G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI

G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI G.001 Pathways to health inequalities among migrants in Finland represented in cardiovascular disease risk factors and self-rated health.... 2 G.001_1 Clustering of negative life events and cardiovascular disease risk among immigrants in Finland... 2 G.001_2 Social determinants of cardiovascular disease risk factors in the migrant and the general population in Finland... 4 G.001_3 Socioeconomic position, life-style habits and metabolic risk among Russian, Somali and Kurdish immigrants... 5 G.002 Maahanmuuttajien sosioekonomisen aseman mittaustapojen vertailu ja yhteydet terveyteen... 7 G.003 Etniset ja sosioekonomiset terveyserot... 8 G.004 Health and Wellbeing in Immigrant Woman Living in Finland: An exploratory study of how perceived social support resources and time spent in Finland affect health and wellbeing.... 8 G.005 Maahanmuuttajavanhempien hyvinvoinnin yhteys heidän lastensa kokemaan hyvinvointiin... 9 G.006 Maahanmuutto, sukupolvisuhteet ja sopeutuminen: nuorten näkökulma (Immigrant Families in Transition: Intergenerational relations and integration of immigrant youth in Finland)... 10 G.007 Political processes and political trust: how experiences with public institutions impact political trust among migrants in Finland... 12 G.008 How (the determinants) of integration and well-being are associated with background factors?... 13 G.009 Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kotoutumisen alkuvaiheessa olevien pakolaisten keskuudessa... 14 G.010 Maassaoloaika ja integraatiomallit: tutkimus kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen latenteista ulottuvuuksista Suomessa... 16

G.001 Pathways to health inequalities among migrants in Finland represented in cardiovascular disease risk factors and self-rated health. Research questions 1) Are there differences in distribution of CVD risk in the migrant and the native population. 2) What are the social determinants of CVD risk among migrants and the native population. 3) What is the influence of socioeconomic position and length of residence on CVD risk and SRH of migrants. 4) What are the individual and contextual determinants of self-rated health: multilevel analysis. Variables Self-rated health CVD risk factors: smoking, excess alcohol intake, diet, physical inactivity, hypertension, raised fasting glucose and blood lipid levels and overweight/obesity. Psychological factors include stressors (perceived discrimination, unemployment) and psychological wellbeing (anxiety, depression, sleeping problems). Cardiovascular disease risk factor score will be calculated with the third European guidelines on cardiovascular disease (CVD) Systemic Coronary Risk Evaluation (SCORE) model). Socioeconomic position (occupation, education, income), living conditions, length of residence, Finnish language proficiency and social network (marital status, loneliness, social support) are collected by questionnaire. Authors Natalia Solovieva, Päivikki Koponen, Tiina Laatikainen, Anu Castaneda ym. Timetable syksy 2011- syksy 2015 Publication and language Doctorate thesis in english Collaboration University of Helsinki Funding to be applied G.001_1 Clustering of negative life events and cardiovascular disease risk among immigrants in Finland Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Third article of a multiple article doctoral thesis: Pathways to health inequalities among immigrants in Finland represented in cardiovascular disease risk factors and self-rated health. The plan for doctoral thesis has been accepted by the Maamu supervision board. The aim of the study is to examine whether clustering of negative life events is associated with cardiovascular disease risk among Russian, Kurdish and Somali migrants living in Finland. Analysis will include negative life events prior to migration (traumatic events), migration process (residence permit) and post-migration experiences (violence, discrimination, psychological distress, low social support, low integration, poor health, discordance in job demands, financial difficulty). The association between negative life events score and CVD risk (dyslipidemia, hyperglycemia, hypertension, abdominal obesity, overweight, smoking) will be examined with logistic regression model, adjusting for age and SES and stratifying by ethnicity and gender.

CVD risk: FP_GLUK_1 Plasma glucose B_HBA1C_1, B_GHB_A1C_1 FS_KOL_1 Total cholesterol FS_KOL_HDL_1 HDL cholesterol FS_TRIGLY_1 Triglycerides TT_009_1_SYST; TT_009_2_SYST; TT_009_3_SYST Systolic blood pressure TT_009_1_DIAST; TT_009_2_DIAST; TT_009_3_DIAST Diastolic blood pressure B104D_1 + Kela register data 103: Use of hypertension medication B107A_2 + Kela register data 205: Use of diabetes medication Kela register data 211 + 213: Use of cholesterol medication R_BMI TT_113 waist circumference F204_YHD Daily smoking TT_1001 fasting SES: A608, A601, A603, A604, Education A701 Occupation A201 Marital status Background variables, Negative life events: Events in the home country: C101A-C101H At least 1 traumatic event in country of origin Migration process: A104 Reason for receiving residence permit in Finland; For refugees (Asylum process): C 102 Having spent time at a refugee camp (probably not how long unless there is something meaningful there) Current stressors: Violence and discrimination: C201 Experiences of violence over past 12 months, C401A-C401D Experiences of some type of discrimination Psychological distress: HSCL dichotomized, (PTSD only if there is something meaningful there) Social relationships: G302 Quality of partner relationship; G302A-G305E Having some sort of worry about children (?); G306 number of close friends; G405 Informal care; G403A G403B Emotional and instrumental social support; G309 Loneliness Discordance in job demands: H105 Change in own work status following immigration; H438/H542 Job demands (Vastaako työtehtävänne hyvin tämänhetkistä (senhetkistä osaamistanne) Financial difficulty: A802 Financial difficulty (?); Unemployment- is in SES but not differentiated there Health: B102 chronic illness; B201 Need for regular care; B202 Unmet care need; B101 SRH Integration: A507-A510 Finnish language proficiency joint variable Religion: G505F Frequency of participation in religious activities Aineisto Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Palveluiden käyttö ja tarve Lihavuus ja kehon koostumus

Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tarvitaanko tutkimuksessa näyteaineistoja? kyllä, mitä näytteitä (esim. seerumi, DNA) ja kuinka paljon? Avoimet vastaukset: kyllä, mitä näytteitä (esim. seerumi, DNA) ja kuinka paljon? -lipids, glukoosi, HbA1C Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? kyllä, mistä rekistereistä ja mitä tietoja niistä? Avoimet vastaukset: kyllä, mistä rekistereistä ja mitä tietoja niistä? -KELA medication register: 103, 205, 211, 213 Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö: Nimi Yritys / Organisaatio Natalia Skogberg THL Muut tekijä(t) -Päivikki Koponen, Tiina Laatikainen, Anu Castaneda (?) and other experts appointed by THL Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 4.2014 12.2014 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö G.001_2 Social determinants of cardiovascular disease risk factors in the migrant and the general population in Finland Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -First article of a multiple article doctoral thesis: Pathways to health inequalities among immigrants in Finland represented in cardiovascular disease risk factors and self-rated health. The plan for doctoral thesis has been accepted by the Maamu supervision board. The aim of the study is to examine the distribution of CVD risk factors according to socioeconomic position in the migrant population of Russian, Kurdish and Somali origin and to compare to that of the general Finnish population. The analysis will include: Descriptive statistics, crude values Distribution of CVD risk factors, mean and CI/SD, adjusted for age, sample weights, gender stratified Prevalence of CVD risk factors (elevated cholesterol, elevated glucose, hypertension, obesity, etc.) Modeling: CVD risk and SES (several CVD risk variables will be selected, ex. obesity, smoking, hypertension, total cholesterol) Comparison with general population, who participated in T2011, limiting to the six Maamu cities: impact of SES on several CVD risk factors, age group 30+. Maamu (corresponding variables will be selected also from the Terveys 2011 data): CVD risk: FP_GLUK_1 Plasma glucose B_HBA1C_1, B_GHB_A1C_1 FS_KOL_1 Total cholesterol FS_KOL_HDL_1 HDL cholesterol

FS_TRIGLY_1 Triglycerides TT_009_1_SYST; TT_009_2_SYST; TT_009_3_SYST Systolic blood pressure TT_009_1_DIAST; TT_009_2_DIAST; TT_009_3_DIAST Diastolic blood pressure B104D_1 + Kela register data 103: Use of hypertension medication B107A_2 + Kela register data 205: Use of diabetes medication Kela register data 211 + 213: Use of cholesterol medication R_BMI TT_113 waist circumference F204_YHD Daily smoking TT_1001 fasting SES: education A701 occupation A201 marital status Aineisto Terveys 2011 (lisätietoja) Maamu (lisätietoja) -T2011 only 30-64 year-olds and from 6 Maamu cities Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Lihavuus ja kehon koostumus Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes -cholesterol, glucose, HbA1C, triglycerides -KELA medication register: 103, 205, 211, 213 Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Yritys / Organisaatio Natalia Skogberg THL Muut tekijä(t) -Päivikki Koponen, Tiina Laatikainen and other potential experts appointed by THL Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 1.2014 9.2014 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö G.001_3 Socioeconomic position, life-style habits and metabolic risk among Russian, Somali and Kurdish immigrants Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The aim is to examine the influence of SEP and life-style habits on prevalence of metabolic risk in the Russian, Somali and Kurdish population and to compare it to that of the native population using Maamu data. Maamu data will be compared with the T2011 data from the 6 Maamu municipalities. Metabolic risk: Kela medication register data: 103, 205, 206, 211, 213 FP_GLUK_1 Plasma glucose FS_KOL_HDL_1 HDL cholesterol FS_TRIGLY_1 Triglycerides TT_009_1_SYST; TT_009_2_SYST; TT_009_3_SYST Systolic blood pressure

TT_009_1_DIAST; TT_009_2_DIAST; TT_009_3_DIAST Diastolic blood pressure TT_113 waist circumference TT_1001 fasting BP medication Diabetes medication Diabetes diagnosis by physician SEP: A601, A603:, A604:, A608 education A701 occupation A901 spouse s education A301 household size register data?? deprivation index? Life-style habits: Physical activity F501. Miten rasittavaa työnne on ruumiillisesti? F502. Kuinka monta minuuttia liikutte työ- tai opiskelumatkoillanne esim. jalan tai pyöräillen? F503. Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? F503_YHD: Kuntoliikuntaa harrastavat (F503 ) Smoking: F204_YHD Daily smoking Alcohol F301. Oletteko käyttänyt alkoholijuomia 12 viime kuukauden aikana? F302. Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? F303. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia Nutrition F101. Mitä rasvaa enimmäkseen käytätte leivällä? F102. Mitä rasvaa kotonanne käytetään enimmäkseen ruoan valmistuksessa? F103. Käytättekö juustoa F104. Mitä juustoa syötte yleensä: F105. Montako ruisleipäviipaletta syötte tavallisesti päivittäin F105_LUOK: Syö päivittäin ruisleipää (F105 ) F106. Miten usein olette syönyt vihanneksia ja juureksia (ei perunaa) viimeksi kuluneen viikon (7pv) aikana sellaisenaan, raasteena tai tuoresalaattina: F106_F107_YHD: Syö vihanneksia/juureksia ja hedelmiä/marjoja väh. 6-7 päivänä viikossa (F106, F107 ) F106_YHD: Syö vihanneksia / juureksia väh. 6-7 päivänä viikossa (F106 ) F107. Miten usein olette syönyt hedelmiä ja marjoja viimeksi kuluneen viikon (7pv) aikana F107_YHD: Syö hedelmiä / marjoja väh. 6-7 päivänä viikossa (F107 ) F108. Kuinka usein olette viimeisen kuukauden aikana käyttänyt kalaa tai kalaruokia F109. Kuinka usein olette viimeisen kuukauden aikana käyttänyt nestemäisiä maitovalmisteita kuten maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä Aineisto Terveys 2011 (lisätietoja) Maamu (lisätietoja) -18-64-vuotiaat, Maamu kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Vaasa) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Lihavuus ja kehon koostumus Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes -trigly, glukoosi, HDL -Kelä lääketiedot 103, 205, 206, 211, 213 Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Yritys / Organisaatio Natalia Skogberg THL

Muut tekijä(t) -Tiina Laatikainen, Päivikki koponen, muut asiantuntijat? Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 5/2014 6/2015 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö G.002 Maahanmuuttajien sosioekonomisen aseman mittaustapojen vertailu ja yhteydet terveyteen Tutkimuskysymys(-kset) 1)Miten erilaiset yksilölliset sosioekonomisen aseman (SES) mittaustavat ovat yhteydessä toisiinsa (koulutus, tulot, ammatti, palkansaajat/yrittäjät/muut, työvuodet Suomessa, työssä, työtön, työvoiman ulkopuolella) työikäisillä eri maahanmuuttajaryhmillä sukupuolen mukaan 2)Miten nämä yksilölliset SES-mittaustavat liittyvät maassa asuttuun aikaan ryhmittäin ja sukupuolen mukaan 3)Miten yksilölliset eri mittaustavat liittyvät koettuun terveyteen ryhmittäin ja sukupuolittain (vakioidut ja vakioimattomat) 4)Miten yksilölliset eri mittaustavat liittyvät koettuun terveyteen perhetyypin mukaan (yksinasuvat; kahden (tai useamman) aikuisen lapseton perhe; yksinhuoltajaperhe; kahden (useamman) aikuisen lapsiperhe,- huomioidaan puolison päasiallinen toiminta) millainen sosioekonomisen aseman mittaamistapa on paras mahdollinen todellisen materiaalisen elintason kuvaajana väestössä, jota luonnehtii epäsäännölliset työurat, pitkään jatkunut kotiäitiys tai työttömyys, useiden töiden tekeminen yhtä aikaa ja pienyrittäjänä toimiminen (uudella mittaustavalla menetetään kuitenkin vertailtavuus kantaväestöön) Aineisto Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa sitä mukaan kun data käytettävissä Selitettävä muuttuja: HSCL-25, koettu terveydentila (b101), Selittävät muuttujat : maahanmuuttovuosi (a101), maahanmuuttosyy (a104), oleskelulupa (a105), siviilisääty (a201), kotitalouden koko (a301) ja jäsenet (a301_01a-a302), myös synnytykset (b303, b303_3, koulutus, (a601-a608, a901) tulot (a801-a802, ammatti, palkansaajat/yrittäjät/muut (a701-a706), työvuodet Suomessa, työssä, työtön, työvoiman ulkopuolella, H101-H105 työhistoria, Palkansaajat ymv: H201-H213, H302-H308, A404, yrittäjät: H506-11, Tekijät Maili Malin, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Sakari Karvonen Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanninkielinen

G.003 Etniset ja sosioekonomiset terveyserot Tutkimuskysymys(-kset) 1)Vaihteleeko koettu terveys etnisen ryhmän ja sukupuolen mukaan? Vaihteleeko koettu terveys sosioekonomisen aseman mukaan? (Tässä tarkastellaan SES:in erilaisten määritystapojen ja koetun terveyden yhteyttä tämä siis seuraisi I osatutkimustani) 2)Miten mahdolliset etniset ja sosioekonomiset terveyserot liittyvät toisiinsa? (maahanmuuttovuosi, ikä ja sukupuoli huomioitu/vakioitu) 3)Liittyykö syrjinnän kokeminen huonoon koettuun terveyteen (selittäen etnisiä terveyseroja)? Aineisto Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa sitä mukaan kun data käytettävissä Selitettävä muuttuja: HSCL-25, koettu terveydentila (b101), Selittävät muuttujat : maahanmuuttovuosi (a101), maahanmuuttosyy (a104), oleskelulupa (a105), siviilisääty (a201), kotitalouden koko (a301) ja jäsenet (a301_01a-a302), myös synnytykset (b303, b303_3, koulutus, (a601-a608, a901) tulot (a801-a802, ammatti, palkansaajat/yrittäjät/muut (a701-a706), työvuodet Suomessa, työssä, työtön, työvoiman ulkopuolella, H101-H105 työhistoria, Palkansaajat ymv: H201-H213, H302-H308, A404, yrittäjät: H506-11, syrjintäkokemukset Tekijät Maili Malin, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Sakari Karvonen Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanninkielinen Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) apuraha G.004 Health and Wellbeing in Immigrant Woman Living in Finland: An exploratory study of how perceived social support resources and time spent in Finland affect health and wellbeing. Master s Thesis Proposal Sarah Ballou, University off Helsinki, Department of Social Research, Social Psychology. sarahballou@yahoo.com Nelli Hankonen, Advisor, postdoctoral researcher, University of Helsinki, Social Psychology. nelli.hankonen@helsinki.fi Research question: Numerous empirical studies have documented the link between perceived social support and physical and mental health outcomes. The current study aims to explore how social support mediates perceived health and wellbeing in immigrant woman living in Finland (If permission is granted to use data from the Migrant Health and Wellbeing Study (MAAMU),. Specifically, I will look at two different types of social support; structural and functional. Furthermore, I am interested in looking at whether length of time spent in Finland has any effect on perceived health and wellbeing of this population. The thesis will be written in English. I have translated the MAAMU questionnaire from Finnish and have included the English question numbers and labels that I am requesting in the appendix. The questions that I

am interested in include demographic information, health, medical and symptoms, trauma symptoms, health services, lifestyle, and social welfare. The current schedule for this thesis project will include literature review from 9-2012 to 1-2013. Once the MAAMU data is released ( in early 2013), data analysis will commence with the aim of completing the final paper in 6-2013. There is no funding source for this research. G.005 Maahanmuuttajavanhempien hyvinvoinnin yhteys heidän lastensa kokemaan hyvinvointiin Tutkimuskysymys(-kset) Millaisen painoarvon maahanmuuttajavanhempien hyvinvoinnin eri osa-alueet saavat selitettäessä heidän 13-16-vuotiaiden lastensa kokemaa hyvinvointia? Onko vanhempien ja lasten hyvinvoinnin yhteydessä eroja eri etnisten ryhmien perheiden välillä? Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten koettua hyvinvointia vanhempien hyvinvoinnin viiden eri kentän mukaan: 1) vanhemman terveydellinen hyvinvointi (fyysinen terveys: koettu terveydentila. terveyspalveluiden käyttö, työ- ja toimintakyky; psyykkinen terveys: traumaoireet ja palveluiden käyttö) 2) kotitalouden materiaalinen hyvinvointi (kotitalouden tulot/capita, tulojen riittoisuus, asunnon huoneluku/capita) 3) vanhemman koettu hyvinvointi (elämänlaatu, tyytyväisyys, merkityksellisyys) 4) vanhemman sosiaalinen hyvinvointi ja pääoma (luottamus, avun saanti, suhteet suomalaisiin, suhteet omaan yhteisöön) 5) osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa (työmarkkina-asema, äänestäminen, yhdistystoiminta, asioiden seuraaminen) Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytteitä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Yhdistetään nuorten Etnokids-haastatteluista saatava data perheen 13-16-vuotiaan nuoren hyvinvoinnista MAAMUsta saatavaan vanhempia koskevaan hyvinvointidataan. Selitettävä muuttuja: Nuoren koettu hyvinvointi (Etnokids-aineistosta) Selittävät muuttujat Taustamuuttujat: Vanhemman Sukupuoli A201 Siviilisääty A106. Koettu kansalaisuusa501. ÄidinkieliA601. PeruskoulutusA608 : koulunkäynti, vuodeta701. Pääasiallinen toimintaa901 Puolison pääasiallinen toimintah105. Aseman muutosterveys- fyysinen terveys: D201.Lääkärikäynnit/12kkB101. Koettu terveydentilab102. Pitkäaikainen sairaus- työ- ja toimintakyky: H604 & H428 &. H531.Työkyky (3- portainen) H605 & H429 & H532. Työkyky (10-portainen)TT101-103. Toimintakyky- psyykkinen terveys:c301a C301I. traumaoireetd301 Mielenterveyspalvelut/12kk D305 Mielenterveysongelmat, lääkehoitog309 Yksinäisyys ym. Materiaalinen hyvinvointi A801 Kotitalouden tulota802 Kotitalouden tulot, riittoisuusa402. Asunnon huonelukua301. Kotitalouden kokokoettu hyvinvointi G201 Koettu elämänlaatug202a G20G. Tyytyväisyys G206 Elämän merkityksellisyyssosiaalinen pääoma - Perhe G302. Parisuhteen laatug301 A Tärkeys koti/perhe; - Ystävät G301B Tärkeys omaiset/ystävätg306 Hyvien ystävien lkmg307 : Hyvä ystävä: suomalaineng308e. Yhteydenpito: syntyperäiset suomalaiset- Sukulaiset Suomessa G308A. Yhteydenpito: sukulaiset Suomessa- Etninen yhteisö G301C Tärkeys omamaalainen yhteisö G308C. Yhteydenpito: oma yhteisö Suomessa- Transnationaali G301E Tärkeys ystävät/omaiset ulkomailla G308B. Yhteydenpito: sukulaiset/ystävät ulkomaillag308d. Yhteydenpito: muut maahanmuuttajat- Työyhteisö H420C Työyhteisö tärkeimpiä ryhmiä H524C. Työyhteisö tärkeimpiä ryhmiä: YrittäjätH420D Hyväksytään työyhteisössäh524d. Hyväksytään työyhteisössä: YrittäjätH419 Työtovereiden tuki (palkansaaja)h423a

Esimieheltä saatu tuki ja apu (Palkansaaja)H523. Työtovereiden tuki: YrittäjätH524E. Teihin luotetaan (luotettiin) työyhteisössänne. PalkansaajatLABEL: Luotetaan työyhteisössä: YrittäjätH423C Esimiehen kannustus kehittymään (saatu luottamus)? H437A. Puheeksi ottaminen (koettu luottamus työpaikalla)? H541A. Puheeksi ottaminen: YrittäjätH422B. Pystytään keskustelemaan. Palkansaajat H526B. Pystytään keskustelemaan: Yrittäjät- sosiaalisen tuen ja avun kokemusg309 YksinäisyysG401. Luottamus ihmisiing402. Ihmisten auttavaisuusg403a Läheisten välittäminen G403B Käytännön apu läheisiltä H401G Vähäiset suhteet suomalaisiin (työnsaannissa koettu esteenä). PalkansaajatH501G. Vähäiset suhteet suomalaisiin: YrittäjätH601G. Vähäiset suhteet suomalaisiin: Muut Osallisuus Suomessa:G502 Suomen tapahtumien seuraamineng503 Kunnallisvaaleissa äänestämineng504 Eduskuntavaaleissa äänestämineng505a-g. Osallistuminen seurat ja yhdistykset Tekijät erikoistutkija Minna Säävälä, Väestöliitto ja Maili Malin, THL Aikataulu vuoden 2012 alkupuolella Julkaisumuoto ja- kieli Useampia tieteellisiä artikkeleita, englanninkielisiä ja suomenkielisiä Yhteistyötahot Mahdollisesti Väestöliiton monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Etnokids G.006 Maahanmuutto, sukupolvisuhteet ja sopeutuminen: nuorten näkökulma (Immigrant Families in Transition: Intergenerational relations and integration of immigrant youth in Finland) (3.6.2014) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Aineistoa on tarkoitus hyödyntää sosiaalitieteiden laitokselle (sosiaalipsykologian oppiaine) tehtävässä väitöskirjatyössä. Väitöskirja käsittelee maahanmuuttajaperheiden sukupolvisuhteita nuorten näkökulmasta ja tulee koostumaan neljästä vertaisarvioidusta artikkelista. Sukupolvisuhteiden merkittävä rooli maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnille ja sopeutumiselle on tunnistettu useissa eri tutkimuksissa, mutta kyselyaineistoihin pohjaavaa vertailukelpoista tietoa Suomesta ei toistaiseksi ole. Maamu-aineiston yhdistäminen Etnokids-aineistoon voisi lisäksi mahdollistaa eri tekijöiden vuorovaikutteisen tarkastelun lasten ja vanhempien välillä. Hakija (Elina Leinonen) on työskennellyt vuosina 2011-2013 projektitutkijana Väestöliitossa keräten haastatteluaineiston (N=81) osana Etnokids-tutkimushanketta. Väitöskirjatyössä on tarkoitus hyödyntää sekä tätä maahanmuuttajanuorten haastatteluaineistoa (kahdessa osajulkaisussa) että Maamu-aineistoa (kahdessa osajulkaisussa). Lisäksi tarkoituksena on yhdistää nuorten Etnokids-data perheen nuoren hyvinvoinnista Maamusta saatavaan vanhempia koskevaan dataan. Maamu-aineistoa hyödyntävissä artikkeleissa ollaan kiinnostuneita 1) vanhempien integroitumisasteen ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä sukupolvisuhteille vanhempien näkökulmasta ja 2) akkulturaatiokuilun (ero vanhempien integroitumisasteen ja lasten integroitumisasteen) ja nuorten sopeutumisen välisestä yhteydestä sekä sukupolvisuhteiden laadusta akkulturaatiokuilun ja nuorten sopeutumisen välisen yhteyden välittävänä tekijänä. Tutkimus tuo esiin sukupolvisuhteisiin, perheeseen ja maahanmuuttoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajanuorten Suomeen sopeutumiseen. 1) Kirjoittajat: Elina Leinonen (VTM), Anne Alitolppa-Niitamo (FT, Väestöliitto), Inga Jasinskaja-Lahti (HY) &

Anu Castaneda (PsT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Tutkimuskysymykset: Miten vanhempien integroitumisaste* ja sosiaaliset suhteet**, perhetyyppi, koulutus, sosioekonominen asema ja Suomessa oloaika vaikuttavat vanhempien huoleen lapsesta? Aineisto: Maamu * Kielitaito; koettu elämänlaatu; tyytyväisyys terveyteen, työhön, ihmissuhteisiin; toimista selviytyminen; suomalaisten ystävien lkm ** hyvien ystävien lukumäärä; parisuhteen laatu; apu läheisiltä 2) Kirjoittajat: Elina Leinonen (VTM), Anne Alitolppa-Niitamo (FT, Väestöliitto), Inga Jasinskaja-Lahti (HY) & Anu Castaneda (PsT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Tutkimuskysymykset: Miten akkulturaatiokuilu* lasten ja vanhempien välillä vaikuttaa nuorten sopeutumiseen (koulumenestys, mieliala; Etnokidsistä)? Välittääkö sukupolvisuhteiden laatu akkulturaatiokuilun ja nuorten sopeutumisen välistä yhteyttä? Hypoteesit: Suurempi akkulturaatiokuilu heikentää sopeutumista. Sukupolvisuhteiden laatu välittää akkulturaatiokuilun yhteyttä nuorten sopeutumiseen. Aineistot: Etnokids & Maamu * ero vanhempien ja lasten integroitumisasteen välillä Aineisto Maamu (lisätietoja) mahdollisesti kriteerillä: vastaajan lapsi osallistunut Etnokids-tutkimukseen Sosiodemografiset tekijät ja elinolot, Koettu terveys ja elämänlaatu, Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Tutkimusasetelma poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Elina Leinonen, Helsingin yliopisto Muut tekijä(t) ks. tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Inga Jasinskaja-Lahti on väitöskirjatyön ohjaaja, siirtolaisten hyvinvointiin ja sopeutumiseen perehtynyt sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Anne Alitolppa-Niitamo (FT) on monikulttuurisuusasioiden päälliikö Väestöliittossa. Sekä Jasinskaja-Lahti että Alitolppa-Niitamo ovat toimineet asiantuntijoina Maamu- ja Etnokidstutkimuksissa. Aikataulu Aloitusajankohta: 06/2015, Valmistumisajankohta: 6/2016 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö Lisätietoja Väitöskirjatyö on aloitettu 2012 ja tutkimussuunnitelma on hyväksytty sosiaalitieteiden laitoksella. Väitöskirjatyölle on myönnetty kahden vuoden rahoitus (Alli Paasikiven säätiö vuodelle 2014, Suomen Kulttuurirahasto vuodelle 2015).

G.007 Political processes and political trust: how experiences with public institutions impact political trust among migrants in Finland hyväksytty 18.12.2015 Aims/objectives -Existing research has found that migrants have remarkably high levels of political trust upon arrival in the host society, which scholars explain is due to their frame of reference, namely the political conditions in the country of origin (Adman and Strömblad 2013; Röder and Mühlau 2010). What is less clear, though, is why these levels of trust tend to then consistently decline as time spent in the host society increases. Prevailing theoretical explanations lack support of convincing empirical data. Röder and Mühlau (2010) argue that as migrants become more incorporated into the host society, they adopt levels of trust similar to those in the native population. However, they fail to address any potential differences between the political experiences of the native-born and migrants. The authors themselves note the limitations of their study, as the broad nature of their data source (ESS) makes it difficult to capture levels of trust in the specific (national) institutions and political processes that migrants encounter. Rahsaan Maxwell (2010), also using ESS data, suggests that the decline may be due to experiences of discrimination, although he finds limited empirical evidence to support this. Interestingly, the only migrant population for whom this explanation proved particularly relevant was Russian-origin migrants in Finland and Estonia. Driven by these findings and the remaining gaps in the literature, the current proposal seeks to explore whether the case of Finland can provide clarity on how national political processes and any experiences of discrimination within these processes may impact levels of political trust among migrants. Do experiences with national political institutions influence the extent to which migrants trust these institutions? The Maamu study, although not longitudinal, includes valuable data on a diverse group of respondents, their levels of trust in various public institutions in Finland as well as any occurrences of discrimination that the respondent may have experienced. Additional data from the Health 2011 will be useful in order to compare trust among migrants and natives. Beyond contributing to the existing understandings of political trust among migrants, this work seeks to also demonstrate the relevancy of Finland as a case study in migration research. Finland s more recent status as a country of immigration has limited its inclusion in the literature on migrant integration. However, Finland is a relevant case in that on the one hand, it faces the challenge of managing growing diversity that many other European countries are tackling, while on the other hand, the origins of migrants in Finland and the implications of this for policy make it a unique case, and as Rahsaan Maxwell (2010) suggests, a case worth exploring. By providing insight on how experiences with public institutions impact migrants' political trust, this study will have important implications for migrant integration in Finland, and in Europe. Data Health 2011 study, Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu) Socio-demographic factors and living conditions, Social relationships and social well-being, Discrimination and violence Design Cross-sectional study, Meta-analysis (Results from several studies using the same variables and models are combined to estimate the average result) Contact information of the person in charge of the study proposal: Name Enterprise/organization Briitta Mohney University of Osnabrück

The names of other researchers involved As a student in the Erasmus Mundus Joint Masters in International Migration and Social Cohesion (MISOCO), I have a supervisor from each university at which I have studied during my master's program: Dr. Wassilis Kassis (University of Osnabrück), Dr. Tom van der Meer (University of Amsterdam) and Dr. Edurne Bartolomé (University of Deusto). Timetable Jan. 1, 2016- May 1, 2016 Type of publication Thesis report (for example Master s thesis) Further information The study proposal has already been accepted by my supervisors and the affiliated universities. Of course the success of my thesis project is dependent on my access to the MAAMU data. Due to misunderstandings and departmental delays, I am submitting this proposal relatively close to the study start date, and I apologise for this. Please let me know if you need any further information from me as you consider my proposal. Thank you for your time and consideration. G.008 How (the determinants) of integration and well-being are associated with background factors? Tutkimussuunnitelma hyväksytty 2.3.2016 Aims/objectives This master thesis aims to analyse the association between background factors and circumstances in new country with integration based on Maamu data. Specific objective is to I try to answer the following question: How (the determinants) of integration and well-being are associated with background factors? Integration will be measured with: Language skill Work Active Participation Voting Following media Well-being factors for my study: Loneliness Quality of life And by background factors I mean: Traumatic experiences Reason of migration Data Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu) Socio-demographic factors and living conditions, Perceived health and quality of living, Social relationships and social well-being, Discrimination and violence, Functional and work capacity -Nationality, mother tongue Design Cross-sectional study

Contact information of the person in charge of the study proposal Name Enterprise/organization Wiam Elfadl Uppsalan yliopisto The names of other researchers involved -I have two supervisors from my University: Carina Källestål and Katarina Selling. I will beet then 2 times a month. Timetable 01/2016-05/2016 Type of publication Thesis report (for example Master s thesis) Further information Contact person in THL: Anu Castaneda G.009 Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kotoutumisen alkuvaiheessa olevien pakolaisten keskuudessa Tutkimussuunnitelma hyväksytty 25.1.2017 Tutkimuksen otsikko: Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kotoutumisen alkuvaiheessa olevien pakolaisten keskuudessa Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tausta: Terveyden ja hyvinvoinnin erojen kaventaminen on haastavaa. Nykyiset terveyserojen kaventamiseen pyrkivät menetelmät eivät kohdistu heikoimmissa asemissa oleviin ryhmiin, kuten tutkimuksen kohderyhmänä oleviin turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina saapuneisiin maahanmuuttajiin. Tutkimusten mukaan oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset kohtaavat merkittäviä haasteita esim. kielitaidon hankkimisessa, koulutuksellisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä, työllistymisessä sekä yhteiskunnallisessa osallisuudessa yrittäessään sopeutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Haasteet heikentävät merkittävästi kotoutujien terveyttä ja hyvinvointia. Kotoutumisen edistämisessä käytetyt keinot ovat vajavaisia, sillä prosessista puuttuu urvapaikanhakijoiden tarpeiden kartoittaminen ja uusien, tarvepohjaisten toimintamallien kehittäminen. Laajan PROMEQ-Inclusive Promotion of Health and Wellbeing -hankkeen osa-hanke New Start Finland (NSF) pyrkii vastaamaan tähän olennaiseen puutteeseen. Tavoitteet ja tutkimusongelma: NFS-osahanke pyrkii tuottamaan uutta ymmärrystä varhaisessa kotoutumisen vaiheessa olevien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kehittämään kokeilujen avulla uusia, kustannustehokkaita ja tarveperustaisia toimintamalleja kohderyhmän kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimusongelma koskee kohderyhmän terveyden, hyvinvoinnin ja niihin kytkeytyvien tekijöiden tarkastelua sekä toiminnallisten kokeilujen vaikuttavuuden arviointia. Aineisto ja menetelmät: Kokeilujen vaikuttavuutta sekä kohderyhmän hyvinvointiin ja terveyteen kytkeytyviä tekijöitä kartoitetaan kaksiportaisella kyselytutkimuksella kvasikokeellista (koe- ja kontrolliryhmä) tutkimusasetelmaa hyödyntäen. Kohderyhmältä kerätään kaksi aineistoa, ensimmäinen vuonna 2017 ja toinen vuonna 2018, mikä mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin, vertailtavuuden ja mahdollisen muutoksen havainnoimisen. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi-tutkimusta (MAAMU) sekä ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi-tutkimusta (UTH) hyödynnetään NSF-hankkeen kyselylomakkeen rakentamisessa ja pyydettyjä aineistoja tullaan käyttämään referenssiaineistona NSF-aineiston ja kansallisen tason aineiston vertailussa. Osin samat kysymykset referenssiaineiston kanssa helpottavat aineistojen vertailtavuutta. Tarkastelun ja vertailun kohteena ovat

sosiodemografiset tekijät ja elinolot, koettu terveys ja elämänlaatu, sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi, syrjintä- ja väkivaltakokemukset, toiminta- ja työkyky, palveluiden käyttö ja tarve, elintavat, mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi. Aineistoa analysoidaan soveltuvilla tilastollisilla menetelmillä, kuten regressiomalleilla, SPSS-ohjelmistolla. Aineisto Terveys 2011 (lisätietoja) Maamu (lisätietoja) Rajataanko aineisto muulla tavoin? ei Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakkeilla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusaineistoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Tarvitaanko tutkimuksessa näyteaineistoja? ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? ei Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Referenssiaineisto (Asetelma, jossa väestöaineisto toimii viiteaineistona varsinaiselle tutkimusaineistolle) Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö: Tiina Ahonen Itä-Suomen Yliopisto Muut tekijä(t) Tutkimushankkeen vetäjä, professori Janet Anand, tutkija Csilla Veszteg, tutkija Niko Eskelinen, tutkija Tiina Ahonen, projektipäällikkö Maija Hartikainen, ja muut mahdolliset PROMEQ-tutkimusryhmät jäsenet sekä THL:n ja TK:n ehdottamat asiantuntijat. Aikataulu Aloitusajankohta: 2017 2019 Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö muu tieteellinen artikkeli Valmistumisajankohta:

Lisätietoja: MAAMU-kysymystunnisteet: A104, A505, A507, A508, A509, A510 C202, C301A-301I, C401, C404A-404I G101, G306, G307, G308, H101, H103, H301, H432, H447A-447C, H448A-448C UTH-kysymystunnisteet UTH 367) K4, UTH 386) H81_kieli, UTH 390) H91_kansa, UTH 532) K18_9 UTH 550) K21, UTH 551) K22, UTH 572) K28 Terveys 2011: haluaisimme kansalliset keskiarvotiedot kantaväestöstä vertaillaksemme kokeiluihin osallistuvia maahanmuuttajia maahanmuuttajiin keskimäärin ja väestöön keskimäärin. G.010 Maassaoloaika ja integraatiomallit: tutkimus kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen latenteista ulottuvuuksista Suomessa (Tutkimussuunnitelma hyväksytty 16.5.2017) Tutkimuksen otsikko Maassaoloaika ja integraatiomallit: tutkimus kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen latenteista ulottuvuuksista Suomessa Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tässä tutkimushankkeessa tarkastelemme kurdi-, somali- ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Tutkimme kotoutumista moniulotteisesti eri näkökulmista aineiston mahdollistamissa rajoissa. Tutkimuksemme keskeinen tavoite on selvittää, onko integraatiomalleissa laadullisia erovaisuuksia eri ryhmien välillä.

Tätä tarkoitusta varten muodostamme aikaisemman tutkimuskirjallisuuden (esim. Engbersen 2003; Entzinger & Biezeweld 2003; Heckmann & Schnapper 2003; Paugam 2009; Penninx 2005) perusteella synteesin kotoutumisen eri ulottuvuuksista (esim. sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen), jonka pohjalta kuvaamme empiirisesti integraation latentteja rakenteita. Tähän tarkoitukseen soveltuu erityisen hyvin monen muuttujan korrespondenssianalyysi (Greenacre 2007), jonka avulla voidaan tiivistää kategoristen muuttujien yhteisvaihtelusta niiden keskeisen latentit ulottuvuudet faktori- ja pääkomponenttianalyysin tapaan. Kiinnitämme erityisesti huomiota integraatioprosessiin tarkastelemalla eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista suhteessa maassaoloaikaan. Aiempi tutkimus osoittaa, että eri ryhmät integroituvat uuteen yhteiskuntaan eri tahtia ja joidenkin ryhmien kotoutuminen saattaa pysähtyä tai jopa heikentyä tietyssä pisteessä (ks. Martinovic et al. 2009). Olemme myös kiinnostuneita siitä, miten eri integraatioulottuvuudet ovat yhteydessä syrjintäkokemuksiin ja koettuun terveyteen. Yhteyksien tarkastelussa käytämme tavanomaisia regressiomenetelmiä, jotka huomioivat aineiston otanta-asetelman erityispiirteet (Statan svy-proseduurit). Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mitä ovat integraation latentit rakenteet Maamu-aineiston valossa? 2) Eroavatko eri maahanmuuttajaryhmät toisistaan näiden integraatioulottuvuuksien suhteen? 3) Missä suhteessa maassaoloaika on integraation ulottuvuuksiin näissä ryhmissä? 4) Mikä yhteys syrjintäkokemuksilla on integraation tasoon eri ulottuvuuksilla? 5) Mikä on eri integraatioulottuvuuksien yhteys koettuun terveyteen? Tutkimushankkeen tulokset on tarkoitus julkaista 2 vertaisarvioidussa artikkelissa. Soveltuvia julkaisukanavia ovat esimerkiksi Social Science and Medicine, Journal of Ethnic and Migration Studies sekä Yhteiskuntapolitiikka. Lähteet: Engbersen, Godfried (2003): Spheres of integration: towards a differentiated and reflexive ethnic minority policy. Identity and integration: migrants in Western Europe: 59-76. Entzinger, Han, and Biezeveld, Renske (2003): Benchmarking in immigrant integration. European Commission. Greenacre, Michael (2007): Correspondence Analysis in Practice. 2nd ed. Chapman & Hall. Heckmann, Friedrich, and Schnapper, Dominique 2003: The integration of immigrants in European societies: National differences and trends of convergence. Lucius & Lucius, DE. Martinovic, Borja, van Tubergen,Frank and Maas, Ineke (2009): Changes in immigrants social integration during the stay in the host country: The case of non-western immigrants in the Netherlands. Social Aineisto Maamu (lisätietoja) Rajataanko aineisto muulla tavoin? ei Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakkeilla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusaineistoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu

Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Tarvitaanko tutkimuksessa näyteaineistoja? ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? ei Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Laura Kemppainen (nee Lyytikäinen) Yritys / Organisaatio Turun yliopisto Muut tekijä(t) Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto). Olemme keskustelleet tutkimussuunnitelmasta Päivikki Koposen kanssa. Ehdottaisimme yhteiskirjoittajiksi Hannamaria Kuusiota ja Shadia Raskia. Kuusion kanssa olemme tehneet yhteistyötä aiemmassa artikkelissa ja Rask on tehnyt Maamu-aineistolla tutkimusta. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: kesäkuu 2017 kesäkuu 2018 Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli