KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2013

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2013 Kesäkuu 2014

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 1 Sisältö Johdanto... 3 TULOKSET... 4 1. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2013... 4 2. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN... 7 a. TAVOITE VUOTEEN 2020... 7 b. TULOKSET... 7 3. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN... 10 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 10 b. TULOKSET... 10 4. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMINEN... 13 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 13 b. TULOKSET... 13 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIESTINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 17 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 17 b. TULOKSET... 18 Ympäristönsuojelun edistäminen ja talous... 19 6. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN... 20 a. Tavoitteet vuoteen 2020... 20 b. Tulokset... 20 7. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN... 23 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 23 6.1. Tulokset... 23 8. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA... 24

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 2 a. Tavoitteet... 24 b. Tulokset... 24 9. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN... 25 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 25 b. Tulokset... 25 Liite 1:... 33 Ympäristöohjelmaan liittyvät säästöt... 33 LÄHTEET... 34

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 3 Johdanto Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 tavoitteiden toteuttaminen etenee oikeaan suuntaan. Tulokset näkyvät ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellisina säästöinä. Todellisia säästövaikutuksia voidaan arvioida kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua, kun kaupungin organisaatio ja henkilöstömäärä on vakiintunut ja vertailukelpoisia seurantatietoja on saatavissa useammalta vuodelta. Jätteen määrä on vähentynyt ja lajittelu tehostunut, energiankulutus ja vedenkulutus sekä paperin ja käsipyyhepaperin kulutus vähentynyt, puurakentamisen osuus kasvanut, energiatehokkaita toimintatapoja on otettu käyttöön kaupungin työpaikoilla, lasten ja nuorten ympäristökasvatusta ja asukkaille suunnattua ympäristöviestintää on lisätty, hankinnoissa on huomioitu ympäristökriteerit ja ympäristön hyvän tilan sekä asukkaiden luonnossa virkistäytymismahdollisuuksien eteen tehdään jatkuvasti toimenpiteitä. Vuoden 2013 aikana huonompaan suuntaan mentiin kasvihuonekaasupäästöjen ja joukkoliikenteen matkustajamäärien osalta. Tällä raportilla seurataan vuosittain ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista ohjelmassa määriteltyjen mittareiden mukaisesti. Osa mittareista koskee kaupungin omaa toimintaa ja osa koko kaupungin alueella tapahtuvia muutoksia. Joitakin mittareita on muokattu paremmin tarkoitustaan vastaaviksi. Myös ympäristöohjelman tavoitteiden päivittäminen tulee ajankohtaiseksi piakkoin. Kuva 1. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 rakenne. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategian Laadukas ympäristö -päämäärää ja kaupungin asettamaa kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta. Tavoitteisiin päästään seitsemän eri osa-alueen (siniset nuolet) tavoitteilla. Kullekin osa-alueen tavoitteelle on määritelty tavoitteen toteutumista seuraavat mittarit sekä vastuutahot (vihreät laatikot). Tavoitteisiin päästään toteuttamalla toimenpiteitä (siniset laatikot).

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 4 TULOKSET 1. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2013 Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä Ympäristöryhmän kokous 2: Kuluvan vuoden ympäristötavoitteiden tilanne, vertaisarvioinnin tulokset, seuraavan vuoden ympäristötavoitteet, kuluvan vuoden toteutuneet ympäristötoimenpiteet Tilinpäätökseen: -Ympäristötilinpäätös - Ympäristöindikaattorit -Edellisen vuoden ympäristötavoitteiden toteutuma (Ratsu) Itsearviointi Vertaisarviointi Lokajoulukuu Tammimaaliskuu Ympäristöohjelman vuosiraportin laatiminen (mittarit, taloudelliset vaikutukset ja ekotukitoiminta) Seuraavan vuoden ympäristötavoitteet talousarvioon (Ratsu) Osavuosikatsaus tammi-elokuu Huhtikesäkuu Heinäsyyskuu Ympäristöryhmän kokous 1: Ympäristötilinpäätös, ymp.indikaattorit, edellisen vuoden ympäristötavoitteiden raportti, ympäristöohjelman raportti 2012-2020, itsearvioinnin tulokset ja kehittämiskohteet, kuluvan vuoden ympäristötavoitteet Ympäristöohjelman läpikäynti toimialojen kanssa Ympäristöohjelman vuosiraportti: lausunto kaupungin johtoryhmältä., ympäristöryhmän hyväksyminen, tiedoksi Rakennus- ja ympäristölautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä. Ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 käsiteltiin ympäristöryhmän hyväksynnän jälkeen kaupunkikehityksen johtoryhmässä, teknisen tuotannon liikelaitoksen johtoryhmässä ja kaupungin johtoryhmässä. Lisäksi raportti vietiin tiedoksi rakennus- ja ympäristölautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustolle. Raportin tuloksista tiedotettiin myös medialle. Talousarvion ympäristötavoitteet. Toimialat nimesivät talousarvioon yhteensä 30 ympäristöohjelmaa toteuttavaa tavoitetta. Tavoitteista valmistui 14 kappaletta, työn alla oli 14 kappaletta ja täysin aloittamatta jäi kaksi tavoitetta. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden aiheita olivat jätteiden lajittelu, paperin kulutuksen vähentäminen, jätteen määrän vähentäminen, ekotukitoiminta, kevyen liikenteen väylät, ympäristöliiketoiminta, ympäristökasvatus, päätösten ympäristövaikutukset, vieraslajien torjunta, hajaasutusalueiden jätevesineuvonta, luontotiedon sähköistäminen, kasvihuonekaasupäästöjen seuranta, ilmanlaadun seuranta, vesistöjen ekologisen tilan selvitys, viheralueohjelma ja osayleiskaava. Tavoitteiden toteutuminen raportoitiin elokuun 2013 osavuosikatsauksen sekä vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 5 Ympäristötilinpäätös laaditaan vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta on tarkoitus arvioida jatkossa tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa. Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet 2009-2013 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina 2012-2013 kuin esim. vuonna 2009. Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat kasvaneet vuosittain (kuva 3). Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna 2012. Lisäksi ympäristötuottojen ja -kulujen osuudet koko kaupungin toimintatuotoista ja kuluista näyttävät olleen vuonna 2013 aiempia vuosia pienemmät, koska kunnan kaikkiin toimintatuottoihin ja -kuluihin ei enää sisälly Hyvinvointipalvelujen tilaaja-tuottajamallin sisäisiä tuottoja ja kuluja. Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään vasta, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Vuonna 2013 järjestettiin ympäristötilinpäätöskoulutus kaupungin henkilöstölle. Koulutuksia ja toimintatapojen yhtenäistämistä tulee jatkaa edelleen. Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2013. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös 2013.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 6 Lahden kaupungin kanssa toteutettiin vertaisarviointi, jossa haastateltiin yhteensä 25 kouvolalaista virkamiestä ja luottamushenkilöitä sekä ekotukihenkilöitä. Lahden kaupungin ympäristöpalvelujen edustajat laativat haastattelujen ja tausta-aineistojen perusteella raportin, joka käsiteltiin ympäristöryhmässä tammikuussa 2014. Raportissa todettiin mm. että Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on ohjelmatyönä ja järjestelmänä varsin mallikas. Lisäksi ympäristöohjelma- ja järjestelmätyötä koordinoivaan ympäristöryhmään on valikoitunut avainrooleissa olevia ja asiaan sitoutuneita Kouvolan kaupungin virkamiesedustajia. Poliittisten päätöksentekijöiden sitouttamisessa on lahtelaisten näkemyksen mukaan onnistuttu Kouvolassa hyvin, sillä luottamushenkilöt ovat olleet mukana ympäristöjärjestelmätyössä sen kehitysvaiheesta lähtien varsinaiseen ohjelman toteutukseen asti. Vertaisarvioinnin mukaan ympäristötavoitteiden asettaminen ja seuranta on sidottu Kouvolassa onnistuneesti kaupungin päätöksenteon kannalta avainasemassa oleviin talousarvio- ja tilinpäätösprosesseihin. Hyvänä puolena mainittiin myös se, että Kouvolassa on tuotu saavutettujen ympäristöhyötyjen lisäksi rohkeasti esiin ympäristötyön arvoa euroina, eli ympäristötavoitteiden toteuttamisen kustannuksia ja säästöjä. Ekotukitoiminta nähtiin hyvänä toimintamallina ympäristöasioiden henkilökohtaistamiselle ja käytäntöön viemiselle. Toiminta onkin lähtenyt Kouvolassa hienosti käyntiin 160 vapaaehtoisen, koulutetun ekotukihenkilön työn ansiosta. Kehittämisehdotuksiakin oli raportissa runsaasti. Kouvolan poikkihallinnollinen ympäristöryhmä valitsi raportin perusteella tärkeimmiksi ympäristöjärjestelmän kehittämiskohteiksi vuosittaisten talousarvion ympäristötavoitteiden muokkaamisen selkeiksi, mitattaviksi ja sopivan kunnianhimoisiksi, johdon roolin vahvistamisen ympäristötavoitteiden edistämisessä, viestinnän ja raportoinnin räätälöimisen kohderyhmittäin sekä kaupungin poikkihallinnollisten ohjelmien keskinäisen koordinoinnin kehittämisen. Kaupunkistrategia päivitettiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2013. Ympäristöyksikkö osallistui strategian päivitykseen. Strategian yhdeksi päämääräksi valittiin Laadukas ympäristö ja päämäärän valinnoiksi Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö, eheä kaupunkirakenne, ympäristöystävällinen kaupunki, vetovoimaiset luontokohteet, joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää sekä energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki. Ympäristöohjelma on edelleen kaupunkistrategian toteuttamisohjelma. Kaupunkistrategian jalkautusta valmisteltaessa on tärkeää varmistaa ympäristöohjelman asema ja ympäristöryhmän rooli. Ympäristöohjelman päivitys olisi hyvä käynnistää vuoden 2015 aikana. Päätösten ympäristövaikutusten arviointia kehitettiin vuoden 2013 aikana samanaikaisesti yleisen päätösten vaikutusarvioinnin työkalun kanssa. Työ on vasta alussa. Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtoryhmä päätti käsitellä säännöllisesti, kerran kuussa ympäristöasioita kokouksissaan. Tällainen menettelytapa vaikuttaa kaupungin sisäisiin päätöksiin. Mittarointia kehitettiin osallistumalla kaupungin mittarointihankkeen työpajoihin. Työpajan tuloksena laadittiin luonnos tärkeimmistä ympäristöohjelman noin 12:sta mittarista. Tällä hetkellä ympäristöohjelmassa on useita kymmeniä mittareita, joiden avulla on hankala saada selkeää kokonaiskuvaa kehityksen suunnasta. Mittareita tulee karsia ja kehittää edelleen ja huomioida kehitystyö ympäristöohjelmaa päivitettäessä.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 7 Ympäristöryhmä teki itsearvioinnin ympäristöohjelman ja -järjestelmän toteutumisesta vuoden 2013 alussa. Itsearvioinnissa hyödynnettiin CAF-laatujärjestelmän kestävän kehityksen itsearvioinnin kysymyksiä Kouvolan olosuhteisiin muokattuna. Vastauksia saatiin vain vähän. Itsearvioinnin menetelmää on jatkossa kehitettävä edelleen. Ympäristöohjelman toteutumista v. 2013 esiteltiin tarkastuslautakunnalle maaliskuussa 2014. Arviointikertomuksessa vuodelta 2013 tarkastuslautakunta toteaa mm. että Ympäristöasioita on viety järjestelmällisesti eteenpäin. Johtoryhmän asettamat yhteiset tavoitteet eivät sisälly valtuustotason sitoviin tavoitteisiin. Valtuustotason sitovia tavoitteita on ainoastaan kaksi ja muutoinkin ympäristötavoitteet on asetettu palveluketjuille ja niiden toteutumista seurataan erikseen. Vuoden 2013 osalta toimialojen 30 tavoitteesta on toteutunut 14 kpl ja työn alla tai aloittamatta on 16 tavoitetta. Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa strategisten ohjelmien pikaista koordinointia sekä yksinkertaisempaa ja strategisempaa toiminnallisten tavoitteiden asettelua. Kymenlaaksotason ilmasto- ja energiayhteistyön ja toiminnan organisoinnin kehittämisessä oltiin mukana mm. Kymenlaakson kuntien yhteisten EkoKymenlaakso- ja KymEco2-projektien kautta. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiatyön tuloksia seuraa jatkossa maakuntahallituksen nimeämä Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, jossa on mukana myös Kouvolan ympäristöpäällikkö. Kuntien ympäristöjärjestelmään ja ekotukitoimintaan liittyen Kouvola teki yhteistyötä erityisesti Kotkan, Turun ja Lahden kaupunkien kanssa. Ympäristöyksikkö osallistui myös Kuntaliiton Ilmastokampanjakuntien tapaamisiin. 2. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITE VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. b. TULOKSET Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 19 % vuodesta 2004 vuoteen 2013, kun teollisuuden päästöjä ei huomioida. Kouvolan alueen sähkölämmityksestä ja kuluttajien sähkönkulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat hieman vuonna 2013 mutta jäivät kuitenkin alle vuoden 2011 päästötason. Kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt laskivat tai pysyivät samana verrattuna vuoteen 2012.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 8 Sähkölämmityksestä ja kuluttajien sähkönkulutuksesta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun vaikuttivat kotimaisen vesivoimantuotannon pieneneminen lähes neljänneksellä sekä sähkön tuonnin lasku, mitä seurasi sähkön erillistuotannon lisääntyminen. Luvut ovat ennakkotietoja. Lähde: CO2-raportti. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole voitu arvioida, koska ko. arviointiin tarkoitettu laskentatyökalu KASVENER on edelleen päivityksen alla Suomen ympäristökeskuksessa. KASVENERIN päivityksen arvioitu valmistumisaika on loppuvuosi 2014. Mittari 1990 2004 2010 2011 2012 2013 Tavoite v. 2020 CO 2 -päästöt yht. ilman teollisuutta 649 703 670 583 537 547 492,1 [kt CO 2 -ekv] CO 2 -päästöt/asukas ilman teollisuutta 6,9 7,8 7,61 6,77 6,1 6,3 5,46 Suunta v.2013

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 9 Kuva 4. Kouvolan alueen CO 2 -päästöt [kt CO 2 -ekv.] vuosina 1990, 2004, 2010-2013. Luvuissa on huomioitu kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, maalämmön, kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Luvut eivät sisällä teollisuuden päästöjä. Punaisella viivalla on merkattu ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. Päästöt ovat laskeneet vuodesta 2004 lähtien. Lähde: CO2-raportti. Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt [kt CO 2 -ekv.] sektoreittain Kouvolassa vuosina 1990, 2004 ja 2010-2013 ilman teollisuutta. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, kaukolämmön maatalouden ja jätehuollon päästöt ovat vähentyneet vuoteen 1990 verrattuna. Lähde: CO2-raportti.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 10 3. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään toimistoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 % Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 % Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi b. TULOKSET Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen lajittelemattoman loppujätteen (ent. sekajäte) määrä on vähentynyt 22 % ja jätteen kokonaismäärä on pienentynyt 10 % vuodesta 2010 vuoteen 2013. Jätteen määrä laski noin 150 000 kg v. 2013 mikä on 5 % verrattuna vuoteen 2012. Materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus on noussut 6 %. Lajittelun tehostuminen ja jätteen määrän väheneminen on saatu aikaan mm. jätehuollon roolien ja vastuunjaon selkeyttämisellä, jäteohjeistuksella, jäteastioiden ja niiden tyhjennysvälien optimoinnilla sekä aktiivisella koulutuksella ja tiedotuksella. Paperinkulutusta vähensi erityisesti verkkotulostinten oletusasetusten vaihto kaksipuoleiseksi tulostukseksi syksyllä 2013. Kaupungin työpaikoille jaetuilla Kouvolakestokasseilla kerätään paperia tehokkaasti ja niiden kuljetus ja tyhjentäminen on ergonomista. Erityisesti tilaliikelaitos, teknisen tuotannon liikelaitos ja ekotukihenkilöt ovat tehneet aktiivista työtä jäteasioiden parissa. Mittari 2010 2011 2012 2013 Tavoite Suu nta v. 2013 Kaupungin kiinteistöjen loppujätemäärä 1 833 981 1 728 546 1 457 763 1 440 154 1 375 486 [kg] Kaupungin materiaalina hyödynnettävien 31,8 37,2 36,2 38,1 46,7 jätteiden (bio, pahvi ja pape- ri) osuus [%] * Kaupungin kiinteistöjen jätteen kokonaismäärä 3 270 721 3 432 868 3 103 985 2 948 149 2 701 363 [kg]** ** Kokonaisjätemäärässä huomioitu bio-, pahvi-, paperi-, energia- ja loppujätteen määrät. Kaupungin kiinteistöissä lajitellaan lisäksi metallia, lasia, vaarallista jätettä ja tietosuojajätettä, mutta näistä on saatavissa tietoja vasta vuodesta 2012 lähtien, minkä vuoksi ne on jätetty pois vertailutilastoista.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 11 Jätehuolto ja talous Kaupungin ympäristötilinpäätöksen mukaan vuonna 2013 jätehuoltoon ja roskaantumiseen liittyviä tuottoja oli 23 000, kuluja 1 068 000. Investointeja ei tehty. Jätehuollon tuotto koostui Keltin maankaatopaikkamaksuista. Jätehuollon vuosittaiset tuotot vähenivät noin 900 000 aiempiin vuosiin verrattuna johtuen ekomaksujen siirtymisestä Kymenlaakson Jäte Oy:n hallintaan. Jätehuollon kulut 1,1 M pienenivät vuodesta 2012 noin 200 000. Kustannukset koostuvat yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta, yleisten alueiden puhtaanapidosta, maankaatopaikan hoitokustannuksista ja kaupungin kiinteistöjen jätehuoltomaksuista. Kaupungin kiinteistöjen jätehuoltomaksut vähenivät 34 000 vuonna 2013. Myös paperinkulutus sekä käsipyyhepaperin kulutus vähenivät vuonna 2013. Paperinkulutuksen vähenemisellä säästettiin 16 000 ja käsipyyhepapereiden kulutuksen vähenemisellä säästettiin 22 000 (Liite 1). Kuva 6. Kokonaisjätemäärä [kg] kaupungin kiinteistöissä vuosina 2010-2013 (bio-, energia-, loppu-, pahvi- ja paperijäte). Punaisella viivalla on merkitty ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Jätteen määrä väheni edelleen vuonna 2013. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 12 Kuva 7. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätejakeet [kg/vuosi], vuosina 2010-2013. Loppujätteen osuus on pienentynyt jatkuvasti ja materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuudet kasvaneet. Punaisella viivalla on merkitty loppujätteen määrän tavoite vuoteen 2020. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 13 Kuva 8. Jätehuollosta aiheutuneet tuotot, kulut ja investoinnit. Tuottojen tippumiseen on vaikuttanut toimintojen siirto Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Lähde: ympäristötilinpäätös. 4. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUO- TANNON EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM sop. muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % v. 2020 mennessä v. 2005 tasosta Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 % Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan HUOM: Tavoitteista on poistettu biokaasutavoite, koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. b. TULOKSET

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 14 Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus väheni 6 % vuonna 2013. Tulokseen on vaikuttanut normaalia lämpimämpi vuosi, mutta myös energiatehokkuustoimenpiteet. Vedenkulutus laski 5 % vuonna 2013. Tilaliikelaitos teetti energiakatselmukset 30:een kaupungin kiinteistöön vuonna 2013. Katselmuksiin saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea. Katselmusten toimenpide-ehdotukset käytiin läpi ja soveltuvimpien toimenpide-ehdotuksien toteuttaminen käynnistettiin. Myös teknisen tuotannon liikelaitos teetti kiinteistöautomaation energiatehokkuuteen liittyviä katselmuksia. Katselmusten tuloksia sekä kiinteistön jätehuollon tilannetta käytiin läpi myös joulukuussa 2013 käynnistetyillä kiinteistökierroksilla. Kiinteistökierrokseen osallistuvat kunkin kiinteistön ekotukihenkilö, kiinteistönhoitaja, puhtaus- ja ruokapalvelutyöntekijät, esimiehet sekä muita avainhenkilöitä. Kiinteistökierroksista on saatu erittäin hyvää palautetta, ja niiden myötä on toteutettu useita energiatehokkuutta ja jätehuoltoa parantavia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi investointeja. Ekotukihenkilöt ovat toteuttaneet useita energiaa säästäviä toimenpiteitä työpaikoillaan vuoden 2013 aikana. Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin ekotukitoiminnan vuosiraportissa 2013. Katuvalosaneeraus jatkui edelleen vuonna 2013. Katuvalot myös sammutettiin kesäksi 2013, mikä säästi katuvalojen sähkönkulutusta 7 %. Vuonna 2013 käynnistettiin uusiutuvan energian kuntakatselmus. Katselmukseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan uusiutuvan energian käytön nykytilanne sekä lisäämispotentiaali Kouvolassa. Kaupunki osallistui myös Kymenlaakson energianeuvonta -hankkeeseen. Energianeuvonta tarjoaa maksutonta ja puolueetonta neuvontaa Kymenlaakson asukkaille, rakentajille ja remontoijille erilaisten koulutusten ja tapahtumien muodossa. Kymenlaakson energianeuvoja Heikki Rantulalle myönnettiin ansiokkaasta työstä kaikkien aikojen ensimmäinen Vuoden energianeuvoja -diplomi. Puurakentamisen osalta vuonna 2013 valmistui Myllykosken puurakenteinen päiväkoti. Lisäksi vuonna 2013 käynnistettiin Mansikka-ahon puurakenteisen koulun ja Korian puurakenteisen päiväkodin rakentaminen. Korian päiväkoti tulee valmistuttuaan olemaan myös ensimmäinen kaupungin rakennuttama maalämpökohde. Mittari 2005 2009 2010 2011 2012 2013 Tavoite v. Suunta 2020 v. 2013 Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä 159 403 141 952 157 169 160 030 168 301 157 676 127 522 ja toiminnoissa [MWh] Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön - 82,9 77,3 77,1 84 63 60 tuotannosta ja jääh- dytyksestä [%] HUOM. VAIN KSS ENERGIAN LUVUT Uusiutuvan energian osuus kaupungin 0 0 0 0 0 0 60 kiinteistöjen erillislämmi- tysjärjestelmistä [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus [%] - - - - 4 4 0

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 15 Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään - - - - 107 280 107 280 0 käyttävien kau- pungin kiinteistöjen osuus [m 3 ] Puurakentamisen (pääraakaaine) - - - - 25 5 Kasvanut osuus kaupungin omien kiinteistöjen rakentamisesta [%] Kaupungin uudisrakennusten 0 0 0 0 0 0 Kasvanut matala- ja passiivienergiatalojen osuus [%] Vedenkulutus [m 3 ] - 272 927 279 920 273 380 284 992 270 589 Vähentynyt Poistetut mittarit: Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus kaupungin omissa ajoneuvoissa [%] ja paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus joukkoliikenteessä [%], koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. Energia ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen energiaan liittyviä kuluja, tuottoja ja investointeja. Ympäristötilinpäätöksessä mainitaan kuitenkin, että energiansäästötoimenpiteiden kustannukset olivat 45 000 ja energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin 30 000 eurolla vuonna 2013. Katuvalosaneeraukseen saatiin valtiontukea 196 000 ja siihen investoitiin 1,4 M. Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus väheni vuonna 2013. Laskennallisesti arvioiden energiankulutuksen väheneminen pienensi kaupungin energiakustannuksia 850 000 (Liite 1). Myös vedenkulutus väheni, minkä myötä säästöjä voidaan arvioida syntyneen 11 000.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 16 Kuva 9. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus [MWh]. Energiankulutus laski vuonna 2013. Ympäristöohjelman tavoite on merkitty punaisella viivalla. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 10. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutuksen jakautuminen vuosina 2005-2013. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 17 Kuva 11. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen vedenkulutus vuosina 2009-2013. Vedenkulutus laski vuonna 2013. Lähde: Kouvolan kaupunki. 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIES- TINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelmat. Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 18 b. TULOKSET Päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole otettu käyttöön, mutta ympäristöyksikkö on osallistunut päätösten vaikutusten arvioinnin työkalun kehittämiseen. Työkalun yhtenä näkökulmana on ympäristövaikutukset. Ekotukitoimintaa on kaupungin hyvinvointipalvelujen (ikääntyneiden palvelut ja varhaiskasvatus) sekä kaupunkikehityksen (teknisen tuotannon liikelaitos) toimialoilla. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on yhteensä 166. Ekotukihenkilöt tekevät aktiivista ja arvokasta työtä kaupungin ympäristötavoitteiden eteen. Vuonna 2013 ekotukihenkilöitä koulutettiin ikääntyneiden palvelujen ja teknisen tuotannon liikelaitoksen henkilöstön piiriin. Ekotukitoiminnan koordinaattorit (6 hlö) edustavat ympäristöpalveluja, teknisen tuotannon liikelaitosta, tilaliikelaitosta, ikääntyneiden palveluja sekä varhaiskasvatusta. Ekotukihenkilöille suunnattu toiminta oli varsin monipuolista pitkin vuotta, esim. EkoKymenlaakso-projekti järjesti ekotukihenkilöille tutustumismatkan Helsinkiin yhdessä Kotkan kaupungin ekotukihenkilöiden kanssa. Ekotukihenkilöille lähetettävää kuukausikirjettä luetaan aktiivisesti myös muissa työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti 2013. Lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa on tehty kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmat. Ekholmintien päiväkoti sai Vihreän Lipun vuonna 2013. Jokaiseen päiväkotiin on myös nimetty ekotukihenkilö ja varhaiskasvatukseen on myös nimetty oma ympäristökasvattaja, joka toimii samalla ympäristökasvatuksen yhteyshenkilönä. Lisäksi varhaiskasvatuksessa panostettiin siihen, että Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksella on nyt myös oma Vihreä Lippu-kouluttajansa. Koulujen kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmia ei sen sijaan ole vielä laadittu järjestelmällisesti. Kouvolan Lyseon lukio osallistui valtakunnalliseen Ilmatieteen laitoksen vetämään projektiin, jossa laadittiin oppimistehtäviä Ilmasto-opas.fi -portaaliin. EkoKymenlaakso-projekti järjesti Kymenlaakson nuorisoohjaajille Nuorten ekotiimi -vihreän draaman maksuttoman koulutuksen, ja ympäristökoulu Reginan kummiluokkatoimintaa jatkettiin vuoden 2012 tapaan. Kaupungin henkilöstön sekä asukkaiden ympäristötietoisuutta on lisättiin ekotukitoiminnan, koulutusten, ympäristökasvatuksen ja aktiivisen viestinnän keinoin. Kymenlaakson asukkaille järjestettiin EkoKymenlaakso-projektin toimesta ekotehokkuuskysely, johon saatiin 140 vastausta. Asukkailta kysyttiin ilmastonmuutoksen ja energia-asioiden kannalta tärkeimpiin osa-alueisiin eli liikkumiseen, ruokaan ja asumiseen, liittyviä asioita, tottumuksia ja tekoja sekä oman kunnan tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Erilaisilla ympäristökoulutuksilla tavoitettiin yli 1 000 henkilöä. Näistä suurin osa tavoitettiin Kymenlaakson energianeuvonnan ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa tarjoavan NEUVO-hankkeen järjestämissä koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa. Lisäksi asukkaille kestävään liikkumiseen ja vieraslajien torjuntaan liittyviä luentoja. Kaupungin henkilöstö osallistui mm. Ruokapalvelujen Ympäristöpassi-koulutuksiin (82 hlö), ekotukikoulutuksiin, ympäristötilinpäätöskoulutukseen ja puhtauspalvelujen ympäristökoulutuksiin.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 19 Ympäristöviestinnän laskennallinen levikki oli yhteenlaskettuna 1,3 miljoonaa henkilöä. Ympäristöviestinnässä hyödynnettiin lehdistötiedotteiden lisäksi internetiä, radiota, katutiedotustauluja, facebookia ja lehtiilmoituksia. Kaupunki osallistui aktiivisesti erilaisiin ympäristötapahtumiin yhteistyössä vetämänsä Kerkko-verkoston kanssa. Vuoden 2013 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat esimerkiksi Earth Hour, Nuukuusviikko, Vihreä Kouvola -päivä, Liikkujan viikko, Dyykkaaks sulla -tapahtuma, Energiansäästöviikko, Tavarataivaselokuvanäytös ja Hyvän Mielen joulu -tapahtumat. Kaupunki osallistui ympäristöteemalla myös esim. Rakennusmessuille, Erämessuille ja Viranomaiset Manskilla -tapahtumaan. Tapahtumat toivat myönteistä näkyvyyttä kaupungille ja niiden avulla nostettiin esille tärkeitä ympäristöteemoja. Mittari 2011 2012 2013 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, 0 0 0 Päätösten arviointimenettely käytössä [% päätöksistä] Ekotukihenkilöiden lkm [hlö] 0 94 166 Ekotukihenkilöitä kaikilla toimialoilla Koulujen 0 0 0 Keke-ohjelmat kaikissa kouluissa keke-ohjelmat [%] Päiväkotien keke-ohjelmat 5 95 95 Keke-ohjelmat kaikissa päiväko- [%] Koulujen valtakunnallisten keke-ohjelmat [lkm] Päiväkotien valtakunnalliset keke-ohjelmat [lkm] Artikkeleilla, haastatteluilla, tapahtumilla ja koulutuksilla tavoitettujen henkilöiden [lkm] Ympäristöasioita koskevien palautteiden [lkm] deissa 5 5 5 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä kouluissa kasvanut 0 0 1 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä päiväkodeissa kasvanut 0,2 milj. 1,1 milj. 1,3 milj. Kasvanut 50 % - 35 33 Kasvanut Ympäristönsuojelun edistäminen ja talous Ympäristötilinpäätöksen mukaan ympäristönsuojelun edistämisen tuotot vuonna 2013 olivat 239 000, kulut 188 000 ja investoinnit 1 401 000. Tuottoja saatiin katuvalosaneerauksen valtiontuista, ympäristökoulu Reginan tuloista ja projektituista. Kulut muodostuivat energiansäästötoimenpiteistä, ekotukihenkilöiden työpanoksesta, ympäristökoulutuksista, ympäristökoulu Reginan kuluista, energiatehokkaiden keittiö-, pesula-, ym. laitteiden hankinnasta ja projektien rahoituksesta. Ympäristönsuojelun edistämisen investointi koostui katuvalosaneerauksesta.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 20 Kuva 12. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot, kulut ja investoinnit v. 2009-2013. Tulos johtuu pääosin siitä, että tietojenkeruumenetelmä kehittyy ja muuttuu vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös. 6. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN a. Tavoitteet vuoteen 2020 Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v. 2020 mennessä b. Tulokset Keskeisten alueiden osayleiskaava-luonnoksen valmistelussa on huomioitu energiatehokkuusnäkökulma, mutta varsinaisia ekolaskureita ei ole vielä otettu käyttöön. Kalalammen alueen kaavassa on annettu suositus liittymisestä kaukolämmön piiriin.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 21 Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta on pyritty lisäämään rakentamalla uusia kevyen liikenteen väyliä noin 1 km verran sekä järjestämällä erilaisia kestävää liikkumista edistäviä kampanjoita ja pyöräilytempauksia. Tietoa kulkutapaosuuksien muutoksista on saatavissa vain kolmen-neljän vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kautta, sillä kaupunki ei tee omaa kulkutapojen seurantaa. Joukkoliikenteen matkustajamäärä laski 4 % vuonna 2013. Matkustajamääriin on voinut vaikuttaa joukkoliikenteen kuukausilipun hinnan nosto sekä se, että leudon talven vuoksi vuoden 2013 pyöräilykausi jatkui pidempään. Kaupungin henkilöstön oman auton käyttö väheni lähes 500 000 km vuonna 2013. Lomautukset vaikuttivat varmasti tulokseen, mutta henkilöstö hyödyntää kimppakyytejä kokous- ja koulutusmatkoilla, kokousvälejä on harvennettu ja etäkokoustyökalut otettu käyttöön. Syksyllä 2013 kaikkiin kaupungin tietokoneisiin asennetulla etäkokousohjelmalla pidettiin 1 300 tuntia etäkokouksia. Mittari 2005/ 2007* 2011 2012 2013 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä [kyllä/ei]. Ei Ei Ei Ei Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä. KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä. Ei Ei Ei Ei Arviointityökalu on käytössä. Etäkokoustyökalun käyttö - - - 1 328 Kasvanut [h/vuosi] Kulkutapaosuus, 19,1** 17,3 - - 26,3 % - jalankulku [%] Kulkutapaosuus, 11,9** 7,2 - - 16,2 % - pyöräily [%] Kulkutapaosuus, 1,9** 3,3 - - Kasvanut - joukkoliikenne [%] Kulkutapaosuus, 64** 67,5 - - Vähentynyt - henkilöauto [%] Rakennetun kevyen liikenteen - 1,4-1 Kasvanut väylän pituus [km /vuosi] Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä [kpl] - 732 578 801 413 772 924 1 184 495 kpl **Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Elimäen kulkutapaosuudet Poistettu: Autollisten asuntokuntien osuus [%], kahden auton asuntokunnat [%] ja kevyen liikenteen väylien osuus kaduista, %, koska uutta tietoa ei saada. Mittareihin on lisätty etäkokoustyökalun käyttö [h/vuosi].

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 22 Kuva 13. Matkustus kuukausilipuilla Kouvolassa vuosina 2007-2013. Vuonna 2013 kuukausilipuilla tehtiin yli 770 000 matkaa. Matkustus laski hieman vuodesta 2012. Ympäristöohjelman tavoitteena on lähes 1 200 000 matkaa/vuosi vuonna 2020. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 14. Kulkutapaosuudet Kouvolassa vuosina 2005 ja 2011. Henkilöauton osuus oli 67,5 % v. 2011 ja pyöräilyn osuus oli vähentynyt, kun taas joukkoliikenteen osuus hieman kasvanut. Lähde: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, Liikennevirasto. Maankäyttö, liikenne ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen maankäytön ja liikenteen tuottoja, kustannuksia tai investointeja. Ympäristötilinpäätöksestä kuitenkin selviää, että kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidosta kertyi kustannuksia 621 000. Bussipysäkkien kunnossapidosta kertyi kustannuksia 45 000. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja bussipysäkkien laadun parantaminen maksoi yhteensä 852 000. Kaupungin henkilöstön omien ajoneuvojen käyttö väheni lähes 500 000 km vuonna 2013. Tämä aiheutti 220 000 säästön oman ajoneuvon käytöstä maksettuihin kilometrikorvauksiin.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 23 Kuva 15. Joukkoliikenteen kustannuksia Kouvolassa vuosina 2010-2013. Kaupungin osuuden kulut (sininen pylväs) muodostuu lipputuesta, perusopetuksen ostoliikenteestä, palvelulinjojen, asiointitaksien ja lipputuen kustannuksista. Punainen pylväs on valtion joukkoliikennetuen osuus. Lähde: Kouvolan kaupunki. 7. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähintään 50 %:ssa keskitetyistä hankinnoista käytetään ympäristökriteerejä ja huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Painopisteenä - Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden minimivaatimukset ja lisäpisteet. Bussiliikenteen ympäristöbonus eli malli, jolla kaupunki hyvittää jäteperäisten biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimilla saavutetun hiukkaspäästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä, on käytössä. - Lähi- ja luomuruoan hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. - Hankintojen ympäristökriteerit ovat käytössä hallintokunnissa (jalkautus) 6.1. Tulokset

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 24 Kaikista keskitetyistä hankinnoista 50 %:ssa edellytettiin tai mitattiin ympäristömyötäisyyttä, eli vuoden 2020 tavoite saavutettiin vuonna 2013. Keskitettyjen hankintojen lisäksi ympäristökriteerejä käytettiin mm. varikkojen korjaustoiminnan kilpailutuksessa, puurakentamisessa, katuvalaistusremontissa, kiinteistöjen valaistusremonteissa, ruokahankinnoissa, siivousainehankinnoissa ja laitehankinnoissa. Joukkoliikenne kilpailutettiin vuonna 2013. Kilpailutuksessa huomioitiin ympäristönäkökulma monin eri tavoin ja pyrittiin saamaan kaksi biokaasubussia Kouvolan keskustan reiteille. Yhtään biokaasubussitarjousta ei kuitenkaan saatu. Liikennöivät bussit ovat silti vähäpäästöisiä ja liikennöitsijät ovat sitoutuneet edistämään joukkoliikennettä eri keinoin. Liikennöitsijöille järjestettiin energiatehokkuussopimus-infotilaisuus syksyllä 2013. Mittari 2012 2013 Tavoite v. 2020 Suunta Hankinnat, joissa käytetään ympäristökriteerejä 21 50 50 % (%] Hankinnat ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen hankintojen ympäristökriteereistä aiheutuvia tuottoja, kuluja tai kustannuksia. 8. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLII- KETOIMINTA a. Tavoitteet Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeino-ohjelman metsä-/energia-/ympäristöosuuden painopisteillä - puurakentaminen - kierrätystoiminta/sivuvirrat - uusiutuvan energian ratkaisut lisätty työpaikkoja 400 kpl ja yritysten määrää 30 kpl. Alueen yritysten valmiudet toteuttaa energia- ja materiaalitaloutta tehostavia sekä ympäristö säästäviä ratkaisuja lisääntyneet. b. Tulokset Painopistealueille perustettiin kolme uutta yritystä vuonna 2013.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 25 Vuoden 2013 aikana edistettiin puurakentamista myös järjestämällä Wood Academy -koulutuksia sekä kansainvälinen puurakentamisen konferenssi. Kouvola sai myös puurakentamisen edistämisen kansainvälisen Schweighoeer- palkinnon. Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Mittari 2012 2013 Tavoite v. 2020 Suunta Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten 32 ** Kasvanut - [lkm] Painopistealojen uudet työpaikat, [kpl] 15 ** Kasvanut 400 kpl - Painopistealoille perustetut uudet yritykset, 3 3 Kasvanut 30 kpl [kpl] ** Tieto saadaan myöhemmin v. 2014 Ympäristöliiketoiminta ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen ympäristöliiketoimintaan liittyviä kuluja, tuottoja tai kustannuksia. 9. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAA- LIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kaupungin metsien ja viheralueiden hoitoperiaatteilla, suojelualueverkostolla ja maankäytön suunnittelulla. Asukkaiden mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat lisääntyneet. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien määrä sekä ulkoilua tukevien rakenteiden määrä on kasvanut. Kulttuuriympäristöä ja maisemaa suojellaan suunnitelmallisesti Ympäristön tilasta ollaan tietoisia. Pinta- ja pohjaveden, ilmanlaadun sekä maaperän tila on parantunut. Asuinalueille kohdistuvan melun määrä on vähentynyt. Hiljaisten alueiden määrä ei ole vähentynyt. Asukkaiden ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet luonnonhoidon suunnitteluun ovat parantuneet. b. Tulokset Taajamametsien hoitoperiaatteet valmistuivat vuonna 2013. Hoitoperiaatteiden valmistelussa kuultiin laajasti asukkaiden mielipiteitä kyselytutkimuksen avulla. Ympäristön tilaa suojellaan myös vuonna

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 26 2013 hyväksyttyjen Kouvolan ympäristönsuojelumääräysten avulla. Kaupungille myönnettiin vuonna 2013 luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinto METSO-kohteista. Virkistysreittien määrä kasvoi hieman. Vuonna 2013 käynnistettiin Niivermäen luontopolkuhanke, johon saatiin EU:n EAKR-tuea. Niivermäelle rakennetaan luontopolku, jossa on myös päiväkoti-ikäisille lapsille suunnattu osuus. Virkistysalueiden ja -reittien kehittämistä kaupunki tukee itse ylläpitämiensä reittien lisäksi erityisesti Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen kautta. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan taustailmanlaatu Käsityöläiskadulla oli pääosin vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun vaihteen katupölyjakso sekä marraskuun pölyjakso. Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, joten ilmanlaatu ei ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna vaihdellut merkittävästi. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Vesistöjen ja pohjavesien suojelemiseksi kaupunki osallistui haja-asutusalueiden maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa tarjoavaan NEUVO-hankkeeseen. Hankkeelle on myönnetty EU-tukea. Hanke on tavoittanut erittäin hyvin haja-asutusalueiden asukkaita. Lisäksi kaupunki osallistui pohjavesialueiden riskienkartoitus -projektiin. Pilaantuneiden maa-alueiden määrän kasvuun on vaikuttanut eniten se, että pilaantuneiden maa-alueiden selvitystyö on ollut aiempaa aktiivisempaa. Kesällä 2013 järjestettiin vieraslajitalkoita, ja KSAOn opiskelijoista koostunut tiimi kitki vieraslajeja koko kesän. Vieraslajitorjunnasta myös tiedotettiin ja luennoitiin aktiivisesti. Mittari 2009 2012 2013 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Talousmetsien metsäsuunnitelmien - 80 100 100 % katta- vuus ja ajantasaisuus [%] Suojelualueiden pintaala - 1,5 1,8 Kasvanut (% kaupungin omis- tamasta maapintaalasta) Ennallistetut kohteet - 0 0 Kasvanut (ojat, reitit ym.) (lkm) Suojelualueet, [ha] - 51,9 140 Kasvanut Virkistysalueet, yleiskaava, - 2 768 3 111 Kasvanut [ha] Ulkoilureitit [km] - 200 265 Kasvanut Lähivirkistysalueiden - 33 722 34 404 Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 300 m etäisyydellä Lähivirkistysalueiden - 44 084 45 322 Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 700 m etäisyydellä Yleiskaavassa osoitetun suojeltavan maisema- - 2 242 2 242 Kasvanut

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 27 alueen pinta-ala [ha] Asemakaavassa suojellut rakennukset [lkm] Järvien ekologisen tilan mittarit [% hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Jokien ekologisen tilan mittarit [% hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Riski-/selvitystilassa olevat pohjavesimuodostumat [kpl] * tieto v. 2010 Huonossa tilassa olevat pohjavesimuodostumat [kpl] * tieto v. 2010 Pilaantuneet maaalueet [lkm] Ilmanlaatuindeksi [erittäin huono-hyvä] - 136 154 Kasvanut 72 - ** Kasvanut - 46 - ** Kasvanut - 13* - ** Vähentynyt - 3* - ** Vähentynyt - - 555 578 Vähentynyt Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä **Tiedot saadaan loppuvuodesta 2014. Poistettu mittarit: Hiljaisten alueiden pinta-ala, ja melulta suojattujen ihmisten määrä/vuosi, koska tietoa ei ole saatavilla

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 28 Kuva 16. Kouvolan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna 2013. Ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Lähde: Ilmatieteen laitos, vuosiraportti 2013.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 29 Kuva 17. Kouvolan alueen pinta- ja pohjavesien tila. Ajantasaiset ja tarkat tiedot valmistuvat loppuvuodesta 2014. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus ja talous Ympäristötilinpäätöksessä seurataan melun ja tärinän torjunnan, vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn, maaperän ja pohjaveden suojelun, luonnonsuojelun ja maisemansuojelun tuottoja, kuluja ja kustannuksia. Eniten tuottoja kertyi vesiensuojelun ja jätevesien käsittelystä, 7,5 M. Muita tuottoja saatiin maaaineslupamaksuista (43 000 ), katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Kulut muodostuivat vesiensuojelun ja jätevesien käsittelystä (6,4 M ), hiekoitushiekan poistosta, kevyen liikenteen ja jalkakäytävien kunnossapidosta, ilmanvaihdon suodattimista, ilmanlaadun sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta, maa-aineslupien viranomaistehtävistä, Anttilan ampumaradan puhdistamisesta (387 000 ) ja maaperätutkimuksista. Investoinnit koostuivat viemäriverkoston ja jäteveden puhdistuksen investoinneista (5,3 M ), kevyen liikenteen väylien rakentamisesta ja bussipysäkkien laadun parantamisesta ja Niivermäen alueen hankinnasta.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 30

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 31

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 32 Kuva 18. Vesiensuojelun, ulkoilman- ja ilmastonsuojelun, luonnon- ja maisemansuojelun, melun ja tärinän torjunnan ja maaperän ja pohjaveden suojelun tuotot, kulut ja investoinnit vuosina 2009-2013. Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruumenetelmä on kehittynyt vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 33 Liite 1: Ympäristöohjelmaan liittyvät säästöt Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä kuvataan kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaiset ympäristömenot, -tulot ja investoinnit. Ympäristötilinpäätöksestä ei kuitenkaan suoraan ole nähtävissä ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamisesta saavutettavia taloudellisia säästöjä. Alla olevaan taulukkoon on kootaan vuosittain energian-, veden- ja paperinkulutuksen vähenemisestä saatavat taloudelliset säästöt, jätteen määrän ja jätteiden tehokkaamman lajittelun aikaansaamat säästöt sekä kilometrikorvausten vähenemisestä aikaansaadut säästöt. Taulukossa ei ole huomioitu investointeja. Investoinnit kuvataan vuosittain ympäristötilinpäätöksessä. HUOM: Taloudellisten vaikutusten arviointi on vielä kehitysvaiheessa. Taulukon luvut ovat vain suuntaa antavia arvioita saavutetuista säästöistä. Todellisia säästövaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun kaupunkiorganisaatio ja kaupungin henkilöstömäärä ovat vakiintuneet. Energiankulutus Kilometrikorvaukset Kustannukset Säästöt Kulutus yht. 2010 2011 2012 2013 12 573 520 12 802 400 13 464 080 12 614 080 850 000 v. 2010: kulutus 157 169 MWh v. 2011: kulutus 160 030 MWh v. 2012: 168 301 MWh v. 2013: 157 676 MWh Energian hinta n. 80 /MWh 781 957* 1 475 390 1 543 701 1 323 521 220 180 v. 2010 ajettiin omalla autolla 1 740 148 km* (kaikkia kilometrejä ei ole mukana) v. 2011 3 191 807 km v. 2012 3 410 247 km v. 2013 2 922 582 km Jätehuolto 584 458 600 743 610 918 577 000 77 396 v. 2010 jätteen kokonaismäärä 3 270 721 kg v. 2011 3 432 868 kg v. 2012 3 103 985 kg v. 2013 3 030 188 kg 211 695 224 239 227 964 216 471 11 492 v. 2010 kulutus 279 920 m 3 Vedenkulutus (vesi+ jätevesi) Käsipyyhepaperin kulutus Paperinkulutus, valkoinen A4 v. 2011 kulutus 273 380 m 3 v. 2012 kulutus 284 992 m 3 v. 2013 kulutus 270 589 m 3-103 640 114 065 91 861 22 204 v. 2011 8180 säkkiä, 65 440kg v. 2012 8 462 säkkiä, 67 696 kg v. 2013 8 030 säkkiä, 59 937 kg - 76 800 79 000 62 650 16 350 v. 2011 40 000 riisiä, 100 000 kg v. 2012 40 000 riisiä, 100 000 kg v. 2013 35 000 riisiä, 87 500 kg Säästö yhteensä 1 197 622

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 34 LÄHTEET - Kouvolan arviointikertomus 2013 - Kouvolan ympäristötilinpäätös 2013 - Kouvolan osavuosikatsaus elokuu 2013 - Kouvolan talousarvio 2013 - Kouvolan CO 2 -raportti 2013 - Henkilöliikennetutkimus 2004-2005 (Kouvola) ja 2010-2011, Liikennevirasto, www.hlt.fi - Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013, JPP Kalibrointi ky - Kouvolan kaupunki - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - KSS Energia Oy Lisätietoja: - ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen, p. 020-615 6755, anna-riikka.karhunen@kouvola.fi - ympäristöpäällikkö Hannu Friman, p. 020-615 7900, hannu.friman@kouvola.fi - www.kouvola.fi/ymparistoohjelma - http://kontti.kouvola/index/toimialat/strategia/ymparistoohjelma.html.stx