Liikkeen luovutus ja sen tunnistaminen sekä henkilöstön asema luovutuksen yhteydessä

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Maija Peuhkurinen Liikkeen luovutus ja sen tunnistaminen sekä henkilöstön asema luovutuksen yhteydessä Pro gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2008

TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos PEUHKURINEN, MAIJA: Liikkeen luovutus ja sen tunnistaminen sekä henkilöstön asema luovutuksen yhteydessä Pro gradu -tutkielma, 65 s. Yritysjuridiikka Toukokuu 2008 Tutkielma käsittelee liikkeen luovutusta, sen tunnistamista sekä henkilöstön asemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Liikkeen luovutusta säätelee yhteisölainsäädännössä liikkeenluovutusdirektiivi 2001/23/EY. Tämä direktiivi ohjaa myös kansallista lainsäädäntöämme. Suomen lainsäädännössä liikkeen luovutuksesta on säädetty työsopimuslaissa (26.1.2001/55) 1:10:ssä. Liikkeen luovutusta voidaan pitää työoikeudellisena käsitteenä. Direktiivin 2001/23/EY tarkoituksena on ollut harmonisoida Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden oikeustilaa liikkeen luovutustilanteissa. Direktiivillä on myös haluttu turvata työntekijöiden asemaa liikkeen luovutustilanteissa, joissa työnantajaosapuoli vaihtuu. Liikkeen luovutuksen tunnistamiseen liittyy monia ongelmia. Liikkeen luovutuksen tunnistamisessa joudutaan käyttämään luovutuksen tunnusmerkkien tulkinnan ohella myös kokonaisharkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysjärjestelyissä tai esimerkiksi toimittajan vaihdoksissa ei ole aina ennalta arvattavissa, pidetäänkö tilannetta liikkeen luovutuksena vai ei. Tutkielmassa on käytetty liikkeen luovutuksen problematiikkaa selventämään Euroopan yhteisön tuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ratkaisuja. Tutkielmassa halutaan selvittää liikkeen luovutuksen tunnistamisen ohella myös niitä henkilöstön irtisanomismahdollisuuksia, joita luovutuksensaajalla tai liikkeen luovuttajalla on käytettävissä liikkeen luovutustapauksissa. Liikkeen luovutus ei muodosta liikkeen luovuttajalle eikä luovutuksensaajalle erityistä irtisanomisperustetta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa työntekijöiden työsopimuksia työsopimuslain 1:10 tarkoittamassa liikkeen luovutuksen yhteydessä henkilökohtaisen irtisanomisperusteen (TSL 7:2) tai tuotannollisen ja taloudellisen irtisanomisperusteen (TSL 7:3) täyttyessä. II

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... II SISÄLLYS... III LÄHTEET...V LYHENTEET...IX 1 JOHDANTO... 1 2 LIIKKEEN LUOVUTUS... 4 2.1 MIKÄ ON LIIKKEEN LUOVUTUS?... 4 2.2 LIIKKEEN LUOVUTUKSEN TUNNISTAMINEN... 10 2.2.1 Työnantajan vaihtuminen... 11 2.2.2 Sopimusperusteisuus... 12 2.2.3 Sama tai samankaltainen liiketoiminta... 13 2.2.3.1 Saman alan vaatimus... 13 2.2.3.2 Substanssi... 14 2.2.4 Toiminnan jatkuminen keskeytyksittä... 16 2.2.5 Liiketoiminnan identiteetin säilyminen... 17 2.3 LIIKETOIMINTAKOKONAISUUDEN KRITEERIT EUROOPAN YHTEISÖN TUOMIOISTUIMEN TULKINNASSA... 20 2.4 ERINÄISET LIIKKEEN LUOVUTUSTILANTEET... 22 2.4.1 Alihankinta liikkeen luovutuksena... 23 2.4.2 Konkurssi ja liikkeen luovutus... 29 2.5 LIIKKEEN LUOVUTUS JA YHTEISTOIMINTAMENETTELY... 31 3 PERUSTEET IRTISANOMISELLE LIIKKEEN LUOVUTUSTILANTEESSA 33 3.1 YLEISTÄ IRTISANOMISESTA LIIKKEEN LUOVUTUSTILANTEISSA... 33 3.2 HENKILÖSTÄ JOHTUVAT PERUSTEET... 34 3.3 TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET PERUSTEET... 37 4 LIIKKEEN LUOVUTUS JA IRTISANOMINEN... 43 4.1 YLEISTÄ LIIKKEEN LUOVUTUKSESTA JA IRTISANOMISESTA... 43 4.2 LUOVUTTAJAN NÄKÖKULMA... 43 4.3 LUOVUTUKSENSAAJAN NÄKÖKULMA... 45 4.4 HENKILÖSTÖN IRTISANOUTUMISMAHDOLLISUUS... 49 4.5 LIIKKEEN LUOVUTTAJAN JA LUOVUTUKSENSAAJAN VASTUUN JAKAUTUMINEN IRTISANOMISTILANTEESSA... 51 III

5 LIIKKEEN LUOVUTUS JA TYÖSUHTEEN EHDOT... 53 5.1 YLEISTÄ LIIKKEEN LUOVUTUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA... 53 5.2 TYÖSOPIMUKSEN EHDOT... 54 5.3 LISÄELÄKKEET JA NIIDEN TURVAAMINEN... 56 5.3 LIIKKEEN LUOVUTUS JA SOVELLETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS... 58 5.4 VUOSILOMA JA SEN KERTYMINEN LIIKKEEN LUOVUTUSTILANTEISSA... 59 6 LUOVUTUKSENSAAJAN TAKAISINOTTO VELVOLLISUUS... 61 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 64 IV

LÄHTEET KIRJALLISUUS Aarnio, Aulis Laintulkinnan teoria, Yleisen oikeustieteen oppikirja. Juva 1989. Axel, Adlercreutz Svensk arbetsrätt. Lund 2003. Bruun, Niklas von Koskull, Andreas Työoikeuden perusteet. Helsinki 2004. Eerola, Risto Mylly, Tuomas Saarinen, Päivi Eu-oikeuden perusteet. Tampere 2000. Hakala, Antti Uusia linjauksia liikkeen luovutukseen EY:n tuomioistuimen ennakkoratkaisusta. Kuntatyönantaja 3/2004 s. 16 17. Hietala, Harri Kahri, Tapani Kairinen, Martti Kaivanto, Keijo Työsopimuslaki käytännössä. Helsinki 2006. Hietala, Harri Kaivanto, Keijo Uusi yhteistoimintalaki käytännössä. Helsinki 2007. Kairinen, Martti Koskinen, Seppo Nieminen, Kimmo Valkonen, Mika Työoikeus. Helsinki 2002 Kairinen, Martti Työoikeus perusteineen. Raisio 2004. Koskinen, Seppo Irtisanominen liikkeen luovutuksessa, yrityssaneerauksessa ja konkurssissa, Defensor Legis N:o 1/2003. 2003a. Koskinen, Seppo Nieminen, Kimmo Valkonen, Mika Työsuhteen päättäminen. Porvoo 2003. Liukkunen, Ulla Globalisaatio, EU ja henkilöstön osallistuminen. Helsinki 2005. Meincke, Nina Vanhala-Harmanen, Nina Esimiehen työsuhdeopas. Helsinki 2007. Nyyssölä, Mikko Rautiainen, Hannu Vuosilomalaki. Juva 2005. V

Rautiainen, Hannu Äimälä, Markus Työsopimuslaki. Porvoo 2004. Saarinen, Mauri Työsuhteen pelisäännöt. Helsinki 2003. 2003a. Saarinen, Mauri Työsuhdeasiain käsikirja. Helsinki 2003. 2003b. Saarinen, Mauri Työsuhteen pelisäännöt. Helsinki 2007. Salonheimo, Jorma Milloin alihankkijan vaihdos katsotaan liikkeen luovutukseksi? Lakimies 2/1998. s. 250 261. Tiitinen, Kari-Pekka Työoikeuden pääasiat. Helsinki 2005. Tiitinen, Kari-Pekka Kröger, Tarja Työsopimusoikeus 2001. Helsinki 2002. Tiitinen, Kari-Pekka Kröger, Tarja Työsopimusoikeus. Helsinki 2003. Valkonen, Mika Liikkeen luovutuksen tunnistaminen ja työsuhdeturva, s. 93 140. Defensor Legis N:o 1/1999. Valkonen, Mika Kollektiiviperusteinen irtisanomissuoja, Työn vähentymistä ja muun työn tarjoamisvelvollisuutta koskeva tutkimus. Rovaniemi 2001. Valkonen, Mika: Teoksessa Kairinen, Martti - Koskinen, Seppo - Nieminen, Kimmo - Ullakonoja, Vesa - Valkonen, Mika Työoikeus. Helsinki 2006. VI

LAIN VALMISTELUTYÖT Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyvien työoikeudellisten säännösten muuttamisesta. HE 109/1992 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 157/2000. Työ ja tasa-arvoasiainvaliokunta mietintö 13/2000 vp. ( TyVM ) Hallituksen esityksestä työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 157/2000. SÄHKÖISET LÄHTEET Aho, Jukka Irtisanomisesta liikkeen luovutuksen yhteydessä, 17.10.2001. Edilex www- sivusto, lakikirjasto <http://www.edilex.fi/metadata/25.pdf> (30.3.2008) Koskinen, Seppo Konkurssi vai liikkeen luovutus? 2003b Edilex www- sivusto, lakikirjasto <http://www.edilex.fi/metadata/835.pdf> (30.3.2008) Sundquist, Salme Laamanen, Elina Liivala, Ritva Iipponen, Nanna Jyrä, Kaisa (toim.) Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC. Helsinki 2005. Kuntaliiton julkaisu. <http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p070425134848@.pdf> (17.4.2008) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Teollisuuspolitiikan väliarviointi EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto. Bryssel 04.07.2007 KOM(2007) 374. <http://ec.europa.eu/enterprise/enterprise_policy/industry/com_2007/com_2 007_374_FI.pdf> (22.4.2008) Kirsi-Marja Lievonen Kunnan yksikkö kilpailussa - keino saada aikaan kustannussäästöjä? www.kuntatieto.fi/attachment.asp?path=1;29;349;4332;110026;39006 (30.4.08) VII

OIKEUSTAPAUKSET Euroopan yhteisön tuomioistuin (ETY) C-24/85, Spijkers C-87/86, Ny Moelle Kro C-324/86 Daddy s Dance Hall C-209/91 Rask, Christensen C-171/94 ja 172/94, Merckx ja Neuhuys C-298/94, Henke C-13/95, Süzen C-127/96, Vidal C-173/96, Hidalgo C-229/96, Santner C-74/97, Montana C-172/99, Oy Liikenne Ab C-51/00, Temco Service C-340/01, Abler Korkein oikeus (KKO) KKO 1985 II 114 KKO 1985 II 164 KKO 1990:61 KKO 1994:35 KKO 1996:10 KKO 1996:142 KKO 1997:105 KKO 1999:69 KKO 1999:70 KKO 2001:44 KKO 2001:48 KKO 2001:49 KKO 2001:72 KKO 2002:54 KKO 2005:50 VIII

LYHENTEET EYT Euroopan yhteisön tuomioistuin HE Hallituksen esitys KKO Korkein oikeus TEhtoL Työehtosopimuslaki (7.6.1946/436) TSL Työsopimuslaki (26.1.2001/55) TyVM Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta mietintö VTSL Työsopimuslaki (30.4.1970/320) vp Valtiopäivät IX

1 JOHDANTO Tutkielma käsittelee työoikeudellista kysymystä liikkeen luovutuksesta ja sen tunnistamisesta sekä liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa henkilöstön aseman tarkastelua. Mielenkiintoisen ja tärkeän aiheesta tekee se, että työsopimuslain (26.1.2001/55), myöhemmin TSL, tullessa voimaan, liikkeen luovutustilanteessa ei enää sovellettu vanhan työsopimuslain (30.4.1970/320), myöhemmin VTSL, mukaista erityistä irtisanomismahdollisuutta, joka luovutuksensaajalla oli käytössä VTSL 40 :n mukaan. Tämä muutos johtui siitä, että kansallinen lainsäädäntömme tuli saattaa ajantasaiseksi Euroopan unionin antaman liikkeen luovutusdirektiivin 4 artiklan 1 kohdan kanssa, jossa katsottiin, ettei liikkeen luovutus sinänsä anna työnantajalle erityistä irtisanomisperustetta. Aihe on myös hyvin ajankohtainen, koska Euroopan unionin alueella sekä lähemmin tarkasteltuna Suomessa monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä omistajanvaihdos tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Pelkästään sukupolvenvaihdoksin tapahtuvia omistajanvaihdoksia arvellaan Suomessa tapahtuvan seuraavan kymmenen vuoden sisällä jopa 70 000 80 000 yrityksessä 1. Euroopan laajuisesti omistajanvaihdoksia seuraavan kymmenen vuoden sisällä on arveltu tapahtuvan vuosittain noin 690 000 yrityksessä 2. Suurten ikäluokkien ikääntyessä ja siirtyessä pois yritysmaailmasta, paljon yrityksiä tulee myyntiin. Osa näistä yrityksistä vaihtaa omistajaa sukupolvenvaihdoksin, osa myydään tai yritys lopetetaan kokonaan kannattamattomana tai jostain muusta syystä 3. Tosiasia kuitenkin on, että liikkeen luovutuksia tapahtuu lähiaikoina paljon. Tämä on myös työllisyyspoliittinen kysymys, koska Suomen alueella pk-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimastamme. 1 Työllisyysryhmän loppuraportti 31.3.2003. 2 Komission tiedonanto. Neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Alueiden komitealle. 3 Ks. myös, Komission tiedonanto. Neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Alueiden komitealle. 1

Liikkeen luovutuksen tunnistaminen ei ole aivan ongelmatonta. Liikkeen luovutuksesta on lainsäädännössä selkeät lainkohdat, ja kansallisen lainsäädäntömme lisäksi on huomioitava myös liikkeenluovutusdirektiivi. Tapauskohtaisesti liikkeen luovutuksen tunnistamisessa on kuitenkin käytettävä kokonaisharkintaa, jota viime kädessä käyttävät tuomioistuimet. Tämän kokonaisuuden hahmottamisessa käytetään oikeustapausesimerkkejä selventämään liikkeen luovutusta käsitteenä. Liikkeen luovutus on myös käsitteenä mielenkiintoinen, koska liikkeen luovutuksen tunnistamiseen liittyy monia kriteereitä. Monissa tapauksissa liikkeen luovutuksen tunnistaminen ei ole ollut yritysjärjestelyjen osapuolille selvä ja yksiselitteinen. Tutkielmassa halutaan selvittää liikkeen luovutuksen tunnistamisen ohella myös niitä henkilöstön irtisanomismahdollisuuksia, joita luovutuksensaajalla tai liikkeen luovuttajalla on käytettävissä liikkeen luovutustapauksissa. Liikkeen luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle saattaa tulla luovutuksen yhteydessä työnantajavastuulle enemmän työntekijöitä, kuin mitä yritys tehokkaasti toimiakseen tarvitsee. Tällaisessa tapauksessa joudutaan todennäköisesti yrityksen näkökulmasta katsoen irtisanomaan työntekijöitä. Irtisanomiset täytyy suorittaa tällöin oikein ja perusteena ei voida käyttää liikkeen luovutusta. Tutkielman tutkimusongelmana on liikkeen luovutuksen tunnistaminen sekä henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa. Tutkielman metodi tulee olemaan lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka on säännöstutkimusta, joka tutkii oikeusjärjestyksessä voimassa olevia säännöksiä jäsentäen voimassa olevaa oikeutta. Oikeusdogmatiikkaa on luonnehdittu oikeustieteen osaksi, jonka tehtävänä on systematisoida ja tulkita oikeusnormeja. 4 Tutkimusongelmana on liikkeen luovutuksen tunnistaminen, sekä työntekijöiden asema liikkeen luovutuksen yhteydessä. Ongelmaa tarkastellaan työnantajan näkökulmasta eli millä perusteilla työnantaja, niin liikkeen luovuttaja kuin 4 Aarnio 1989, s.48 2

luovutuksensaaja, voi irtisanoa työntekijän työsopimuksen. Olen myös halunnut tuoda tutkielmassani esille TSL:n ja VTSL:n tärkeimpiä eroja ja yhteneväisyyksiä. Tutkielmassa on käsitelty myös henkilöstön irtisanoutumismahdollisuutta. Näen henkilöstön irtisanoutumismahdollisuuden liittyvän työnantajanäkökulmaan erityisesti silloin, kun liikkeen luovutuksen kohteena on asiantuntijayritys. Tällöin luovutuksensaajan kannalta olisi erityisen tärkeää, että luovutuksen mukana siirtyisi myös siirtyvän henkilöstön tieto-taito mitä luovuttajan. Luovutuksensaajan kannalta olisikin tärkeää, että luovuttajayrityksen avainhenkilöstöllä on halu siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen. Tutkielmani kohteena ovat toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset 5. Irtisanomisaikaa ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta koskevat kysymykset jätän tutkielmani rajauksen ulkopuolelle. Nämä aihealueet liittyvät läheisesti tutkimusongelmaani, mutta työni laajuuden vuoksi olen joutunut rajaamaan tämän tarkastelualueen ulkopuolelle. Henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa on mielenkiintoinen, koska juuri liikkeen luovutuksen tunnistamisen hankaluus on aiheuttanut henkilöstölle vaikeuksia työsuhteen ehtojen ja irtisanomisien kannalta. Pääsääntö liikkeen luovutuksessa on kuitenkin se, että liikkeen luovutus ei ole peruste luovuttajalle eikä liikkeen luovutuksensaajalle työntekijöiden irtisanomiseen tai työsuhteen ehtojen heikentämiseen. Työntekijöiden irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä on mahdollista vain normaalein TSL:n mukaisin irtisanomisperustein. Nämä perusteet voivat olla tuotannollisia ja taloudellisia tai työntekijästä itsestään johtuvia. 5 Määräaikainen työsopimus päättyy sen määräajan päätyttyä ilman irtisanomista (TSL 6:1). 3

2 LIIKKEEN LUOVUTUS 2.1 MIKÄ ON LIIKKEEN LUOVUTUS? Liikkeen luovutuskäsitettä voidaan pitää työoikeudellisena käsitteenä. Liikkeen luovutuksen tunnistaminen ei ole ongelmatonta, koska tiettyjen tunnusmerkkien tulee täyttyä. Lisäksi liikkeen luovutuksen tunnistamisessa joudutaan käyttämään tunnusmerkkien tulkinnan ohella myös kokonaisharkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysjärjestelyissä tai esimerkiksi toimittajan vaihdoksissa ei ole aina ennalta arvattavissa, pidetäänkö tilannetta liikkeen luovutuksena vai ei. Lainsäädännöstä, oikeuskirjallisuudesta sekä kansallisesta ja Euroopan yhteisön tuomioistuimen, myöhemmin ETY, oikeuskäytännöstä voidaan löytää kuitenkin tietyt liikkeen luovutuksen tunnusmerkit. Ensimmäinen liikkeen luovutusdirektiivi oli 77/187/ETY. Direktiivi uudistettiin vuonna 1998, jolloin siitä tuli 98/50/ETY. Liikkeen luovutuksen Eurooppaoikeudellisen pohjan muodostaa EY:n direktiivi 2001/23/EY, myöhemmin liikkeen luovutusdirektiivi, jolla on kodifioitu aiemmat liikkeen luovutusta säännelleet direktiivit. Liikkeen luovutusdirektiivi on ns. vähimmäisdirektiivi, joka tarkoittaa sitä, että työntekijän kannalta edullisempia kansallisia lakeja voidaan soveltaa. Direktiivillä on haluttu turvata työsuhteiden jatkuvuus omistajanvaihdoksesta riippumatta 6. ETY on antanut ennakkoratkaisuja liikkeen luovutusdirektiivin soveltamisesta direktiivin 77/187/ETY säätämisestä lähtien. Tällä ETY:n oikeuskäytännöllä on edelleen merkitystä, koska 1998 ja 2001 säädetyillä direktiiveillä ei ole tarkoitettu muuttaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä, joka on koskenut liikkeen luovutuksen määritelmää. 7 Alueellisesti liikkeen luovutusdirektiiviä on sovellettava EY:n perustamissopimuksen 6 Ks. myös HE 157/2000. 7 Rautiainen Äimälä 2004, s. 130. 4

soveltamisalueella sijaitseviin liikkeisiin ja yrityksiin poissulkien kuitenkin merialukset (art. 1, 2 kohta) 8. Suomen lainsäädännössä liikkeen luovutuksesta säädetään Työsopimuslaissa (TSL 1:10). Työsopimuslain säännös liikkeen luovutuksesta on yleisluontoinen säännös, joka käytännössä tarvitsee tuekseen liikkeen luovutusdirektiivin tulkintaa sekä ETY:n ennakkoratkaisulinjan tuntemista. Työsopimuslain liikkeen luovutus säännös (TSL 1:10) on tarkoitettu vastaamaan liikkeen luovutusdirektiivin 1 artiklaa, 9 vaikkakaan säännös ei vastaa täysin direktiivin sanamuotoa 10. Suomen kansallinen lainsäädäntö koskien liikkeen luovutuksesta on ollut VTSL:n 7.2 :n mukaan jo hyvin yhteneväinen EUsäätelyn kanssa. Tästä syystä kansallinen oikeuskäytäntö voidaan ottaa huomioon tietyin poikkeuksin TSL 1:10:n tulkinnassa 11. VTSL:n 7.2 ei kuitenkaan määritelty liikkeen luovutusta käsitteenä. TSL 1:10 uudisti tätä käytäntöä. Direktiivin 2001/23/EY tarkoituksena on ollut harmonisoida Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden oikeustilaa liikkeen luovutustilanteissa. Direktiivillä on myös haluttu turvata työntekijöiden asemaa liikkeen luovutustilanteissa, joissa työnantajaosapuoli vaihtuu. 12 Oikeuskäytännössä on jouduttu usein ottamaan kantaa siihen, pidetäänkö yritysjärjestelyä liikkeen luovutuksena vai ei. ETY on joutunut useissa ennakkoratkaisuissaan ottamaan liikkeen luovutuksen tunnistamiseen. Liikkeen luovutuksen tunnistaminen ei aina ole yksiselitteistä, koska yritysjärjestelyt ovat usein toisistaan poikkeavia. Kirjoitetun lain sekä liikkeen luovutusdirektiivin pohjalta ei voida yksiselitteisesti sanoa jokaisesta tapauksesta, onko kyseessä liikkeen luovutus. 8 Kairinen 2004, s. 255. 9 1977/187/ETY ja 1998/50/EY. Ks. Myös Tiitinen Kröger 2003, s. 269. 10 Hietala ym. 2006, s. 97. 11 Tiitinen 2005, s. 53. 12 Hietala ym. 2006, s. 97. 5

TSL 1:10:ssä määritellään liikkeen luovutus käsitteenä. Siinä työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tämä määritelmä liikkeen luovutuksesta on uusi, ja sen tavoitteena oli saattaa kansallinen lainsäädäntömme vastaamaan liikkeen luovutusdirektiiviä 77/ 187/ ETY ja sen muutosdirektiiviä 98/50/EY 13. Liikkeen luovutus direktiivin tarkoituksena on ollut turvata työntekijöiden oikeudet työnantajan vaihtuessa niin, että työntekijöiden on mahdollista siirtyä uuden työnantajan palvelukseen samoilla työehdoilla, jotka ovat olleet voimassa aikaisemman työnantajan eli luovuttajan kanssa 14. Liikkeen luovutuksen tavoitteena on luovutettavan liiketoiminnan jatkaminen luovuttajan ja luovutuksensaajan välisin sopimuksin 15. Liikkeen luovutuksessa siirretään toimiva yritys tai sen osa toiselle sopimusosapuolelle, jonka tarkoituksena on ryhtyä jatkamaan luovutettavan yrityksen liiketoimintaa. Liikkeen luovutuksena ei kuitenkaan pidetä pelkkää osakekannan luovutusta, fuusiota tai yritysmuodon muuttumista 16. Kun luovutuksen tarkoituksena on jatkaa samankaltaista liiketoimintaa, tulisi toiminnan jatkua mahdollisen nopeasti, jotta kyseessä olisi liikkeen luovutus. Jos liiketoiminnan aloittamiseen tulee pitkäaikaisempi keskeytys, sitä epätodennäköisemmin kyseessä on liikkeen luovutus. Olennaista arvioinnissa on kuitenkin uuden yrittäjän 13 Aho 2001, s. 3. 14 Saarinen 2003b, s.505. ks. myös, s. 505 506. Tapaus C-209/91 Rask, Christensen: Tapauksessa luovutuksensaaja olisi halunnut muuttaa palkkamaksun eräpäivää siten, että maksupäivä muuttuisi kuukauden viimeisimmästä torstaista viimeisimpään päivään. Tapaukseen tuomioistuin kuitenkin katsoi, että kysymyksessä oli kielletty sopimusehtojen muuttaminen perustuen liikkeen luovutukseen. 15 Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 259. Ks. myös Saarinen 2003a, s. 196: Entisen ja uuden työnantajan välillä ei välttämättä tarvitse tehdä sopimusta. Myös sellainen tilanne, jossa liikehuoneiston vuokranantaja irtisanoo liikehuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen ja tekee uuden vuokrasopimuksen samaa toimintaa samoissa tiloissa jatkavan yrittäjän kanssa, on liikkeen luovutus, ja Valkonen 2001, s.197 198. Liikkeen luovutusta pohditaan vanhan työsopimuslain (30.4.1970/320) valossa. 16 Koskinen 2003a, s. 60 6

tarkoitus 17 eli se, onko hänen tarkoituksensa todellisuudessa jatkaa luovutettua liiketoimintaa. Puhtaasti ulkoisena tunnusmerkkinä liikkeen luovutukselle voidaan pitää sitä, että työntekijöiden työnantaja vaihtuu luovutuksen yhteydessä 18. Liikkeen luovutuksen tapahduttua luovuttajayrityksen oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät välittömästi sellaisinaan luovutuksensaajalle (TSL 1:10.2) 19. Edellä mainittu muodostaa poikkeuksen (TSL 1:7.1) työsopimuslain määräykseen, jossa katsotaan, ettei sen enempää työnantaja kuin työntekijäkään saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan ja velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, koska työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet katsotaan luonteeltaan hyvin henkilökohtaisiksi. 20 Säännös koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita; se koskee myös sellaisia työsuhteita joissa palkanmaksu tai työnteko on keskeytynyt mm. lomautuksen, perhe- tai opintovapaan vuoksi (TSL 1:10.2) 21. Työsuhteet, jotka ovat ehtineet juuri päättyä ennen liikkeen luovutusta, eivät palaudu liikkeen luovutuksen takia. Toinen asia taas on se, että jos työsuhteet on jouduttu ennen liikkeen luovutusta irtisanomaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Tällöin luovutuksensaajalla on velvollisuus työn tarjoamiseen luovuttajan irtisanomille työntekijöille TSL 6:6.2 säännöksen perusteella. Luovutuksensaaja tulee myös sidotuksi luovutuksenantajaa velvoittaneeseen työehtosopimukseen (TEhtoL 5 ). Liikkeen luovutus ei anna luovutuksensaajalle oikeutta irtisanoa tai muuttaa siirtyvän henkilöstön työsopimuksia vedoten liikkeen luovutukseen 22. Tiitinen ja Kröger ovat määritelleet yritysjärjestelyt, joita joudutaan arvioimaan liikkeen luovutusta säätelevän TSL 1:10 kannalta kolmeen eri ryhmään. 17 Koskinen 2003a, s. 61. Yrittäjä-sana on hieman ongelmallinen tässä yhteydessä, koska luovutuksensaajana voi olla iso organisaatio, joka voi toimia osakeyhtiömuodossa. Tällöin on mielestäni hieman epäselvää, kuka on todellinen yrittäjä. Rinnastetaanko yrittäjään osakeyhtiön osakkaat? Tällaisessa rinnastuksessa on vaikea löytää heidän todellista tahtoaan tai tarkoitustaan, jos osakkaita on paljon, kuten julkisissa osakeyhtiöissä. 18 Saarinen 2003a, s.196. 19 Ks. myös. Koskinen 2003a, s. 61. 20 Tiitinen Kröger 2002, s. 259. 21 Ks. myös. Tiitinen Kröger 2002, s. 270. 22 Työsuhteiden irtisanominen liikkeen luovutus tilanteessa on mahdollista vain työsopimuslain 7 luvun 2 ja 3 mainituilla perusteilla. 7

Ryhmittely on jokseenkin karkea, koska siinä ei ole huomioitu mahdollisia tulkintaongelmia 23. 1) työnantajasubjektin katsotaan säilyvän TSL 1:10:n kannalta entisellään huolimatta joistakin oikeudellisesti merkittävistä tosiseikoista 2) työnantaja vaihtuu TSL 1:10:n tarkoittamalla tavalla 3) työnantajat vaihtuvat sellaisessa tapahtumaketjussa jossa työnantajan tarkoituksena on uuden liikkeen perustaminen. Ryhmään 1) on katsottu kuuluvan ns. ei edes liikkeen luovutus -tilanteet, joina on pidetty tilanteita, joissa työsuhteet jatkuisivat keskeytyksettä ja ennallaan ilman, että TSL 1:10 säännöstä olisi olemassakaan. Tällaisina tilanteina on pidetty työnantajan kuolemaa ja konkurssia, joissa kuolin- tai konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa. Ryhmään on luettu myös pelkät osakekannan tai henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien myynnit. 24 Yhtiöiden sulautumisten on myös katsottu oikeuskirjallisuudessa kuuluvan tähän ryhmään, vaikka sulautumisten on katsottu kuuluvan liikkeen luovutusdirektiivin soveltamisalaan. 25 Liikkeen luovutuksena ei myöskään pidetä yhtiömuodon muutoksia ja fuusioita 26. Ryhmään 2) kuuluvat TSL 1:10:ssä tarkoitetut tilanteet. Säännöksen mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Säännös edellyttää kuitenkin sitä, että pää- tai sivutoimisena harjoitettu luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutusdirektiivin 1 artiklan c-kohdan mukaan direktiiviä sovelletaan taloudellista toimintaa harjoittaviin julkisiin sekä yksityisiin yrityksiin riippumatta siitä, tavoittelevatko ne voittoa. Kuitenkin direktiivin mukaisena liikkeen luovutuksena ei pidetä hallintoviranomaisten uudelleenorganisointia eikä 23 Tiitinen Kröger 2003, s. 271. 24 Tiitinen Kröger 2003, s. 271 272. Tiitinen 2005, s. 53 54. 25 2001/23/EY Tätä direktiiviä sovelletaan yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovuttamiseen toiselle työnantajalle sopimukseen perustuvan luovutuksen taikka sulautumisen kautta.. Tiitinen Kröger 2003, s. 271. 26 Koskinen 2003a, s. 60. 8

hallinnollisten tehtävien siirtoa hallintoviranomaiselta toiselle. Tiitisen mukaan direktiivi kuitenkin tarkoittaisi sellaisia julkisen hallinnon yksiköitä ja tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa 27. ETY C-298/94, Henke. Liiketoiminnan, liikkeen tai yrityksen tai sen osan luovuttamisena ei pidetty kunnan hallintotehtävien luovuttamista kunnalta kuntayhtymän hoidettavaksi. Liikkeen luovutusdirektiivi tulee sovellettavaksi julkisissa organisaatioissa sen sanamuodon mukaan tapauksissa, joissa julkisen organisaation toimintaa uudelleen järjestetään siten, että järjestelyt täyttävät liikkeen luovutuksen tunnusmerkit samalla, kun järjestelyt koskevat henkilöstöä jotka eivät käytä organisaatiossa julkista valtaa. Tämän kannan on ottanut myös korkein oikeus ratkaisussaan KKO 1999:69. KKO 1999:69 Vienninedistämistoiminta oli siirretty eduskunnan päätöksellä ulkoasiainministeriöstä Suomen Ulkomaankauppaliittoon. Ulkoasianministeriö oli irtisanonut suurlähetystön vienninedistämistehtävissä toimineen sihteerin työsopimuksen siirtoon viitaten. Vienninedistämistoiminnan siirtäminen katsottiin liikkeen luovutukseksi. (Äänestys 4 1) Tapauksen perusteluissa katsottiin, että vienninedistämistoiminta tapahtuu pääosin valtion rahoituksella, mutta tehtävässä ei ollut kyse julkisen vallan käytöstä eikä valtion hallinnollisten tehtävien hoidosta. Toiminnan tarkoituksena on vienninedistämispalveluiden tuottaminen, ja tämän takia tapausta oli tarkasteltava liikkeen luovutuksena. Korkein oikeus totesi myös tapauksesta, ettei ole perusteita kohdella työntekijää, jonka työsuhteen oikeuksia ja velvollisuuksia säätelee työsopimuslaki ja joka työskentelee voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa, erilailla kuin työntekijää, joka työskentelee voittoa tavoittelevan liikkeen palveluksessa. 27 Tiitinen 2005, s. 55. 9

Kolmannen ryhmästä esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa liiketoiminnan harjoittajan tarkoituksena on lopettaa harjoittamansa liiketoiminta, ja tämän jälkeen toinen työnantaja aloittaa uuden liiketoiminnan. 28 2.2 LIIKKEEN LUOVUTUKSEN TUNNISTAMINEN Uudella liikkeen luovutusdirektiivillä ei ole ollut tarkoitus muuttaa alkuperäisen direktiivin soveltamisalaa siitä, millaiseksi se on EYT:n tulkinnassa muodostunut 29. Direktiivin sanamuoto on jätetty väljäksi, ja siksi sen sisältö on muotoutunut pitkälti EYT:n ratkaisuissa 30. Direktiivien oikeudellinen luonne on sitoa EU:n jäsenvaltioita direktiivin tavoitteiden suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioilla on oikeus valita ne keinot, joiden avulla se toteuttaa direktiivin mukaisen lopputuloksen valtionsisäisesti. Direktiivien tarkoituksena ei ole saada aikaan yhteisön sisällä täysin yhtenäistä oikeudellista yhtenäisyyttä. Näin tarkoituksena on saada aikaan yhtenäinen tavoite direktiivin soveltamiselle jäsenvaltioissa. Kuitenkin osa direktiiveistä on laadittu niin yksityiskohtaisiksi, ettei jäsenvaltioilla juurikaan ole liikkumavaraa niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen jäsenvaltioiden tulee sisällyttää ne normistoonsa lähes sellaisenaan. 31 Liikkeen luovutusdirektiivin soveltamisalamääräys on kuitenkin luonteeltaan tulkinnanvarainen, ja siksi jäsenvaltiot ovat voineet sisällyttää sen normistoonsa valitsemallaan tavalla. Kansallisesti direktiivin täytäntöön panemiseksi annettua säännöstä jäsenvaltioiden tulee kuitenkin tulkita EY-oikeudelle myönteisellä 28 KKO 1985 II 164, A oli B:n kanssa tekemänsä asiamiessopimuksen perusteella harjoittanut paikkakunnalla B:n liiketoimintaa. A oli irtisanonut työntekijänsä C:n työsopimuksen päättymään samanaikaisesti kuin B asiamiessopimuksen purkauduttua oli itse ryhtynyt jatkamaan liiketoimintaansa. C:n työsuhde oli päättynyt A:n suorittaman irtisanomisen johdosta, eikä B:lle, joka oli kieltäytynyt ottamasta C:tä työhön, ollut siirtynyt sanottuun lakanneeseen työsuhteeseen perustuvia velvoitteita, joiden perusteella B olisi ollut velvollinen korvaamaan C:lle työsuhteen päättymisestä aiheutuneen vahingon. Kieltäytymisestä ottamasta C:tä työhön ei B:lle ollut aiheutunut myöskään vahingonkorvauslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta. 29 Hietala ym. 2006, s.97. 30 Valkonen 1999, s. 96. 31 Eerola Mylly Saarinen 2000, s. 81. Ks. myös. Valkonen 1999, s. 96. 10

tavalla. 32 Suomessa direktiivin edellyttämän muutokset toteutettiin muuttamalla työsopimuslakia 33. Liikkeen luovutuksena pidetään liikkeen luovutusdirektiivin 1 artiklan mukaan yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovuttamiseen toiselle työnantajalle sopimukseen perustuvan luovutuksen taikka sulautumisen kautta oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön luovuttamista, jolla tarkoitetaan pää- ja sivutoimisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi järjestettyä resurssikokonaisuutta. Liikkeen luovutuksen tunnistamisessa tarvitaan säännöksen luonteen vuoksi luovutustilanteen kokonaisarviointia. Liikkeen luovutusdirektiivin soveltamiselle edellytyksenä voidaan edellyttää viiden kriteerin yhtäaikaista täyttymistä. 34 2.2.1 Työnantajan vaihtuminen Direktiivin mukaan edellytyksenä sille, että yritysjärjestelyä pidetään liikkeen luovutuksena, työnantajan tulee vaihtua 35. Työnantajan vaihdoksena ei voida pitää tilannetta, jossa liiketoiminta tai sen osan toiminto lopetetaan kokonaan ilman, että joku toinen yrittäjä jatkaisi toimintaa. Tilanne on toinen, jos yritys päättää esimerkiksi lopettaa jonkun tietyn osatoiminnon harjoittamisen itse ja teettää kyseisen työn alihankintana toisella yrityksellä siten, että yritys luovuttaa alihankkijalle työvoimaa tai muita resursseja niin, että voidaan katsoa kyseessä olevan liiketoiminnallisen kokonaisuuden luovutus. Tällaisessa tilanteessa voidaan päätyä siihen, että tapausta arvioidaan liikkeen luovutuksena. 36 32 Valkonen 1999, s. 97. 33 HE 97/2002 vp. 34 Valkonen 1999, s. 96. 35 Valtonen 1999, s. 97 98. 36 Kairinen 2004, s. 261. 11

Liikkeen luovuttajalla ei ole laillista perustetta irtisanoa työntekijöidensä työsopimuksia, jos yritys lopettaa liiketoiminnan tai vain sen osan, jos tämä toiminta siirtyy luovutuksen kautta toiselle yrittäjälle, joka jatkaa toimintaa samana tai samankaltaisena. Tällaisessa tapauksessa työnantaja vaihtuu, mutta liiketoiminta pysyy kuitenkin samana. Jos näin ei ole, kyse ei ole liikkeen luovutuksesta. 37 2.2.2 Sopimusperusteisuus Toiseksi direktiivin mukaan liiketoiminnan tulisi siirtyä toiselle liiketoiminnanharjoittajalle sopimusperäisesti. Mitään nimenomaista sopimista direktiivi ei enää nykyään velvoita, vaan on katsottu, että sopimuskriteerin edellytykset täyttyvät jo tilanteessa, jossa luovuttaja on vaikuttanut luovuttajaa sitovien sopimusten siirtymiseen luovutuksensaajalle 38. Aikaisemmin nimenomaisen sopimuskriteerin täyttymistä arvioitiin tiukemmin, mutta nykyisen EYT:n tulkinnan mukaan osapuolten välillä ei tarvitse olla suoraa sopimussuhdetta 39. Huomionarvoista tällaisissa tilanteissa on se, löytyykö vanhan ja uuden yrittäjän väliltä oikeudellisesti merkittävää yhteyttä. Tällainen merkittävä yhteys voi löytyä esimerkiksi silloin, kun luovuttaja ja luovutuksensaaja käyvät neuvotteluja vuokranantajan kanssa liiketoiminnan jatkamisesta. 40 Yleisimmin liiketoiminta luovutetaan uudelle liiketoiminnanharjoittajalle tekemällä erillinen kauppa- tai vuokrasopimus, jolla liiketoiminta osin tai kokonaisuudessa luovutetaan. Liiketoiminnan luovutuksesta voi olla kysymys silloin, kun liiketoiminta palautuu esim. sopimusehtoon perustuen takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen silloin, kun liikkeen luovutuksesta sovitun vastikkeen suorittaminen laiminlyödään, ja näin ollen kauppa peruuntuu ja toiminta palautuu alkuperäiselle yrittäjälle. Myös 37 Valkonen 2006, s. 888. 38 Koskinen 2003a, s. 60. Ks. myös. Valkonen 1999, s. 98 102. Ks. myös C-171/94 ja 172/94, Merckx ja Neuhuys ja C-172/99, Liikenne Oy, joissa suoraa sopimusta ei osapuolten välillä ollut. Kairinen 2004, s. 256. 39 Valkonen 1999, s. 102. 40 Koskinen 2003a, s. 60. 12

vastikkeettomat sopimukset tai liiketoiminnan järjestelyt voivat muodostaa liikkeen luovutuksen. Näin ollen myös yksipuoliset oikeustoimet, kuten testamentti, perintö ja lahja, voivat tulla arvioitaviksi liikkeen luovutuksina. 41 2.2.3 Sama tai samankaltainen liiketoiminta Liiketoiminnan samanlaisuus tai samankaltaisuus edellyttää, että liiketoiminta jatkuu samana tai samankaltaisena myös luovutuksen jälkeen. Liikkeen luovuttajan liiketoiminnan tulisi siis jatkua laadultaan samanlaisena. 42 2.2.3.1 Saman alan vaatimus Esimerkkinä toiminnan samankaltaisuudesta voitaisiin pitää luovutettua kahvilatoimintaa, jossa luovutuksensaaja alkaa harjoittaa ravintolatoimintaa. Tässä esimerkissä toiminta ei ole täysin vastaavaa, mutta uutta ravintolatoimintaa voidaan pitää vastaavana toimintana. Edellytyksenä tapauksen pitämiselle liikkeen luovutuksena on se, että toimintaa jatketaan keskeytyksettä samassa toimipaikassa ja aikaisemman yrittäjän työntekijöillä. Toiminnan tulee tapahtua samalla alalla, vaikkakin tuotteet tai palvelut voidaan tuottaa aikaisemmasta liiketoiminnasta poikkeavalla tavalla. 43 Toiminnan ei tarvitse jatkua täysin samanlaisena luovutuksensaajan toimesta. Uudella yrittäjällä voi olla uusia ideoita luovutetun yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Hän voi karsia joitakin liikeideoita luovutetusta yrityksestä tai hän voi muuttaa yrityksessä käytettyä tekniikkaa aikaisempien suoritteiden toteuttamiseen. Kyseeseen voi tulla myös ulkomaankaupan aloittaminen aikaisemman kotimaankaupan lisäksi. Nämä ovat muutoksia, joilla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko toiminta jatkunut samanlaisena. Pelkästään 41 Valkonen 1999, s. 102. 42 Valkonen 1999, s. 105. 43 Koskinen 2003, s. 61. 13

yrityksen toimintatapojen tai palvelun suorittamisen muutos ei muuta toimintaa toisenlaiseksi. 44 Toiminnan samankaltaisuus voi ilmetä palvelualan yrityksessä mm. siinä, että luovuttajan asiakaskunta säilyy entisellään luovutuksesta huolimatta. Toisena mahdollista toiminnan samankaltaisuutta ilmentävänä seikkana voidaan pitää toiminimen säilymistä yrittäjävaihdoksesta huolimatta. Joissain tapauksissa on mahdollista tulkita tilannetta myös niin, että jos uudella yrittäjällä on ollut mahdollisuus jatkaa samankaltaista tai samaa toimintaa, tämä saatetaan ottaa huomioon liikkeen luovutusta arvioitaessa. 45 2.2.3.2 Substanssi Sillä, etteivät asiakassuhteet siirry luovutuksensaajalle tai etteivät muut luovuttajan yrityksen sopimukset siirry luovutuksensaajalle, ei ole merkitystä toiminnan samankaltaisuuden arvioinnissa. Toiminnan substanssilla on todellista merkitystä. Yleensä työtehtävien siirtyminen on välttämätön edellytys sille, että liiketoiminta pysyy samanlaisena. Yleensä kuitenkaan yksittäisen työtehtävän siirtoa ei voida pitää liikkeen luovutuksen kohteena. Liikkeen luovutuksessa liiketoiminta tai sen osa siirtyy luovutuksensaajalle. Luovutuksen kohteena ei täten voi myöskään olla pelkästään koneet ja tilat. Toiminnan tulee jatkua kokonaisuutena eli toimivana liiketoimintana. 46 Kuitenkaan oikeustapausten nojalla ei liikkeen luovutuksen edellytyksenä aina ole sen enempää henkilöstön kuin omaisuudenkaan siirtyminen 47. KKO 2001:49 A oli vuokrasopimuksen nojalla harjoittanut ravintolatoimintaa X:n omistamassa hotellissa. A:n irtisanottua vuokrasopimuksen X oli järjestänyt tarjouskilpailun, johon olivat ottaneet osaa sekä A että B. A:n ja X:n välisen vuokrasopimuksen päätyttyä B oli alkanut harjoittaa ravintolatoimintaa X:n kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella. A:lta ei ollut siirtynyt 44 Valkonen 1999, s. 105. 45 Koskinen 2003a, s. 61. 46 Valkonen 1999, s. 105. 47 Koskinen 2003b, s. 8, Ks. KKO 2001:49. 14

omaisuutta tai työntekijöitä B:lle. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kysymys oli liikkeen luovutuksesta. (Ään.) 48 KKO: 1999:70 Taksiyhtiön harjoittaman ajotilausten välitystoiminnan siirtäminen uudelle yhtiölle, joka ryhtyi sitä uudella tekniikalla jatkamaan, katsottiin liikkeen luovutukseksi. Ään. Jälkimmäisessä tapauksessa KKO katsoi tuomion perusteluissa ajotilausten välitystoiminnan olevan EY-oikeuden kannanottojen perusteella muodostavan sellaisen taloudellisen kokonaisuuden, joka voi olla liikkeen luovutuksen kohteena. Liiketoiminta siirtyi uudelleenorganisoinnin vuoksi, mikä tapahtui omistajatahon aloitteesta ja luovutuksen katsottiin perustuvan sopimukseen. KKO myös katsoi, että taksitilausten välitystoiminnan tekniikka ja toimialueet olivat mm. muuttuneet. Toimintaa oli jatkettu heti Rauman ja Porin taksiyhtiöiden luovuttua siitä. Toiminnan luonne oli kuitenkin säilynyt luovutuksen jälkeen samanlaisena. Sekä asiakaskunta ja markkina-asema olivat säilyneet ennallaan. Liiketoiminnan identiteetin katsottiin uudelleenjärjestelyissä säilyneen. Kiinteää tai irtainta omaisuutta ei ollut yritysjärjestelyssä kuitenkaan siirtynyt, mutta suurin osa entisistä työntekijöistä siirtynyt uuteen yhtiöön ajotilausten välitystehtäviin ja saanut tähän tehtäviin tarvittavan koulutuksen. KKO kuitenkin piti ratkaisevana kokonaistilanteen arviointia ja otti huomioon sen, millaisesta liiketoiminnasta ja yrityksestä on kysymys 49. KKO katsoi välitystoiminnan siirron muodostavan TSL 1:10:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen. 48 KKO 2001:48 X Oy:n henkilöstöruokalaa yhtiön tiloissa ja kalustolla pitänyt osuuskunta A oli irtisanonut työntekijänsä ja lopettanut toimintansa. Tarjouskilpailun jälkeen ruokalaa oli alkanut X Oy:n kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla hoitaa B Oy. Kolme osuuskunnan yhdeksästä työntekijästä oli otettu B Oy:n palvelukseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla kysymys ei ollut liikkeen luovutuksesta. (Ään.). 49 KKO 1999:70 tuomion perusteluissa otettiin huomioon kaikki toimenpiteen luonnetta selvittävät tosiseikat, muun muassa se, millaisesta yrityksestä ja liiketoiminnasta on kysymys. 15

2.2.4 Toiminnan jatkuminen keskeytyksittä Toiminnan keskeytyksettä jatkumiseen liittyy vahvasti se, jatkuuko liiketoiminta edellä kuvatunlaisesti samana tai samankaltaisena. Aina ei uuden yrittäjän tarkoituksena kuitenkaan ole jatkaa liiketoimintaa heti luovutuksen tapahduttua. Yrittäjän intressissä voi olla toimitilojen ja kaluston uusiminen tai toiminnan organisoinnin järjestäminen. Toiminnan oletetaan kuitenkin jatkuvan suhteellisen nopeasti luovutuksen tapahduttua tai vain lyhyen keskeytyksen jälkeen. Kuitenkin mitä kauemmin liiketoiminnan keskeytys kestää, sitä epätodennäköisemmin kyse on enää liikkeen luovutuksesta 50. Voitaisiin sanoa, että ratkaisevaa on se, voidaanko keskeytystä pitää väliaikaisena 51. Merkityksellistä arvioinnissa on myös yrittäjän pyrkimyksillä jatkaa liiketoimintaa 52. Jos luovutushetkellä liiketoiminta pysäytetään hetkeksi tai toimintaa vähennetään tilapäisesti, ei tämä estä oikeustoimea pidettävän liikkeen luovutuksena, jos yrityksellä on tosiasialliset mahdollisuudet jatkaa liiketoimintaa työvoiman, koneiden ja tilojen ym. resurssien ansiosta 53. Seuraavassa tapauksessa esitetään KKO:n ratkaisu tilanteesta, jossa yritystoimintaa konkurssin jälkeen oli jatkanut uusi yritys suhteellisen nopeasti toiminnan loputtua. Tilannetta ei kuitenkaan tulkittu liikkeen luovutukseksi. KKO 1985 II 114: Työnantajayhtiö A:n jouduttua konkurssiin sen työntekijät oli TSL 41 :n 1 momentin nojalla irtisanottu 14 päivän irtisanomisajalla. Lähes kolmen viikon kuluttua irtisanomisajan päättymisestä konkurssipesä myi pesän käyttö- ja vaihto-omaisuutta B:lle, joka ryhtyi harjoittamaan sillä yritystoimintaa ja viikon kuluessa kaupanteosta lukien otti palvelukseensa eräät A:n työntekijät. Kaupasta ei ollut sovittu tai neuvoteltu ennen A:n toiminnan päättymistä. Koska 50 Koskinen 2003a, s. 61. 51 Valkonen 1999, s. 108. Tiitinen Kröger 2003, s. 281. Koskinen 2003a, s. 61. 52 Koskinen 2003a, s. 61. 53 Valkonen 1999, s. 108. 16

työsuhteet näin ollen eivät olleet VuosilomaL 6 :n 1 mom:ssa tarkoitetuin tavoin jatkuneet keskeytymättöminä eikä kysymys siten ollut sellaisesta TSL 7 :n 2 mom:ssa tarkoitetusta liikkeen luovutuksesta, jonka perusteella työnantajan velvollisuudet olisivat siirtyneet B:lle, B ei ollut vastuussa työntekijöiden lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa koskevien saatavien suorittamisesta. Tapauksessa konkurssiin menneen yritys A:n jälkeen yritystoimintaa oli jatkanut yritys B. Tapausta ei tulkittu liikkeen luovutukseksi, koska toiminnan jatkamista varten oli aloitettu omaisuuden myynti konkurssipesältä yritys B:lle vasta noin kolme viikkoa työntekijöiden irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Merkitystä oli myös sillä, ettei yrityksen myynnistä ollut neuvoteltu ennen yritys A:n toiminnan päättymistä. 2.2.5 Liiketoiminnan identiteetin säilyminen Liikkeen luovutusdirektiivissä tarkoitettuna luovutuksena pidetään oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön luovuttamista, jolla tarkoitetaan pää- ja sivutoimisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi järjestettyä resurssikokonaisuutta. Luovutuksen kohteena tulee olla liiketoiminta, ja sen tulee muodostaa myös toiminnallinen kokonaisuus. Tämän vuoksi yksittäisen tuotantolaitteen myynti ei välttämättä muodosta liikkeen luovutustilannetta 54. Liikkeen luovutuksena voidaan pitää joko koko liiketoiminnan luovuttamista tai vain jonkin liiketoiminnan osan luovuttamista. Jotta yritysjärjestelyä voidaan arvioida liikkeen luovutuksena, tulee luovutettavan kokonaisuuden tai luovutettavan liiketoiminnanosan säilyttää oma identiteettinsä luovutuksen jälkeen. 55 KKO 2001:44: Tilannetta, jossa linja-autoliikenteen harjoittaja oli vaihtunut eräillä seutulinjoilla kilpailuttamisen seurauksena, ei tulkittu liikkeen luovutukseksi, kun 54 Ks. myös Koskinen 2003a, s. 60. 55 Ks. myös Hietala ym. 2006, s. 98. 17

yritysten välillä ei ollut tapahtunut merkittävää aineellisen liikeomaisuuden luovutusta. 56 Tapauksessa kilpailuttamisen seurauksena Oy Liikenne Ab oli voittanut hoidettavakseen seitsemän linjan liikenteen 28:sta linjasta. Aikaisemmin kyseisiä linjoja oli liikennöinyt Hakunilan Liikenne Oy. Tapauksessa oli kyse siitä, että oliko tarjouskilpailun voittaneen ja hävinneen osapuolen välillä voinut tapahtua liikkeen luovutus. Suoraa oikeudellista suhdetta osapuolten välillä ei ollut syntynyt, mutta Oy Liikenne Ab oli palkannut suurimman osan aikaisemmin linjoja hoitaneen yrityksen henkilöstöstä palvelukseensa. Oy Liikenne Ab oli myös ostanut aikaisemmalta linjaa hoitaneelta yritykseltä niiden työntekijöiden puvut, jotka olivat aikaisemmin työskennelleet Hakunilan Liikenne Oy:llä. Tämän lisäksi Hakunilan Liikenne Oy:ltä oli vuokrattu muutamaksi kuukaudeksi kaksi linja-autoa. KKO pyysi EYT:ltä ennakkoratkaisua siitä, onko liikkeen luovutuksena pidettävä tilannetta, jossa linja-autolinjojen liikennöinti siirtyy linja-autoyritykseltä toiselle julkisia palveluhankintoja koskevan kilpailuttamismenettelyn seurauksena. EYT katsoi, että direktiivin 77/187/ETY soveltamisessa ratkaisevana tekijänä oli kysymys säilyykö liiketoiminnan kokonaisuuden identiteetti. Varsinaisen sopimussuhteen puuttuminen oli EYT.n mielestä myös yksi merkki siitä, ettei direktiiviä tulisi soveltaa tapaukseen. EYT lausui myös, ettei sopimuksen puute voi olla tämän ratkaisun ainoa ratkaiseva tekijä 57. EYT katsoi ratkaisuehdotuksessaan, että direktiivin soveltaminen edellyttää sitä, että luovutus koskee taloudellista kokonaisuutta ja että toiminta tulee olla pysyvällä tavalla organisoitu. Kokonaisuuteen viittaamalla EYT tarkoitti sekä henkilöiden että muiden tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta, jonka avulla voidaan 56 Ks. EYT:n ennakkoratkaisu asiassa C-172/99, Oy Liikenne Ab, tuomio 25.1.2001. 57 Ks. C-13/95, Süzen, tuomio 11.3.1997 11 kohta Whilst the lack of any contractual link between the transferor and the transferee or, as in this case, between the two undertakings successively entrusted with the cleaning of a school, may point to the absence of a transfer within the meaning of the directive, it is certainly not conclusive. Ks. myös C-171/94 ja 172/94, Merckx ja Neuhuys tuomio 7.3.1996, kohdat 28 30 ja tapaus C-13/95, Süzen kohta 12. Näissä edellä mainituissa tuomioissa, EYT on todennut, ettei osapuolten välillä tarvitse olla välitöntä sopimussuhdetta. 18

harjoittaa omaan tavoitteeseensa tähtäävää taloudellista toimintaa. Taloudellista kokonaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko aineellista ja aineetonta omaisuutta luovutettu. Tapauksessa ei käytännössä luovutettu aineellista omaisuutta, koska vain käytetyt työasut oli lunastettu. EYT lausui myös kokonaisuuden arvioinnista siten, että kokonaisuus ei voi muodostua pelkästä liiketoiminnan harjoittamisesta, vaan kokonaisuuden identiteetin arviointiin vaikuttavat myös esim. henkilökunta, johto, työn organisointi ja liiketoiminnan harjoittamistavat sekä käytettävät tuotantovälineet. Arvioinnissa tulisi myös ottaa huomioon harjoitettavan toiminnan laatu kokonaisuudessaan. EYT ei pitänyt linja-autoliikennöintiä työvoimavaltaisena alana, jossa pääpaino liikkeen luovutusta arvioitaessa olisi tullut antaa työntekijöiden siirtymiselle. Tapauksessa myöskään aineellista omaisuutta ei ollut siirtynyt osapuolelta toiselle, ja juuri tätä omaisuuserää EYT painotti ratkaisussaan merkittävänä tekijänä arvioitaessa kyseistä alaa. Tämän vuoksi EYT katsoi, ettei toiminta ollut liikennöitsijän vaihdoksen johdosta muodostanut kokonaisuutta, joka olisi säilyttänyt oman identiteettinsä. Liikkeen luovutusta tuolloin säädellyt direktiivi 77/187/ETY ei tullut siten sovellettavaksi tapaukseen. KKO ratkaisi tapauksen siten, että tapausta ei pidetty liikkeen luovutuksena, koska yritysten välillä ei ollut tapahtunut aineellisen liikeomaisuuden luovutusta. 58 Perusteluissa oli huomioitu EYT:n tähän tapaukseen antama ennakkoratkaisun. Suomalaisen tuomioistuimen pyytäessä ennakkoratkaisua EYT:ltä tämä ennakkoratkaisu tulee ottaa asianmukaisesti huomioon silloin, kun tuomioistuin antaa oman tuomionsa käsiteltävästä asiasta 59. Työvoimapainotteisilla aloilla liikkeen luovutuksen tunnusmerkit saattavat täyttyä, vaikka aineellista omaisuutta ei siirtyisi lainkaan, jos suurin osa työntekijöistä on siirtynyt liiketoiminnan siirron vuoksi uuden työnantajan palvelukseen. 58 Ratkaisussa C-13/95, Süzen, EYT katsoi, ettei liikkeen luovutusdirektiiviä sovelleta, jos huomattavaa määrää henkilökunnasta sekä aineettomasta ja aineellisesta omaisuudesta ei siirry uuden palveluiden tuottajan palvelukseen. Ks. myös Hietala 2006, s. 99. 59 Kairinen 2004, s. 255. 19

2.3 LIIKETOIMINTAKOKONAISUUDEN KRITEERIT EUROOPAN YHTEISÖN TUOMIOISTUIMEN TULKINNASSA Yrityksen osan luovutusten kohdalla EYT on katsonut ratkaisevaksi sen, että muodostaako luovutettavan liiketoiminnan osa sellaisenaan liiketoimintakokonaisuuden 60. EYT on lausunut tapauksen C-24/85, Spijkers, tuomiossa seuraavat kriteerit. Tämä oli ensimmäinen kerta kun EYT vahvisti ratkaisussaan, että ratkaisevaa liikkeen luovutuksen arvioinnissa on toiminnan jatkuvuus ja sen identiteetin säilyminen 61. Näitä kriteereitä EYT on käyttänyt myös muissa tuomioissaan. Toiminnallista kokonaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota näihin seikkoihin. Hallituksen esityksestä uudeksi työsopimuslaiksi on myös mainittu nämä Spijkers tuomion 11 13 kohdan kriteerit. 62 KKO on myös useissa perustelluissaan huomioinut seuraavat kriteerit. 1. Millainen yritys tai liike on kyseessä. 2. Onko rakennuksia, irtaimistoa tai muuta aineellista liikeomaisuutta luovutettu. Tässä on korostettu sitä, että jos aineellisen omaisuuden merkitys liiketoiminnan harjoittamisessa on keskeisellä sijalla, tämän luovuttamatta jäämisen katsotaan muuttavan luovutettavan liiketoiminnan identiteettiä. Joissakin EYT:n tuomioissa sellaisen liiketoiminnan kohdalla, joka ei edellytä suuria aineellisia omaisuuseriä toimiakseen, aineellisen omaisuuden painotuksen sijasta painotusta voidaan käyttää henkilöstön siirtymisessä. 63 3. Mikä on aineettoman omaisuuden arvo luovutushetkellä. 60 Hietala 2006, s. 98. 61 Bruun Koskull 2004, s. 61. 62 Hietala 2006, s. 98 99. Ks. myös HE 157/2000, s. 66. Tiitinen Kröger 2003, s. 277. Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 263. 63 Tiitinen Kröger 2003, s. 278. 20

4. Onko pääosa henkilöstöstä otettu liiketoiminnan uuden harjoittajan palvelukseen. 5. Onko asiakaskunta siirtynyt siirtyvän liiketoiminnan mukana. 6. Harjoitettavan liiketoiminnan samanlaisuus ennen ja jälkeen liiketoiminnan luovutuksen. 7. Kuinka pitkän ajan tämä liiketoiminta on ollut keskeytyneenä. Liikkeen luovutuksen voidaan katsoa tapahtuneen, vaikka keskeytys olisikin pidempiaikainen. Tilapäinen toiminnan keskeytys ei välttämättä sulje pois näin liikkeen luovutuksen mahdollisuutta 64. Tästä on esimerkkinä tapaus Ny Moelle Kro C-87/86, jossa luovutuksen voitiin katsoa tapahtuneen, vaikka liiketoiminta ei olisi ollut käynnissä silloin, kun liiketoiminnan luovutuksen katsottiin tapahtuneen kesäravintolan ollessa suljettuna talvella toiminnan sesonkiluonteisuuden vuoksi. Liiketoiminta voi olla keskeytyksissä myös muista luovutuksensaajasta johtuvista syistä. Nämä kriteerit ovat kuitenkin merkityksellisiä vain osatekijöinä kokonaisharkinnassa. Tästä syystä niitä ei kuitenkaan tule arvioida erillisinä osatekijöinä. 65 Olennaista kokonaisarvioinnissa on se, että luovutettava liike säilyttää luovutuksessa on taloudellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden identiteetin säilyminen. 66 Kahdella viimeksi mainitulle kriteerille, liiketoiminnan samankaltaisuudelle luovutuksen jälkeen sekä liiketoiminnan keskeytyksen kestoajan arvioinnille, on annettu kuitenkin erityistä painoarvoa silloin, kun arvioidaan, onko liikkeen luovutusta tapahtunut. Näiden edellytysten 64 Sundquist ym. 2005, s. 21. 65 C 24/85, Spijkers (kohdat 11 13), HE 157/2000, Koskinen 2003b, s. 8. 66 Sundquist ym. 2005, s. 22. 21