Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat ovat Joensuun keskustan alueella. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä kampuksella, jotka sijaitsevat

Karelia-ammattikorkeakoulu LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. YLLÄPITÄJÄN JA HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN PERUSTIEDOT 1.1. Ylläpitäjän nimi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Joensuu 1.3. Ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot jonka ainoa omistaja on Joensuun kaupunki (100 %). Omistuspohjan laa- Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, jentamista harkitaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vuonna 2015. 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Karelia-ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokielet Opetus- ja tutkintokieli: suomi Muut opetuksessa käytetyt opetus- ja tutkintokielet: englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat ovat Joensuun keskustan alueella. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä kampuksella, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan: - Sirkkala-kampus: Biotalouden keskus, pääosa Luovan talouden keskuksesta - Wärtsilä-kampus: Liiketalouden ja tekniikan keskus - Tikkarinne-kampus: Kehittämis- ja palvelukeskus, Sosiaalija terveysalan keskus - Länsikadun kampus (Joensuun Tiedepuisto): Luovan talouden keskuksen viestinnän koulutus Ammattikorkeakoulun on tarkoitus siirtää Länsikadun kampuksen toiminnot Sirkkala-kampukselle vuosina 2017 2018. Karelia-ammattikorkeakoulussa on vahva ja hyvin toimiva maakuntakorkeakoulu, jonka kautta järjestetään tutkintoon johtavaa ja muuta koulutusta sekä TKI- ja palvelutoimintaa maakunnan muissa kaupungeissa. Vuosittain sovitaan tutkintoon johtavan koulutuksen aloituksista maakunnan eri osissa. Maakuntakorkeakoulun seudullisten ohjausryhmien vuosittaisten kehittämissuunnitelmien perusteella päätetään palvelujen toteuttamisesta maakunnan eri paikkakunnilla. Koulutusvastuiden mukaista koulutusta voidaan järjestää myös muualla Suomessa yhteistyössä alueella toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa, esimerkiksi ISATkumppanuudessa Savoniaammattikorkeakoulun kanssa viestinnän koulutusta Kuopiossa. 2. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TARPEELLISUUS AMK-LAIN 4 MUKAISIA TEHTÄVIÄ VARTEN 2.1. Ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus ja visio 2020 Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävä on määritelty vuosille 2013 2017 laaditussa strategiassa (Liite 1) seuraavasti: Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämäläheistä koulutusta omilla vastuualoillaan. Ammattikorkeakoulu edistää oman toimintaalueensa ja Itä-Suomen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän sekä yksilöiden osaamista, vuorovaikutusta ja kansainvälistymistä. Asiakasja aluelähtöisellä aikuiskoulutuksella, maakuntakorkeakoulutoiminnalla sekä opetukseen ja painoaloihin kytkeytyvällä TKI-toiminnalla on tärkeä asema ammattikorkeakoulun toiminnassa. Vahvuusalueillaan ammattikorkeakoulu vastaa myös kansainvälistymisen haastei-

siin. Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää Itä-Suomen hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa. Ammattikorkeakoulu tekee alueellaan strategista yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Ammattikorkeakoulun strategiassa visio on määritelty seuraavasti: ALUETTA PALVELEVA, LAADUKAS JA TYÖELÄMÄLÄHEINEN KORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulu on arvostettu ja vetovoimainen korkeakouluyhteisö, josta valmistuu osaavia ammattilaisia.kehitämme aluetta vastuullisena yhteistyökumppanina ja toimimme aktiivisesti sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Tuloksemme ovat ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa. 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat Ammattikorkeakoulun profiili on kuvattu luvussa 2.1. esitetyissä tehtävässä ja visiossa. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Karelia-ammattikorkeakoulun painoalat ovat - ikäosaaminen - uusiutuva energia - Venäjä-osaaminen - monimediaiset palvelut - puurakentaminen - tarkkuustekniikka. Painoalojen valinnan perustana ovat toiminta-alueen keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueelliseen strategiatyöhön ja sen edustajat ovat mukana kaikissa keskeisissä kehittämisryhmissä vaikuttamassa alueen strategisiin valintoihin ja niiden toimeenpanoon. Painoaloista kolmella (uusiutuva energia, ikäosaaminen ja Venäjäosaaminen) on ISAT-yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Niillä on vahva liittymä Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteisiin painoaloihin, joita ovat energia ja luonnonvarat, hyvinvointipalvelut ja Venäjäosaaminen. 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanuudet on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin ja alumniyhteistyöhön. Ammattikorkeakoulun työelämäkumppanuuksia käsitellään tarkemmin kohdassa 3.2. Strategisten kumppanuuksien tavoitteena on ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten varmistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategiset kumppanuudet liittyvät koko ammattikorkeakoulun toimintaan, ja kumppanuuden arvo on suuri molemmille osapuolille. Kumppanuuksia hallitaan sopimusperustaisesti ja niistä vastaa ammattikorkeakoulun ylin johto. Sopimuksena voi toimia esimerkiksi yhteinen strategia tai tavoiteso-

pimus. Karelia-ammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto (Liite 2), Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA (Liite 3), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Liite 4) ja Savoniaammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulu rakentaa sopimuspohjaista kumppanuutta Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa vuosille 2013 2016 solmitun ISAT-kumppanuussopimuksen pohjalta (Liite 5). Yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa ohjaa ISAT-UEF-kumppanuussopimus (Liite 6). Yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa ohjaa strateginen kumppanuussopimus ja sitä täsmentävä toimintasuunnitelma vuosille 2014 2017. Kuntayhtymän kanssa keskeisiä yhteistyöalueita ovat sujuvan väylän rakentaminen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun, valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukeminen, palvelutoiminnan yhteistyömallin rakentaminen, tilojen ja laitteistojen yhteiskäyttö sekä tukipalveluyhteistyö. Opiskelijakunta POKA on sisäisen toiminnan kannalta keskeinen kumppani. Karelia-ammattikorkeakoulu on sopinut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa tiiviistä kumppanuudesta, jossa tehdään kiinteää yhteistyötä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä Venäjään liittyvän asiantuntemuksen ja verkostojen jakamisessa. Korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskokonaisuuden, joka nostaa merkittävästi tutkimuksen ja opetuksen laatua. Strategisia kumppaneita ISAT-painoaloilla ovat Liverpool John Moores University ja Pietarin valtiollinen polytekninen yliopisto. Lisäksi ammattikorkeakoulun merkittäviä yhteistyökumppaneita Venäjä-painoalalla ovat Karjalan tasavallan keskeiset korkeakoulut (Petroskoin valtion yliopisto ja Petroskoin virkamiesyliopisto). Tulevalla strategiakaudella keskeisenä kehittämiskohteena on kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen. 2.4. Keskeiset muutokset Ammattikorkeakoulun toimintarakenteessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa Joensuuhun ja luopunut viimeisistä sivutoimipisteistä vuonna 2009. Ammattikorkeakoulun maantieteellinen toiminta-alue on erityisesti Pohjois-Karjala ja koko Itä-Suomi. Maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta palvellaan Pohjois- Karjalan eri osien tarpeita ja korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella palveluja toteutetaan myös muissa Itä-Suomen maakunnissa. Ammattikorkeakoulussa ei ole suunnitteilla fuusioita, mutta sen sijaan kumppanuusyhteistyötä tiivistetään kohdassa 2.3. kuvatulla tavalla. Aloituspaikkaleikkausten ja muiden toiminnan tehostamisvaatimusten johdosta ammattikorkeakoulun organisoitumista on muutettu. Lisäksi tilojen käyttöä tiivistetään, toimintatapoja yksinkertaistetaan ja resurssien yhteiskäyttöä keskeisten kumppanien kanssa vahvistetaan. 2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoa on kehitetty vuonna 2008 hyväksytyn tilastrategian pohjalta. Sen perusteella kaikki ammattikorkeakoulun toiminnot keskitettiin vuoteen 2009 mennessä maakunnan muissa kaupungeissa (Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu) sijainneista sivutoimipisteistä Joensuuhun neljälle monialaiselle kampukselle. Toiminnan tehostamisen ja opiskelijamäärien laskun seurauksena toiminta keskittyy lähes kokonaan kolmelle kampukselle vuodesta 2014 alkaen.

Ammattikorkeakoululla ei ole omia toimitiloja, vaan toiminta tapahtuu vuokratiloissa. Kaikki toimitilat on rakennettu tai saneerattu perusteellisesti viime vuosina tilastrategian mukaisesti ammattikorkeakoulun tarpeita vastaaviksi. Viimeisenä työn alla olevan kampuksen saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

3. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNALLISET EDELLYTYKSET 3.1. Toimintaympäristöanalyysi Karelia-ammattikorkeakoulun painoalavalinnat perustuvat toimintaympäristön ennakoituihin muutoksiin ja rakenteellisiin kehittämistarpeisiin, joista Pohjois-Karjalassa on laaja yksimielisyys. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnalle haasteita, mutta samalla ne tarjoavat myös suuria mahdollisuuksia. Karelia-ammattikorkeakoulun keskeinen toiminta-alue Pohjois-Karjala on rakennemuutosmaakunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste (16,9 %) on tällä hetkellä Suomen korkein (koko maa 9,8 % vuonna 2012). Korkea työttömyys ja erityisesti rakenteellinen työttömyys on Pohjois-Karjalan kehityksen vaikein ongelma. Sen vaikutukset heijastuvat niin väestön hyvinvointiin, alueen ostovoimaan ja elinkeinotoiminnan kehitykseen kuin kuntatalouteenkin. Maakunnan väestö keskittyy Joensuun seudulle, joka on Suomen kahdentoista suurimman kaupunkikeskuksen joukossa. Väestön ikärakenteen takia maakunnan aikuisväestön koulutustaso on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 67,2 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 22,8 %. Koulutuksellisten erojen tasoittamiseksi maakunnassa järjestettävällä korkeakouluksella on erittäin tärkeä merkitys. Myös maakunnan sisäiset erot ovat huomattavat, mikä korostaa maakuntakorkeakoulutoiminnan merkitystä. Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen ja tiiviissä yhteistyössä toimivien koulutusorganisaatioiden merkitys on maakunnan menestyksessä keskeinen. Ne muodostavat perustan osaamiselle, johon alueen kilpailukyky pohjautuu ja myös tärkeän alueellisen kilpailutekijän lisäämällä maakunnan houkuttelevuutta. Karelia-ammattikorkeakoulua ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää koskevat aloituspaikkaleikkaukset ovat olleet voimakkaita. Lisäksi Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta Joensuussa päättyy vuonna 2016, jolloin viimeiset Pohjois-Karjalassa aloittaneet opiskelijat valmistuvat. Karelia-ammattikorkeakoululla yhteistyöverkostoineen on tärkeä merkitys alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, sektoritutkimuslaitosten, Itä-Suomen yliopiston, ammatillisen toisen asteen sekä julkishallinnon kanssa. Alueellisen yhteistyöverkoston muita toimijoita ovat muun muassa Joensuun Tiedepuisto Oy, seudulliset kehittämisyhtiöt, kauppakamari ja uusyrityskeskus. Ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa. Elinikäisen oppimisen tukeminen monipuolisella aikuiskoulutuksella ja avoimen ammattikorkeakoulun toiminnalla on merkittävä osa ammattikorkeakoulun alueellista vaikuttavuutta. Maakuntakorkeakoulu vastaa alueellisesta aikuiskoulutuksesta. Sen toimintaan kuuluu täydennyskoulutuksen lisäksi aluekehitystä edistäviä koulutus- ja kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia ja niihin liittyviä mahdollisia riskejä ovat mm. alueen nuorisoikäluokan supistuminen, euroalueen taantuman pitkittymisen vaikutukset alueen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä jatkuvasti paheneva julkiseen talouden kestävyysvaje. Nämä ovat tyypillisesti uhkia ja riskitekijöitä, joiden vaikutukset Pohjois-Karjalan kaltaisella reuna-alueella

voivat korostua muuhun Suomeen verrattuna. Toisaalta, nämäkin riskitekijät ovat koulutuksen, kehittämisen ja hanketoiminnan kannalta juuri niitä tekijöitä, jotka luovat vahvaa tarvetta ja oikeutusta ammattikorkeakoulumme aluekehitystehtävälle. Esimerkiksi pienenevät ikäluokat merkitsevät myös yhä tehokkaampaa yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden, kuten alueen ammatillisen toisen asteen, kanssa. Karelia-ammattikorkeakoululla on myös selkeästi ylimaakunnallisia, jopa valtakunnallisia koulutusvastuita. Tästä vahvana indikattorina on tiettyjen hakukohteiden ensisijaisten hakijoiden kotikuntien laaja kirjo. Karelia-ammattikorkeakoulun vetovoima on ollut vuosina 2012 ja 2013 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin muilla ammattikorkeakouluilla keskimäärin. Venäjä-yhteistyön merkitys korostuu Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla. Voimakkaasti kasvava kanssakäyminen Suomen ja Venäjän välillä luo suuria lisätarpeita Karelia-ammattikorkeakoulun koulutukselle ja TKI-toiminnalle. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanuuksien hallinta on systemaattista, suunnitelmallista ja sopimusperustaista. Kuten aiemmin todettiin, kumppanuudet on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin ja alumniyhteistyöhön. Kumppanuustietoja hallitaan ammattikorkeakoulun asiakkuudenhallintajärjestelmässä (CRM). Yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti ja sitä kehitetään palautteen pohjalta. Strategisia kumppanuuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa 2.3. Avainkumppaneilla on keskeinen merkitys ammattikorkeakoulun käytännön toiminnassa. Nämä kumppanuudet perustuvat substanssiosaamiseen ja ne liittyvät keskeisesti yhden tai useamman koulutus- ja tutkimuskeskuksen toimintaan. Avainkumppanuusyhteistyö kytkeytyy kaikkiin ammattikorkeakoulun päätehtäviin. Yhteistyötä koordinoivat nimetyt vastuuhenkilöt molemmissa organisaatioissa. Ammattikorkeakoululla on 60 työelämän avainkumppania. Kansallisten työelämäkumppanuuksien lisäksi ammattikorkeakoululla on kansainvälinen avainkumppanuus noin 30 korkeakoulun kanssa. Työelämän avainkumppaneita ovat esimerkiksi Abloy Oyj, Biokymppi Oy, Blancco Oy, Broman Group Oy, Fabrik Oy/Funmedia Oy, Fortum Power and Heat Oy, Iivari Mononen Oy, Joensuun Popmuusikot ry, John Deere Forestry Oy, Kauppahuone Laakkonen Oy, Kesla Oyj, Lakan Betoni Oy, Mantsinen Oy, Pohjois-Karjalan osuuskauppa Oy, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Rakennusliike Joen Talo Oy, Respecta Oy, Tulikivi Oyj sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet (Liite 7). Ammattikorkeakoulun hallituksen työelämäjäsenet valitaan avainkumppanien joukosta. Koulutukseen liittyvän yhteistyön muotoja ovat opetussuunnitelmien kehittäminen, opintojen toteutukseen liittyvä yhteistyö, harjoittelut, opinnäytetyöt ja työelämän toimeksiannot. Kumppanuudet tukevat opettajien työelämäosaamisen ylläpitämistä. TKI-yhteistyössä avainkumppanit ovat ensisijaisia yhteistyötahoja ja maksullisessa palvelutoiminnassa tärkeimpiä asiakkaita. Avainkumppanien kanssa järjestetään säännöllisesti työelämä- ja avainkumppanuustapahtumia.

Toiminnalliset kumppanit ovat Karelia-ammattikorkeakoulun tärkeä verkosto. Toiminnallisissa kumppanuuksissa kumppanuuden toteutusala on suppeampi kuin avainkumppanuuksissa, ja ne liittyvät usein yksittäisen keskuksen, koulutusohjelman tai projektin toimintaan. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi harjoitteluun, opinnäytetöihin, työelämän toimeksiantoihin tai TKI-toimintaan liittyvä yhteistyö. Pienet yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat ovat tyypillisiä ammattikorkeakoulun toiminnallisia kumppaneita. Sidosryhmät ja alumnit Kumppanuustoiminnan lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulussa tehdään aktiivista sidosryhmäyhteistyötä. Keskeiset sidosryhmät on tunnistettu ja niille on nimetty vastuuhenkilöt. Sidosryhmäyhteistyö painottuu julkishallinnon organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi keskeisiä sidosryhmiä ovat elinkeinoelämän järjestöt ja yhdistykset sekä säätiöt. Karelia-ammattikorkeakoulun alumnit muodostavat tärkeän osan korkeakoulun ja työelämän välisestä verkostosta. Toiminnan tavoitteena on rohkaista valmistuneita vuorovaikutukseen ammattikorkeakoulun kanssa ja vahvistaa siten henkilöstön, valmistuneiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä. 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämistoimia ohjaavat strategiaa täydentävä henkilöstön kehittämisohjelma ja vuosittain päivitettävä henkilöstösuunnitelma. Toimitusjohtajan hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa sovitaan keskuskohtaisista henkilöstön tavoitemääristä henkilöstöryhmittäin. Suunnitelmakäytäntö tukee henkilöstörakenteen tavoitteellista kehittämistä sekä rekrytointien ja osaamisen kehittämistoimien suuntaamista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi vuosina 2012 2013. Vuoden 2012 kokonaistyömäärä oli 372 henkilötyövuotta, josta päätoimisen henkilöstön osuus oli 364 henkilötyövuotta. Puolet henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eniten väheni hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä. Väheneminen johtui pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Voimakkaiden aloituspaikka- ja rahoitusleikkausten johdosta ammattikorkeakoulussa käytiin YT-neuvottelut vuoden 2013 alussa. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin eläkepoistumien lisäksi 19 henkilön irtisanomisiin ja 7 henkikilön työsuhteen osa-aikaistamisiin. Eläkepoistumien, irtisanomisten ja osa-aikaistamisten aiheuttamat henkilöstövähennykset vuonna 2013 ovat 19 henkilötyövuotta ja seuraavana vuonna 52 henkilötyövuotta. Opetushenkilöstön määrän ennakoidaan vähenevän 17 henkilötyövuodella vuosina 2014 2018. Väheneminen johtuu suurelta osin vuoden 2013 aloituspaikkaleikkauksista aiheutuvien koulutusten lakkaamisesta. Väheneminen tapahtuu pääsääntöisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymisillä ja eläköitymisillä. Lisäksi osalle opetushenkilöstöä mahdollistetaan siirtyminen TKI-tehtäviin. TKI-henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan vuosina 2014 2018 noin 30 henkilötyövuodella. Kasvu johtuu TKI-volyymin tavoitteellisesta lisäämisestä. TKI-henkilöstöä rekrytoidaan muun muassa organisaation sisäisesti toteutettavalla potentiaalivalmennuksella, jossa mahdollistetaan erityisesti opetushenkilöstölle uusia urapolkuja organisaatiossa. Hallinto- ja tukipal-

veluhenkilöstön määrän ennakoidaan vähenevän noin 10 henkilötyövuodella vuosina 2014 2018. Väheneminen toteutuu pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymisten kautta. Taulukko 1. Vuosien 2014 2018 ennakoidut henkilöstömuutokset henkilöstöryhmittäin, htv. 2013 2014 2018 Opetushenkilöstö 185 174 157 TKI-henkilöstö 42 47 75 Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 111 102 92 Yhteensä 338 323 324 Pääosa toiminnoista toteutetaan omalla henkilöstöllä. Savonia-ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Itä-Suomen yliopiston kanssa jatketaan ja tehostetaan opetukseen, TKI-toimintaan ja tukipalveluihin liittyvää henkilöstön yhteiskäyttöä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa on sovittu tiiviistä yhteistyöstä palvelutoiminnassa. Lähivuosien haasteena on henkilöstön osaamisen varmistaminen ja uudelleen suuntaaminen. Tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Näitä tuetaan urasuunnittelukokonaisuuteen sisältyvillä uraohjauksella, potentiaalivalmennuksella ja tarvittaessa myös työnohjauksella. Potentiaalivalmennuksen tavoitteena on mahdollistaa henkilökohtainen ammatillisen osaamisen kehittymisen polku sekä varmistaa työn jatkuvuus ja mielekkyys. Opettajien työelämäjaksojen osalta jatketaan yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja alueen työelämän kanssa erinomaista palautetta saaneen Pohjois-Karjalan kauppakamarin koordinoimassa VAHVA-hankkeessa kehitetyn toimintamallin pohjalta. Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat perehdyttäminen, mentorointi, työparityöskentely, opetushenkilöstön työelämäjaksot, työkierto sekä kehityskeskustelut, sisäiset henkilöstökoulutukset sekä palkalliset koulutusvapaat. Organisaatiossa on laadittu osaamiskartta yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Osaamiskarttaa hyödynnetään vuosittaisissa yksilön kehityskeskusteluissa. Esimiestyötä tuetaan ja kehitetään esimiesvalmennuksella ja esimiesklinikoilla. Osaamisen kehittämistoimia toteutetaan yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Organisaatiossa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä eettiset periaatteet. Suunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteutumista seuraa työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvointia tuetaan Iloa elämään -toiminnalla, jossa huomioidaan työntekijän fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Ammattikorkeakoulussa toteutetaan vuosittain henkilöstön työtyytyväisyyskysely, jonka tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Henkilöstöasiat ovat keskeisellä sijalla ammattikorkeakoulun vuosille 2013 2017 laaditussa strategiassa. Strategiakauden henkilöstöasioihin liittyviä keskeisiä valintoja ovat osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, strateginen henkilöstösuunnittelu sekä valmentava esimiestyö ja johtaminen. Strategian käytännön toteuttamista ohjaa strategiakauden mittainen henkilöstön kehittämisohjelma.

3.4. Koulutus 3.4.1 Koulutustarve Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustarjonta ja sen jakautuminen eri aloille vastaa pääosin hyvin alueen ennakoituja työvoimatarpeita. Pohjois- Karjalan maakuntaliiton Koulutustarjonta 2016 -hankkeen vuonna 2011 tehtyjen laskelmien perusteella ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on 623, joka vastaa tarkasti toimilupahakemuksessa ehdotettua aloituspaikkamäärää (620). Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät pääosin Pohjois-Karjalaan lukuun ottamatta kulttuurialan ja luonnonvara-alan koulutusta, jotka vastaavat omaa maakuntaa laajempaan koulutustarpeeseen. Koulutustarjonta ja sen painoaloihin kytkeytyvä profilointi tukevat luontevasti maakunnan strategisia kehittämislinjauksia. Ammattikorkeakoulun eri alojen toimijat ovat tiiviisti mukana maakunnan kaikissa kehittämisklustereissa. Koulutustarpeen ennakoinnissa on hyödynnetty maakuntaliiton aluetasolla koordinoiman Koulutustarjonta 2016 -hankkeen tuloksia ja muuta ennakointitietoa. Suunnitelmat toiminnan muutoksista on kuvattu kohdassa 3.4.2. Koulutusvastuuesityksistä on neuvoteltu Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa. Neuvottelujen yhteydessä on arvioitu koulutustarjonnan tasapainoa suuralueiden näkökulmasta. Luonnontieteiden ala Ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusmäärä vastaa ennakointiin perustuvaa koulutustarvetta. Tietojenkäsittelyn koulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty eri puolella Suomea, joten Karelia-ammattikorkeakoulu vastaa tietojenkäsittelyn koulutuksen osalta myös omaa maakuntaa laajemmin alan koulutuksen tarpeisiin. Luonnonvara- ja ympäristöala Pohjois-Karjalan vahvuudeksi on tunnistettu uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävään käyttöön perustuva biotalouden liiketoiminta. Maakunta on profiloitunut voimakkaasti monipuoliseen metsäosaamiseen ja metsäbioenergian merkityksen kasvu lisää tulevaisuudessa alan työllisyyttä. Biotalouden kasvu luo myös uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia, mikä lisää alan korkeakoulutuksen tarvetta maakunnassa. Joensuun kaupunki on saanut valtakunnallisen vetovastuun biotalouden osalta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmasta biotalouden osalta, mikä entisestään korostaa biotalouden merkitystä alueelle. Kulttuuriala Kulttuurialaa määrittävä luova talous kasvaa voimakkaasti. Viestinnän koulutuksella ja rytmimusiikkiin painottuvalla musiikin koulutuksella vastataan myös muiden maakuntien koulutustarpeeseen, koska koulutusta koko Itä- Suomen alueella tarjoaa vain Karelia-ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutuksen painotukset tukevat Joensuun seudun kasvustrategian tavoitteita. Kulttuurialan merkityksen on arvioitu kasvavan mm. luovan talouden merkityksen kasvun ja lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Aloituspaikkojen määrä on linjassa ennakoitujen tarpeiden kanssa. Itä- Suomen ammattikorkeakoulut ovat profiloineet alan koulutuksensa tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkailun koulutuksen rooli alueen palvelurakenteen kehittämisessä korostuu Venäjältä suuntautuvan matkustajavirran

kasvaessa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Alan koulutusta on ennakointitietojen perusteella tarkoituksenmukaista lisätä ammattikorkeakoulussa. Sairaanhoitajista on jo tällä hetkellä huomattava pula, ja ammattiryhmän koon kasvun sekä eläkkeelle siirtymisten myötä rekrytointitarpeet kasvavat. Myös sosionomien ja fysioterapeuttien työllisyysnäkymät alueella ovat erittäin hyvät. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan koulutusta on vähennetty voimakkaasti viime vuosina ja alan koulutuksen laajuus vastaa ennakoituja työvoimatarpeita. Pohjois-Karjalan teollisuussektori on selviytynyt kohtuullisesti talouden taantumissa, ja myös rakentaminen on kasvanut viime vuosina. Vaikka teollisuuden työvoimatarpeet näyttävät ennakointitulosten mukaan pienenevän, tietyillä teknologiateollisuuden aloilla on jo kärsitty osaajapulasta. Tekniikan koulutus kytkeytyy luontevasti ammattikorkeakoulun ja alueen valittuihin painoaloihin. Tällaisia valintoja ovat rakennustekniikan erikoistuminen puurakentamiseen, ympäristöteknologian painottuminen uusiutuvaan energiaan, konetekniikan opetukseen sisältyvät metsätalouden koneiden ja laitteiden suunnittelu sekä materiaalien työstöön liittyvä kansainvälistä osaamista edustava tarkkuustekniikka. Tietotekniikan koulutuksella vahvistetaan teollisen internetin, älykkäiden koneiden sekä tietomallintamisen osaamista. Ympäristöteknologia on alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvassa nousussa oleva ala, jonka osaamistarpeet ja yrittäjyyden mahdollisuudet kasvavat Pohjois-Karjalassa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kaupan alan ennakoidaan kasvavan ja tradenomikoulutukselle on ennakointitulosten perusteella kasvavaa kysyntää. Taloushallinnon ammattilaisten tarvetta lisäävät mm. puolustusvoimien ja valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten sijoittuminen Joensuuhun. Voimakkaasti kasvava Venäjän-kauppa on lisännyt tradenomeille soveltuvia kaupan ja palvelualan työpaikkoja. 3.4.2 Koulutusvastuu Karelia-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmarakennetta on muokattu voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen perusteella ammattikorkeakoulusta vähennettiin 100 aloituspaikkaa vuodesta 2013 lukien. Päätösten perusteella maaseutuelinkeinojen sekä muotoilun englannin- ja suomenkielinen koulutus lakkaa. Lisäksi tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusten sisäänottoa pienennettiin yhteensä 40 aloituspaikan verran. Edellä mainittujen leikkausten lisäksi ammattikorkeakoulussa on aiemmin omilla ja ISAT-yhteistyössä tehdyillä päätöksillä vähennetty 50 aloituspaikkaa vuosina 2009 2011 ja useita koulutusohjelmia on lakkautettu (Liite 8). Samanaikaisesti vuoden 2009 alussa toiminnot keskitettiin Joensuuhun viiteen tutkimus- ja kehittämiskeskukseen, joiden määrää vähennettiin toiminnan tehostamiseksi neljään vuoden 2013 alussa. Omilla päätöksillä lakkautettavia koulutusohjelmia ovat olleet bioanalytiikan, kuvataiteen, metsä- ja puutalouden markkinoinnin, muovitekniikan ja puutekniikan koulutusohjelmat. Lisäksi musiikin koulutusohjelmasta on lopetettu klassisen musiikin ja matkailun koulutusohjelmasta puhdistamispalvelujen suuntautuminen. Myös tietotekniikan koulutusohjelmasta on

koulutusmäärän voimakkaan vähenemisen yhteydessä lopetettu elektroniikan ja tietoliikenteen suuntautumiset. Viime vuosien voimakkaiden koulutusrakenteen muutosten seurauksena ammattikorkeakoulun koulutustarjonta vastaa sekä määrällisesti että sisällöltään toimintaalueen työelämän tarpeita. Haettavat koulutusvastuut perustuvatkin pääosin ammattikorkeakoulun nykyiseen koulutustarjontaan. Valmistuneiden sijoittumista koko maakunnan alueelle tuetaan maakuntakorkeakoulutoteutuksilla sekä opiskelijoiden työharjoittelun, opinnäytetöiden ja työelämän toimeksiantojen toteuttamisella myös Joensuun seudun ulkopuolelle. Koulutusvastuita on tarkoitus toteuttaa osittain keskeisten kumppanien kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhteisen ISATkesäkoulun Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kesäkoulutoimintaa kehitetään ja kansainvälisen tarjonnan osuutta lisätään tulevalla strategiakaudella. Uutena kumppanina Karelia-ammattikorkeakoulun kesäopintojen toteutukseen on tulossa Saimaan ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2014 alkaen Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat koostuvat koulutusvastuukohtaisesta ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen kokonaisuuksista. Myös täydentävän osaamisen osalta tehdään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppanien kanssa. Kulttuuriala Karelia-ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi medianomi (AMK) -koulutusta nykyisessä laajuudessa sekä nuorten että aikuiskoulutuksessa. Viestinnän ydinvahvuudet ovat monialainen ja monikanavainen sisältösuunnittelu, mobiiliosaaminen sekä uusimman av-teknologian soveltaminen alueellisessa yritysyhteistyössä. Viestinnän koulutus painottaa yritysja yhteisöviestinnän nykyaikaisia digitaalisia kehityssuuntia kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Koulutuksen painotukset tukevat Joensuun seudun kasvustrategian tavoitteita. Lisäksi kuvallisen viestinnän aikuiskoulutuksessa painotetaan erityisesti informaatiosisältöjen visualisointia ja kuvallisen viestinnän innovatiivista kehittämistä elämyksellisyyttä korostavasti. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu viestinnän aikuiskoulutuksen toteuttamisesta Pohjois-Savossa työelämätarvetta vastaavasti. Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi musiikkipedagogi (AMK) -koulutusta. Musiikin koulutuksen vahvuuksia ovat musiikkiteknologia sekä itäisen kansanmusiikin osaaminen ja rytmimusiikin pedagoginen koulutus. Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutus keskittyy pop-, jazzja itäiseen kansanmusiikkiin liittyvään musiikkipedagogi (AMK) -koulutukseen. Nämä valinnat kytkeytyvät monipuolisesti alueellisen ja kansallisen musiikkitoiminnan kenttään sekä luovan talouden alueelliseen kasvustrategiaan. Muusikko (AMK) -koulutuksesta on tarkoitus luopua. Luonnontieteiden ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi tradenomi (AMK) -koulutusvastuuta myös tietojenkäsittelyyn liittyen. Nuorten koulutusta jatketaan nykyisessä laajuudessaan ja tiiviissä yhteistyössä samalla kampuksella tietotekniikan koulutuksen kanssa. Tietojenkäsittelyn koulutuksen vahvuutena on pitkä perinne etä- ja monimuoto-opetuksesta sekä peliohjelmoinnin osaaminen. Koko tutkinnon on jo vuosia voinut suorittaa täysin virtuaalisesti. Luonnonvara- ja ympäristöala

Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi metsätalousinsinööri (AMK) -koulutusvastuuta nykyisessä laajuudessaan. Biotalouden keskuksen koulutusvastuut (metsätalous ja ympäristöteknologia) toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja ne integroituvat ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Ammattikorkeakoulu kytkeytyy alueen laajaan metsäalan koulutus-, tutkimus- ja aluekehittämisverkostoon ja tukee Joensuun asemaa Euroopan metsäpääkaupunkina. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu agrologitutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen toteuttamisesta Pohjois-Karjalassa työelämätarvetta vastaavasti. Matkailu- ja ravitsemisala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi restonomi (AMK) -koulutusvastuuta, joka profiloituu Venäjän matkailuliiketoimintaosaamiseen. Matkailun koulutus kytkeytyy tiiviisti ammattikorkeakoulun Venäjä-osaamisen painoalaan. Tällaista profiloitumista ja matkailun koulutuksen kasvavaa tarvetta puoltavat Karelia-ammattikorkeakoulun sijainti Suomen itäisimpänä ammattikorkeakouluna, venäläisten matkailijoiden lisääntynyt määrä sekä sen ennakoitu voimakas kasvu mahdollisen viisumivapauden johdosta. Taxfree-myynnin kasvu on ollut nopeaa, ja jo tällä hetkellä taxfreemyynti Joensuun seudulla on Suomen neljäksi suurinta. Karelia-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat sopineet alan koulutuksen osalta selkeästä toisiaan tukevasta profiloitumisesta, tiiviistä yhteistyöstä koulutuksen toteutuksessa sekä asiantuntijuuden jakamisesta. Karelia-ammattikorkeakoulu profiloituu matkailun liiketoimintaan ja matkailupalveluiden tuotteistamiseen. Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdolliseen koulutukseen. Korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskokonaisuuden, joka nostaa merkittävästi tutkimuksen ja opetuksen laatua. Matkailun koulutuksen opetussuunnitelmat yhtenäistetään. Sekä Karelia-ammattikorkeakoulun että Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat erikoistua joko matkailun liiketoimintaan ja tuotteistamiseen tai hotelli- ja ravintolaliiketoimintaan. Toiminnassa hyödynnetään yhteisiä kansainvälisiä kumppanuuksia. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta, sosionomikoulutusta sekä fysioterapian koulutusta. Kaikki nämä koulutusvastuut ovat aloittajamäärältään, toimintaan suunniteltujen erikoistilojen sekä henkilöstön määrän ja osaamisen kannalta vahvoja kokonaisuuksia. Toiminta kytkeytyy tiiviisti ammattikorkeakoulun ikäosaamisen painoalaan. Painoalakytkentä ilmenee koulutuksen profilointina sekä henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivisena osallistumisena alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen. Koulutukselle on selvä ja kasvava kasvava tarve maakunnan eri osissa. Tähän tarpeeseen vastataan tutkintoon johtavan sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksen maakuntakorkeakoulutoteutuksilla. Tekniikan ja liikenteen ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi insinööri (AMK) -koulutusta seuraavien koulutusvastuiden osalta: energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Ammattikorkeakoulu ei esitä jatkettavaksi sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuuta. Ympäristöteknologian koulutus integroituu erityisesti metsätalouden koulutukseen osana biotalouden osaamiskokonaisuutta. Uusiutuvan energian

painoalan kehittämistoiminta ja vahvat alueelliset sekä kansainväliset toimijaverkostot tukevat ympäristöteknologian ja metsätalouden opetuksen toteuttamista.tietotekniikan koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä samalla kampuksella toimivan tietojenkäsittelyn koulutuksen kanssa sekä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Konetekniikan koulutus profiloituu metsäbiotalouteen liittyvään koneenrakennukseen. Tarkkuustekniikan painoala integroituu konetekniikan koulutukseen. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuussa esitetään käynnistettäväksi talotekniikan koulutus. Talotekniikan koulutuksessa hyödynnetään rakennustekniikan ja tietotekniikan osaamista sekä kohdennetaan sähkötekniikan osaamista kiinteistöjärjestelmiin. Kolmen koulutusojelman kokonaisuus muodostaa erinomaisen aluetta palvelevan osaamisen kokonaisuuden, jolle on selvä alueellinen ja kansallinen tarve. Rakennustekniikassa profiloidutaan puurakentamiseen, joka on ammattikorkeakoulun oma ja myös Pohjois-Karjalan maakunnan valittu painoala. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi tradenomi (AMK) -koulutuksen liiketalouden koulutusvastuuta. Koulutusta on tarkoitus toteuttaa sekä nuorten että aikuiskoulutuksena nykyisessä laajuudessaan. Laajuus vastaa alueen ennakoituja pitkän aikavälin tarpeita. Aikuisten monimuotokoulutusta järjestetään Joensuun lisäksi maakuntakorkeakoulutoteutuksina tarpeen mukaan maakunnan eri osissa. Lisäksi esitetään jatkettavaksi Bachelor of Business Administration -koulutusvastuuta nykyissä laajuudessa. Liiketalouden englannin- ja suomenkieliset koulutukset järjestetään tiiviissä yhteistyössä. 3.4.3 Muu koulutustehtävä Karelia-ammattikorkeakoulussa on toteutettu jatkotutkintokokeiluvaiheesta alkaen kolmea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: teknologiaosaamisen johtaminen, ympäristöteknologia sekä sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Koulutusohjelmiin on otettu opiskelijoita jatkuvasti vuosittain. Koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja toiminnan kokonaisuutta koordinoi erillinen yamkohjausryhmä. Kaikille koulutuksille on selkeä työelämätarve, joka ilmenee vakaina hakijamäärinä, erinomaisena läpäisynä ja työllistymisenä sekä hyvänä opiskelija- ja henkilöstöpalautteena. Maakunnassa ei ole tarjolla vastaavaa toisen syklin tutkintoon johtavaa koulutusta sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alalla. Sosiaali- ja terveysala Karelia-ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusta. Koulutukselle on selkeä työelämätarve, eikä vastaavaa koulutusta ole tarjolla maakunnassa. Ammattikorkeakoulun oma opetussuunnitelma-arviointi, erinomainen opiskelijapalaute ja selkeä työelämätarve tukevat koulutuksen jatkamista nykyisellään. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen toteuttamisesta kiinalaisille sairaanhoitajille on neuvoteltu Shanghai Institute of Health Sciences -oppilaitoksen kanssa. Opetussuunnitelma on muokattu kiinalaisille opiskelijoille soveltuvaksi. Tavoitteena on sopimusperustaisen ja säännöllisen koulutusviennin käynnistäminen vuonna 2014. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen lisäksi esitetään käynnistettäväksi Ikäosaamisen koulutus vuonna 2015. Ikäosaamisen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus täydentää luontevalla tavalla ammattikorkeakoulun ikäosaamisen painoalakokonaisuutta. Tällaiselle osaamiselle on erittäin selvä ja kasvava työelämätarve

sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Koulutusta tai sen osia on tarkoitus toteuttaa myös englannin kielellä, sillä osaamiselle on selkeää tarvetta myös muualla kuin Suomessa. Tekniikan ja liikenteen ala Karelia-ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi teknologiaosaamisen johtamisen ja ympäristöteknologian koulutusta. Ympäristöteknologian koulutuksen hakukohteen nimeksi esitetään uusiutuvaa energiaa, joka vastaa nykyistä paremmin koulutuksen sisältöä. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksessa painottuvat strateginen suunnittelu ja johtaminen sekä kehittämisen eri menetelmät. Merkittäviä muutoksia ei ole tulossa nykyiseen toteutukseen johtuen olemassaolevan koulutuksen onnistuneesta profiilista, hyvästä vetovoimasta ja läpäisyasteesta. Jatkossa selvitetään kuitenkin nykyisen koulutuksen painotuksen suuntaamista tarvittaessa teknologialiiketoimintaan. Tämä tapahtuisi aikaisintaan vuodesta 2017 uuden strategiakauden alkaessa ja sitä edeltäisi sidosryhmien kanssa tehty selvitys todellisesta muutostarpeesta. Uusiutuvan energian koulutuksessa painottuu biomassojen hyödyntäminen kestävässä energiataloudessa. Koulutus erottuu profiililtaan muusta alan koulutuksesta, ja se kytkeytyy kiinteästi ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Nykyiseen koulutukseen sisältyy kansainvälistä yhteistyötä, ja kumppaneiden kanssa on käyty keskusteluja yhteistyön syventämisestä uusiutuvaan energiaan liittyvässä englanninkielisessä koulutuksessa, joka on tarkoitus käynnistää vuonna 2017. Uusiutuvan energian koulutukselle on työelämässä kysyntää sekä metsäbiomassojen hyödyntämisen että uusiutuvan energian tuotannon parissa työskentelevillä. Uusiutuva energia tarjoaa luontevan biotalouden jatkokoulutusväylän sekä insinööreille että metsätalousinsinööreille. Monialaisena toteutuksena voidaan saavuttaa koulutusalojen rajat ylittävää osaamista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Esitettyyn restonomi (AMK) -koulutusvastuuseen liittyen selvitetään yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa restonomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavan koulutuksen käynnistämistä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä venäläisten (St. Petersburg State University of Economics, Petrosavodzk State University) ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Koulutus toteutetaan kaksoistutkintoyhteistyönä. 3.4.4. Muu koulutus Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut koko toimintansa ajan vahva aikuiskouluttaja. Ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti asiakas- ja aluelähtöisen aikuiskoulutuksen ja maakuntakorkeakoulutoiminnan merkitys korostuu ammattikorkeakoulun toiminnassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koordinoima maakuntakorkeakoulutoiminta alkoi vuonna 2006. Siinä ovat mukana Karelia-ammattikorkeakoulun strategiset yhteistyökumppanit Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä. Näiden lisäksi toiminnassa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ja seudulliset kehitysyhtiöt. Ammattikorkeakoulun toimipisteiden lakkautuksen jälkeen maakuntakorkeakoulu on toteuttanut sairaanhoitajakoulutusta Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa sekä tradenomikoulutusta Lieksassa. Ryhmiin on otettu mukaan myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu tulee edelleen kehittämään mosaiikkimaisia ja joustavia tutkinnon suoritusmahdollisuuk-

3.5. Tutkimus- ja kehitystyö sekä muu toiminta sia. Karelia-ammattikorkeakoulu on kiinnostunut diplomikoulutusten pilotoinnista maakuntakorkeakoulutoimintaan liittyen. Avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusmäärät ovat olleet ammattikorkeakoulujen kärkitasoa. Varsinkin tutkinto-opiskelijoiden ryhmiin sijoitettujen avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään systemaattisesti. Opintoja kootaan entistä laajemmiksi kokonaisuuksi, opintoohjausta vahvistetaan ja suunnataan joustavaa opintotarjontaa maakunnan eri osien tarpeet huomioiden. Ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusten järjestämiseen ja tällaista toimintaa jatketaan. Oppisopimustyyppisten koulutusten toteutuksen yhteydessä kertynyt kokemus tukee myös erikoistumiskoulutusten suunnittelua ja järjestämistä. Tiivis kumppanuusyhteistyö mahdollistaa työelämäläheisen aikuiskoulutuksen toteuttamisen Pohjois-Karjalan kaikilla kolmella seutukunnalla. Täydennyskoulutukseen liittyvää yhteistyötä vahvistetaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa osana palvelutoiminnan yhteistyömallin rakentamista. Hyvänä esimerkkinä eri organisaatioiden välisestä yhteistyöstä Pohjois-Karjalassa on aikuisille suunnattuja ohjauspalveluja tarjoava Aikuiskoulutuksen Voima -palvelupiste (AIVO) alueen kaikkien tärkeimpien koulutusorganisaatioiden ja TE-toimiston kanssa. Ammattikorkeakoulu on ollut erityisen vahva työvoimakouluttaja. Tällä koulutuksella vastataan joustavasti alueen työelämän rakennemuutoksiin. Työvoimakoulutuksen toteutuksiin ja pedagogiikkaan panostetaan voimakkaasti. Yhtenä esimerkkinä uusista toteutusmuodoista on hyviä tuloksia saavuttanut Korkeakoulutettujen osaamissalkku -koulutus. Maahanmuuttajakoulusta toteutetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa, työvoimakoulutuksena (valmentava ja tutkintoon johtava koulutus) sekä hankkeiden järjestämänä koulutuksena. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maahanmuuttajatyöhön alueen muiden maahanmuuttajien parissa toimivien projektien tai organisaatioiden kanssa. Koulutusviennissä tehdään yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulu on käynyt neuvotteluja shanghailaisen yhteistyökumppanin kanssa terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä. Muita koulutusviennin alueita ovat itäisen Euroopan maat sekä Lähi-itä. Ammattikorkeakoulussa kehitetään koulutusvientiä yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ISAT-Export-hankkeessa. 3.5.1. TK-toiminnan laajuus Karelia-ammattikorkeakoulu on vahva ja arvostettu TKI-toimija alueellaan. Kansallisen Suomen yrittäjien tekemän selvityksen mukaan Kareliaammattikorkeakoulun TKI-toiminnan tunnettuus arvioitiin Suomen parhaaksi oman maakunnan yritysten keskuudessa. Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta on laajaa ja sen aluevaikuttavuus on erittäin hyvää. TKItoiminnan rahoituksen määrä on ollut jo pitkään ammattikorkeakoulujen kärkitasoa (taulukko 2). TKI-rahoituksen osuus on ollut noin 20 % ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta lähes koko toiminnan ajan. Lähivuosien tavoitteena on TKI-toiminnan määrän hallittu lisääminen vuosien 2012 2013 tasosta.

Taulukko 2. TKI-rahoituksen ja -henkilöstön määrä 2009 2010 2011 2012 Henkilöstö, htv 77 93 81 75 Toteuma, M 8,0 11,0 10,5 7,5 EU-ohjelmakaudella 2014 2020 korostuu kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen merkitys TKI-toiminnassa sekä EU-rahoituksen hyödyntämisessä. TKI-toiminnan rahoitus on painottunut rakennerahastoihin. Käynnissä olevan rakennerahastokauden alusta alkaen rahoituslähteiden käyttöä on tietoisesti monipuolistettu, minkä seurauksena kansainvälisen EUrahoituksen osuus on noussut merkittävästi. Venäjä-yhteistyön vahvistuttua on ENPI- ja Tempus-rahoituksen hyödyntäminen lisääntynyt. Myös yksityisten säätiöiden rahoitus on ollut merkittävää. Kaikki Karelia-ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuskeskukset ovat merkittäviä TKI-toimijoita. Toiminta kytkeytyy kiinteästi ammattikorkeakoulun strategisiin painoaloihin. TKI-toiminnan tavoitteet kirjataan strategiaa täydentävään TKI-toiminnan kehittämisohjelmaan ja sitä tarkentaviin vuosittaisiin kärkihankesuunnitelmiin. TKI-toiminnan kokonaisuuden hallinnassa hyödynnetään Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä Prohajärjestelmää, johon on koottu kaikki hankevalmistelua sekä projektien toteuttamista koskeva aineisto ja josta saadaan koottua tietoa ammattikorkeakoulun hanketoiminnasta. Proha-järjestelmä on tulossa käyttöön myös muissa ammattikorkeakouluissa. TKI-toimintaa toteutetaan tiiviissä kumppanuuksissa alueen yritysten ja elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kareliaammattikorkeakoulu toimii alueellaan vahvana kehittäjänä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Joensuun kaupungin, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. TKI-toimintaa toteutetaan pääosin Pohjois-Karjalan ja Itä-Suomen alueella, mutta myös kansallisesti sekä kansainvälisissä verkostoissa. EU-ohjelmakaudella 2014 2020 korostuu kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen merkitys TKI-toiminnassa sekä EU-rahoituksen hyödyntämisessä.tki-toiminnan rahoitushakua suunnataan enenevässä määrin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin ja EU:n erillisrahastoihin (mm. Horizon 2020, Northern Periphery Programme, Erasmus+, ENI) sekä kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseen. 3.5.2. TK-toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi merkittävä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT) kehittämistoimenpiteiden toteuttaja sekä EU- ja kansallisten strategioiden toteuttaja alueellaan. Kehittämistoimia toteutetaan erityisesti valituilla painoaloilla TKI-toiminnan avulla yhteistyössä elinkeinoja työelämän sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Painoalojen (ks. kohta 2.2.) valinnan perustana ovat toiminta-alueen keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Osa painoaloista on yhteisiä Savonia-ammattikorkeakoulun (ISAT) sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Painoalat kytkeytyvät kiinteästi ammattikorkeakoulun koulutus-, TKI- ja palvelutoimintaan sekä maakunnan tunnistettuihin vahvuuksiin, elinkeinotoimintaan ja kehittämistavoitteisiin. Ammattikorkeakoulu toimii kiinteässä yhteistyössä kaik-

kien alueen kehittämisyhtiöiden sekä Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toiminta kehittää monipuolisesti alueen työ- ja elinkeinoelämää monialaisen koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan avulla sekä edistää alueen kansainvälistymistä ja vetovoimaisuutta. Toiminnan perusteena on ennakoivuus, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä avoin, verkostoitunut kehittämistoiminta, joka synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia innovaatioita. Ammattikorkeakoulun asiantuntijat toimivat aktiivisesti erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämisverkostoissa. Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla aktiivinen toimija, haluttu kumppani ja tunnustettu asiantuntija erityisesti painoalojen kannalta keskeisissä kansainvälisissä verkostoissa. Verkostojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä hyödynnetään mm. korkeakoulujen liikkuvuusrahoituselementtejä sekä asiantuntijatapaamisia ja -tapahtumia. TKI-toiminnan integroiminen koulutukseen sekä opiskelijoiden ja opettajien osallistuminen TKI-toimintaan on varmistettu opetussuunnitelmien rakenteiden ja toteutustapojen joustavuudella, jotta TKI-toimintaa ja työelämän toimeksiantoja voidaan toteuttaa opintojen yhteydessä. Ammattikorkeakoululla on vakiintunut toimintamalli ja menettelytavat, joilla TKI-toimintaa integroidaan koulutukseen, sekä menettelytavat ja käytännöt, joilla opiskelijat ja opettajat osallistuvat TKI-toimintaan. Hankkeiden toimijat rekrytoidaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun sisältä, jolloin varmistetaan uusien käytäntöjen juurtuminen ja toiminnan jatkuvuus. TKI-toiminnan ja opetuksen integrointia tukevat vahva kumppanuustoiminta sekä eri kampuksille rakennetut oppimis- ja palveluympäristöt. Tulevan strategiakauden tavoitteena on vahvistaa opetushenkilöstön osallistumista TKI-toimintaan, lisätä vakinaisen TKI-henkilöstön osuutta sekä kehittää TKI-toiminnan ja opetuksen systemaattista integraatiota toiminnan kaikissa vaiheissa. Keskitetyt tutkimus- ja kansainvälistymispalvelut vastaavat TKI-toiminnan koordinaatiosta sekä toimijoiden kouluttamisesta ja perehdyttämisestä. Henkilöstölle tarjotaan vuosittain koulutusta mm. projektitoiminnan eri vaiheisiin sekä juridisiin ja rahoitusasioihin liittyen. Keskitettyjä palveluja tukevat ammattikorkeakoulun TKI-kehittämisryhmä, keskusten TKI-tiimit sekä keskuksissa toimivat TKI-toiminnasta vastaavat koulutus- ja kehittämispäälliköt. Henkilöstön TKI-osaamisen kehittämiseen panostetaan myös osallistumalla ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen TKI-verkoston yhteiseen TKIosaamisen kehittämisohjelmaan. Ammattikorkeakoulujen henkilöstölle suunnattu TKI-kehittämisohjelma vahvistaa henkilöstön TKI-toiminnan valmiuksia sekä uudistaa ammattikorkeakoulujen TKI-osaamista. Osaamisen siirtoa ammattikorkeakoulun ja alueen välillä tapahtuu koulutus-, TKI- ja palvelutoiminnan välityksellä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Maakuntakorkeakoulutoiminalla varmistetaan koko alueen kattava toiminta ja maakunnan reuna-alueilla asuvien henkilöiden ja toimivien yritysten osallisuus ammattikorkeakoulun toimintaan. Ammattikorkeakoulun oppimis- ja palveluympäristöt mahdollistavat osaltaan osaamisen siirtoa alueen yrityksille, kolmannen sektorin toimijoille sekä yksityishenkilöille tarjoamalla luontevia kohtaamispaikkoja yhteistyön

tekemiseen. Opiskelijoiden valmiudet toimia työelämässä kehittämistehtävissä vahvistuvat heidän osallistuessaan ammattikorkeakoulussa TKItoimintaan. Yhteistyö yritysten kanssa vahvistaa molemminpuolista osaamisen siirtoa. Ammattikorkeakoulun kaikki neljä tutkimus- ja koulutuskeskusta ovat merkittäviä TKI-toimijoita ammattikorkeakoulun valituilla painoaloilla. Toimipisteiden edellytyksiä TKI-toimintaan tukevat kuhunkin koulutus- ja kehittämiskeskukseen rakennetut oppimis- ja palveluympäristöt (Sirkkalan Tehdas, Tikkarinteen Voimala ja Wärtsilän Dynamo), jotka toimivat työelämän, opetuksen ja TKI-toiminnan kohtaamispaikkoina. 3.5.3. Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta Karelia-ammattikorkeakoululla on toimiva alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto, joka mahdollistaa tutkintojen tavoitteisiin luontevasti liittyvien harjoittelupaikkojen saannin ja sujuvan harjoitteluyhteistyön. Ammattikorkeakoulussa on yhteinen harjoittelun prosessikuvaus, yhteiset lomakkeet ja toimintaohjeet. Harjoittelukäytänteitä kehitetään säännöllisesti työnantajilta, opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerätyn palautteen avulla. Karelia-ammattikorkeakoulu on kehittänyt keskuksissaan harjoittelua ja opiskelua tukevia oppimis- ja palveluympäristöjä, kuten edellisen luvun lopussa todettiin. Koulutus- ja TKI-toiminnan lisäksi aluekehitystehtävää toteutetaan osallistumalla alueelliseen strategia- ja kehittämistyöhön, toteuttamalla työelämän kehittämistarpeita vastaavaa palvelutoimintaa sekä vaikuttamalla elinkeinorakenteen kehittämiseen. Ammattikorkeakoululla on vakiintuneet kumppanuuden ja sidosryhmäyhteistyön toimintamallit, joita on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.2. Karelia-ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueelliseen strategiatyöhön. Ammattikorkeakoulun edustajat ovat mukana kaikissa keskeisissä kehittämisryhmissä vaikuttamassa maakuntaohjelman laadintaan ja osallistuvat aktiivisesti strategian toimeenpanoon. Esimerkkejä vaikuttamisesta maakunnan linjauksiin ovat yhteyskeskustoimiala, tarkkuustekniikka, luova talous (av- ja media-ala, elokuva-ala), biotalous ja korkeakoulupohjainen yrittäjyys. Ammattikorkeakoulun strategisissa valinnoissa on huomioitu alueelliset kehittämislinjaukset. Lisäksi ammattikorkeakoulu vaikuttaa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ohjelmalinjauksiin, mistä näyttönä ovat esimerkiksi osallistuminen bioenergiaohjelman ja maaseutuohjelman valmisteluun sekä vahva rooli NPP-ohjelman strategian laatimisessa. Aluekehitystehtävää tukevat painoalat ja niihin liittyvät projektit ja toimenpiteet. Maksullinen palvelutoiminta ja täydennyskoulutustoiminta ovat alueellisen kehittämisen ja vaikuttavuuden kannalta merkityksellisiä. Palvelutoiminnan tarjonta lähtee alueellisesta toiminnasta ja sen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella on merkittävä alueellinen vaikutus maakunnan toimintojen kehittymiseen. Yrittäjyys on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien läpileikkaavista teemoista. Lisäksi opiskelijoiden yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia tuetaan uusilla opetussuunnitelmaratkaisuilla. Vuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulussa siirrytään ydin- ja täydentävän osaamisen kokonaisuuksista muodostuviin opetussuunnitelmiin, joissa yhtenä täydentävän osaamisen polkuna on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun tavoitteena on yrittäjyystietojen ja yrityselämän tuntemuksen lisääminen, yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen sekä yrittäjänä opiskelemisen mahdollistaminen.

Karelia-ammattikorkeakoulu panostaa vahvasti korkeakoululähtöisen startup-yritystuotannon edistämiseen. Ammattikorkeakoulu on osa Tekesin TULI-ohjelmaa ja AMK-Tuoteväylä-ohjelmaa. Keskeinen työkalu yrittäjyysintentioiden herättäjänä on kansallisesti palkittu kaikkien alojen opiskelijoille suunnattu boot camp -tyyppinen Innovaatiokuukausi -kurssi. Yrittäjyys- ja innovaatiomyönteistä korkeakouluekosysteemiä vahvistetaan resursoimalla erilaisia opiskelijoiden, henkilöstön ja alumnien yhteisiä kampuksella toimivia kehittäjäyhteisöjä oman erillisen kansallisen innovatiivisen Buzz-tukirahoituksen ja -ohjelman alla. Startup-yrittäjyyttä edistetään ammattikorkeakoulun oman Draftvalmennusohjelman avulla, johon valituille tiimeille myönnetään tukirahoitusta ja hyödyntämisoikeus ammattikorkeakoulun laitteisiin ja resursseihin. Myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulun Draft-valmennusohjelmaan. Ohjelman loppuvaiheessa olevat tiimit aloittavat Joensuun Tiedepuiston yrityshautomossa esihautomovaiheen. Ohjelman tueksi ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi kootaan paikallisten uusien avausten rahoittajien verkostoa.

4. YLLÄPITÄJÄN TALOUTTA KOSKEVAT TIEDOT Karelia Ammattikorkeakoulu Oy on Joensuun kaupungin 100 % omistama osakeyhtiö, jonka toimintaa ohjaa Joensuun kaupungin konserniohje (Liite 9). Osakeyhtiöllä ei ole ammattikorkeakoulutoiminnan lisäksi muuta toimintaa. Perustamissopimuksessa, liikkeenluovutussopimuksessa, yhtiöjärjestyksessä tai ammattikorkeakoulun säännöissä ei ole kohtaa, jossa todettaisiin, että ammattikorkeakoulun toimintaa koskevassa päätöksenteossa edellytettäisiin määräenemmistöä. Karelia-ammattikorkeakoulun sisäinen valvonta kytkeytyy laatujärjestelmään ja johdon ohjausjärjestelmiin, joiden avulla taataan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta toteutetaan prosessikuvausten ja työohjeiden avulla. Ammattikorkeakoulussa on erillinen työohje sisäisen valvonnan toteuttamiseksi (Liite 10). Myös säännöllisesti toteutettavat sisäiset auditoinnit ovat osa sisäistä valvontaa. Karelia-ammattikorkeakoulu on Suomen korkeakouluista ainoa, jonka tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus on KKA:n laatuauditoinnissa arvioitu olevan edistyneellä tasolla. Vuokramenojen osuus ammattikorkeakoulun kustannuksista vuonna 2013 on budjetoitu olevan noin 14 %. Omistajariskit kohdentuvat kiinteistöjen vuokriin. Joensuun kaupunki omistaa Tikkarinteen ja Wärtsilän kampusten kiinteistöt. Näiden osalta pääomavuokrien taso on liikkeenluovutussopimuksessa sovittu olevan 4 %. Vuokrankorotukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Sirkkala-kampuksen tilat on vuokrattu Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:ltä, joka on 100 % Joensuun kaupungin omistama yhtiö. Ammattikorkeakoulu toimii myös Joensuun Tiedepuisto Oy:n tiloissa. Joensuun kaupunki omistaa Joensuun Tiedepuisto Oy:sta noin 87 %. 5. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET Karelia-ammattikorkeakoulu on velaton, ja sen toimintaa on sopeutettu niin, että yksikköhintarahoitus yhdessä ulkopuolisen rahoituksen ja myyntitulojen kanssa kattaa toiminnan rahoituksen. Ylläpitäjä on avustanut yhtiötä laskemalla pääomavuokran tasoa kuudesta neljään prosenttiin. Vuoden 2012 tilinpäätös on liitteenä 11. Taulukossa 4 on esitetty laskelma Karelia-ammattikorkeakoulun taloudellisista toimintaedellytyksistä ja riskeistä tunnuslukujen perusteella. Laskelma perustuu yksikköhintarahoituksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön esittämään laskelmaan, jossa on huomioitu uuden rahoitusmallin ennakoidut vaikutukset. Näiden laskelmien perusteella ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoituksen kehitys näyttää vakaalta. Avustustuotot koostuvat lähinnä TKI-toiminnan ulkoisesta rahoituksesta. Rahoituksen on ennakoitu palaavan vuosien 2010 2012 tasolle TKItoiminnan hallitun laajentamisen sekä uuden EU-ohjelmakauden ja rahoituslähteiden monipuolisen hyödyntämisen tuloksena. Muut tuotot koostuvat pääosin palvelujen myynnistä. Muiden tuottojen kehitys on arvioitu maltillisesti suhteessa viime vuosien tuloksiin. Ammattikorkeakoulun menot koostuvat pääosin henkilöstömenoista ja kiinteistöjen vuokrista. Henkilöstömenojen ennakoitu kehitys perustuu vuosille 2013 2018 laadittuun henkilöstösuunnitelmaan. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu koulutusrakenteen muutosten vaikutukset, TKI-toiminnan määrän ennakoidut muutokset, eläkepoistumat ja toiminnan uudelleen organisoinnin sekä henkilöstöresurssien yhteiskäytön vaikutukset. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa ammattikorkeakoulun uusien työehtosopimusten voimaantulo 1.3.2014 alkaen. Opetus- ja hallintohenkilöstön määrä laskee koulutusmäärien vähenemisen takia. TKI-rahoituksen osuutta kasvatetaan suunnitellusti ja TKI-henkilöstön osuus noudattaa rahoituksen volyymin kehitystä. Henkilöstömäärien kehitystä on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.3. Toiminnan muut kulut koostuvat pääosin vuokrista, joiden muutokset ovat pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusteella hyvin ennakoitavissa. Vuokramenojen määrä nousee hieman uusissa juuri saneeratuissa tiloissa.tilojen kokonaismäärä vähenee johtuen koulutusmäärien pienenemisestä ja tilojen käytön tehostamisesta. Tätä käsitellään tarkemmin kohdassa 6. Rahoituslaskelmassa ei ole huomioitu Tiedepuiston toimitiloista luopumisesta tulevia säästöjä vuosina 2017 ja 2018, koska siihen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty. Ammattikorkeakoulun taseessa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia tarkastelukaudella.