Tilanne ja näkymät 2/211 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALA TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Velkaantuminen on vakava riski talouden elpymiselle s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Yritysten epäyhtenäinen kehitys jarruttaa liikevaihdon kasvua, huolena heikko kannattavuuskehitys s. 5
Sisällysluettelo Maailmantalouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 Henkilöstön kehitys... 11 2 Tilanne ja näkymät 2/211
Maailmantalouden näkymät Velkaantuminen on vakava riski talouden elpymiselle Maailmantalous on kasvanut alkuvuonna odotetusti. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuussa, että talous kasvaa tänä vuonna runsaat neljä prosenttia. Vastaavanlainen arvio esitettiin tammikuussa. Japanin maanjäristyksellä ja tsunamilla ei arvioida olevan merkittävää kokonaisvaikutusta maailmantalouden kasvulle. Tämänvuotisesta kasvusta peräti 7 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja siellä erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Kehittyvien maiden ripeä kasvu peittää alleen ne kasvavat huolet, jotka liittyvät julkisen talouden nopeaan velkaantumiseen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Julkisen velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää tänä vuonna 1 prosenttia Belgiassa, Irlannissa, Islannissa, Italiassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Lähes kaikissa muissakin läntisissä OECD-maissa velan määrä kasvaa. Suomessa julkisen velan osuus bkt:stä ylittää tänä vuonna 6 prosenttia. Kehitys on huolestuttava, koska valtion ja kuntien velka vastaa jo sitä osuutta, mikä Suomessa oli pahimmillaan 199-luvun laman jälkeen. Valtioiden ja muun julkisen talouden luottoluokitusten aleneminen sekä korkojen nousu merkitsevät velkojen uudelleenjärjestelytarvetta ja luottotappioita rahoituslaitoksille ja toisille valtioille. On todennäköistä, että rahoitusmarkkinoilla epävarmuus lisääntyy vielä merkittävästi, ja pankkien luotonanto myös yrityksille kiristyy. Taloudessa viime aikoina koettu elpyminen uhkaa pysähtyä. Myös uuden taantuman riski on todellinen. Raaka-aineiden ja energian hinnannousut kiihdyttäneet inflaatiota Maailmantalouden kasvun ja Aasian vahvan kysynnän vuoksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti. Öljyn hinta on jo lähes samalla tasolla kuin ennen talouskriisiä. Arabimaiden kuohunta nostaa osaltaan öljyn hintaa. Värimetallien ja terästuotteiden hinnat ovat niin ikään nousseet korkealle tasolle. Vastaavanlainen kehitys on ollut elintarvikkeissa. Inflaation viimeaikainen kiihtyminen on seurausta ennen kaikkea raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noususta. Sen sijaan energian ja elintarvikkeiden hinnanmuutoksesta puhdistettu niin sanottu ydininflaatio on pysytellyt euroalueella runsaan prosentin ja Suomessa runsaan 1,5 prosentin tasolla. Myös Yhdysvalloissa ydininflaatio on edelleen matalalla tasolla. Euroopan keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa ja vihjailut uusista koronnostoista vaikeuttavat entisestään julkisen talouden tasapainottamista Euroopassa. Kun koronnostoilla ei voida vaikuttaa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitykseen, jäljelle jää pyrkimys vaikuttaa inflaatio-odotuksiin, kuten ennalta ylisuuriin palkankorotusodotuksiin. 3 Tilanne ja näkymät 2/211
Suomen vientiin ja investointeihin saatava lisää vauhtia Suomen tavara- ja palveluvienti oli viime vuonna kaikkiaan 7 miljardia euroa. Kriisiä edeltävänä vuonna 28 vienti oli 87 miljardia euroa. Jos otamme huomioon viennin kasvun viime vuoden lopulla, tavara- ja palveluviennin arvo on vuositasolla edelleen 15 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä. Jos vertailutasoksi otetaan pidemmän ajan trendikasvun mukainen viennin arvo, Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 22 miljardia euroa. Vienti tuo Suomen bruttokansantuotteesta noin puolet. Siksi yritysten ja koko kansantalouden kilpailukyvyn parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ilman puuttuvia vientituloja myöskään valtion ja kuntien velkaantumiskierrettä ei ole mahdollista saada hallintaan. Kasvaakseen Suomi tarvitsee paljon uusia investointeja. Myös ulkomaisia investointeja on saatava Suomeen. Ennusteiden mukaan yritysten kiinteiden investointien kasvu Suomessa on jäämässä tänä vuonna vaatimattomaksi. Sen sijaan muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa investoinneissa ennakoidaan selvästi ripeämpää kasvua. Hallitusohjelmassa verotusta on uudistettava niin, että se kannustaa paremmin työn tekemiseen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Kärkihankkeena on otettava käyttöön uusi yritysten verokannustin, jonka avulla edistetään laaja-alaisesti yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Yhtiöveroastetta on alennettava ja ansiotuloverotusta kevennettävä alentamalla myös ylin marginaaliveroprosentti 5 prosenttiin. Pääomaverotusta ei saisi kiristää, millä tuetaan omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet on otettava käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia. Energiaintensiiviselle teollisuudelle on luotava nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle. Uusiutuvien energialähteiden tukien on oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Julkinen velka kasvaa ennätysvauhtia, Suomessa saavutetaan pian 199-luvun korkein taso 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Julkinen velka / bkt, % 98 Ruotsi Belgia Lähde: OECD 99 2 1 Suomi Irlanti 2 3 4 5 6 7 Espanja Italia 8 Iso-Britannia Portugali 9 21 11e 12e USA Kreikka Inflaation kiihtyminen johtuu lähinnä raaka-aineiden ja energian hinnan noususta Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 -,5-1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuluttajahintaindeksi Suomessa (kaikki hyödykkeet) Kuluttajahintaindeksi Suomessa (pl. energia ja elintarvikkeet) Kuluttajahintaindeksi euroalueella (pl. energia ja elintarvikkeet) Viimeinen havainto 3/211. Lähde: Eurostat Suomen viennistä puuttuu vuositasolla yli 2 miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto loka-joulukuu 21. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Yritysten kiinteät investoinnit elpymässä, Suomessa vauhti on liian hidas 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 Indeksi, 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e211e Ranska USA Japani Suomi Saksa Lähde: Consensus Economics (April 211), Tilastokeskus, OECD 4 Tilanne ja näkymät 2/211
Teknologiateollisuus Suomessa Yritysten epäyhtenäinen kehitys jarruttaa liikevaihdon kasvua, huolena heikko kannattavuuskehitys Teknologiateollisuuden liikevaihdossa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 21 alussa. Sen jälkeen liikevaihto on asteittain elpynyt. Liikevaihto koko alalla kasvoi arviolta kuusi prosenttia vuonna 21. Liikevaihto oli runsaat 67 miljardia euroa. Vuonna 28 alan liikevaihto oli 83 miljardia euroa. Vuoden 21 lopulla teknologiateollisuuden liikevaihto oli noin viidenneksen alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Viimeaikaisesta kysynnän paranemisesta huolimatta Suomessa sijaitsevien teknologiateollisuuden yritysten ennustehorisontti on varsin lyhyt. Yrityksillä on myös vaikeuksia siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi metallituoteteollisuudessa kustannukset olivat maaliskuussa nousseet 8,9 prosenttia viimevuotisesta, mutta myyntihinnat vain 4,6 prosenttia. Raaka-aineiden hinnat nousivat vuoden aikana 15,3 prosenttia, energian hinta 9,4 prosenttia ja kuljetukset 6,2 prosenttia. Muissa kuluissa vuosinousu oli noin 3 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 34 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja saman verran kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat tammi-maaliskuussa 3 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 3 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 4 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli maaliskuun lopussa 43 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen mer kittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä Suomessa 2,1=1 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Liikevaihto, käyvin hinnoin Tuotannon määrä*, kiintein hinnoin *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiala Viimeinen havainto 12/21 tai 2/211. Lähde: Tilastokeskus Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Milj. euroa, käyvin hinnoin 5 45 4 35 3 25 2 25 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Viimeinen havainto 1/211. Lähde: Tullihallitus Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 1 Milj. euroa, käyvin hinnoin 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,211 / I,21 I,211 / IV,21 *) Pl. metallien jalostus Muutos (vientiin): + 22 % - 6 % Muutos (kotimaahan): + 59 % + 12 % Muutos (yhteensä): + 34 % % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/211 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kotimaahan Vientiin 31.3.211 / 31.3.21 31.3.211 / 31.12.21 Muutos (vientiin): -13 % - 2 % Muutos (kotimaahan): + 27 % + 2 % Muutos (yhteensä): - 3 % + 4 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.211 5 Tilanne ja näkymät 2/211
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Vacon Uudet tilaukset ja tilauskanta pysyneet matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 2 miljardia euroa vuonna 21. Liikevaihto oli suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Yritysten tavaravienti Suomesta oli euromääräisesti 12 prosenttia pienempi kuin vuonna 29 ja 44 prosenttia pienempi kuin vuonna 28. Viennin väheneminen on koskenut lähes yksinomaan tietoliikennelaitteita. Vuonna 21 Länsi-Euroopan osuus viennistä oli runsaat 4 prosenttia, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian osuudet vajaan viidenneksen. Seuraavaksi eniten oli vientiä Pohjois-Amerikkaan, Keski- ja Etelä-Amerikkaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 5 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 8 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 55 Milj. euroa, käyvin hinnoin 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,211 / I,21 I,211 / IV,21 Muutos (vientiin): - 5 % - 21 % Muutos (kotimaahan): + 15 % - 1 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/211 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kotimaahan Vientiin 31.3.211 / 31.3.21 31.3.211 / 31.12.21 Muutos (vientiin): - 6 % - 1 % Muutos (kotimaahan): % + 1 % Muutos (yhteensä): - 5 % - 8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.211 6 Tilanne ja näkymät 2/211
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright STX Finland Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 5 Milj. euroa, käyvin hinnoin 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,211 / I,21 I,211 / IV,21 Muutos (vientiin): + 5 % + 6 % Muutos (kotimaahan): + 86 % + 7 % Muutos (yhteensä): + 59 % + 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/211 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Uudet tilaukset lisääntyneet merkittävästi, tilauskanta kääntynyt hieman kasvuun Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 26 miljardia euroa vuonna 21. Liikevaihto kasvoi kolme prosenttia edellisvuotisesta. Yritysten tavaravienti Suomesta oli euromääräisesti 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 29, mutta kolmanneksen pienempi kuin vuonna 28. Vuonna 21 Länsi-Euroopan osuus viennistä oli runsas kolmannes, Aasian viidennes sekä Keski- ja Itä-Euroopan vajaa viidennes. Seuraavaksi eniten oli vientiä Pohjois-Amerikkaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 59 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 6 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 6 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 5 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kotimaahan Vientiin 31.3.211 / 31.3.21 31.3.211 / 31.12.21 Muutos (vientiin): - 15 % % Muutos (kotimaahan): + 52 % + 25 % Muutos (yhteensä): - 6 % + 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.211 7 Tilanne ja näkymät 2/211
Metallien jalostus Suomessa Copyright Kuusakoski Liikevaihto kasvanut 5 prosenttia, raaka-aineiden hinnat nousseet merkittävästi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli 9 miljardia euroa vuonna 21. Liikevaihto kasvoi noin 5 prosenttia edellisvuotisesta. Liikevaihdon kasvu perustui raaka-aineiden hintojen vahvaan nousuun sekä kysynnän lisääntymiseen. Yritysten vienti Suomesta oli euromääräisesti lähes 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 29, mutta 8 prosenttia pienempi kuin vuonna 28. Vuonna 21 Länsi-Euroopan osuus viennistä oli vajaat 7 prosenttia, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian osuudet runsaat 1 prosenttia. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa lisääntyi kaikkiaan noin neljänneksen vuonna 21. Tämän vuoden tammi-helmikuussa tuotanto oli viidenneksen suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa lähes 9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tuotanto lisääntyi Aasiassa 9 prosenttia, EU-maissa 7 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 6 prosenttia. Maaliskuussa Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 46 prosenttia. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 2,1=1 2,1=1 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1-12,21 / 1-12,29 Muutos: +5 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 12/21. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 13 12 11 1 9 8 7 6 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1-12,21 / 1-12,29 1-2,211 / 1-2,21 Muutos: +24 % +2 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 2/211. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 2/211
Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 16 Milj. euroa, käyvin hinnoin 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,211 / I,21 I,211 / IV,21 Muutos (vientiin): + 3 % + 83 % Muutos (kotimaahan): + 92 % + 13 % Muutos (yhteensä): + 74 % + 23 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/211 Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 45 Milj. euroa, käyvin hinnoin 4 35 Yhteensä 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Uudet tilaukset lisääntyneet merkittävästi, myös tilauskanta kääntynyt kasvuun Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli vajaat viisi miljardia euroa vuonna 21. Liikevaihto supistui kolme prosenttia edellisvuotisesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 74 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 23 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilaukset ovat lisääntyneet erityisesti kotimaasta, mutta kääntyneet kasvuun myös ulkomailta. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 21 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 12 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kotimaahan Vientiin 31.3.211 / 31.3.21 31.3.211 / 31.12.21 Muutos (vientiin): + 13 % + 1 % Muutos (kotimaahan): + 24 % + 12 % Muutos (yhteensä): + 21 % + 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.211 9 Tilanne ja näkymät 2/211
Tietotekniikka-ala Suomessa Copyright IBM Ulkoistamiset muilta aloilta kasvattavat tilauksia Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli runsaat seitsemän miljardia euroa vuonna 21. Liikevaihto kasvoi neljä prosenttia edellisvuotisesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 52 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 23 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Keskeinen syy tilausten lisääntymiseen on tietotekniikkapalvelujen ulkoistamiset muilta elinkeinoelämän toimialoilta sekä julkiselta sektorilta. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 14 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 22 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 I,211 / I,21 I,211 / IV,21 Muutos: + 52 % + 23 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/211 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 18 Milj. euroa, käyvin hinnoin 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 31.3.211 / 31.3.21 31.3.211 / 31.12.21 Muutos: + 14 % + 22 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.211 1 Tilanne ja näkymät 2/211
HENKILÖSTÖN KEHITYS Henkilöstö ulkomailla kasvaa, kotimaassa alamäki on vasta taittumassa Suomessa sijaitsevat teknologiateollisuuden yritykset lisäsivät vuonna 21 henkilöstöään ulkomailla peräti seitsemän prosenttia, kun kotimaassa henkilöstö supistui yhä noin kolme prosenttia. Henkilöstön kasvusta vastasivat kehittyvien alueiden maat, Aasia etunenässä, jossa henkilöstömäärä kasvoi 17 prosenttia. Länsi-Euroopassa henkilöstömäärä supistui kaksi prosenttia ja Pohjois-Amerikassa prosentin vuodentakaiseen verrattuna. Suomalaisyrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä kaikkiaan 595, josta koti - maassa 291 ja tytäryrityksissä ulkomailla 34. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä tytäryrityksissä ulkomailla supistui jonkin verran vuonna 29. Vuoden 21 loppuun mennessä ohitettiin kuitenkin vuoden 28 lopun taso, ja henkilöstöä ulkomailla oli 189 enemmän kuin vuonna 1998. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 63 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-Idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen 12 vuoden aikana 16 :lla ja vuonna 21 jopa 21 :lla. Tytäryritysten henkilöstömäärältään suurimmat sijaintimaat olivat vuonna 21: Kiina (58 8), Intia (37 3), Saksa (21 3), Yhdysvallat (19 8), Ruotsi (18 ), Brasilia (18 ), Puola (9 4), Iso-Britannia (9 3), Unkari (9 2), Ranska (7 6), Italia (7 3), Venäjä (7 ) ja Meksiko (6 7). Alan yritysten henkilöstö Suomessa supistui 1 :lla vuonna 21. Vuoden 28 tasosta henkilöstömäärä on vähentynyt 34 :lla. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön väheneminen Suomessa hidastui pitkin vuotta 21 ja pysyi lähes muuttumattomana ensimmäisellä neljänneksellä 211. Alan yritykset työllistivät maaliskuun lopussa Suomessa 29 henkilöä, joista vajaa 14 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Viime vuosien rakennemuutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Globaalin rakennemuutoksen arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä *) Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään maalis-huhtikuussa 211 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä vuoden 21 lopussa maittain. Tiedustelun mukaan Suomessa on noin 15 teknologiateollisuuden konserni- tai muuta yhtiötä, joilla on tytäryrityksiä ulkomailla. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 211 maaliskuun lopun tilanteen mukaan. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen sekä vuokratyövoiman määrästä. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 11 Tilanne ja näkymät 2/211
HENKILÖSTÖN KEHITYS Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa sijaitsevilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä yhteensä 212. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 157 ja Suomessa 55. Vertailuvuonna 1998 tilanne oli vielä päinvastainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 61 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä on supistunut tarkasteluajanjakson aikana vuosina 21 ja 29, mutta vuoden 21 lopussa ulkomaanhenkilöstöä oli jo 13 enemmän kuin vuonna 28. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 8 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Lähi- Idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näillä alueilla kuluneen 12 vuoden aikana kaikkiaan 19 :lla ja viimeksi vuonna 21 yhteensä lähes 16 :lla. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa reilut kaksi prosenttia vuoden 21 lopun tilanteeseen verrattuna ja oli runsaat 54 maaliskuun lopussa. Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa sijaitsevilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä yhteensä 226. Suomessa henkilöstöä oli 125 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 11. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 123 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina 24 28 investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 5 prosenttia eli 35 :lla, mutta supistui 6 prosenttia vuonna 29. Vuonna 21 ulkomaanhenkilöstön määrä kasvoi 1,5 prosenttia. Kotimaassa henkilöstömäärä supistui 4,5 prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen 55 prosenttia sijaitsee kehittyneissä maissa: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa ja niiden osuus henkilöstöstä on 2-luvulla kasvanut vuosittain runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 21 henkilöstö kehittyvissä maissa kasvoi yli 3 :lla (+8 %) ja henkilöstö kehittyneissä maissa supistui vajaalla 2:lla (-3 %). Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa,5 prosenttia verrattuna vuoden 21 lopun tilanteeseen ja oli noin 124 maaliskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka 12 Tilanne ja näkymät 2/211
HENKILÖSTÖN KEHITYS Metallien jalostus Suomessa sijaitsevilla metallien jalostusyrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä yhteensä 37. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli runsaat 23 ja Suomessa vajaat 14. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 12 7 henkilöä ja Suomessa 17 3 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain voimakasta vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Vuonna 21 ulkomaanhenkilöstö kasvoi kuusi prosenttia eli 1 4:lla, kun henkilöstö kotimaassa supistui vajaan prosentin verran. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja vajaa kolmannes Keski- ja Itä-Euroopassa. Henkilöstöä on lisätty viime vuosina erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta myös Aasiassa yritysostojen ja tuotannon laajennusinvestointien seurauksena. Henkilöstön väheneminen Länsi-Euroopassa on johtunut etupäässä emoyhtiöiden yritysjärjestelyistä. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa kasvoi alkuvuonna 211 hieman vuoden 21 lopun tilanteeseen nähden, ollen maaliskuun lopussa vajaat 13 6. Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa sijaitsevilla suunnittelu- ja konsultointialan yrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä yhteensä 49. Suomessa henkilöstöä oli runsaat 43 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä vajaat 6. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 31 2 henkilöä ja ulkomailla 3 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta vuodesta 23 jatkuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla yli kaksinkertaistui vuoteen 28 mennessä. Vuonna 29 ulkomaanhenkilöstön määrä supistui lähes 23 prosenttia muun muassa yritysjärjestelyjen seurauksena, mutta kääntyi jälleen vajaan kolmen prosentin kasvuun vuonna 21. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 55 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja 42 prosenttia kehittyvissä maissa, pääosin Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun 211 lopussa 43 8 eli lähes tuhat henkilöä suurempi kuin vuoden 21 lopussa. Metallien jalostuksen henkilöstö Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla vuonna 21 Länsi-Eurooppa, 3189 Keski- ja Itä-Eurooppa, 13 Pohjois-Amerikka, 218 Aasia ja Oseania, 676 Lähi-itä ja Afrikka, 153 Latinalainen Amerikka, 624 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 13 Tilanne ja näkymät 2/211
HENKILÖSTÖN KEHITYS Tietotekniikka-ala Suomessa sijaitsevilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli vuoden 21 lopussa henkilöstöä yhteensä 72. Suomessa henkilöstöä oli runsaat 54 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä runsaat 17. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla 6 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta vuodesta 24 jatkuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla on yli kolminkertaistunut. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Viime vuosina yritykset ovat kuitenkin lisänneet henkilöstöään tuntuvasti myös Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Vuonna 21 ulkomaanhenkilöstön 1 3 henkilön kasvu oli puhtaasti kehittyvien alueiden varassa. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun 211 lopussa 54 7 eli muutama sata henkilöä suurempi kuin vuoden 21 lopussa. Tietotekniikka-alan henkilöstö 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 9 8 7 6 5 4 3 2 1 19981999221222324252627282921 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14 Tilanne ja näkymät 2/211
TILANNE JA NÄKYMÄT 2/211 Tiedot perustuvat tilanteeseen 28.4.211 Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4 75 5469, Matti Paavonen puhelin (9) 1923 357, 5 534 256. Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Kansikuvat: Copyright STX Finland