestöt) kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi. Vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeä palvelukokonaisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Myös talouden kannalta eettinen, toimiva palvelurakenne on keskeinen onnistumisen edellytys. Sekä eettisesti että taloudellisesti on tärkeää, että palvelut kohdennetaan oikein ja ikääntynyt saa palvelunsa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ehkäisevät, hyvinvointia edistävät palvelut ovat keskeisiä. Uudenkaupungin palvelurakenteen keskeinen ongelma on laitospainotteisuus ympärivuorokautisessa hoivassa. Suunnitelma on laadittu niin, että laitoshoidon vähentäminen mahdollistetaan järjestämällä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä palveluita niin, että ne ovat nykyistä enemmän kaikkien saavutettavissa ja myös kotihoitoa kehittämällä entistä kuntouttavammaksi. Vanhusten asumisen monimuotoisuuden lisäämistä on suunnitelmassa myös mietitty. Laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen ei käy käden käänteessä vaan kaikkia edellä kuvattuja palvelukokonaisuuksia on kehitettävä samanaikaisesti ja niihin on myös resursoitava, esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisättävä. Teknologian hyödyntäminen ja liikkuvat palvelut ovat myös tärkeitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Erittäin tärkeä onnistumisen edellytys on kotihoito ja sen laadukkuus erityisesti kuntoutuksessa. Vanhuslaki painottaa iäkkäiden henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta oman elämänsä hallintaan ja päätöksentekoon. Moni ikääntynyt haluaa viettää myös elämänsä loppuvuodet kotonaan, mutta kun kotoa pitää siirtyä pois, pitää myös silloin asuinympäristön olla kodinomainen ja mahdollistaa edelleen itsenäisyyttä ja yksityisyyttä. Hyvä ja arvokas ikääntyminen on uuden uusikaupunkilaisen ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelman keskeinen tavoite ja arvo.
2 2 Palvelurakenteen nykytilan kuvaus 2.1. Ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajat 2.1.1. Vanhusneuvosto Uudenkaupungin ikäihmisten neuvosto on perustettu vuonna 2001 ja nimi on muutettu vuoden 2014 alusta lukien Uudenkaupungin vanhusneuvostoksi. Neuvosto on asetettu ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Uudenkaupungin vanhusneuvosto osallistuu ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja seuraa ohjelman toteutumista. Neuvosto osallistuu palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvosto on lisäksi lain mukaan otettava mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta ikääntyneen väestön elinoloihin tai iäkkäiden henkilöiden palveluihin. Vanhusneuvoston tehtävänä on järjestää vanhustenviikon ja ulkoiluystävätoiminnan koordinointi. Vanhusneuvosto järjestää vuosittain Eläkeläisparlamentin, joka toimii ikääntyvän väestön yhteistyö- ja neuvottelutilaisuutena. Vanhusneuvostosta ja sen taustajärjestöjen edustajista koostuva Ikäraati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kehittämään ja tukemaan neuvoston toimintaa. 2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöissä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminta on vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä ja lisää sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Uudessakaupungissa toimii useita eri eläkeläisjärjestöjä ja -kerhoja, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa, liikuntaryhmiä ja tuottavat toiminnallaan vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia. Vanhusneuvoston organisoimaa, eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoistyötä on ulkoiluystävä -toiminta, jossa on mukana noin 80 vapaaehtoista toimijaa. Ulkoiluystäväkoulutusta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kanssa. Ulkoiluystävien kohderyhmään kuuluvat mm kotihoidon sekä ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden asiakkaat. Uudenkaupungin A-kilta ry tarjoaa päivittäin päivätoimintaa ja mahdollisuuden ruokailuun mielenterveys- päihdeasiakkaille, raitistuneille ja syrjäytyneille. Toiminnassa on mukana laaja vapaaehtoisten joukko. Vakka-Suomen Mielenterveysseura on Uudessakaupungissa toimiva kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyttä. Seura kouluttaa tukihenkilöitä kaikenikäisille.
3 Edellä mainittujen lisäksi Uudessakaupungissa toimii useita erilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka toimivat sairauksien, vammaisuuden tai sosiaalisten ongelmien seurausten lievittämiseksi tai, jos mahdollista, poistamiseksi. Järjestöt tukevat ihmisiä selviytymään ensisijaisesti vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla. 2.1.3. Seurakunta Uudenkaupungin seurakunnan toimintaa ikääntyneiden parissa ohjaa kirkkolaki sekä kirkon vanhustyön strategia. Uudenkaupungin seurakunnan vanhuspalveluista vastaa pääsääntöisesti diakoniatyö, jonka asiakaskäynneistä kolmasosa on yli 74-vuotiaille. Asiakaskäynnit ovat koti- ja laitoskäyntejä tai käyntejä toimistolla. Seurakunta järjestää ikääntyneille suunnattua toimintaa Kalannissa, Lokalahdella, Pyhämaassa sekä keskustassa monissa eri toimipisteissä. Syntymäpäiväkäynti tehdään 90 vuotta täyttävien ikäihmisten luokse. 2.1.4. Sivistyspalvelut Uudessakaupungissa koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa sivistyspalvelukeskuksen toimintaa. Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osastolla on merkittävä rooli Uudenkaupungin ikäihmisten koulutus- ja harrastustoiminnan järjestämisessä, sekä ikäihmisille suunnatun toiminnan kautta että kaikille avointen kansalaisopiston kurssien muodossa. Vuonna 2013 Uudenkaupungin osaston opiskelijoista n. 42 % oli yli 61-vuotiaita. Uudenkaupungin opetustarjonnasta ikääntyneille on suunnattu mm. eläkeläisten naisten ja miesten liikuntaryhmät, eläkeläisten atk-kurssit, päiväsaikaan kokoontuvia kieltenryhmiä, käden taitojen ryhmiä, kuvataiteiden ryhmiä, kirjoittajapiiri "Muistot talteen kirjoittamalla", Runokamari, Ikäihmisten yliopisto sekä eri kuntakeskuksissa kokoontuvat perinnepiirit, joiden osallistujat ovat pääosin eläkeikäisiä. Näiden päiväsaikaan kokoontuvien ja eläkeläisille suunnattujen ryhmien lisäksi eläkeläiset osallistuvat erittäin runsaslukuisasti myös opiston muuhun kurssitoimintaan. Uudenkaupungin liikuntatoimen järjestämiä eläkeläisille suunnattuja vesi-, kuntojumppa-, kuntotanssi- ja kuntosaliryhmiä kokoontuu viikottain eri puolilla Uuttakaupunkia. Eläkeläiset ovat ahkeria uimahallin käyttäjiä, vuonna 2013 asiakkaista 25 % oli eläkeläisiä. Joka kevät järjestetään eläkeläisten kevätretki liikuntaryhmiin aktiivisesti osallistuville. Nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät ikäihmisille suunnattuja kertaluoteisia tapahtumia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sauvakävelykurssi, Ikäihmisten terveyspäivä ja kuntotestauspäivä. Liikuntatoimen liikuntaneuvolassa annetaan liikunta- ja ravitsemusneuvontaa kaiken ikäisille uusikaupunkilaisille. Ulkoliikuntamahdollisuuksia tulee lisäämään Ikäihmisten liikuntapuisto, jonka rakennustyöt on aloitettu vuoden 2014 loppupuolella. Liikuntapuisto on Lions Club Uusikaupunki / Männäinen ja kaupungin yhteishanke.
4 2.1.5. Asuminen ja ympäristö Uudenkaupungin alueiden käytön suunnittelussa ja kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapidossa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Palvelut pyritään pitämään lähellä. Katutilojen, sisäänkäyntien ja rakennusten sisätilojen esteettömyys ja turvallisuus on tärkeää. Puistojen, katujen ja rakennusten hyvä ja kaunis valaistus edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia. Ikääntyvien ja iäkkäiden kotona asumista tuetaan antamalla ohjausta ja neuvontaa asuntojen muutostöissä. Asuntojen muutostöissä tehdään lisäksi yhteistyötä vammais-, vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. Vanhusneuvoston aloitteesta on Uuteenkaupunkiin perustettu sosiaalilautakunnan päätöksellä 19.11.2014 90 moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta eteenpäin. 2.2. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oikea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut. Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjautuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Uudenkaupungin vanhustenpalvelut koostuvat kotona asumista tukevista palveluista ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelujen tuottamisessa tärkein resurssi on iäkkäiden hoivasta ja huolenpidosta vastaava ammattitaitoinen henkilökunta. Vuonna 2014 vanhustyön palveluksessa oli 156,22 työntekijää. Oman palvelutuotannon lisäksi palveluja järjestetään yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä. Liitteessä 4 on kuvattu vanhustenpalvelujen palvelurakenne taulukkona vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan. Systemaattista laatutyöskentelyä SHQS-laatuohjelman avulla on toteutettu vuodesta 2008, jolloin terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut hankkivat SHQS-laadunarviointikriteeristön. Vuonna 2011 saatu laaduntunnustus on uudistettu 15.12.2014. 2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat vanhuspalvelulain 12 mukaiset hyvinvointia edistävät palvelut. Uudessakaupungissa näitä palveluja tarjoavat vanhusneuvola Kompassi ja Sakunkulman päiväkeskus. Muita kotona asumista tukevia palvelu-
5 ja ovat omaishoito, vanhustyön fysioterapeutin palvelut, kotihoito ja tukipalvelut sekä tavallinen palveluasuminen ja perhehoito. Tukipalveluista kaikille 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu kutsutaksi lisää uusikaupunkilaisten ikääntyneiden mahdollisuuksia itsenäiseen suoriutumiseen ja palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta. 2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito Ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaishoitoa järjestetään Uudessakaupungissa tehostettuna palveluasumisena ja laitoshoitona vanhainkodeissa ja hoivaosastoilla. Tehostettua palveluasumista on oman toiminnan lisäksi järjestetty ostopalveluna ja 1.9.2014 uudistetulla tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä. Laitoshoitoa järjestetään omana toimintana vanhainkodeissa ja hoivaosastolla ja lisäksi ostopalveluna (sisäinen). 2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Vanhustyö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa eri muodoissa. Kotihoidon asiakkaiden hoitoon on varattu yhden kokopäiväisen lääkärin työaika. Kyseinen lääkäri erikoistuu geriatriaan ja kehittää opiskeluunsa liittyen kotihoidon potilaiden vuosikontrollijärjestelmää. Geriatrian ylilääkäri vastaa muistiprosessista ja muistityöstä myös käytännössä. Sekä potilaiden diagnosoinnissa, että seurannassa tehdään yhteistyötä vanhustyön kanssa. Geriatrinen konsultointi on arkipäivää. SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita) on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä iäkkäiden asiakkaiden sijoituksista ja omaishoidontuen myöntämisestä. Suunterveydenhuolto tekee yhteistyötä ympärivuorokautisenhoidon yksiköiden kanssa suuhygienistin vuositarkastuskäyntien muodossa. Vanhusneuvolassa kiinnitetään 70 vuotiaiden terveystarkastuksien yhteydessä huomiota suunterveyteen ja ohjataan tarvittaessa hammashoitolan palvelujen piiriin.
6 3 Palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2017 Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla ja samanaikaisesti 75-84 vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu (Liite 1, taulukko 1). Ikääntyneelle väestölle suunnattavien palveluiden palvelurakennetta suunniteltaessa on erityisesti huomioitava muistisairauksien palveluille asettamat haasteet. Dementia on ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avun tarpeeseen ja laitoshoitoon 65 75 vuotiaista keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyy 4,2 %:lla ikäryhmästä, 75 84 vuotiaista 10,7 %:lla ja 85 vuotta täyttäneistä 35 %:lla (Liite 1, taulukko 2). Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat valtakunnalliset tavoitteet, joita kunnan on tavoitteita asettaessaan tarkasteltava suhteessa asukkaiden tarpeisiin (Laatusuositus 2013, 39). Uudessakaupungissa omaishoidon tukea saavien osuus on huomattavasti alle suosituksen ja ympärivuorokautinen hoito painottuu liikaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon (Liite 2, taulukko 3). Laatusuosituksen mukaisia ikääntyneen väestön hyvinvointia kuvaavia seurantaindikaattoreita ovat mm. yksin asuminen, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi sekä sairaalahoitoon joutuminen vammojen ja myrkytysten vuoksi (Liite 2, taulukko 4). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin koko maassa, mutta samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa yleensä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa pienempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Psykoosin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Uudessakaupungissa ollaan näiden suhteen hieman alle koko maan ja Varsinais-Suomen lukujen.
7 3.1. Palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit 3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Nimetään vapaaehtoistyön koordinaattori 2015 loppuun mennessä. Vanhustyönjohtaja Vanhusneuvoston puheenjohtaja ja sihteeri. Hyvinvointi- ja turvateknologian hyödyntäminen ikääntyneen väestön tukemisessa Tehdään suunnitelma hyvinvointi- ja turvateknologian laaja-alaisesta hyödyntämisestä Uudessakaupungissa Suunnitelma tehdään heinäkuun 2016 loppuun mennessä. Vanhustyön johtaja Hyvinvointia edistävien palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta Vanhusneuvola Kompassin ja vanhustyön fysioterapeutin jalkautuminen kaupungin eri osiin. 2015 aikana tehdään vastaanottoja ja ryhmätoimintaa pilottihankkeina Sakunkulman päiväkeskusohjaaja Vanhusneuvolan Terveydenhoitaja Vanhustyön fysioterapeutti
8 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen diagnoosi Muistisairaan palvelupolku toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, geriatriset kokonaisarviot Prosessien mukainen toiminta, koulutus Prosessien mukainen toiminta, koulutus Käyntimäärät ja hoitopäivät tk / esh verrattuna maan keskiarvoon Vuosittain Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmä Geriatrian ylilääkäri Monimuotoisten asumismahdollisuuksien lisääminen ikääntyville uusikaupunkilaisille Moniammatillinen työryhmä vie senioritalohanketta eteenpäin yhteistyössä esim. Kotosalla Säätiön kanssa Hankepalaverien määrä / v Suunnitelma senioritalon rakentamisesta valmis 2016 loppuun mennessä Sosiaalilautakunnan 19.11.2014 90 nimeämä työryhmä
9 3.1.2. Kotiin annettavat palvelut kotona pidempään Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kotihoidon uusi toimintamalli ns. kolmiportainen kotihoito: 1. Toimintakykyä tukeva kotihoito Palvelutarpeen selvittämiseen yhtenäinen toimintatapa ja kriteeristöjen päivitys Suunnittelu, kehittäminen ja toteutus 2015 2016, uusi toimintamalli käytössä 2016 loppuun mennessä Laitoshoidon vähentämisestä vapautuva henkilöstöresurssi kotihoitoon, siirtyvät palkkausmäärärahat yhteensä 406 000 Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Hoito, palvelu ja kuntoutussuunnitelman, HO-PA-KU tekeminen kotihoidon kuukausiasiakkaille. Sisältää liikuntasopimukset. Suunnitelmat ovat ajan tasalla 90 %. Satunnaisotokset ½ vuoden välein. Vuoden 2015 aikana Kotihoidon esimiehet, tiiminvetäjät Vuosikontrollijärjestelmän kehittäminen kotihoidon asiakkaille Seurataan toteutumisprosenttia Vuoden 2015 aikana Kotihoidon esimiehet, lääkäri ja tiiminvetäjät
10 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kuntoutus /kotiutumistiimin toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen. Kevät 2015 Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Toisen fysioterapeutin palkkaaminen vanhustyöhön 2016 35 000 mikäli toteutetaan henkilöstöresurssin lisäyksenä Sosiaali- ja terveysjohtaja Vanhustyön johtaja 2. Tehostettu kotihoito Ympärivuorokautinen kotihoito omana toimintana Suunnittelu käynnistetään 2016 Sosiaali- ja terveysjohtaja vanhustyön johtaja 3. Kotisairaalatoiminta Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä sosiaalija terveyskeskuksen ja TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa Suunnittelu käynnistetään 2015 Sosiaali- ja terveysjohtaja, ylilääkärit, vanhustyön johtaja Kotihoidon tehokkuuden ja välittömän työajan lisääminen ja siirtyminen aikaperusteiseen laskutukseen Mediatrin kotihoitoosion, Mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto vuoden 2015 aikana. vuoden 2016 aikana. 15 000 50 000 Vanhustyön johtaja, vanhustyön ohjaaja Kotihoidon esimiehet
11 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Omaishoitajien jaksamisen tukeminen Omaishoitajilla on mahdollisuus valita palkkio rahana tai palvelusetelinä. Tyytyväisyyskysely omaishoitajille Vuoden 2015 aikana Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Lähihoitaja sijoitetaan toimimaan omaishoitajien vapaiden lomittajana Vuoden 2015 aikana Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Omaishoitajien terveystarkastukset, työparina lääkäri ja terveydenhoitaja Vuoden 2015 aikana aloitetaan yli 80 vuotiaista omaishoitajista. Seuraavina vuosina tarkoitus laajentaa kaikkiin. Vanhustyön johtaja vanhusneuvolan terveydenhoitaja
12 3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva enemmän kodinomaista hoivaa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Vähennetään pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisessa hoidossa ja hillitään vanhustyön kustannusten kasvua. Matleenan osaston toimintaa supistetaan 32 paikasta 18 paikkaan. Paikkoja vähenee 14. Hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä 12,5 henkilöstömitoitus 0,69 hoitajaa / asiakas Vuoden 2015 kuluessa Matleenan osaston kustannukset vähenevät 670 000 /v Vanhustyön johtaja Matleenan osastonhoitaja Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve Vastaavat hoitopaikat järjestetään tehostettuna palveluasumisena, joko omana toimintana tai tarjoamalla asiakkaalle tehostetun palveluasumisen palveluseteli. Vapautuva henkilökunta, sijoittuu työhön muualle vanhustenpalveluissa (13 työntekijää). Kaksi lähihoitajan tehtävää muutetaan fysioterapeutin tehtäväksi ja yksi toimintaterapeutin tehtäväksi. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään korkeintaan 9 %:lle yli 75 vuotiaista, laitoshoitoa 3 %:lle ja tehostettua palveluasumista 6 %:lle Vuodesta 2015 alkaen Vuoden 2015 kuluessa Palvelusetelillä järjestettynä kustannukset 490 000 /v Siirtyvän henkilöstön palkkakulut 406 000 /v Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja Henkilöstöpäällikkö
13 Lyhytaikaisen laitoshoidon kehittäminen kotikuntoutusta ja omaishoitoa tukevaksi. Kuntoutus-, arviointi- ja seurantayksikön (8 lyhytaikaispaikkaa) perustaminen Matleenan osastolle Toiminta on / ei ole alkanut 6 / 2016 mennessä. Suunnitelma toiminnan kehittämisestä vuoden 2015 aikana, uuden toiminnan käynnistäminen vuoden 2016 aikana Kaksi fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti, sisäisin tehtävämuutoksin vanhustenpalveluissa Työryhmä Omia, olemassa olevia ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja käytetään enemmän lyhytaikaishoitoon 2015 21 paikkaa 2016 25 paikkaa 2017 30 paikkaa 2015 alkaen Sosiaali- ja terveysjohtaja, vanhustyön johtaja Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä
14 3.2. Asiakkaiden osallisuus 3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Vanhusneuvosto toiminnan tunnetuksi tekeminen Laaditaan vanhusneuvoston esite Vuoden 2015 aikana Vanhusneuvosto Yhteydenpito kaupungin päättäjiin ja eri toimialoihin Vanhusneuvoston tapaamiset päättäjien ja eri toimialojen kanssa vuosittain Jatkuvaa Vanhusneuvosto Ikääntyneille tarkoitettujen palveluiden tunnettavuuden lisääminen Kootaan Ikäihmisten palveluopas, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. 2015 loppuun mennessä. Päiväkeskusohjaaja Terveydenhoitaja
15 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Parannetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tietoa palvelujen myöntämisen perusteista Laaditaan / päivitetään ja julkaistaan perusteet / kriteerit palvelujen myöntämiseksi esitteet nettisivut 2015 aikana Yksiköiden esimiehet Parannetaan iäkkään asiakkaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon Palvelutarpeen selvittämisen toimintatapojen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2015 2016 Vanhustyön asiantuntijaryhmä
16 3.3. Henkilöstön hyvinvointi 3.2.1. Hyvinvoiva henkilökunta vanhusten palvelujen tukipilari Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt 2015 noin 3 vuoden välein Henkilöstöpäällikkö Täsmäkoulutusta tarpeisiin (selvitetään kehityskeskustelujen ja/tai osaamiskarttojen avulla) Sekä avo- että laitoshoidon henkilökunnan kuntoutusosaamisen vahvistaminen ja lisääminen oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Uudenkaupungin ammattija aikuiskoulutuskes- Täydennyskoulutus- päivien määrä /vuosi Säännöllisten kehityskeskustelujen toteutuminen Haiproilmoitusten lukumäärä Asiakaspalautteet Vuosittain Syksy 2015 300 / työntekijä Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Vanhustyön johtaja, henkilöstöpäällikkö
17 kus Novidan kanssa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Ikäjohtamisen kehittäminen Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työvuoroihinsa Varhaiseläköitymisen lukumäärä/vuosi Vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Työnkierron mahdollistaminen ja työnkiertoon kannustaminen Työnkiertoon osallistuneiden työntekijöiden määrä / vuosi Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Säännölliset terveystarkastukset Työkaarityökalun käyttöönotto Osaaikaeläkkeet Tyky-ohjelmat Henkilöstöpäällikkö Henkilöstön työkyvyn edistäminen Varhainen tuki Mahdollinen työkokeilu Osasairauspäiväraha Sairauspoissaolot / yksikkö / vuosi Vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Työterveyshuolto
18 3.4. Palveluiden tuottaminen ja hankinta 3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kotihoidosta 90 % tuotetaan kaupungin omana toimintana Henkilöstöresurssien uudelleen sijoittaminen laitoshoidosta kotihoitoon Tehostetusta palveluasumisesta yli 50 % tuotetaan kaupungin omana toimintana. Omaa tehostettua palveluasumista lisätään ja järjestetään esim. vuokratiloissa. Vuoden 2015 kuluessa Terveyspalvelujen johtaja ja sosiaalija terveysjohtaja yhdessä Tutkitaan yhteistyömahdollisuudet Vehmaan kunnan kanssa tehostetun palveluasumisen suhteen
19 4 Järjestämissuunnitelman seuranta ja toteutus Sosiaali- ja terveyslautakunnat seuraavat suunnitelman toteutumista vuosittain. Suunnitelmasta laaditaan tarkempi toteuttamisohjelma vuosikellon muotoon. Näin vanhustyön toimijat saavat selkeän ohjeistuksen työlleen.
20 Liite 1 Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina 2013 2030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012). 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2030 Väestö yhteensä 15 492 15 413 15 341 15 273 15 212 15 049 14 628 65-74 v. 2 281 2 398 2 482 2 554 2 642 2 750 2 274 75-84 v. 1 135 1 192 1 216 1 277 1 306 1 501 2 314 85- v 447 464 480 482 491 551 877 Yli 65 v. yhteensä 3 863 4 054 4 178 4 313 4 439 4 802 5 465 Yli 75 v. yhteensä 1 582 1 656 1 696 1 759 1 797 2 052 3 191 Yli 85 v. yhteensä 447 464 480 482 491 551 877 Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014 2017 ja 2020 sekä 2030 (Laatusuositus 2013, 38). Lievät sairaudet saadaan määriin mukaan kertomalla yhteissumma 1,5:llä. Ikäryhmä 2014 2015 2016 2017 2020 2030 65-74 101 104 107 111 116 96 75-84 126 130 137 140 161 248 85-162 168 169 172 193 307 Yhteensä 389 402 413 423 470 651 kaikki muistisairaat, kun lievätkin laskettu mukaan 584 603 620 635 705 977
21 Liite 2 Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin, arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020. 75 vuotta täyttäneet Kotona tai tavallisessa palveluasumisessa asuvien osuus Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 30.11. + palvelusetelias. Omaishoidon tukea saavien osuus / vuosi Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus 31.12 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 31.12 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus 31.12. Uki 2012 91,6 % (1394) 12,4 % (189) 3 % (46) 3,3 % (50) 5,1 % (77) 8,4 % (127) Uki 2013 91,4 % (1453) 13,1% (208) 3,2 % (51) 3,6 % (58) 5 % (79) 8,6 % (137) Valt.kun. tavoite v 2017 Uki 2014 91-92 % 1507-1524 13-14 % 215-232 6-7 % 99-116 6-7 % 99-116 Uki 2015 1543-1560 220-237 102-119 102-119 Uki 2016 1601-1618 229-246 106-123 106-123 Uki 2017 1635-1653 234-252 108-126 108-126 Uki 2020 1867-1888 267-287 123-144 123-144 2-3 % 33-50 34-51 35-53 36-54 41-62 8-10 % 132-166 136-170 141-176 144-180 164-205 Väestöennuste 1656 1696 1759 1797 2052 Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet). Seurantaindikaattorit Uusikaupunki Varsinais-Suomi Koko maa 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 50,1 50,3 50,1 50,9 50,5 50,2 48,8 48,6 48,2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 56,3 58,3 57,5 57,2 58,8 58,4 61,7 63,2 62,6 2,9 3,1 3,0 2,5 2,4 2,4 2,9 2,8 2,8 2,4 2,2 2,8 2,6 2,8 2,9
22 Liite 3 Lähde: Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Uusikaupunki 14.4.2014, Heikki Miettinen, Finnish Consulting Group (PowerPoint esitys).
23 Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö/ K.R-P Liite 4 päivitetty 13.10.2014 VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENNE 2013 tilinpäätöstietojen mukaan Asiakas- Suorite Suorite- Henkilöstön hoitohlöstö YKSIKÖT (kustannusp.) määrä määrät 2013 hinta määrä mitoitus Yhteisetpalvelut = toimisto - - - 3 - Sakunkulma ka 55 eri as/pv 235 toimitapv. 11,51 3,55 - ohjaus- ja neuvonta harrastuspiirit luennot, juhlat, retket kotihoito Sakun asukkaille 6 asukasta 854 palvelupv Tukipalvelut: pyykkihuolto 420 koneell saunotus 410 käyntiä lounas 2 888 ateriaa Tullikammari / tukiasunto 21 hlöä 10 kertaa 5hlöä/kerta Kompassi 1 - terveydenhoitajan vastaanotto 728 1514 käyntiä 70v. Terveystarkastukset 112 (139/195) 75v. Hyvinvointia edistävät kotik. 75 (103/144) ryhmätoiminta 4 luentotil. Kotihoito 28 /käynti 57 - kotihoito 318 84 363 käyntiä tukipalvelukäynnit 130 2 066 käyntiä fysioterapeutin käynnit 617 käyntiä 1 ostettu kotihoito 49 1 467 käyntiä kotihoidon palveluseteli 41 12 436 käyntiä Tukipalvelut 467 eri asiakasta - kotiinkuljetetut ateriat 176 22 200 ateriaa kutsutaksi [org. Sakulta) 158 5 100 matkaa pyykkihuolto 60 815 koneell saunotus 36 954 kertaa turvapuhelin 159 kauppapalvelu 88 1 819 käyntiä kauppapalveluseteli 32 1 548 käyntiä siivousapuseteli 8 67 käyntiä Omaishoidontuki 64 asiakasta/v 25 /vrk 1 - ka 51asiak/kk Ostettu tavallinen palveluas. 14 3 774 pv - - 99 /hpv Ostettu tehostettupalveluas. 40,5 15 011 pv - palvelusetelit 6 1 625 pv
24 Kalannin Palvelukeskus 22 99 /hpv 11 0,57 tavallinen palveluasuminen 4 1 177 palvelupv tehostettu palveluasuminen 18 5 372 palvelupv Tukipalvelut: lounas 8 1 964 ateriaa pyykkihuolto 12 271 koneell saunotus 8 368 käyntiä Kalannin vanhainkoti 21 7 464 hoitopv 118 /hpv 14,5 0,57 (+ 2,5 varah) Merituulikoti 43 14 972 hoitopv 134 /hpv 29 0,57 (+ 3,5 varah) Matleenan osasto 32 11 042 hoitopv 159 /hpv 24 0,65 (+ 3 varah) Ostettu laitoshoito 9 1 944 hoitopv 105 /vrk - Vehhoi
25 YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOITOPAIKKOJEN LASKENNALLINEN TARVE Liite 5 Paikat 2012 arvio 2012 31.12- Yli 75 vuotiaille 137 135 9 % 8,9 % Tehostettu palveluasuminen 58* Pitkäaikainen laitoshoito 77 65-74 vuotiaille 15 17 2013 2013 arvio 31.12 143 146 9 % 9,2 % 67* 79 15 17 2014 2014 arvio 1-8 149 148 9 % 9 % 64 84 15 13 2015 2016 2017 2020 153 9 % 102 51 15 158 9 % 106 52 15 162 9 % 108 54 16 185 9 % 123 62 17 Tehostettu palveluasuminen 11* 9* 10 10 10 11 11 Pitkäaikainen laitoshoito 6 8 3 5 5 5 6 Lyhytaikaishoito 18 14 19 15 20 18 21 25 30 35 Yhteensä (talousarvio) Väestöennuste 170 (164) 166 177 (174) 178 184 179 189 198 208 237 (174) 1656 1696 1759 1797 2052 ) Luvuissa mukana Rinnekoti Jäsperlä
26 Liite 6 Suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi valmistellut työryhmä nimettiin 30.4.2014 ja siihen kuuluivat: Rantanen Sari, sosiaali- ja terveysjohtaja puheenjohtaja Honkanen Henna, suunnittelija sihteeri Syvänen Piia, talous- ja henkilöstöpäällikkö Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja (30.9.2014 asti) Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Rakkolainen Pirjo, päiväkeskus ohjaaja Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Valkeinen Matti, sosiaalilautakunta pj Järvinen Jukka, sosiaalilautakunta j Nikula Ulla-Maija, sosiaalilautakunta j Sjölund Janne, terveyslautakunta pj Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se toimi ohjausryhmänä kolmelle nimeämälleen pienryhmälle. Pienryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa työstäen ohjausryhmän antamia tehtäviä. 1. Hyvinvointia edistävät palvelut Rakkolainen Pirjo, päiväkeskusohjaaja, pj/sihteeri Mäkinen Lea, vanhusneuvolan terveydenhoitaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja Vuori Heidi, liikuntaneuvola Melos Rauno, kulttuuripalvelut Nurmi Heli, Uudenkaupungin seurakunta 2. Kotiin annettavat palvelut Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja, pj Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja / omaishoidontuki, sihteeri Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Kostiainen Johanna, vs kotihoidon esimies Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Blomqvist Harri, V-S Hoitopalvelut Sari Mykrä, V-S Hoitopalvelut 3. Ympärivuorokautinen hoito Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja, pj/sihteeri Valkeinen Matti, sosiaalilautakunnan pj Rytkölä Pirjo, osastonhoitaja Österman Elina, palveluvastaava, Espericare/Villa Maria Arvela-Hellen Leena, kaupungin arkkitehti