OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi

SISÄLLYS 1 Ammatillisen koulutuksen uudet tuulet osaaminen ratkaisee... 4 2 Oppisopimuksen lähtökohdat ja edellytykset... 6 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus... 8 Yrittäjän oppisopimus... 9 3 Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä työelämän tarpeisiin... 11 4 Oppisopimusprosessi... 12 5 Henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutuksessa... 14 Hakijan soveltuvuus alalle: SORA -lainsäädäntö... 17 6 Ammattitaidon kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa... 19 Lähi- ja etäopiskelu... 20 7 Työssä oppiminen ja työpaikkaohjaus... 21 Työpaikkaohjaajan tehtävät... 23 8 Arviointi oppisopimuskoulutuksessa... 24 Oppimisen arviointi... 24 Osaamisen arviointi... 25 9 Oppisopimuksen muutokset ja oppisopimuskoulutuksen päättyminen... 27 Työpaikan vaihto oppisopimusaikana... 27 Oppisopimuksen purkaminen... 28 Oppisopimuskoulutuksen päättyminen ja todistukset... 29 10 Toimijoiden vastuut ja tehtävät oppisopimuskoulutuksessa... 30 11 Yhteystiedot ja linkit... 34 Liitteet... 36 3

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDET TUULET OSAAMINEN RATKAISEE Ammatillinen koulutus on tulevina vuosina mielenkiintoisten muutosten pyörteissä ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistuessa. Samaan aikaan oppisopimuskoulutus vahvistaa asemiaan ja nojaa vahvaan perinteeseensä, työelämälähtöiseen koulutukseen. Näyttötutkintotoiminta täytti vuonna 2014 kunnioitettavat 20 vuotta ja aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen suorittaminen työelämässä on vakiintunut pysyväksi väyläksi osoittaa ammatillinen osaaminen. Muut koulutusmuodot ovat selkeästi lähentyneet oppisopimuksen hyväksi havaittua perinnettä: osaamisen kartoittamisen kautta tutkinnon suorittaminen ja siihen liittyvä koulutus räätälöidään yksilöllisesti ja työelämän tarpeet huomioiden. Teemme siis meille tuttuja asioita henkilökohtaistettuja oppisopimuksia mutta uudistetut asetukset ja toimintaohjeet huomioiden. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa tärkeänä johtoajatuksena on osaamisen, ei opiskelun korostaminen. Henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat tähtäävät siihen, että olemassa oleva osaaminen voidaan osoittaa heti ja näin saada myös työelämän käyttöön. Ammattitaitoa hankitaan vain siltä osin kuin sitä ei ennestään ole. Osaaminen ratkaisee. Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut elää mukana muutoksessa perustehtäväänsä toteuttaen: järjestämme ammatillista perus-, jatko- ja täy-

dennyskoulutusta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Tarjoamme joustavia koulutus- ja kehittämispalveluja työelämälle ja huomioimme eri-ikäisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Ammattitaidon muodollinen osoittaminen tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen tulee näkymään vahvasti tulevina vuosina sekä koulutuksen järjestäjien toiminnassa että työelämässä. Lähdetään yhdessä kohti tätä päämäärää hyvissä ajoin. Näin saamme aikaan laadukasta osaamista ja pätevöityneitä henkilöitä, jotka palvelevat työpaikan tarpeita ja voivat työssään hyvin. Yhteistyöterveisin Anne Heinonen aikuiskoulutusjohtaja 5

2 OPPISOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA EDELLYTYKSET Oppisopimus on työntekijän ja työnantajan välinen määräaikainen työ- ja koulutussuhde, johon sisältyy neljän kuukauden koeaika. Oppisopimuksen kesto määräytyy tutkinnon ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Oppisopimussuhteessa noudatetaan työlainsäädäntöä ja opiskelija* on työntekijän asemassa, jolloin palkka, työaika, lomapäivät ja työturvallisuusasiat määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Lomaoikeus karttuu myös niiltä päiviltä kun opiskelija on tietopuolisessa opetuksessa, vaikka työnantaja ei maksaisikaan palkkaa tältä ajalta. Opiskelijan tulee ilmoittaa poissaoloistaan tietopuolisilta opetuspäiviltä sekä oppilaitokseen että työnantajalle. Työsuhteensa vuoksi opiskelija ei ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin tai opiskelijakortin hankintaan. Työpaikalla opiskelijalle nimetään alan ammattilainen työpaikkaohjaajaksi. Hän ohjaa ja arvioi opiskelijaa käytännön työssä ja ammatillisessa kehittymisessä koko oppisopimuksen ajan. Tietopuolisesta koulutuksesta vastaa oppisopimuspalveluiden valitsema yhteistyöoppilaitos. Oppisopimuksen hyväksyy Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut, joka toimii koulutuksen järjestäjänä. Eri osapuolten tehtävät on esitelty kuviossa 1. *) Oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö on prosessin eri vaiheissa hakija, tutkinnon suorittaja tai opiskelija. Työlainsäädännön näkökulmasta henkilö on työntekijän asemassa. Käytämme tässä julkaisussa yleiskäsitettä opiskelija. 6

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE TIETOPUOLISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPINTOJEN OHJAUS TUTKINTOTILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMINEN TIETOPUOLINEN OPETUS TYÖNANTAJA TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI TYÖSUHDEASIAT NIMETTY TYÖPAIKKAOHJAAJA OPPIVA TYÖNTEKIJÄ TEKEE, KOKEILEE, ARVIOI, UUDISTAA JA UUDISTUU KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut KOULUTUSPROSESSIN SUUNNITTELU, JOHTAMINEN JA VALVONTA KOULUTUSPROSESSIN TUKI JA OHJAUS KOULUTUSPROSESSIN RAHOITUS KUVIO 1

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE Oppisopimuskoulutuksen rahoitus Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Lisäksi maksamme opiskelijan tietopuolisen koulutuksen sekä tutkintotilaisuudet kerran/opiskelija. Tietopuolista koulutusta järjestävä oppilaitos perii opiskelijalta kertaluontoisen tutkintomaksun (58 vuonna 2015) ja toimittaa sen eteenpäin Opetushallitukseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työssäoloajalta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tietopuolisen opetuksen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa tietopuolisen opetuksen ajalta, opiskelija voi hakea oppisopimuspalveluista päivärahaa. Jos opiskelijalla on alle 18-vuotiaita lapsia, on hän päivärahan lisäksi oikeutettu myös perheavustukseen. Muut opintososiaaliset etuudet, kuten matka- ja majoituskorvaus, sovitaan erikseen sopimuskohtaisesti. Opintososiaalisia etuja haetaan Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluilta erillisellä lomakkeella. Jos yritys palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimukseen, voi työ- ja elinkeinotoimisto myöntää palkkatukea työnantajalle. Palkkatuki myönnetään koko oppisopimuksen ajaksi. Lisätietoja palkkatuesta löytyy osoitteesta www.te-palvelut.fi. Kun oppisopimus on päättynyt ja näyttötutkinto valmis, oppisopimusopiskelijalla on mahdollisuus hakea ammattitutkintostipendiä, mikäli hänelle on kertynyt vähintään viisi vuotta työssäoloaikaa ja hän on alle 64-vuotias. Lisätiedot osoitteesta www.koulutusrahasto.fi.

Yrittäjän oppisopimus Yrittäjällä on mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään. Koulutuksessa sovelletaan samoja tavoitteita, sisältöjä ja määräyksiä kuin perinteisessä oppisopimuksessa. Yrittäjä voi valita koulutustarpeeseensa sopivan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon yhdessä oppisopimuspalveluiden kanssa tai kehittää omaa yritystoimintaansa yrittäjätutkintojen kautta. Koulutus on yrittäjälle maksutonta. Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut hankkii yrittäjälle tarvittavan tietopuolisen opetuksen ja seuraa koulutuksen etenemistä puolivuosittain. Yrittäjän tukena ja keskustelukumppanina toimii kummiyritys (mentori), jonka yrittäjä voi itse hankkia. Usein myös oppilaitokset ylläpitävät mentoriverkostoa. Ohjaavalle yritykselle maksetaan koulutuskorvausta. 9

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE TOINEN ASTE KORKEA-ASTE TYÖELÄMÄN NÄYTTÖTUTKINNOT ERIKOISAMMATTITUTKINNOT AMMATTITUTKINNOT AIKUISTEN AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNOT NUORTEN AMMATILLI- SET PERUSTUTKINNOT TIEDE- JA TAIDEKORKEA- KOULUTUTKINNOT YLIOPPILASTUTKINTO ESIOPETUS JA PERUSOPETUS = Koulutus kuuluu oppisopimusjärjestelmän piiriin KUVIO 2 Opetushallitus on määritellyt kaikkien näyttötutkintojen sisällöt ja ammattitaitovaatimukset yhteistyössä työelämän kanssa. Näyttötutkintojen perusteet löytyvät osoitteesta www.oph/nayttotutkinnot.

3 SUOMALAINEN NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Oppisopimuskoulutus on pääsääntöisesti tutkintotavoitteista, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinto on työelämälähtöinen, erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintoina. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot, ammattitutkinnoissa ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Vuonna 2015 näyttötutkintoja on voimassa n. 380. Kuviossa 2 esitetään suomalainen tutkintorakenne ja oppisopimuksella suoritettavien tutkintojen sijoittuminen siihen. Kaikki näyttötutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. Oppisopimusopiskelu ja siihen liittyvät henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat perustuvat aina kyseisen näyttötutkinnon perusteisiin, joten on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työpaikan arvioijat tuntevat tutkinnon perusteet. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon tutkintosuorituksissa. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen. Näyttötutkintojärjestelmässä osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävissä, samalla omaa työtä ja toimintaa perustellen ja arvioiden. Tutkintosuoritusta voivat täydentää erilaiset kirjalliset materiaalit, kuvat, videot, 11

työnäytteet ja muut tuotokset. Tutkintosuoritukset suunnitellaan siten, että oppisopimusopiskelija voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen tutkintosuunnitelma, jonka mukaisesti suoritukset etenevät. Oppisopimuskoulutuksessa suoritetaan yleensä joko ammatillinen tutkinto kokonaisuudessaan tai tutkinnon osa / osia. 4 OPPISOPIMUS- PROSESSI Kun oppisopimuksen edellytykset täyttyvät, edellä kuvattu yhteistyöverkosto lähtee suunnittelemaan oppisopimuksen toteutusta. Erityisen tärkeää on lähtötilanteen kartoittaminen ja oppisopimuksen huolellinen suunnittelu hakeutumisvaiheessa. Kuviossa 3 oppisopimusprosessi on kuvattu pähkinänkuoressa. Oppaan liitteenä 1 on lisäksi laajempi prosessikuvaus, joka sisältää tiedon oppisopimuksessa käytettävistä asiakirjoista prosessin eri vaiheissa. 12

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSPROSESSI HAKEUTUSMISVAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Työpaikan soveltuvuus oppisopimukseen Perehtyminen oppisopimuskoulutuksen periaatteisiin Osaamistarpeiden ja olemassa olevan osaamisen kartoittaminen Yhteistyöoppilaitoksen valinta Henkilökohtaistetun oppisopimuksen laatiminen TUTKINNON SUORITTAMISEN VAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Oppisopimusopiskelija osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa niissä tutkinnon osissa, jotka hän jo hallitsee Osaaminen arvioidaan kolmikantaisesti ja siitä myönnetään tutkintotodistus tai tutkinnon osan todistus TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN VAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Oppisopimusopiskelija hankkii tarvittavan ammattitaidon tietopuolisessa opetuksessa ja työssä oppien Ammattitaidon kehittämisestä n. 80 % tapahtuu työssä oppien, työpaikkaohjaajien tuella Kun ammattitaito on hankittu, osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuudessa edellä kuvatulla tavalla Opiskelijalle myönnetään todistus osallistumisesta oppisopimuskoulutukseen KUVIO 3

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE 5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan opiskelijan ja työpaikan tarpeiden ja edellytysten huomioon ottamista oppisopimuskoulutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Tällöin arvioidaan hakijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet suhteessa tutkinnon perusteisiin. Opiskelijalle valitaan soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet. Lisäksi otetaan huomioon erilaisista kulttuuri- ja kielitaustoista tai muusta syystä, kuten luki- ja kirjoitusvaikeuksista mahdollisesti johtuvat erityistarpeet. Henkilökohtaistaminen tehdään oppisopimuksessa kahden asiakirjan avulla: opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) ja henkilökohtaistamissuunnitelma. Mikäli opiskelijalla havaitaan oppimiseen liittyviä erityistarpeita, voidaan laatia lisäksi HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtaistamista tehdään kaikissa näyttötutkinnon suorittamisen vaiheissa eli hakeutumisvaiheessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa

Henkilökohtaistamisen vaiheisiin liittyvät toimenpiteet on esitelty kuviossa 3 Oppisopimusprosessi sekä liitteessä 1 Oppisopimusprosessin eteneminen ja käytettävät dokumentit. Oppisopimusopiskelija voi suorittaa tutkintonsa monin eri tavoin riippuen aikaisemmasta osaamisestaan. Tavallisin vaihtoehto on hankkia hakeutumisvaiheen jälkeen lisää ammattitaitoa oppilaitoksessa ja työssä oppien, jonka jälkeen osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuudessa ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Toinen vaihtoehto on edetä suoraan tutkintotilaisuuteen jossakin tutkinnon osassa aikaisemmin saavutetun ammattitaidon perusteella ja saada osaaminen tätä kautta osoitettua ja tunnustettua. Kolmas vaihtoehto on hakea tunnustamista suoraan tutkinnon osittain. Näin menetellään silloin kun oppisopimusopiskelija pystyy osoittamaan olemassa olevan ammattitaitonsa luotettavin, perusteellisin ja arvioiduin dokumentein. Oppisopimuskoulutuksessa prosessiin kuuluu aina tarvittavan ammattitaidon hankintaa eli valmistavaa koulutusta ainakin jossakin tutkinnon osassa. Mikäli tutkinnon suorittajalla on edellytykset (osaaminen) suorittaa koko tutkinto suoraan tutkintotilaisuuksissa, valitaan muu rahoitusmuoto kuin oppisopimuskoulutus. Ratkaisun tekee koulutuksen järjestäjä hakeutumisvaiheessa. Kun hakeutumisvaiheessa on päädytty oppisopimuskoulutukseen, laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS). HOPSiin kirjataan opiskelijan keskeiset osaamisvajeet, joihin hän hankkii uutta osaamista oppilaitoksessa, työssä oppien ja itsenäisesti opiskellen. Oppisopimuspalvelut, opiskelija, työpaikkaohjaaja ja oppilaitos laativat opiskeluohjelman yhteistyössä siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sitä laadittaessa. Opiskeluohjelman laatimisessa otetaan huomioon opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus sekä työpaikan koulutustarpeet. Suunnitelma tarkentuu ja muokkautuu matkan varrella ja siihen on hyvä pa- 15

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE lata ohjauskeskustelujen yhteydessä. HOPSista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: suoritettava tutkinto opetus- tai näyttösuunnitelman peruste sekä tutkinnon laajuus keskeiset työtehtävät (= työssä oppimisen suunnitelma, työtehtäväkartoitus) koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja sen ajoittuminen koulutusajalle vastuulliset kouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat HOPS on oppisopimuksen virallinen liite. Oppisopimus saa lainvoiman kun siihen liitetään opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Henkilökohtaistamisesta ja henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta on säädetty lailla, joten koulutuksen järjestäjät eivät voi jättää noudattamatta näitä periaatteita. Henkilökohtaistaminen turvaa opiskelijalle ja työpaikalle hyvin suunnitellun, tarkoituksenmukaisen ja mielekkään tavan ammattitaidon hankintaan ja osoittamiseen. Tarkemmat tiedot ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä löytyvät osoitteesta www.minedu.fi Koulutus ja varhaiskasvatus ja Ammatillinen koulutus. 16

Lisätietoa SORA -lainsäädännön piiriin kuuluvista tutkinnoista annetaan hakijalle oppisopimuskoulutuksen hakeutumisvaiheessa. SORA-lainsäädäntö uudistuu 1. 8. 2015 alkaen. Hakijan soveltuvuus alalle: SORA -lainsäädäntö SORA lainsäädännön (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Näin pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lainsäädännöllä säädetään myös oppilaitoksen tiedonsaantioikeuksista, kurinpitomenettelystä, huumausainetestauksesta sekä opiskelijan oikeusturvakysymyksistä. SORA-säännösten mukaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan 1. 1. 2012 jälkeen opiskelijoiksi hakeutuneille. Pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä oppimiseen. Tätä arvioidaan silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos työssä oppimisessa tai opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä toimitaan alaikäisten parissa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä voidaan opiskelijalta pyytää huumausainetestiä koskeva todistus. Opiskelijalta voidaan myös viimesijaisena keinona peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissa. 17

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE AMMATTITAIDON RAKENTUMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN Työssä oppiminen on työpaikalla tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. monipuoliset ja tutkintoon sopivat työtehtävät työkierto teoriatietojen soveltaminen käytäntöön ongelmatilanteiden ratkaiseminen ohjauskeskustelut (opiskelija/työpaikkaohjaaja) AMMATTITAITO kehityskeskustelut JA OSAAMINEN (opiskelija/esimies) oppimistehtävien soveltaminen työhön projekteihin ja erilaisiin työryhmiin osallistuminen työssä oppimisen arviointi ja palaute muiden perehdyttäminen ja opettaminen muiden työskentelytapojen havainnoiminen ja kokeileminen tietopuolisten oppien jakaminen työpaikan tapaamisissa ja palavereissa TIETOPUOLINEN OPPIMINEN Tietopuolinen oppiminen täydentää työssä oppimista ja antaa teoreettisen pohjan ammatilliselle toiminnalle. koulutuspäivät oppilaitoksessa kirjalliset tehtävät, työnäytteet ym. ennakkotehtävät koulutuspäiville kokemustiedon jakaminen opiskeluryhmässä verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen oman oppimisen arviointi ja palaute KUVIO 4

6 AMMATTITAIDON KEHITTYMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluiden toiminta pohjautuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan uusi tieto ja osaaminen rakentuvat aina aikaisemman tiedon ja kokemuksen varaan. Tästä syystä eri ihmiset oppivat eri tavalla, erilaisessa tahdissa ja erilaisin menetelmin. Oppisopimuskoulutuksen aloittava aikuisopiskelija kantaa mukanaan laajaa ja arvokasta osaamispääomaa, joka opiskelun aikana muokkautuu uudella tavalla: laajenee, syvenee, muuttuu ja elää. Osaamispääoman ja ammattitaidon kehittyminen lähtee opiskelijasta itsestään, mutta tärkeänä apuna kehittymisessä toimii oma työpaikka ja tietopuolista opetusta antava oppilaitos. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan ammattitaito rakentuu työssä oppimisen ja tietopuolisten opintojen yhdistelmänä. Työpaikalla uudet opitut asiat muuttuvat osaamiseksi ja toiminnaksi, siis käytännön asiantuntijuudeksi. Työssä oppimisen onkin arvioitu olevan keskeisin aikuisen oppimisen muoto. Syvälliseen ammattitaidon kehittymiseen kuuluu lisäksi aina perusteltu teoreettinen näkemys omasta toiminnasta. Omaan työkokemukseen ja -tehtäviin peilattu teoreettinen tieto tuottaa uudenlaista ammatinhallintaa ja varmuutta työhön. Voidaankin sanoa, että nykypäivän työelämässä meidän tulee hallita käytännön työtehtävät ammattitaidolla, joka perustuu luotettavaan tietopuoliseen osaamiseen. Oppisopimuskoulutuksessa tämänkaltaisen ammattitaidon muodostumiseen tarjotaan erinomaiset puitteet. Kuviossa neljä on esitetty tavallisimpia työssä oppimisen ja tietopuolisen opiskelun tapoja, joiden avulla oppisopimusopiskelijan ammattitaito kehittyy. 19

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE Lähi- ja etäopiskelu Lähiopetus on oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelija käy oppitunneilla. Opetus voi olla luentotyyppistä tai toiminnallista ryhmätöiden tekemistä. Joillakin koulutusaloilla oppilaitoksissa on työsaleja tai harjoitteluluokkia, joissa tehdään työnäytteitä ja harjoitellaan kädentaitoja. Aikuisopiskelussa opiskelijaryhmä oppii jatkuvasti myös toinen toisiltaan. Lähiopetuspäivinä opiskelijat voivat keskustella omien työpaikkojen hyväksi havaituista käytänteistä ja samalla jakaa arvokasta kokemustietoa muille. Etäopiskelulla tarkoitetaan yleensä omalla ajalla suoritettavia kirjallisia, oppilaitoksen antamia tehtäviä ja itseopiskelua, jolloin opiskelija etsii tarvittavia tietoja alan kirjallisuudesta ja verkkoympäristöstä. Oppilaitoksilla on käytössä sähköiset oppimisympäristöt, joiden käyttöön opiskelijat perehdytetään opintojen alussa. Oppisopimukseen on myös mahdollista liittää koulutusjakso ulkomailla. Ulkomainen koulutusjakso sopii niille, jotka haluavat tutkintoonsa kansainvälisen osion. Tavoitteena on, että ulkomaanjaksoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua tietopuolista oppimista kohdemaan oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia oppimistehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. Koulutusjakson kesto voi vaihdella noin kuukaudesta pidempiin, esimerkiksi kuusi kuukautta kestäviin jaksoihin.

7 TYÖSSÄ OPPIMINEN JA TYÖPAIKKAOHJAUS Oppisopimus on työsuhteeseen ja työssä oppimiseen perustuva koulutusmuoto, jonka erityinen piirre on työnantajan valvonnassa tapahtuva opiskelu työtehtäviä tehden. Noin 80 % ammattitaidon kehittymisestä tulisi tapahtua työssä oppien. Tästä syystä tarkoituksenmukaiset työtehtävät, oppimisen mahdollistava työyhteisö ja ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja ovat oppimisen perusta. Työpaikkaohjaajaksi soveltuu henkilö, joka tuntee riittävällä tasolla yrityksen liiketoiminnan ja opiskelijan työnkuvan. Hän pystyy käymään ammatillisia keskusteluja opiskelijan kanssa, opastamaan työtehtävissä ja kommentoimaan oppilaitoksesta tulevia työn kehittämiseen liittyviä oppimistehtäviä. Ohjaajalla ei tarvitse välttämättä olla samaa ammatillista tutkintoa kuin opiskelijalla, vaan alan ammattitaito on voitu hankkia muulla tavoin. Työpaikkaohjaajalla on monenlaisia tehtäviä ja vastuita työssä oppimisen ohjauksessa. Tehtävät vaihtelevat opiskelijan tarpeen, oppimisen edistymisen ja tavoitteena olevan tutkinnon mukaan. Uusi työntekijä tai ammatinvaihtaja ovat työssä oppijoina erilaisessa lähtötilanteessa kuin alalla pidempään työskennellyt henkilö. Sekä uuden että kokeneen työntekijän on kuitenkin hyvä saada palautetta työstään säännöllisesti. Myös työpaikkaohjaajan tulee ottaa vastaan opiskelijan antamaa palautetta. Työpaikkaohjaaja on ohjaustilanteessa oman alansa asiantuntija, joka neuvoo ja opastaa opiskelijaa ja joka pulmatilanteissa on avoin myös uusille ratkaisumalleille. Tärkeää on kannustavan, myönteisen ja vastavuoroisen ohjaussuhteen luominen. 21

22 Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut tarjoaa säännöllisesti työpaikkaohjaajien perehdytystä oppisopimuskoulutukseen. Lisäksi Variassa voi suorittaa laajemman Opetushallituksen hyväksymän kolmen opintoviikon työpaikkaohjaajien koulutuksen. Lisätiedot www.varia.fi ja www.oph.fi hae julkaisu: työpaikkaohjaajien koulutus.

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT Hakeutumisvaiheessa: Osallistu oppisopimuksen laatimistilaisuuteen tai infotilaisuuteen, sillä se on tärkeä perehdytys oppisopimuskoulutukseen. Tutustu tutkinnon sisältöön ja ammattitaitovaatimuksiin (www.oph.fi/nayttotutkinnot). Tee opiskelijan kanssa henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat, joihin sisältyy työssä oppimisen suunnitelma. Arvioi opiskelijan kanssa hänen lähtötasonsa, ammattitaidon puutteet ja vahvuudet. Selvitä itsellesi näyttötutkintojärjestelmän ja oppisopimuksen keskeiset käsitteet ja periaatteet. Tiedota muulle työyhteisölle oppisopimuskoulutuksesta, muutoksista ja työjärjestelyistä, joita opiskelijasi oppisopimus mahdollisesti aiheuttaa. Tutkinnon suorittamisen vaiheessa: Seuraa opiskelijasi oppimista ja arvioi osaamisen tasoa yhdessä hänen kanssaan: milloin on aika siirtyä tutkintotilaisuuteen? Auta opiskelijaa tutkintotilaisuuksiin valmistautumisessa. Keskustele, kyseenalaista, ohjaa, toimi neuvonantajana! Toimi ammatillisena esikuvana. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa: Osallistu mahdollisuuksien mukaan lähiopetuspäiville ja kysy opiskelijaltasi millaisia sisältöjä lähiopetuksessa kulloinkin on meneillään. Varmista, että oman opiskelijasi kohdalla tietopuolinen opetus ja työssä oppiminen tukevat toisiaan. Sovi ohjattavasi kanssa ohjauskeskusteluille säännölliset ajankohdat ja pidä niistä kiinni. Huolehdi, että uudet tiedot ja taidot koituvat koko työyhteisön hyväksi. Osallistu työpaikkaohjaajien perehdytykseen ja koulutukseen kun sitä järjestetään. Tee oppisopimuskoulutuksen väliarviointi yhdessä opiskelijasi kanssa puolivuosittain. KUVIO 5

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE 8 ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Näyttötutkintojärjestelmässä erotetaan oppimisen ja osaamisen arviointi omiksi prosesseikseen. Oppimista arvioidaan valmistavassa koulutuksessa eli työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja oppilaitoksen lähiopetuksessa. Osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista, ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Rakentavalla oppimisen arvioinnilla vahvistetaan myönteistä minäkuvaa ja tuetaan ammatillista kasvua. Samalla arviointi tuottaa tietoa osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja oppilaitokselle. Työpaikan näkökulmasta on tärkeää antaa palautetta työssä oppimisen edistymisestä puolin ja toisin. Oppilaitos arvioi opiskelijan tietopuolista edistymistä ja antaa palautetta oppimistehtävistä. Opiskelijan itsearviointi kuuluu oleellisena osana nykyiseen arviointijärjestelmään. Työpaikkaohjaajan keskeisiin tehtäviin kuuluu työssä oppimisen arviointi. Tällöin opiskelija saa arvokasta tietoa siitä, miten koulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu tai saavutetaan. Tavoitteet pohjautuvat tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja henki- 24

lökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Arviointiin kuuluu palautteen antaminen, ohjauskeskustelut, väliarviointeihin vastaaminen sekä opiskelijan päättöarviointi oppiajan päättyessä. Eräs tärkeimmistä oppimisen arvioinnin tehtävistä on arvioida sitä, onko opiskelija valmis siirtymään tutkintosuorituksiin osoittamaan osaamistaan. Tutkintosuorituksen lähestyessä on tärkeää kuulla sekä opiskelijan, työpaikkaohjaajan että oppilaitoksen näkemys opiskelijan valmiuksista ja osaamisen tasosta. Osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa kolmikantaisesti. Arvioinnissa on mukana työnantajan edustaja, työntekijän edustaja ja oppilaitoksen edustaja, joista yhdellä tulee olla näyttötutkintomestarin pätevyys. Osaamista arvioidaan pääsääntöisesti tutkintotilaisuuden aikana tehdystä työstä. Ammattitaitoa arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Arviointiasteikko on perustutkinnossa kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty. Ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa arviointiasteikko on hyväksytty ja hylätty. Arvioijilta edellytetään, että heillä on riittävä koulutus ja työkokemus tutkinnosta, jota he ovat arvioimassa. Tietopuolista koulutusta antava oppilaitos perehdyttää arvioijat tarvittaessa. Työnantaja-arvioija voi olla esimerkiksi työpaikan esimies tai muu hallinnollisessa asemassa oleva henkilö, joka tuntee riittävän hyvin arvioitavan tutkinnon toimialan. Työntekijäarvioija on 25

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE opiskelijan kanssa samaa tai samantyyppistä työtä tekevä henkilö. Työntekijäarvioija osaa arvioida päivittäisen työn tekemistä. Opetusalan edustajan tehtävänä on huolehtia siitä, että arviointi perustuu tutkinnon perusteisiin ja näyttötutkintojärjestelmän periaatteet toteutuvat. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ainoastaan opiskelijan osaamista ja sen tasoa, ei oppimista tai kehittymistä. Arvioinnissa olennaista on, että se kohdistuu suoritukseen ja toimintaan, ei henkilöön tai persoonaan. Arviointi tehdään aina suhteessa tutkinnon perusteiden kohteisiin ja kriteereihin, ei esim. suhteessa opiskelutoverin osaamiseen tai työpaikan vaatimustasoon. Arvioijat keräävät tietoa seuraamalla opiskelijan työskentelyä ja tutustumalla arviointiaineistoon. Arviointiesitys tehdään arviointiaineiston pohjalta: toiminta työpaikalla, kirjalliset materiaalit, kuvat, videot, työnäytteet ja muut tuotokset. Osaamisen arvioinnissa annetaan myös aina opiskelijalle mahdollisuus itsearviointiin. Kolmikanta tekee arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, jossa arvioijat tekevät yhteisen arviointiesityksen tutkinnon osan arvosanasta. Päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotoimikunta antaa opiskelijalle tutkintotodistuksen, kun kaikki vaadittavat tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

9 OPPISOPIMUKSEN MUUTOKSET JA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PÄÄTTYMINEN Oppisopimuksen muutoksia ovat esimerkiksi oppiajan lyhentäminen tai pidentäminen, henkilökohtaisen opiskeluohjelman sisällön muuttuminen, työpaikkaohjaajan vaihtuminen sekä oppisopimuksen keskeytyminen ja purkautuminen. Muutoksista tulee aina neuvotella oppisopimuspalveluiden kanssa, jonka jälkeen niistä ilmoitetaan kirjallisesti oppisopimuksen muutoslomakkeella. Oppisopimusta voidaan lyhentää tai pidentää perustelluista syistä. Oppisopimuksen lyhentäminen, pidentäminen ja keskeytyminen edellyttävät, että molemmat sopijapuolet ovat yksimielisiä muutoksesta. HUOM! Mikäli opiskelija suorittaa tutkintonsa alkuperäistä aikataulua lyhemmässä ajassa, on hyvänä käytäntönä lyhentää oppisopimus ja päättää prosessi tutkintotodistuksen saamiseen. Oppisopimus voidaan keskeyttää äitiysloman, armeijan tai muun pidempikestoisen työstä poissaolon vuoksi. Oppiajan jatkamisesta päätetään ja sovitaan erikseen sopijaosapuolten kanssa. Työpaikan vaihto oppisopimusaikana Oppisopimuksen jatkaminen uudessa työpaikassa edellyttää aina uuden oppisopimuksen tekemistä ja siitä on etukäteen neuvoteltava oppisopimuspalveluiden kanssa. Jos työpaikkaa vaihdetaan oppisopimuksen aikana, tulee 27

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE selvittää hyvissä ajoin uuden työnantajan halukkuus jatkaa oppisopimuskoulutusta. Uuden työnantajan kanssa tehdään uusi oppisopimus. Oppisopimus vanhan työnantajan kanssa puretaan. Ennen työpaikan vaihtamista on työssä oppimista ja opintojen edistymistä arvioitava yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Oppisopimuksen purkaminen Oppisopimuksen voi purkaa yksipuolisesti koeaikana, joka on oppisopimuksessa aina 4kk työntekijän, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän yhteisellä sopimuksella yleisillä purkuperusteilla, työsopimuslain 8 luvun 1 ; erittäin painava syy ja 3 ; vähintään 7 päivän ilmoittamaton poissaolo kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee koulutuksen järjestäjän luvalla niillä työsopimuslain perusteilla, jotka oikeuttaisivat työsopimuksen purkamiseen koulutuksen järjestäjän toimesta osapuolia kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai asetuksen säännöksiä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. 28

Oppisopimuskoulutuksen päättyminen ja todistukset Oppisopimus päättyy, kun oppisopimuksessa määritelty oppiaika täyttyy tai sopimus purkautuu. Oppisopimuksen päättyessä opiskelija ja työpaikkaohjaaja arvioivat opiskelijan ammatillista kehittymistä ja oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta. Päätösvaiheen arviointi tehdään myös niissä tapauksissa, joissa oppisopimus purkautuu koeajan (4kk) jälkeen. Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut antaa opiskelijalle todistuksen oppisopimuskoulutuksesta. Tämän lisäksi myönnetään tutkintotodistus kappaleessa 8 kuvatulla tavalla. 29

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE 10 TOIMIJOIDEN VASTUUT JA TEHTÄVÄT OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Oppisopimuskoulutus on toimintaa yhteistyöverkostossa. Jokaiselle toimijalle on määritelty vastuut ja tehtävät, joihin heidän tulee sitoutua oppisopimuksen aloittaessaan. Opiskelija laatii yhdessä työpaikkaohjaajan, oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän kanssa henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat tekee henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisia työtehtäviä työehtosopimuksen mukaista palkkaa vastaan osallistuu tietopuoliseen opetukseen oppilaitoksessa henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti osallistuu tutkintosuorituksiin henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti ottaa vastuun omasta oppimisesta ja antaa aktiivisesti palautetta oppisopimuskoulutuksen etenemisestä arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan: oppisopimuskoulutuksen arvioinnit, itsearviointi, oppilaitoksen arvioinnit ja tutkintosuoritusten arviointi

Työnantaja laatii yhdessä opiskelijan, oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän kanssa henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat suunnittelee henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisen työssä oppimisen työpaikalla: järjestää monipuolisia ja ammattitaitoa kehittäviä työtehtäviä, huolehtii työkierrosta sekä teorian ja käytännön yhdistämisestä huolehtii, että oppisopimuskoulutuksesta on tiedotettu koko työyhteisöä ohjaa ja opettaa opiskelijaa työtehtävissä järjestää opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tietopuoliseen opetukseen järjestää työpaikkaohjaajalle ja arvioijille mahdollisuuden osallistua perehdytyskoulutukseen tarvittaessa valmentaa opiskelijaa ammattitaidon kehittämisessä arvioi opiskelijan valmiuksia siirtyä tutkintosuorituksiin seuraa, arvioi ja kehittää opiskelijan kanssa koulutusta: henkilökohtaisten suunnitelmien päivittäminen, ohjauskeskustelut, arvioinnit ja palautekoulutuksen järjestäjälle noudattaa alan työehtosopimusta 31

Oppilaitos (tietopuolisen opetuksen järjestäjä) osallistuu henkilökohtaistamiseen ja opintojen ohjaukseen sovitulla tavalla antaa tietopuolista opetusta työssä oppimiseen integroituneena seuraa ja arvioi koulutusta ilmoittaa opiskelijan poissaoloista Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluihin käy tarvittaessa opiskelijan työpaikalla järjestää tutkintotilaisuudet yhteistyössä työpaikan kanssa Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (koulutuksen järjestäjä) käynnistää koulutuskumppanuuden työnantajan, opiskelijan, oppilaitoksen ja oppisopimuspalveluiden kesken organisoi hakeutumisvaiheen toiminnan ja vastaa henkilökohtaistamisesta yhteistyössä eri osapuolten kanssa osallistuu oppimisprosessin suunnitteluun ja hankkii tietopuolisen opetuksen perehdyttää oppisopimuskoulutukseen ja solmii oppisopimuksen ohjaa, valvoo ja arvioi koko koulutusprosessia osallistuu työpaikkaohjaajien valmennukseen vastaa palautteeseen ja kehittämisehdotuksiin sekä kehittää koulutusta auttaa muutoksissa ja ongelmatilanteissa rahoittaa koulutuksen ja maksaa korvaukset ja etuudet sovitulla tavalla 32

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE Onnistunut oppisopimus syntyy hyvästä kumppanuudesta työelämän kanssa.

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE 11 YHTEYSTIEDOT JA LINKIT Vantaan ammattiopisto Varia Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut, Elannontie 3, 01510 Vantaa. Koulutusasioissa Sinua palvelevat Oppisopimuksen yleisneuvonta p. 050 318 1697 tai p. 050 310 5826 SopimusPro arviointeihin ja tunnuksiin liittyvät kysymykset sekä koulutuskorvaustiedustelut p. 050 318 1697 Aikuiskoulutuksen yleisneuvonta p. 040 737 0423 / aikuiskoulutus@vantaa.fi Aikuiskoulutusjohtaja Anne Heinonen anne.heinonen@vantaa.fi / 040 524 1242 Aikuiskoulutuksen opinto-ohjaaja Heli Tanninen heli.tanninen@vantaa.fi / 050 312 1702 Aikuiskoulutuspäälliköiden yhteystiedot aloittain Humanistinen ja kasvatusala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Anne Sivonen, anne.sivonen@vantaa.fi / 0400 765 753 Liiketalouden ja hallinnon ala, liikunta-ala Tarja Tomperi, tarja.tomperi@vantaa.fi / 040 524 1241 Sosiaali-, terveys- ja kulttuuriala, hyvinvointipalvelut Eija Lepistö, eija.lepisto@vantaa.fi / 040 589 2732 34

Tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala Marianne Sertti, marianne.sertti@vantaa.fi / 050 314 5445 Hyödyllisiä linkkejä Lisätietoja näyttötutkinnosta www.nayttotutkinnot.fi Tutkintojen perusteet www.oph.fi nayttotutkinnot Tietoa aikuiskoulutustuesta ja ammattitutkintostipendistä www.koulutusrahasto.fi Näyttötutkintojärjestelmän käsitteet www.oph.fi hae julkaisu: näyttötutkinto-opas 2012. (Kappale 6 Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä) Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö www.minedu.fi koulutus ja varhaiskasvatus ammatillinen koulutus lait ja asetukset Työlainsäädäntö www.tem.fi/tyo/tyolainsaadanto Työ- ja elinkeinotoimistot ja niiden palvelut www.te-palvelut.fi 35

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE LIITTEET Liite 1. Oppisopimusprosessin eteneminen ja käytettävät dokumentit HAKEUTUMISVAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA varmistetaan oppisopimuskoulutuksen soveltuvuus asiakkaan tilanteeseen varmistetaan työpaikan soveltuvuus koulutustyöpaikaksi, valitaan työpaikkaohjaaja varmistetaan työtehtävien soveltuvuus suoritettavaan tutkintoon tai tutkinnon osiin perehdytetään kaikki osapuolet oppisopimuskoulutuksen etuihin ja vaatimuksiin kartoitetaan opiskelijan ja työpaikan osaamistarpeet sekä harkitaan miten niihin voidaan vastata oppisopimuksen keinoin ja ko. tutkinnon perusteiden mukaisesti kartoitetaan/valitaan sopiva tietopuolinen kouluttaja eli teoriaopetuksen ja tutkintotilaisuudet järjestävä oppilaitos kartoitetaan opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen eli työhistoria, aikaisemmat koulutukset ja kurssit, harrastustoiminta ja opiskeluvalmiudet (sisältäen kielitaidon) yhteistyössä tietopuolisen kouluttajan ja työpaikan kanssa tehdään tutkinnon suorittamista ja oppisopimusta koskevat johtopäätökset

Henkilökohtaistettu oppisopimus paljonko opiskelija tarvitsee valmistavaa koulutusta eli työssä oppimista ja tietopuolista opetusta mitkä tutkinnon osat hän suorittaa kyseisessä tutkinnossa onko sellaista osaamista jota opiskelija voi osoittaa heti tutkintotilaisuudessa mikä on valmistavan koulutuksen sisältö ja millaisia opiskelumuotoja käytetään mikä on ohjaus- ja tukitoimien tarve työpaikalla ja oppilaitoksessa mikä on oppisopimuskoulutuksen aikataulu ja vaadittava oppiaika millaista perehdytystä ja tukea työpaikkaohjaaja tarvitsee tehtäväänsä OPPISOPIMUKSEN SOLMIMINEN Hakeutumisvaiheen toiminta ja käytettävät asiakirjat yhteydenotto oppisopimuksen taustatietolomake työtehtäväkartoitus henkilökohtainen opiskeluohjelma HOPS henkilökohtaistamissuunnitelma haastattelut ja mahdolliset valintakokeet/testit oppisopimus liitteineen 37

OPPISOPIMUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE TUTKINNON SUORITTAMISEN VAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA valittu tutkinto suoritetaan tutkinnon osittain henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaan oppisopimuksen voimassaoloaikana opiskelija, oppilaitoksen kouluttaja ja työpaikkaohjaaja arvioivat opiskelijan valmiudet lähteä tutkintosuoritukseen opiskelija osoittaa vaadittavan ammattitaidon tekemällä tutkinnon perusteita vastaavaa työtä työpaikalla arvioijan/arvioijien läsnä ollessa arvioijat arvioivat opiskelijan ammatillista osaamista kolmikantaisesti: mukana ovat työnantajan edustaja, työntekijän edustaja ja oppilaitoksen edustaja tutkintosuorituksesta tehdään etukäteen kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään mm. suoritettava tutkinnon osa, tutkintotilaisuuden työtehtävät, aikataulu ja arvioijat kun tutkinto on kokonaisuudessaan suoritettu, alan tutkintotoimikunta myöntää tutkintotodistuksen. Myös tutkinnon osan todistus on mahdollinen. Tutkinnon suorittamisvaiheen toiminta ja käytettävät asiakirjat henkilökohtaistamissuunnitelma henkilökohtainen tutkintosuunnitelma arviointidokumentit yhteistyö tutkintotoimikuntaan 38

TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN VAIHE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA valmistavassa koulutuksessa hankitaan tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito, jota opiskelijalla ei vielä ole ennestään oppisopimuskoulutuksessa valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan sekä työssä oppimista että tietopuolista oppimista (oppilaitoksen lähipäivät, itsenäinen työskentely ja tehtävät, verkko-oppiminen) oppisopimuskoulutuksessa työssä oppiminen on tärkein oppimisen muoto, sitä on koulutuksen aikana n. 80% työpaikkaohjaajan rooli on keskeinen: hän tukee, ohjaa ja arvioi tutkinnon suorittajaa ammatillisessa kehittymisessä tietopuolinen opetus tukee työssä oppimista ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamista, sitä on koulutuksen aikana n. 20 % oppiajasta myös valmistavasta koulutuksesta ja osallistumisesta oppisopimuskoulutukseen myönnetään todistus Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheen toiminta ja käytettävät asiakirjat henkilökohtaistamissuunnitelma henkilökohtanen opiskeluohjelma HOPS työtehtäväkartoitus todistus osallistumisesta oppisopimuskoulutukseen (sis. opintorekisteriotteen) 39

40

41

42

Vantaan kaupunki sivistystoimi 2015 Julkaisija: Vantaan ammattiopisto Varia Työryhmä: Anne Heinonen, Anne Sivonen, Kirsi Suojoki Taitto ja ulkoasu: Ari Jokinen Kuvat: Vantaan ammattiopisto Varia