UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

Transkriptio

1 SUUNNITELMA 1(7) UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus/vanhustyö/pp Esitys vanhustenhuollon palvelurakenteeksi Kaupungin taloussuunnitelman täytäntöönpano-ohjeen mukaan sosiaali- ja terveystoimen tulee tehdä vuoteen 2015 saakka ulottuva suunnitelma vanhusten kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen tarpeista. Selvityksessä on esitettävä myös palvelujen kustannukset. Sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniön viranhaltijapäätöksessä nimettiin työryhmä tekemään edellä selostettu suunnitelma. Työryhmään nimettiin Helvi Heiniön lisäksi: Matti Valkeinen Matti Mettomäki Sinikka Kallio Sanna Maula Tarja Uusitalo Päivi Parkkila Johanna Ylitalo Jaana Aitta Maria Nurmi Leena Luukka Tiina Rostén Kirsi Routi-Pitkänen Pirjo Rakkolainen sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmistenneuvosto hallinto- ja talouspäällikkö vuodeosastohoidon ylilääkäri terveyskeskuslääkäri vanhustyön johtaja vs. vanhustyön sosiaalityöntekijä kotihoidon esimies kotihoidon esimies Merituulikodin johtaja Kalannin vanhainkodin johtaja Kalannin palvelukeskuksen johtaja Sakunkulman päiväkeskusohjaaja Työryhmän puheenjohtajana on toiminut vanhustyön johtaja Päivi Parkkila ja sihteerinä Kirsi Routi-Pitkänen. Suunnitelman edellytettiin valmistuvan mennessä. Uudenkaupungin vanhustenhuollon palvelurakenteen seurantatiedot , valtakunnalliset ikäihmisten palvelujen laatusuositukset vuodelle 2012 ja niiden mukaiset asiakasmäärät Uudessakaupungissa vuosina 2012 ja 2015 ovat seuraavat: Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 1 Terveystie 4 (02) (02) UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI

2 Indikaattorit Uusikaupunk i Kotona tai tavallisessa palveluasumises sa asuvien osuus 91,2% (1234) 91-92% Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus palveluseteliasiakkaat Omaishoidon tukea saavien osuus / vuosi Tehostetussa palveluasumises sa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussai raalat) olevien osuus Ympärivuorokauti sessa laitoshoidossa olevien osuus yhteensä Valtakunnallinen tavoite v.2012 Uki Uki ,5% (169) 13-14% % (27) 5-6% ,9% (25) 5-6% ,9% (94) 3% ,8% (119) 8-9% Työryhmä esittää seuraavaa: 1. Ehkäisevät palvelut ja avoin päivätoiminta Sakunkulman päiväkeskustoiminta vastaa monipuolisesti ikäihmisten sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tarpeeseen. Kutsutaksitoimintaa tulee edelleen kehittää. Vanhusneuvola Kompassi toimii matalan kynnyksen neuvontapisteenä. Kompassista saa puhelinneuvontaa ja ohjausta, vastaanottoa ajanvarauksella ja ilman, 75-vuotiaitten ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja 70-vuotiaiden hyvinvoinnin

3 2. Omaishoidon tuki kartoitukset, muistitestausta, ohjattua ryhmätoimintaa ja monipuolista, ajankohtaista tietoa tilaisuuksissa ja teemapäivissä. Muistihäiriötä sairastavien hoitoa on tänä vuonna siirretty Tyks, Vakka-Suomen sairaalasta terveyskeskukseen. Säännöllistä seurantaa ja kohdennettua palveluohjausta muistisairautta sairastaville ei ole järjestetty vaan asiakkaat tulevat vanhusten palveluiden piiriin vasta toimintakyvyn laskun myötä. Työryhmä esittää korttelikerhotoiminnan aloittamista Lokalahdella, Kalannissa ja Pyhämaassa. Työryhmä esittää sosiaali- ja terveystoimeen muistiyhdyshenkilöä, joka toimii muistisairaiden kotona asumista tukevien palveluiden yksilöllisenä ja tilannekohtaisena järjestäjänä. Toiminnalla ennakoidaan ongelmia ja puututaan niihin varhain. Muistisairaat ja heidän omaisensa saavat jo sairauden varhaisvaiheessa oman, tutuksi tulevan ja pysyvän yhteyshenkilön. Valtakunnallisen tutkimuksen (Kela ja Sohlbergin säätiö) mukaan iäkkäiden dementiaperheiden tukeminen siirtää ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä, vähentää avohoidon palvelutarvetta ja on kustannustehokasta toimintaa. Työryhmä esittää geriatrisen arviointityön vahvistamista. Tämä edellyttää vanhustyön sosiaalityöntekijän työpanoksen säilyttämistä avohoidossa. Lisäksi työryhmä esittää vanhusten avohoitoon fysioterapeuttia/toimintaterapeuttia, joka toimii osana moniammatillista työryhmää erityisosaamisalueenaan mm. kodin turvallisuus, asunnon muutostyöt, apuvälineet, ohjaus ja neuvonta. Omaishoidon tuki on Uudessakaupungissa vuodesta 2002 lähtien kohdennettu pitkäaikaista laitoshoitoa korvaavaan omaishoitoon. Lakisääteisen vapaiden lisäksi hoitajille on myönnetty palveluseteleitä käytettäväksi hoitajan palkkaamiseen kotiin hoitajan lyhyen vapaan ajaksi. Kehittämisehdotus: Työryhmä esittää omaishoidon tuen kattavuuden lisäämiseksi uuden, nykyisiä maksuluokkia alemman maksuluokan käyttöönottoa.

4 3. Kotihoito Uudenkaupungin vanhustyön painopiste on avohoidossa. Tukipalveluina tarjotaan ateria-, kauppa- ja saunapalveluja, pyykkihuoltoa, turvapuhelinpalvelua, kutsutaksiliikennöintiä sekä siivousapua. Kotihoito toimii kokoviikkoisesti klo 7-22, yöhoidon palvelut ostetaan yksityiseltä yrittäjältä klo Ikääntyneet tarvitsevat henkilökohtaisissa päivittäistoiminnoissa avustamisen ja sairaanhoidon lisäksi tukea kodinhoitoon ja asioimiseen. Tähän tarpeeseen vastataan riittävillä ja monipuolisilla koti- ja tukipalveluilla. Kotihoidon esimiehet ja vanhustyön sosiaalityöntekijä ovat avainasemassa huolehtimassa asiakkaitten palveluohjauksesta ja kunnallisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjonnan yhdistämisestä. Palveluseteli toimii jatkossakin nykytasoisesti vaihtoehtona kunnallisille kotihoitopalveluille. Työryhmä esittää seuraavia tehostamistoimia kotona asumisen tukemiseksi: oma yöpartio asiakaskohtaisten kotihoidon käyntien lisäämismahdollisuus palvelu- ja hoitosuunnitelma muutetaan palveluhoito- ja kuntoutussuunnitelmaksi kotihoidon maksujärjestelmän muuttaminen aikaperustaiseksi (selvitys) Tällä hetkellä yöhoito ostetaan yksityiseltä yrittäjältä käyntihintaisena. Kyseinen ostopalvelumääräraha voitaisiin keskittää omaan yöpartiotoimintaan, joka palvelisi vanhuspalveluiden lisäksi vammaispalvelua ja mahdollistaisi huomattavan asiakas- ja käyntimääräkasvun. Työryhmä ei kannata kotihoidon piiriin pääsyn kriteerien tiukentamista. 4. Tavallinen palveluasuminen Kalannin palvelukeskus siirtyi Uudenkaupungin toiminnaksi alkaen. Kalannin palvelukeskus on toiminut tavallisena palveluasumisena siten, että henkilökunta on työskennellyt arkisin klo ja viikonloppuisin ja arkipyhisin klo

5 Asukasvalinnoissa painopiste on ollut asukkaissa, joiden on ollut vaikea asua yksin psyykkisistä tai sosiaalisista syistä. Kehittämisehdotus: Työryhmä esittää, että tavallisesta palveluasumisesta siirrytään tehostettuun palveluasumiseen kaikilla 20:llä asunnolla siten, että nykyiset asukkaat siirtyvät tehostetun palveluasumisen piiriin tarvitessaan palvelua yhdessä tai useamassa jaksossa päivittäin yli 2h. 5. Ympärivuorokautinen hoito Kaikki tehostettu palveluasuminen on vanhustyön ostopalvelua. Vanhainkotihoitoa annetaan Merituulikodissa ja Kalannin vanhainkodissa. Vuodeosastohoitoa annetaan Matleenan osastolla sekä kansanterveystyön ostopalveluna Vehmassalon terveyskeskuksessa. Maria-Sofian osasto on akuutti kuntoutusosasto. Työryhmä esittää, että vanhusten ympärivuorokautinen hoito järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisena laitoshoitona tai tehostettuna palveluasumisena siten, että painopiste asteittain siirtyy laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Kaikki ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito järjestetään vanhustyönä. Käytännössä tämä tarkoittaa Matleenan osaston siirtämistä vanhustyöhön. Omien yksiköiden lisäksi ympärivuorokautista hoitoa hankitaan ostamalla tehostetun palveluasumisen paikkoja. Työryhmä esittää, että vanhus saa asua kyseisessä ympärivuorokautisessa hoitopaikassa loppuelämänsä, mikäli hän ei tarvitse akuuttia sairaalahoitoa. Lisäksi työryhmä esittää, että jokaisella asukkaalla on halutessaan mahdollisuus omaan huoneeseen. Vanhusten hoitopaikkojen tulee olla kodikkaita ja viihtyisiä ja oma huone tulee voida kalustaa omin huonekaluin ja tavaroin. Tämä tulee muuttamaan nykyisiä paikkamääriä. Muutos edellyttää sitä, että paikkamääriä pienennetään hallitusti ja samalla henkilöstö on kokonaisuudessaan vanhustyön henkilöstöä. Henkilöstömitoitus lasketaan asukaspaikkojen mukaan ja tarkistetaan vanhustyön sisällä asukkaitten hoitoisuuden niin

6 vaatiessa. Siivous-, pyykki- ja ravintohuoltoon liittyvät tehtävät erotetaan laskennallisesti hoitotyöstä kaikissa yksiköissä. Lyhytaikaishoitoa annettaisiin jatkossa Kalannin vanhainkodissa kahdella paikalla ja Merituulikodissa keskuskeittiön tilalle saneerattavalla osasto Poukamalla kahdeksalla paikalla. Yllä ehdotetun esityksen mukainen ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen määrä on liitteessä. Lisäksi pieni osa pitkäaikaispaikoista on vuotiaille, paikkaa. Omaa laitoshoitoa muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi, Merituulikodin osasto Tyynelä ja Matleenan osasto. Työryhmä esittää, että Maria-Sofian osasto toimii uusikaupunkilaisten osalta akuuttina, 30-paikkaisena sairaala- ja kuntoutusosastona ja kotihoidon tukisairaalana. Osaston ehdotetaan toimivan myös kotisairaala- ja kotiutuskoordinaattoritoiminnan keskuksena. 6. Koulutus 7. Kustannukset Henkilökunnan koulutuksen erityispainopistealueeksi työryhmä ehdottaa ammatillisen tiedon lisäämistä ja päivittämistä. Lisäksi vanhustyöhön tarvitaan lisää päihde- ja mielenterveystyön osaamista. Koulutussuunnittelua tulee kehittää. Sosiaali- ja terveyskeskuksen vanhustyötä tekevät yksiköt ovat mukana SHQS sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmassa niin, että ensimmäinen ulkoinen auditointi voidaan toteuttaa keväällä Ajankohtaisen, myös Uuttakaupunkia koskevan, vanhuspalvelujärjestelmän kehittämistarpeiden esiin nostaminen ja muutoksen vaatiman asenne/arvokeskustelun käyminen koskee sekä vanhustyön ja kansanterveystyön työntekijöitä että keskushallinnon viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä. Tältä pohjalta syntyy valtuuston hyväksymä vanhuspoliittinen strategia vuosille Palvelujen kustannusvaikutukset on laskettu kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

7 1. Toteutetaan työryhmän esitykset ja lasketaan muutetun palvelurakenteen kustannukset. 2. Palvelurakennetta ei muuteta. Jatketaan toteutuneen palvelukattavuuden mukaisesti ja menot suhteutetaan suoraan asiakkaitten lukumäärän muutokseen väestöennusteeseen pohjautuen. Työryhmän puolesta Kustannuslaskennan osalta Päivi Parkkila vanhustyön johtaja, työryhmän pj Sinikka Kallio hallinto- ja talouspäällikkö Liitteet Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma vuoden 2009 rahanarvossa Tilastokeskuksen väestöennuste Hoidon porrastus vuoden 2008 tilinpäätöksen ja hoidon vaativuuden mukaan Vanhustyön henkilöstö Henkilöstöselvitys/osastot Päällekkäiset hoitopäiväkustannukset v.2008 Omaishoito yhteistyönä iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus tutkimus (Kela ja Sohlbergin säätiö) Pitkäaikaishoitopaikat palvelurakennetyöryhmän esityksen mukaisesti