Johdanto YMPÄRISTÖOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAJANA YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS VUONNA

Transkriptio

1 KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2016

2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Johdanto YMPÄRISTÖOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAJANA YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS VUONNA YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN a. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT b. ENERGIA c. ELINYMPÄRISTÖ d. TOIMINTATAPA YHTEENVETO LÄHTEET... 25

3 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Johdanto Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma päivitettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Alun alkaen vuosille laadittua ohjelmaa täsmennettiin ja tasoa nostettiin nopeasti saavutettujen tulosten myötä. Laajan työpajatyöskentelyn tuloksena syntynyt ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Ympäristöohjelma toteuttaa lainsäädännön ja EU:n tavoitteita sekä kansallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja Kouvolan kaupunkistrategiaan kirjattuja tavoitteita. Erityisesti ympäristöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian päämäärää "laadukas ympäristö". Ympäristöohjelma keskittyy kaupunkiorganisaation toimenpiteisiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sitä tukevat etenkin energian käyttöön, jätehuoltoon ja liikkumiseen liittyvät tavoitteet. Luonnon monimuotoisuuteen, ympäristökasvatukseen ja päätöksentekoon liittyen on omat tavoitteensa. Tässä vuosiraportissa on koottuna saavutetut tulokset ja niiden vertailu aikaisempiin vuosiin. Ympäristöohjelman seurannan lisäksi kootaan vuosittain ympäristötilinpäätös, jolla seurataan ympäristökuormituksen vähentämiseen käytettyä rahamäärää sekä ympäristönsuojelusta saatuja tuottoja. Lisäksi valmisteilla on erillinen raportti Kouvolan ympäristön tilasta. Yhdessä kaikki raportit antavat kokonaiskuvan ympäristönsuojelun painopisteistä ja ympäristöasioiden merkityksestä yleensä Kouvolassa. Ympäristöohjelman vuosiraporttiin ja etenkin ympäristötilinpäätökseen tiedot kootaan vielä erikseen, mikä tarkoittaa, ettei kaikkia tietoja tallenneta automaattisesti raportoitavaan muotoon. Näin ollen tietoihin sisältyy epävarmuuksia, joita pyritään toimintatapoja kehittämällä vähentämään. Vuoden 2016 aikana toteutetut toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia ja ympäristöohjelman mukaisissa tavoitteissa on pääosin pysytty. Energiankäytön tehokkuus on parantunut ja lämmön, sähkön ja veden kulutukset ovat pienentyneet. Myös kaupungin kiinteistöjen tuottamat jätemäärät ovat pienentyneet. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta on havaittavissa ennakkotietojen (2016) perusteella hienoista nousua. Oman auton käytöstä maksetut kilometrikorvaukset kaupungin organisaatiossa ovat niin ikään kasvaneet. Luonnon monimuotoisuutta edistetään kaupungin metsäalueilla jättämällä osa taajamametsistä käsittelemättä ja huolehtimalla, että ns. vanhoja metsiä on tarjolla niitä tarvitseville eliölajeille. Ympäristökasvatuksen edistämiseksi kaupungin kaikki varhaiskasvatusyksiköt antavat ympäristökasvatusta, mikä kuuluu sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen painopistealueisiin. Kaupungin eri toiminnoissa ympäristöohjelmaa toteutetaan ohjeistamalla ja kouluttamalla. Arkipäivän toiminnoissa eri työyksiköiden koulutetut ekotukihenkilöt ovat avainasemassa ympäristötoimenpiteiden edistämisessä. Ekotukitoiminnan tuloksista kootaan erillinen raportti.

4 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti YMPÄRISTÖOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAJANA Kouvolan kaupunkistrategia vuosille koostuu neljästä strategiapäämäärästä: Tasapainoinen talous, elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen toiminta ja laadukas ympäristö. Ympäristöohjelma toteuttaa osaltaan laadukas ympäristö -päämäärää. Kaupunkistrategian mukaan laadukas ympäristö merkitsee - viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä, - eheää kaupunkirakennetta, - ympäristöystävällistä kaupunkia, - vetovoimaisia luontokohteita, - joukkoliikennettä osana palvelujärjestelmää ja - energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa kaupunkia. Nämä linjaukset on strategiassa avattu seuraavasti: Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö: Ydinkeskustasta luodaan Kouvolan sydän: elinvoimainen, viihtyisä ja kaupunkikuvaltaan laadukas. Kaupunkia rakennetaan turvallisuuden ja esteettömyyden edelläkävijäksi. Elinvoimaisia kyliä ja taajamia vahvistetaan. Kaupungin osa-alueita kehitetään paikallisin voimavaroin ja osapuolten vuorovaikutuksessa. Vapaa-ajan asutuksen kasvua edistetään ja hyödynnetään. Eheä kaupunkirakenne Kaupunkirakennetta eheytetään tukeutuen nykyiseen taajama- ja palvelurakenteeseen. Mitoitamme kaupunkirakenteen realistisen väestö- ja työpaikkaennusteen perusteella. Suunnittelussa sovitetaan liikennejärjestelmän, asumisen, palvelujen ja yrittämisen tarpeet. Maaseudulle rakennettua infrastruktuuria hyödynnetään ja kehitetään. Tähän kuuluvat etenkin vesihuolto, yksityistiet ja laajakaista. Tehostamme maaomaisuuden käyttöä. Kouvolan alueiden markkinointia tehostetaan.

5 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Suuntaamme kaavoituksen kaupungin omistamille alueille. Ympäristöystävällinen kaupunki Kaupunkia kehitetään kestävästi. Luonnon monimuotoisuus turvataan Ympäristön tilaa parannetaan. Haitallisia ympäristövaikutuksia pienennetään etenkin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Vetovoimaiset luontokohteet Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään. Luontokohteiden ja -alueiden käytettävyyttä kehitetään edullisten ja vaikuttavien retkeily- ja ulkoiluratkaisujen avulla. Vetovoimaa vahvistetaan jatkamalla Päijänteen vesitieyhteyden kehittämistä. Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Henkilöauto, joukko- ja kevyen liikenteen välille luodaan kestävä työnjako. Parannamme pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä ja rakennamme lisää reittejä. Edistämme julkisen liikenteen toimivuutta ja palveluiden saavutettavuutta julkisilla välineillä. Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään. Palvelujen ja hankintojen energiatehokkuutta lisätään Alennamme kiinteistöjen veden- ja energiankulutusta Edistämme uusiutuvia ja alueellisia luonnonvaroja hyödyntävää tuotantoa ja palveluja

6 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Ympäristöohjelma koostuu neljästä teemasta, jotka pitävät sisällään keskeiset osat kaupunkistrategian laadukas ympäristö -päämäärän linjauksista tavoitteineen. Ympäristöohjelman teemat ovat 1) kasvihuonekaasupäästöt, 2) energia, 3) elinympäristö ja 4) toimintatapa. Näiden teemojen ja kaupunkistrategian yhteyttä on havainnollistettu kuvassa 1. Kaupunkistrategian päämäärä 2020: Laadukas ympäristö KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Strategiatavoite: Ympäristöystävällinen kaupunki ENERGIA Strategiatavoite: Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki ELINYMPÄRISTÖ Strategiatavoite: Eheä kaupunkirakenne Strategiatavoite: Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Strategiatavoite: Vetovoimaiset luontokohteet Strategiatavoite: Ympäristöystävällinen kaupunki TOIMINTATAPA Strategiatavoite: Ympäristöystävällinen kaupunki Kuva 1. Ympäristöohjelman teemojen yhteys kaupunkistrategian Laadukas ympäristö -päämäärän strategiatavoitteisiin.

7 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS VUONNA 2016 Kuvassa 2 on esitetty kaupungin ympäristöjärjestelmän "vuosikello" vuonna Toiminnan painopiste oli alkuvuodessa johtuen mm. henkilöstövaihdoksista. Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä vuonna Ympäristöohjelman vuosiraportti 2015 julkaistiin aiemmasta poiketen osana tilinpäätösraporttia. Tällä haluttiin korostaa ympäristöohjelman tavoitteiden yhteyttä taloustavoitteisiin. Samassa yhteydessä julkaistiin ympäristötilinpäätös. Aiempaa aikaisemman ilmestymisajankohdan vuoksi, taloustietoja lukuun ottamatta, suuri osa raportin tiedoista oli vuodelta 2014, koska vuoden 2015 osalta tietoja saatiin vasta keväällä Raportin sisällön päivittäminen ja ylläpitäminen kaupungin verkkosivuilla ei henkilömuutoksista johtuen toteutunut suunnitellulla tavalla. Ympäristöohjelman päivitystyö saatettiin päätökseen kevään 2016 kuluessa. Päivitetty ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Uusitut tavoitteet toimenpiteineen käsiteltiin osana talousarvioprosessia toimialoittain loppukesän ja syksyn aikana. Loppuvuoteen ajoittui myös ekotukitoiminnan raportointi, joka pohjautui tehtyyn kyselyyn. Ympäristöohjelman tavoitteita edistettiin myös tapahtumien, kuten liikkujan viikon ja tavaranvaihtopäivien kautta. Ekotukihenkilöt kävivät keväällä tutustumassa Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimintaan. Kouvolan terveydenhuollon Ratamon ympäristötyöryhmä kokoontui muutaman kerran vuoden aikana ja ekotukitoiminta käynnistettiin järjestämällä syksyllä koulutusta. Kaupunki oli lisäksi mukana Kymenlaakson Ympäristökasvatusverkoston (KYY) järjestämissä tapaamisissa ja koordinoi kestävän kehityksen verkoston (KERKKO) toimintaa.

8 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Talousarvion ympäristötavoitteet. Kaupungin ympäristöohjelmaan sisältyy yhteensä 9 tavoitetta, joihin perustuen kaupungin toimialat asettavat omat, talousarvioon liitetyt tavoitteensa. Ympäristöohjelman tavoitteet ovat: TEEMA: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Tavoite: Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt (ei sis. teollisuuden osuutta) laskevat 40 % v tasosta. Mittari: CO2-päästöt/asukas. TEEMA: ENERGIA Tavoite 1/3: Tavoite 2/3: Tavoite 3/3: Kaupunkiorganisaation oma energian- ja vedenkulutus vähenee 1 % / vuosi. Mittarit: Ominaisenergiankulutus lämpö, sähkö, polttoaineet, MWh, kwh/m3 ja ; ominaisvedenkulutus, l/m3 ja. Uusiutuvan energian osuus Kouvolan alueen energiantuotannosta kasvaa vuosittain. Mittari: Uusiutuvan energian osuus, %. Kaupungin kiinteistöjen kokonaisjätemäärä laskee 10 % v tasosta. Mittari: Jätemäärä, tn ja TEEMA: ELINYMPÄRISTÖ Tavoite 1/3: Tavoite 2/3: Tavoite 3/3: Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikkumistavoista kasvaa 1 % / vuosi. Mittarit: Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus, %; oman auton käytöstä maksetut kilometrikorvaukset, /työntekijä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään. Mittarit: Vanhojen metsien osuus kaupungin metsistä, %; käsittelemättömän metsän osuus taajamametsistä, %. Ympäristön tilaa parannetaan. Mittari: Ympäristön tila -raportin mittarit. TEEMA: TOIMINTATAPA Tavoite 1/2: Tavoite 2/2: Ympäristökasvatus tavoittaa kaikki ikäluokat. Mittari: Ikäluokat, joille järjestetään ympäristökasvatusta, %. Ympäristönäkökulma huomioidaan järjestelmällisesti kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Mittari: Ympäristöjärjestelmän toimivuus, itse- ja vertaisarvioinnin tulokset. Toimialat nimesivät talousarvioon yhteensä 5 ympäristöohjelmaa toteuttavaa tavoitetta vuodelle Tavoitteet saavutettiin kahdessa tapauksessa, yksi tavoite saavutettiin osittain, yhden tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida ja yksi tavoite jäi saavuttamatta. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden aiheita olivat energiatehokkuuden lisääminen ja jätteiden vähentäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen kaavoituksen avulla, hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, kävely, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen sekä luontokohteiden ja rakennetun ympäristön suojelutavoitteiden huomioon ottaminen suunnittelussa.

9 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Tavoitteiden toteutuminen on käsitelty vuoden 2016 tilinpäätösraportissa sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ( ). Seuraavassa ympäristöohjelman mukaiset tavoitteet toimialoittain ja niiden toteutuminen tarkastuslautakunnan arvion mukaan: Konsernipalvelut Tavoite: Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen. Tarkastuslautakunnan arvio: Tavoite ei toteutunut. Huolimatta siitä, että ympäristövaikutusten arviointiin on kiinnitetty huomiota, yhä pienemmässä osassa hankintoja ympäristökriteereitä on hyödynnetty. Hyvinvointipalvelut Tavoite: Energiatehokkuuden lisääminen ja jätemäärän vähentäminen. Tarkastuslautakunnan arvio: Tavoite ei arvioitavissa. Tältä tavoitteelta puuttuu mitattava tavoitearvo ja toteuma eikä saatu tilannekuvaus suoranaisesti kerro tavoitteen toteutumisesta. Tala on huolissaan sotekiinteistöjen mittavasta peruskorjausvelasta ja kiinteistöjen raportoiduista sisäilmaongelmista. Missä vaiheessa kiinteistöjen käyttösuunnittelu maakuntauudistuksen osalta on menossa? Palveluverkkoratkaisut eivät ole toteutuneet. Toiminta osin epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tavoite: Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Vähintään 70 % hyväksytyistä asemakaavoista sijaitsee em. alueilla. 90 % maanhankinnasta sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle. Tarkastuslautakunnan arvio: Tavoite toteutunut. Asemakaavoitus on toteutunut erinomaisesti. Tavoite: Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on edistetty. Tarkastuslautakunnan arvio: Tavoite toteutunut osittain. Joukkoliikenteen edistäminen on hyvinvointipalveluiden tehtävä. Huolimatta uudisrakentamisesta ja uusintapäällystysohjelman toteuttamisesta, numeerista tavoitteen asetantaa ei ole kokonaan saavutettu. Tavoite: Luontokohteiden ja rakennetun ympäristön suojelutavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Ajantasainen luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointitieto on paikkatietomuodossa. Tarkastuslautakunnan arvio: Tavoite toteutunut. Koko kaupungin osalta ympäristöohjelman toteutumista käsitellään luvussa 3. Ympäristötilinpäätös laaditaan vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Vuonna 2016 ympäristötuotot olivat 0,3 milj. euroa ja ympäristökulut 2,6 milj. euroa. Investointeja ympäristönsuojelun edistämiseksi tehtiin 1,5 milj. eurolla. Suurimmat kulut aiheutuivat jätevesi- ja jätemaksuista. Muita merkittäviä kulueriä tuli ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä sekä ilmansuojelutoimenpiteistä.

10 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Ympäristötuottoja tuli etenkin lupamaksuista. Investointeja tehtiin eniten kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Ympäristöohjelman käytännön toteutus Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman toteutusta koordinoi poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Se kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa alkuvuoden kuluessa. Molemmilla kerroilla käsiteltiin ympäristöohjelman päivitystä. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyy kiinteästi Kouvolan kaupungin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmima energiatehokkuussopimus. Siinä Kouvola sitoutuu saavuttamaan sovitun energiankäytön tehostamistason. Vuosille solmitus sopimuksen tavoite oli 9 % energiansäästö vuoteen 2005 verrattuna, mitä kaupunki ei kuitenkaan saavuttanut: Vuoden 2016 raportoitu kokonaisenergiankulutus on lähes sama kuin vertailuvuonna Uusi sopimus on solmittu vuosille Käytännön työn tueksi on laadittu eri toiminnoille jäteohjeita ja koulutettu henkilöstöä. Etenkin ekotukitoiminnan kautta ympäristöohjelman tavoitteet saatetaan arkipäivän työn osaksi. Kouvolan kaupungin työntekijöistä jo yli 200 henkilöä on koulutettu ekotukihenkilöiksi. He ovat saaneet perehdytyksen keskeisiin ympäristökysymyksiin sekä kaupungin ympäristöohjelmaan. Oman työyksikkönsä puitteissa he neuvovat ja kannustavat muita työntekijöitä ympäristöasioiden vastuullisessa hoitamisessa. Ympäristöohjelma toteuttaa Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmää, joka on osa johtamisjärjestelmää. Kaupunkistrategia antaa pääsuuntaviivat ohjelman tavoitteille, jotka edellä esitetyn mukaisesti muokataan toimialojen talousarviotavoitteiksi. Näiden saavuttamiseksi sovitaan konkreettiset toimenpiteet, jotka kirjataan käyttötaloussuunnitelmiin. Seuranta tapahtuu osana talouden ja strategioiden seurantaa.

11 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN 2016 a. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Tavoite: Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt (ei sis. teollisuuden osuutta) laskevat 40 % v tasosta. Mittari: CO2-päästöt/asukas. TOIMENPITEET Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan vuosittaisen CO 2-raportin avulla. Raportti on luettavissa kaupungin verkkosivuilla. Raportin tuloksissa on esitetty Kouvolan kasvihuonekaasupäästöt lukuun ottamatta teollisuuden osuutta. Tiedot perustuvat tilastoihin ja kattavat tieliikenteen, maatalouden, jätehuollon, kauko-, sähkö- ja erillislämmityksen, maalämmön sekä kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt. Kaupunki voi ympäristöohjelmansa puitteissa vaikuttaa useimpiin näistä vain välillisesti. Kaupungin omassa toiminnassa syntyviin päästöihin vaikutetaan pääasiassa energiankäyttöön ja liikkumiseen kohdistuvilla toimenpiteillä. Niitä on käsitelty kohdissa "energia" ja "elinympäristö". TULOKSET Ympäristöohjelman kannalta keskeiset tulokset on esitetty kuvassa 3. Siitä nähdään, että tarkastelujaksolla päästöjen suunta on ollut laskeva. Ennakkotiedon mukaan v olisi 5,7 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tulos ei vielä anna aihetta tulkita, että päästöt olisivat kääntyneet kasvuun, vaan kyse voi olla satunnaisvaihtelusta. Myös talouden suhdanteet voivat vaikuttaa tulokseen. Toisaalta on kuitenkin pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei tavoitteen mukainen laskeva suuntaus päästöissä muutu. Nykyisellä tahdilla asetettu tavoite on saavutettavissa, mutta vuoden 2016 kaltaiset nousut (mikäli ennakkotieto vahvistuu) voivat nopeasti muuttaa tilanteen. Kouvolassa on erityisen hyvä tilanne kaukolämmön suhteen, joka tuotetaan pääosin puupohjaisilla polttoaineilla. Sen sijaan lukuisat erillislämmitetyt kiinteistöt nostavat kokonaispäästöjä, jos polttoaineena käytetään öljyä (kuva 4). Fossiilisia polttoaineita pitäisikin pyrkiä korvaamaan uusiutuvalla energialla. Tieliikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja kaikkialla maailmassa. Kouvola ei ole poikkeus ja päästölähteenä korostuu etenkin pääteiden liikenne. Suuntaus niin pääteillä kuin kaupungin katuverkollakin on kuitenkin päästöjen suhteen laskeva ja teknologisten muutosten sekä valtiovallan toimenpiteiden seurauksena (Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030) laskun voi odottaa jatkuvan. Maatalouden osuus Kouvolan kasvihuonekaasupäästöistä on 15 %, mikä heijastaa Kouvolan asemaa merkittävänä maatalousalueena. Asukasmäärältään saman kokoisissa Suomen kaupungeissa maataloutta on yleensä vähemmän ja siten sen osuus päästöistäkin pienempi.

12 t CO 2 -ekv / asukas kt CO 2 -ekv Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti * Päästöt yhteensä 649,8 690,9 667,5 584,2 535,4 537,3 500,0 459,3 480,0 Päästöt as. kohden 6,9 7,7 7,6 6,7 6,1 6,2 5,8 5,3 5,6 0 Kuva 3. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuosina 1990, 2004 ja ilman teollisuutta. Lähde: CO 2-raportti. (*Ennakkotieto) Sähkölämmitys Jätehuolto 5 % 5 % Kuluttajien sähkönkulutus 11 % Maalämpö 0 % Kaukolämpö 7 % Tieliikenne 37 % Maatalous 15 % Erillislämmitys 20 % Kuva 4. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöjen jakautuminen eri sektoreille vuonna 2015 ilman teollisuutta. Lähde: CO 2-raportti.

13 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti HAASTEET Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen Kouvolan kaupunki voi vaikuttaa mm. kaavoituksen avulla. Sijoittamalla uudisrakentaminen siten, että asukkailla on mahdollisuus julkisen liikenteen käyttöön ja toimivat pyöräily- ja jalankulkuväylät, tarjotaan vaihtoehtoja autoilulle. Pääteiden liikenteeseen vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisia. Kiinteistöjen energiaratkaisuihin voidaan niin ikään kaavoituksella jossain määrin vaikuttaa. Toisaalta olemassa olevien, erillislämmitettyjen kiinteistöjen siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tai kaukolämmön piiriin tietäisi merkittävää vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin. Kuitenkin esim. maalämmön käyttö on Kouvolassa usein ongelmallista, koska kaupungissa on useita tärkeitä pohjavesialueita, joiden suojelu rajoittaa maalämmön hyödyntämistä. Aurinkosähkö, ilmalämpöpumput ja bioenergia tarjoavat vaihtoehtoja.

14 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti b. ENERGIA Tavoite 1/3: Kaupunkiorganisaation oma energian- ja vedenkulutus vähenee 1 % / vuosi. Mittarit: Ominaisenergiankulutus lämpö, sähkö, polttoaineet, MWh, kwh/m3 ja ; ominaisvedenkulutus, l/m3 ja. Tavoite 2/3: Uusiutuvan energian osuus Kouvolan alueen energiantuotannosta kasvaa vuosittain. Mittari: Uusiutuvan energian osuus, %. Tavoite 3/3: Kaupungin kiinteistöjen kokonaisjätemäärä laskee 10 % v tasosta. Mittari: Jätemäärä, tn ja TOIMENPITEET Kaupungin kiinteistöissä ja ulkoalueilla toteutettiin vuoden aikana useita toimenpiteitä, joiden avulla energiatehokkuutta lisättiin. Tärkeimpiä investointeja olivat iv-koneiden uusinnat eri kohteissa, Honeywell valvontajärjestelmän uusinta liittyen useisiin kiinteistöihin, Valkealatalon uimahallin vedenkäsittelylaitteiston automatisointi, useat kylmälaiteinvestoinnit sekä valaistuksien uusinnat seuraavissa kohteissa (led-valaisimiin siirtyminen ja usein myös ohjausjärjestelmän uusiminen): Naukion koulu / pihavalaistusten uusiminen ( ). Kaupungintalo Kouvola / pysäköintihallin valaistuksen uusiminen ( ). Kouvolatalo / museon valo-ohjausjärjestelmän uusiminen ( ). Valkealan jäähalli / valaistuksen uusiminen ( ). Kuusankosken jäähalli / valaistuksen ja pihavalaistuksen uusiminen ( ). Kuusankosken uimahalli / valaistuksen ja pihavalaistuksen uusiminen ( ). Toriparkki Kouvola / pysäköintihallin valaisimien uusinta ( ). Lautaron kuntorata Valkeala / valaistuksen uusiminen ( ). Uusiutuvan energian käyttöä edistettiin asentamalla kaupungin keskusvarikolle kokeiluluonteisesti 6 kw aurinkosähkövoimala. Kouvolan kaupungin kiinteistöpalveluissa henkilöstön entistä parempaa ympäristöosaamista on lisätty ekotukitoiminnan laajentamisella sekä ympäristöpassien suorittamisella. Kiinteistöpalvelujen henkilöstöstä 69 on kouluttautunut ekotukihenkilöiksi ja ruokapalvelun henkilöstöstä 133 eli 83 % on suorittanut ympäristöpassin. Ympäristökoulutuksiin on osallistunut 368 henkilöä vuodessa. Kaupunki käyttää toiminnoissaan erilaisia ajoneuvoja ja työkoneita, joiden polttoaineen käyttö näkyy energian kulutusluvuissa. Kalustoa uusittaessa suositaan vähäpäästöisyyttä ja usein uudet ajoneuvot ovat polttoaineen käytön suhteen energiatehokkaampia kuin vanhat. Vuodelle 2016 ei ollut asetettu tavoitteita ajoneuvojen energiankäytön suhteen. Jätteiden osalta jatkettiin ohjeistamista ja neuvontaa. Erityisesti pyrittiin vähentämään loppujätteen (= jäte, joka jää jäljelle lajittelun jälkeen) osuutta tehostamalla lajittelua.

15 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti TULOKSET Lämmön ja sähkön ominaiskulutukset kaupungin kiinteistöissä näkyvät kuvissa 5 ja 6. Veden ominaiskulutus on esitetty kuvassa 7. (Tiedot perustuvat energiatehokkuussopimuksen raportteihin ja niissä olevat puutteet on ilmoitettu kuvateksteissä.) Edellisvuoteen verrattuna on kaikissa havaittavissa laskua. Tehdyillä toimenpiteillä on siten ollut myönteisiä vaikutuksia. Nykyiset seurantamenettelyt eivät tosin mahdollista tarkkojen syy-seuraus -suhteiden osoittamista saavutettujen säästöjen osalta. Seurannan tarkentaminen ja mahdollisesti kohdentaminen esim. investointikohteisiin tuottaisi todennäköisesti paremmin hyödynnettävää tietoa. Taloudellisesti kulutusten vähentäminen on aina järkevää. Sähkön ja veden kulutuksen vähentämisellä saavutettiin yli euron säästöt verrattuna vuoteen Lämmityskulut kuitenkin kasvoivat yli , mikä johtuu energian hinnan noususta. Lämmön kulutuksen vähentämisellä on v voitu lievittää hinnan nousun aiheuttamaa lisäkustannusta. 60 Lämmön ominaiskulutus kwh/m³ Kuva 5. Lämmön ominaiskulutus Kouvolan kaupungin kiinteistöissä vuosina Kaukolämmön luku on normeerattu lämmitystarvelukuihin perustuen, mutta polttoöljyn osalta normeerausta ei ole tehty. Huom! Kuviosta puuttuvat seuraavat tiedot: Vuoden 2011 vertailukelpoiset tiedot; vuodelta 2012 puuttuu lämmitysöljyn osuus (yleensä 6-8 % lämmitysenergiasta).

16 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Sähkön ominaiskulutus kwh/m³ Kuva 6. Sähkön ominaiskulutus Kouvolan kaupungin kiinteistöissä. Vuodelta 2011 puuttuvat vertailukelpoiset tiedot. 140 Veden ominaiskulutus l/m³ Kuva 7. Veden ominaiskulutus Kouvolan kaupungin kiinteistöissä. Vuodelta 2011 puuttuvat vertailukelpoiset tiedot.

17 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Ajoneuvojen polttoaineen kulutus on edelliseen tietoon (vuosi 2014) verrattuna kasvanut n. 15 % (kuva 8). Polttoaineina käytetään bensiiniä, dieseliä, polttoöljyä ja kaasua. Kulutuslukua ei ole suhteutettu ajoneuvomääriin, ajettuihin kilometreihin tai muuhun vastaavaan, joten päätelmien teko on vaikeaa. Kokonaisenergian kulutus on kuitenkin kasvanut ja asia vaatii jatkossa tarkempaa selvittämistä Kouvolan kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus v * (MWh) (* Vuoden 2015 tieto puuttuu.) Kuva 8. Kouvolan kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus. Vuoden 2015 tiedot puuttuvat. Kouvolan kaupungin energian kokonaiskulutus (energiatehokkuussopimuksen tietoihin perustuen) on kuvassa 9. Vuonna 2016 kulutusta on saatu laskemaan n. 15 % edellisvuodesta. Aiemmat kuvaajat osoittavat, että kulutus on samassa ajassa vähentynyt kautta linjan, mutta merkittävin lasku on ollut lämmön kulutuksessa. Perusparannuksilla ja laiteinvestoinneilla lienee ollut oma vaikutuksensa, mutta tulevat vuodet osoittavat, onko suuntaus pysyvä.

18 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Energiankulutus yhteensä MWh Kuva 9. Kouvolan kaupungin kokonaisenergiankulutus. Vuodelta 2011 ei ole vertailukelpoista tietoa. Jätteiden kokonaismäärä näyttäisi vähentyneen (kuva 10), joskaan jätemääriä ei punnita ja luvut ovat siten suuntaa-antavia. Tiedot perustuvat jäteastioiden tyhjennyksiin, mikä ei anna suoraa tietoa kilomääristä tai tilavuuksista. Voimakkaimmin on vähentynyt lajitellun paperin määrä, mikä tiedustelujen mukaan vaikuttaisi pitävän paikkansa. Seurannan kohdistaminen myös hankintoihin antaisi enemmän ja tarkempaa tietoa kaupunkiorganisaation kautta kulkevista materiaalimääristä. Loppujätteen vähentämisen kannalta tulokset ovat myönteisiä, kun katsotaan muutamaa viime vuotta (kuva 11), mutta v jätemäärä on kuitenkin noussut. Tältä osin tarvitaan siis edelleen toimenpiteiden tehostamista. Jätehuoltokustannukset kaupungin kiinteistöissä olivat v , mikä on n vähemmän kuin edellisvuonna. Taloudellisessa tarkastelussa jätehuollon tulokset ovat siten myönteisiä.

19 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kuva 10. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätemäärät Kaupungin kiinteistöjen loppujätteen määrä kg Kuva 11. Loppujätteen määrä Kouvolan kaupungin kiinteistöissä.

20 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti HAASTEET Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti normaalien korjaustoimenpiteiden puitteissa. Kunnianhimoisempi eteneminen edellyttäisi erityistä, vuosittaista investointisuunnitelmaa ja sen seurantaa. Jaksottamalla investoinnit ja laskemalla niiden takaisinmaksuajat tämä vaihtoehto voisi osoittautua järkeväksi. Toimimalla suunnitelmallisemmin kaupunkiorganisaatio voisi myös olla tiennäyttäjä muille kaupungin toimijoille sekä antaa ohjausta ja neuvontaa energiatehokkuuden edistämiseksi. Jäteseurannan ongelmana on täsmällisen tiedon saanti. Siksi kannattaisi pyrkiä seuraamaan sopivassa määrin myös hankintoja, jotka nekin antavat hyvää informaatiota materiaalivirroista. c. ELINYMPÄRISTÖ Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikkumistavoista kasvaa 1 % / vuosi. Mittarit: Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus %; oman auton käytöstä maksetut kilometrikorvaukset /työntekijä Luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään. Mittarit: Vanhojen metsien osuus kaupungin metsistä %; käsittelemättömän metsän osuus taajamametsistä % Ympäristön tilaa parannetaan. Mittarit: Ympäristön tila -raportin mittarit TOIMENPITEET Vuoden 2016 aikana pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistettiin monin tavoin. Kaupunkilaisia kannustettiin kevyen liikenteen suosimiseen mm. radiomainonnan ja muissa medioissa toteutetun tiedottamisen avulla. Liikkujan viikon ns. auton vapaapäivänä oli tarjolla edullisia bussilippuja ja maksuton aamupala polkupyörällä liikkuville. Lisäksi toteutettiin työmatkapyöräilykampanja, pyörävaellus ja fillariralli, joissa oli useita satoja osallistujia. Kaupungin työntekijöille maksetaan oman auton työkäytöstä kilometrikorvauksia työehtosopimusten mukaisesti. Matkojen vähentämiseksi ja siten myös päästöjen vähentämiseksi on työntekijöille tarjottu mahdollisuutta etäkokoustyövälineiden käyttöön ja kannustettu aina harkitsemaan kunkin kokouksen tarpeellisuutta. Vuoden 2016 aikana Tekniikka- ja ympäristötalolla kokeiltiin vuokrattua yhteiskäyttöautoa, jonka etuna on mm. uuden auton vähäpäästöisyys. Se tarjoaa myös mahdollisuuden tulla töihin bussilla tai polkupyörällä, koska työajoihin ei tarvita omaa autoa. Kokeilun perusteella selvitetään eri vaihtoehtoja pysyvämpään yhteiskäyttöautoon. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä jatkettiin toimintaa ns. vieraslajien, etenkin jättiputken hävittämiseksi. Kesän ajaksi koottiin torjuntatiimi, joka erilaisin menetelmin hävitti jättiputkia ja kartoitti ennestään tuntemattomia kohteita.

21 Matkojen määrä (kpl) Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ja merkittiin kartoille, jotta ne voitaisiin ottaa suunnittelussa paremmin huomioon. Luontopolkuja kunnostettiin ja koostettiin ajantasainen esite. Metsäluonnon monimuotoisuutta edistettiin normaalien metsänhoitotoimien ohessa perustamalla Kiehuvan alueelle 9,5 hehtaarin vanhan metsän suojelualue sekä toteuttamalla Korian Pioneeripuiston alueella hakkuut, joilla ylläpidettiin metsän erirakenteisuutta sekä jätettiin normaalia enemmän (5-10 m 3 /ha) lahopuuta. Lisäksi Pioneeripuiston alueella ennallistettiin suoalue vanhoja ojia tukkimalla. Vuoden aikana työstettiin "Kouvolan ympäristön tila" -raporttia, joka tämän raportin ilmestyessä on vielä keskeneräinen. TULOKSET Eri liikennemuotojen osuudesta Kouvolassa ei toistaiseksi ole olemassa tarkkaa tietoa. Vuoden 2011 valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kertoo, että henkilöauton osuus Kouvolan kulkutapaosuuksista on lähes 70 % (Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 2015). Kulkutapaosuuksien selvittämisestä on kuitenkin tehty suunnitelma ja tuloksia saataneen vuoden 2018 aikana. Joukkoliikenteen käytöstä kertoo kuukausilipulla tehtyjen matkojen määrä, jota on seurattu vuodesta 2007 lähtien. Kuvassa 12 on esitetty graafisesti matkamäärien kehitys. Havaitaan, että yleinen suuntaus on kasvava, toisin sanoen joukkoliikenne on tarkastelujaksolla kasvattanut suosiotaan kaupunkilaisten keskuudessa. Toisaalta vuosien välillä on vaihtelua ja viime vuosien aikana matkojen määrä on useammin laskenut kuin kasvanut. Joukkoliikenteen kehittämisessä onkin syytä pyrkiä selvittämään laskun syyt ja etsiä keinoja, joilla kasvusuuntaus saadaan jatkumaan Kuukausilipulla tehtyjen matkojen määrä Kuva 12. Joukkoliikenteen käyttö Kouvolassa: Kuukausilipulla tehtyjen matkojen määrä eri vuosina.

22 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Kaupungin työntekijöille maksetut kilometrikorvaukset oman auton käytöstä ovat kasvaneet, mikä näkyy kuvasta 13. Kasvulle voi löytyä useita syitä. Kaupunki on mm. vähentänyt työsuhdeautojen määrää, minkä seurauksena useammat työntekijät käyttävät omia autojaan työmatkoihin. Toisaalta etäkokoustyökaluja ei ole otettu käyttöön toivotussa määrin. Työkalujen helppokäyttöisyyteen ja käytön opastukseen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. Omalla autolla tehdyistä työmatkoista ei ole tehty selvitystä, joka antaisi tarkempaa osviittaa käytön kasvusta. Huomattavaa on, että v alkanut kasvu jatkui edelleen v. 2016, vaikka kilometrikohtainen korvausmäärä aleni edellisvuodesta (kuva 13) Kouvolan kaupunki Oman auton käytöstä maksetut km-korvaukset Kuva 13. Oman auton käytöstä maksetut kilometrikorvauksen Kouvolan kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Luonnon monimuotoisuuden indikaattoreina käytetään ympäristöohjelmassa vanhojen metsien osuutta kaupungin metsistä sekä käsittelemättömän metsän osuutta taajamametsistä. Kun vanhaksi metsäksi luetaan metsät, joiden puuston keski-ikä ylittää 100 vuotta, niin niiden osuus kaupungin omistamista metsistä oli v ,8 % (516 ha). Osuus lienee suunnilleen saman suuruinen tai hieman suurempi kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (Luonnonvarakeskus 2016, Luonnontila.fi). Käsittelemättömän metsän osuus taajamametsistä vuonna 2016 oli 8,8 %, kun suunnitelmissa tavoitteena on pidetty 5 %. Taajamametsien hoidossa on otettava huomioon useita näkökulmia, kuten virkistyskäyttö, turvallisuus, maisema jne. Käsittelemättömiä metsäalueita jätetään taajamametsien hoitoperiaatteiden mukaisesti siten, että luonnon monimuotoisuus turvataan (Taajamametsien hoitoperiaatteet 2013). Kouvolan ympäristön tila -raporttiin saatiin koottua keskeiset tiedot, jotka toimivat vertailukohtana tuleville selvityksille. Raportin valmistuttua voidaan valita sopivia seurantaindikaattoreita, jotka kuvastavat kaupungin ympäristön tilan kehitystä.

23 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti HAASTEET Eri kulkumuotojen osuudet liikenteessä täytyy selvittää, jotta voidaan paremmin määrittää tavoitteet ja toimenpiteet. Erilaiset laskentamenetelmät ovatkin selvittelyn alla ja tuloksia ensimmäisistä mittauksista odotetaan vuonna Kilometrikorvauksia voidaan saada vähenemään, kun etäkokoustyökalut saadaan vakiovarusteiksi neuvottelutiloihin ja niiden käyttö mahdollisimman helpoksi. Kotona tehtävän etätyön mahdollistaminenkin voi osaltaan edesauttaa etäkokouskäytäntöihin tottumista. Muita keinoja tarjoavat mm. erilaiset auton vuokrauspalvelut, joilla oman auton käyttötarve vähenee. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja seuraamiseksi olisi tarpeen ottaa käyttöön indikaattori / indikaattoreita, jotka antaisivat käyttökelpoista tietoa melko lyhyelläkin aikavälillä. Luonnossa tapahtuvat muutokset ovat usein hitaita, mutta esim. avainlajien / -biotooppien systemaattinen havainnointi voisi viestiä mahdollisista monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä. Erityisesti olisi tarpeen seurata erilaisia elinympäristöjä niin metsä-, maatalous- kuin rakennetuillakin alueilla. d. TOIMINTATAPA Ympäristökasvatus tavoittaa kaikki ikäluokat. Mittari: Ikäluokat, joille järjestetään ympäristökasvatusta % Ympäristönäkökulma huomioidaan järjestelmällisesti kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Mittari: Ympäristöjärjestelmän toimivuus, itse- ja vertaisarvioinnin tulokset TOIMENPITEET Kouvolan kaupungin kaikki varhaiskasvatusyksiköt antavat ympäristökasvatusta. Se kuuluu sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen painopistealueisiin. Varhaiskasvatuksella on käytössään oma ympäristökasvattaja, jonka tehtäviin kuuluu henkilöstön koulutus sekä tapahtumien järjestäminen yhteistyöverkostojen kanssa. Ympäristökasvatus kuuluu myös osaksi perusopetusta. Nuorisokeskus Anjalan Ympäristökoulu Regina on toteuttanut ympäristökasvatustyötä Kouvolan kouluissa vuodesta 2005 lähtien. Nykyään kaikille Kouvolan nelosluokille tarjotaan kaksi ympäristökoulupäivää, joihin suurin osa kaupungin 10-vuotiaista osallistuu. Kaupunki kannustaa päiväkoteja ja kouluja osallistumaan Vihreä Lippu -ohjelmaan mm. huolehtimalla, että ohjelman välittömät kustannukset eivät kaadu yksittäisille päiväkodeille tai kouluille. Päätöksenteon osalta ympäristöasioiden huomioon ottamista voidaan arvioida esim. talousarviotavoitteiden ja käyttötaloussuunnitelmien toimenpiteiden osalta. Jo aiemmin (luku 2) on esitelty eri toimialojen asettamat, ympäristöohjelmaa toteuttavat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Kaupungin eri yksiköillä voi näiden lisäksi olla omia ympäristötavoitteitaan.

24 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti TULOKSET Ympäristökasvatussuunnitelmat tai vastaavat on mennessä laadittu 80 prosentille kaupungin varhaiskasvatusyksiköistä. Kaupungin päiväkodeista Vihreä Lippu -ohjelmassa oli vuonna 2016 mukana yksi päiväkoti ja syksyllä neljä metsäeskaria aloitti toimintansa. Perusopetuksen osalta Kouvolassa on kaksi Vihreä Lippu -koulua, joista molemmat ovat saavuttaneet kestävän Vihreä Lippu-tason. HAASTEET Kouvolan varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatus on merkittävässä roolissa ja sitä on esitelty mm. Kuntaliiton selvityksessä kuntien ilmastoteoista (Kuntien ilmastoteot 2017). Haasteena on ympäristökasvatuksen jatkuvuus kaikilla koulu- ja luokka-asteilla. Jos ympäristökasvatus mielletään vain nuorimmille suunnatuksi toiminnaksi, niin menetetään mahdollisuus laajentaa ja syventää kestävän kehityksen mukaista ajattelutapaa lapsen ja nuoren kasvun myötä. Todellisia tuloksia saavutetaan suunnitelmallisella ja johdonmukaisella, kaikki kouluasteet kattavalla ympäristökasvatustyöllä. Kaupungin johdon ja esimiesten tueksi tarvittaisiin tavoitteita ja mittareita, jotka kertovat, missä määrin ympäristönäkökulma on toiminnassa ja päätöksiä tehdessä otettu huomioon. Mittareita voisivat olla esim. koulutettujen ekotukihenkilöiden määrä, muun henkilöstön ympäristökoulutukset, saavutettujen tavoitteiden määrä, ympäristönsuojeluinvestoinneilla saavutetut säästöt, henkilökunnan hiilijalanjälki jne. Mittareita on tarpeen pohtia viimeistään ympäristöohjelman seuraavan päivityksen yhteydessä. 4. YHTEENVETO Kouvolan kaupungin v päivitetty ympäristöohjelma sisältää 9 tavoitetta, joiden avulla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, tehostamaan energian käyttöä ja jätehuoltoa, edistämään kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä, vaalimaan luonnon monimuotoisuutta ja ottamaan ympäristönäkökulma huomioon niin kasvatuksessa ja koulutuksessa kuin kaupungin muissakin toiminnoissa. Tavoitteet liittyvät pääasiassa kaupunkiorganisaation toimintoihin, mutta yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa halutaan myös edistää. Ympäristöohjelmaa toteutettiin vuoden 2016 aikana monella tasolla kaupunkiorganisaatiossa. Osa toimialoista asetti vuodelle ympäristöohjelman mukaisia talousarviotavoitteita, jotka kuitenkin toteutuivat vain osittain. Pääasiassa ohjelman tavoitteisiin pyrittiin osana normaalia toimintaa sekä tiedottamisen, erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden sekä ekotukitoiminnan avulla. Yleinen suuntaus ohjelman tavoitteiden suhteen on myönteinen, mutta seurannan ongelmana on erottaa, mitkä toimenpiteet ja parannukset ovat ympäristöohjelman seurausta ja mitkä normaalin toiminnan oheisvaikutuksia. Raportissa on tältä osin ehdotuksia suunnitelmallisempaan ympäristöohjelman toteuttamiseen sekä mittariston kehittämiseen ja indikaattorien hyödyntämiseen. Jotta Kouvolan ympäristöjärjestelmä toimisi tehokkaasti osana johtamisjärjestelmää, pitäisi ympäristöohjelman mukaisten tavoitteiden olla näkyviä organisaation kaikilla tasoilla ja niiden seuranta osa keskeisten toimintatavoitteiden seurantaa.

25 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti Oheisessa taulukossa on värien avulla esitetty havaittu kehitys ympäristöohjelman tavoitteiden suhteen viiden vuoden jaksolla ( ) sekä vuodesta 2015 vuoteen Pitkän aikavälin myönteistä kehitystä on saavutettu kasvihuonekaasupäästöjen ja jätemäärien vähenemisen myötä. Useimpien tavoitteiden suhteen ollaan "keltaisella" eli selkeää muutosta ei ole tapahtunut tai muutosta ei voi osoittaa. Punaista eli negatiivista kehitystä on vain lyhyellä aikajaksolla kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Taulukko. Ympäristöohjelman tavoitteiden eteneminen aikavälillä ja Vihreä väri: Positiivinen kehitys; punainen väri: Negatiivinen kehitys; keltainen väri: Ei muutosta tai ei tietoa. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt (ei sis. teollisuuden osuutta) laskevat 40 % vuoden 1990 tasosta. ENERGIA Kaupunkiorganisaation oma energian- ja vedenkulutus vähenee 1 % / vuosi. Kehitys Kehitys Uusiutuvan energian osuus Kouvolan alueen energiantuotannosta kasvaa vuosittain. Kaupungin kiinteistöjen kokonaisjätemäärä laskee 10 % vuoden 2014 tasosta. ELINYMPÄRISTÖ Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikkumistavoista kasvaa 1 % / vuosi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään. Ympäristön tilaa parannetaan. TOIMINTATAPA Ympäristökasvatus tavoittaa kaikki ikäluokat. Ympäristönäkökulma huomioidaan järjestelmällisesti kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa.

26 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti LÄHTEET - Kouvolan kaupungin arviointikertomus Kouvolan kaupungin tilinpäätös Kouvolan kaupungin talousarvio Kouvolan kaupungin ympäristöraportti Kouvolan CO 2-raportti Kouvolan kaupungin eri toimialat - Kuntien ilmastoteot 2017: ( ) - Luonnontila.fi: ( ) - Luonnonvarakeskus 2016: Biotalouskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/ Taajamametsien hoitoperiaatteet Kouvolan kaupunki. - Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Työ- ja elinkeinoministeriö 2017 Lisätietoja: - ympäristöasiantuntija Timo Martikainen, p , timo.martikainen(a)kouvola.fi - ympäristöjohtaja Hannu Friman, p , hannu.friman(a)kouvola.fi

27 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti