L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020490109 telefax 0204905251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 30.08.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 384 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee naudanlihantuotantoa ja sen laajentamista. HAKIJA Tapani Lahti Hakkolantie 92 61270 Luopajärvi TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan naudanlihantuotantoa. Tilalla on ympäristölupamenettelylain 2 mukainen lupa 200 eläimen lihakarjanavetan toiminnalle. Tämän hetkisissä tuotantotiloissa pidetään 130 yli 6 kk:n ikäistä lihanautaa ja 20 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Tilan toimintaa ollaan laajentamassa 250 yli 6 kk:n ikäisellä lihanaudalla sekä 120 alle 6 kk:n ikäisellä nuorkarjalla. Vasikat tulevat tilalle kahden viikon ikäisinä. Näin ollen suunniteltu nautojen kokonaismäärä on 380 lihanautaa ja 140 nuorkarjaa. Lisäksi rakennetaan myös tarvittavat lantalat ja rehuvarastot. Nautakasvattamon toiminnan laajennus sijoittuu vanhasta nautakasvattamosta n. 140 metriä itäkaakon suuntaan, Jalasjärven kunnan Luopajärvenkylään, tilalle Lahti RN:o 8:28, yllämainittuun osoitteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voi
daan pitää vähintään 200 lihanautaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Hakemuksen mukaan tämä eläinmäärä ylittyy. ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 31.3.2006 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella, ympäristölupahakemusta on täydennetty 20.4.2006 eläinmäärän osalta. Eläinmäärää on lisätty 120 alle 6 kk:n ikäisellä nuorkarjalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisille tuotantorakennuksille on Jalasjärven kunnan terveyslautakunnan 12.6.1997 myöntämä ympäristölupa. Lupa on myönnetty 200 eläimen lihakarjanavetan toiminnalle. Rakennuslain mukainen toimenpideluvan nykyisille tuotantorakennuksille on myöntänyt Jalasjärven kunnan rakennustarkastaja 24.9.1997, sekä rakennusluvan Jalasjärven kunnan rakennuslautakunta 15.8.2000. Alue on maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu osittain metsän ympäröimälle, harvaan asutulle alueelle Jalasjärven kirkonkylästä n. 7 kilometriä pohjoisluoteeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta nautakasvattamosta n. 300 (kaksi asuinrakennusta), 350 ja 390 metriä lounaaseen, 340 metriä kaakkoon, 340 ja 450 metriä pohjoiskoilliseen sekä 430 metriä koilliseen. Muita asuinrakennuksia ei sijaitse alle 450 metrin etäisyydellä uudesta kasvattamosta. Lähimmät asuinrakennukset vanhasta nautakasvattamosta sijaitsevat n. 200, 240, 300 ja 330 metriä etelälounaaseen, n. 330 ja 430 metriä pohjoiskoilliseen ja n. 450 metriä kaakkoon. Muita asuinrakennuksia ei sijaitse alle 450 metrin etäisyydellä vanhasta nautakasvattamosta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina. Näistä lannanlevitykseen käytettävistä pelloista suurin osa sijaitsee noin kaksi kilometriä tai sitä lähempänä nykyistä ja suunniteltua nautakasvattamoa lännen ja pohjoisen välillä. Osa pelloista sijaitsee n. 7 kilometriä nautakasvattamoista lounaaseen, 4 kilometriä Jalasjärven keskustasta länteen. Alue, jolle nautakasvattamo on suunnitteilla, kuuluu Matoluoman osavaluma alueeseen nro 42.045, joka laskee Jalasjokeen ja sieltä edelleen Kyrönjokeen. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminta laajenee yhteensä enintään 380 yli 6 kk:n ikäiseen lihanautaan ja 140 alle 6 kk:n ikäiseen nuorkarjaan. Kasvattamo tuottaa lihaa n. 100 000 kg vuodessa. Uuden eläinsuojan lisäksi rakennettava lietesäiliö suunnitellaan rakennettavaksi eläinsuojan välittömään läheisyyteen sen eteläpuolelle. Kokonaisuudessaan nautakarjan lanta tullaan varastoimaan lietesäiliöihin. Lietelannalle, puristenesteelle ja avonaisien säiliöiden sadevesille on säiliötilavuutta (lietekuilut mukaan luettuna) tällä hetkellä 1850 m 3 (vanhan nautakasvattamon yhteydessä) ja muuta säiliötilavuutta 600 m 3 (vuokrasäiliöt, Luopajärven kylässä, tilalla Hautaranta 52:68, n. kilometrin etäisyydellä luvanhakijan tilalta 3. Joten säiliötilavuutta on tällä hetkellä lietekuilut mukaan lukien yhteensä 2450 m 3. Säiliötilavuudesta on katettu 50 %. Suunniteltu lietesäiliö on tilavuudeltaan 4000 m 3 (uuden nautakasvattamon yhteyteen) ja se on suunniteltu rakennettavaksi kattamattomana. Laajennuksen jälkeen lietelannalle, puristenesteelle, pesuvesille ja sadevesille on
3 suunniteltu säiliötilavuutta yhteensä 6450 m 3. Materiaalina rakennetuissa säiliöissä ja rakennettavassa säiliössä on betonielementit. Säiliöt täytetään alhaalta päin ja ne toimivat padotussysteemillä. Lisäksi uuteen kasvattamoon on suunnitteilla lantaraapat ja matalat kuilut. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloon vuosittain 912 tonnia. Puristeneste johdetaan umpikaivoon, ja ajetaan lietteen yhteydessä pellolle. Syntyvä lanta käytetään kasvinviljelytilojen maille, vuokramaille sekä luvanhakijan omille maille kasvien ravinnetarpeeseen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 208,9 ha, josta omaa 23 ha, vuokrapeltoa 61,1 ha ja sopimuspeltoa 124,8 ha. Lantaa levitetään kevään, kesän ja syksyn aikana, kuitenkin niin, että puolet levityksestä suoritetaan kesällä. Tilalla on omaa, betonilaatalla varustettua säiliötilavuutta polttoaineelle 5000 litraa. Muita öljytuotteita tilalla on enintään 100 litraa. Muita aineita ja kemikaaleja kulutetaan ja varastoidaan tilalla seuraavasti: lannoitesäkit varastoidaan suursäkeissä laatalla, säilöntähappoa rehulle käytetään kolme tuhatta litraa vuodessa, sekä käytetään vähäinen määrä kasvinsuojeluaineita. Tilalle hankittu vesi on Jalasjärven kunnan vettä. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla syntyvistä jätteistä aumamuovia syntyy 1000 kg vuodessa, joka viedään muovinkeräyspisteeseen. Kuolleet eläimet (2000 kg/vuosi) viedään raatokeräilyyn Honkajoelle. Akut viedään keräyspisteeseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Luvanhakija arvioi, että toiminta aiheuttaa jonkinasteisia hajuhaittoja lietteen ajon yhteydessä ja lietteen sekoittamisessa. Myös toiminnan laajentamisesta seuraa jonkin verran liikenteen lisääntymistä tiellä. Ympäristöön kohdistuvan kuormituksen luvanhakija arvioi vähäiseksi toimintaympäristössä. Luvanhakija toimet häiriötilanteessa ja onnettomuuksien estämiseksi ovat: lietelaarit on suojattu suojaverkolla kiertäen, laakasiilojen säilörehuista otetaan puristenesteet talteen ja riskit minimoidaan teknisillä rakenteilla ja toimilla. Tilalla on käytettävissä riittävästi peltoa lannan levitykseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Lannan pintalevityksessä tullaan käyttämään letkulevitystä, jolla pyritään vähäisempään hajuhaittaan. Sekä keväällä että syksyllä multaus suoritetaan välittömästi lietteenajon jälkeen. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras ja välityseläinkuljetuksia on 1 2 kertaa kuukaudessa ja n. 5000 m 3 lietettä ajetaan vuodessa. Säilörehua tehdään 2 3 kertaan vuodessa n. 60 hehtaarilta. Lisäksi syntyy liikennettä muiden ruokintakomponenttien kuljetuksista. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
4 Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 19.6. 2006 18.7.2006 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti 29.8.2006, jossa tarkasteltiin mm. nautakasvattamon laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen, pohjavesialueeseen ja maisemaan nähden. MUISTUTUS JA LAUSUNNOT Muistutuksia hakemuksesta ei ole jätetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunto 28.6.2006 1 : Lähimmät naapurin asuinrakennukset (4 kpl) sijaitsevat suunnitellusta uudesta navetasta 260 360 metriä lounaaseen ja 320 metriä pohjoiseen. Etäisyys vanhasta navetasta lähimpään naapuriin on noin 190 metriä. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän ja lännen välistä. Lietesäiliötilavuutta sekä lannanlevitysalaa on hakemuksen mukaan riittävästi. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen lautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Lupaehdoissa tulee kuitenkin määrätä lietesäiliöt katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaisille vastaanottajille kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnanhallituksen lausunto 26.6.2006 KH 131 Kunnanhallitus puoltaa lupahakemusta elinkeinopoliittisin perustein. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tapani Lahdelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupahakemuksessa haetulle toiminnalle, joka sijoittuu Jalasjärven kunnan Luopajärven kylään tilalle Lahti RN:o 8:28, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Nautojen kasvatustoiminnoille ympäristölupa myönnetään enintään 380 yli 6 kk:n ikäiselle lihanaudalle ja 140 alle 6 kk:n ikäiselle nuorkarjalle Kasvatustoimintaa on kahdessa paikassa sekä vanhassa kasvattamossa että uudessa rakennettavassa kasvattamossa, asemapiirustuksen osoittamissa paikoissa. Toimenharjoittajalla on myös käytössään kaksi yhteensä 600m 3 :n etälietesäiliötä, jotka sijaitsevat samassa kylässä tilalla Hautaranta RN:o 52:68, Heikki Hautarannan talouskeskuksen yhteydessä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojienrakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Lanta, ruokintarehu, valumavedet sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet tulee varastoida maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Eläinsuojien rakenteet tulee olla myös rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetut. Lietelannan, puristenesteen ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien yhteensä vähintään 6300 m 3. Lisäksi
5 avonaisten lietesäiliöiden sadevesille tulee olla 360 m 3 varastointitilavuutta. Yhteensä varastointitilavuutta tulee olla 6660 m 3. Täten uuden rakennettavan lietesäiliön tulee olla vähintään 4210 m 3. Nykyisen kasvattamon yhteydessä oleva avonainen lietesäiliö ja uuden kasvattamon viereen rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm paksulla kelluvalla katteella, esimerkiksi styrox rouhella tai turpeella. Saniteettivedet ja puristeneste tulee johtaa myös säiliöihin. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava lietesäiliöiden ulkopuolelle. Mahdolliset rehujätteet tulee kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lannan ja tuorerehujen varastointitiloja on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lannan käsittely tulee suorittaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen n:o 931/2000 mukaisesti. Uuden kasvattamon pohjoispuolella 250 metrin säteellä on oraille ja nurmelle lietelannan pintalannoitus kielletty. Lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä 250 metrin säteellä uudesta kasvattamosta. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten kunnollisella terveydenhoidolla, kärpäs ja tuhoeläintorjunnalla ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöiden täytön tulee tapahtua altapäin. Eläinsuojan ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja kuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lietteen kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita pääse pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kasvattamoiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu suorittaa tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskaluston valinnassa tulee huomioida, että kalustolla päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Toiminnanharjoittajan tulee käyttää lannan ja jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiiviisti sulkeutuva ja ko. tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteeseen eikä routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, ja näin ollen valumia vesistöihin ei pääse tapahtumaan, eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa, mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä.
6 Lanta sekä jäte ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan peltolevitysalaa tulee olla vähintään 114 hehtaaria. Luvanhakijan tulee toimittaa tiedot jatkettavista sopimuksista ympäristökeskukselle ennen kuin sopimuskausi päättyy. Tarvittaviin tietoihin kuuluu sopimukset peltolevitysalasta ja lohkokohtaiset kartat. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, ettei levityksestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä mahdollisten pohjavesialueiden sijainnista. Levitettävän lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden ravinnetarvetta vastaavaa määrää. Se osa lannasta ja jätevesistä, jota ei toimiteta käsittelylaitokseen, tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesäkuussa. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Levitysajankohtaa tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee huomioida, mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää ainoastaan kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut eläimet, joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläin varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee ne olla varustettuna vähintään suojaaltaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Lisäksi säiliöt tulee kattaa tai muulla vastaavalla järjestelyllä (esimerkiksi öljynerotuskaivolla) estää sadevesien kertyminen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa vuotojen varalta. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljy ja polttonestesäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee kasvattamoiden toimintaa tarkkailla, pitää kirjaa ja raportoida. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot
7 peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on mahdollisesti viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen sekä tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee viiden vuoden välein liittää kasvatustoiminnan kirjanpitoon. (Lanta analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä). Kirjanpitotiedot tulee toimittaa ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Mikäli laitoksen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Kasvattamon toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista eläinmäärissä, tuotannossa tai ympäristön pilaantumisriskissä, kuten myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tuotantotoiminnan toimivuutta tulee tarkkailla riittävä usein, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, häiriötoiminnasta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristönluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on myös otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä määrätään toiminnan sijoituspaikasta ja ympäristönsuojelulain 8 :ssä pohjaveden pilaamisesta. Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kasvattamotoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamon eläinmäärä ja kasvattamoiden sijainnit naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamon hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa.
8 Lupamääräysten perustelut Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle näitä haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyydet asianosaisten kiinteistöihin. 1. Eläinsuojien rakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Näin varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Säiliöiden kelluvalla katteella vähennetään ilmaan haihtuvan typen määrää ja täten myös vähennetään naapureille aiheutuvia hajuhaittoja. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Lietesäiliöiden vähimmäistilavuudessa on otettu huomioon sadevedet. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kattovedet johdetaan lantalatilojen ulkopuolelle, jolloin lannan varastointitilat ovat riittävät. Mahdollinen rehujäte kompostoidaan tiiviillä alustalla, ettei ravinne huuhtoutumia muodostu, tai rehujäte kynnetään suoraan peltoon kasvien käyttöön. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen lietesäiliöön. Kieltämällä pintalannoitus kasvattamon ja lähinaapureiden välisellä alueella varmistetaan, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Lietelannan multaamisesta koskevat aika rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannasta ja jätevesistä pääosa levitetään pelloille keväällä ja kesäkuussa, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaannu. Lisäksi sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena estetään, ettei tule kohtuutonta haittaa ja rasitusta hajujen tai kärpästen muodossa. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin, hajujen vähentämiseksi. Eläinsuojan ympäristö, rehuvarastot, lannanvarastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa, koska toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu.
9 Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Jos lannoitus on liian runsasta, ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari neljää yli kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala 114 ha on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Lannanlevitys ja pellonvuokrasopimuksia uusittaessa on ympäristökeskukseen toimitettava uudet sopimukset, että voidaan suorittaa valvontaa. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen, ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesäkuussa, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa useimmiten alhaisempi kuin loppukesällä. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Ilmoituksilla mahdollisista häiriötilanteista estetään lisävahinkojen syntyminen. Lietelantaa tai pesu tai muita jätevesiä ei levitetä pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä kuivalantaa pohjavesialueen muodostumisalueen (yhtenäinen viiva) ja varsinaisen pohjavesialueen (katkoviiva) väliselle alueelle ilman riittäviä maaperätutkimuksia, pohjaveden laadun turvaamiseksi. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää valvonta viranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa.
10 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 5 000 litran polttoainesäiliö. Polttoneste ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä mahdollisesti ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voidaan estää maaperän ja pintavesien pilaantuminen säiliön vuototilanteissa. 6. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Naudankasvatustoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti, ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta ympäristöluvan tarkistukselle tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten kaikista olennaisista muutoksista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska tällöin pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Kuitenkin viimeistään 31.12.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
11 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. Tällä päätöksellä korvataan Jalasjärven kunnan terveyslautakunnan 12.6.1997 myöntämä ympäristömenettelylain 2 :n mukainen lupa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (850/2005). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annettu ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnan kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hakkola Sami Iisakki, Hakkolantie 120, 61270 Luopajärvi Hakkola Lauri Iisakki, Hakkolantie 120, 61270 Luopajärvi
Ala Hakkola Antti Samuel, Hakkolantie 113, 61270 Luopajärvi Ala Hakkola Pentti Johannes, Hakkolantie 113, 61270 Luopajärvi Perälä Anja, Sikaniementie 6, 61270 Luopajärvi Alkava Hilma, Puskantie 11 C022, 61600 Jalasjärvi Rannila Jukka, Puskantie 40, 61600 Jalasjärvi Nyman Anne, Halkolantie 127, 61270 Luopajärvi Hautaranta Heikki, Kaperintie 18, 61270 Luopajärvi Westerlund Anna, Kerttulinkuja 3 A 13, 00810 Helsinki Pentinmäki Veikko, Hakkolantie 19, 61270 Luopajärvi Harjunpää Teemu ja Mäenpää Anu, Sikaniementie 9 A, 61270 Luopajärvi Thomasson Matti, Kaartotie 18, 61600 Jalasjärvi Ilmoittaminen ilmoitustauluilla 12 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros