NORDKALKIN YMPÄRISTÖrAportTI 2010
Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 alkaen. 3. Vastuullista toimintaa 4. Kalkkikivi kuuluu jokaiseen päivään 6. Työturvallisuus aina asialistan kärjessä 8. Raaka-aineesta tuotteeksi 10. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kasvaa 12. Ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet 2010 13. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet 14. Kaivoksille laaditaan jälkihoitosuunnitelmat 16. Kaivosten toimintaedellytykset turvattava 18. Konsernirakenne 19. Nordkalk kartalla Kansikuva: Raportin kansikuvassa näkyvät Nordkalkin kalkkiuuni ja jauhatuslaitos Parfill Paraisilla. Kuva on otettu vierasvenesataman suunnasta. 2
Vastuullista toimintaa Kannamme vastuumme ympäristökysymyksissä ja työskentelemme aktiivisesti ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Monet Nordkalkin tuotteet ovat tarpeellisia nykyisen elintason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tuotteitamme tarvitaan lukuisten päivittäishyödykkeiden valmistuksessa, ja ne ovat tärkeitä ympäristönhoidossa, esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, ph:n säätelyssä ja savukaasujen puhdistuksessa. Nordkalkin toiminnalla on monia ympäristövaikutuksia. Hyödynnämme uusiutumatonta raaka-ainetta, ja kaivoksemme ja louhoksemme muuttavat maisemaa siten, että se ei koskaan palaudu täysin entiselleen. Toimintamme aiheuttaa ns. kasvihuonekaasupäästöjä, sillä raaka-aineemme jalostaminen merkitsee usein hiilidioksin vapautumista (kemiallis-termisessä prosessissa kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi). Nordkalkin toiminnassa vastuullisuus on perustavanlaatuinen asia. Kannamme vastuumme ympäristökysymyksissä, roolimme on selkeä sekä itsellemme että muille, ja työskentelemme aktiivisesti ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Pidämme huolta toimipaikkojemme ja niiden ympäristön viihtyisyydestä, samoin kuin työterveydestä ja -turvallisuudesta. Tänä päivänä vastuullista toimintaa vaativat niin suuri yleisö kuin viranomaiset ja lupia myöntävät tahotkin. Paikallinen lainsäädäntö, samoin kuin Euroopan Unionin direktiivit ja vaatimukset, edellyttävät yhä parempaa asiantuntemusta, edunvalvontaa ja raportointia keskeisissä ympäristökysymyksissä. Nordkalk varmistaa kykynsä vastatata ennakoivasti näihin haasteisiin. Tämä tapahtuu uudistamalla ja parantamalla osaamistamme sekä koulutuksen että rekrytointien kautta. Nordkalk on näkyvästi ja aktiivisesti mukana näiden kysymysten kannalta keskeisillä foorumeilla ja kalkkialan järjestöissä paikallisesti ja Euroopan tasolla. Nordkalk täyttää standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 vaatimukset ja noudattaa EU:n ohjeita esim. kemikaalien käsittelyssä. Osallistumme aktiivisesti moniin hankkeisiin, joiden tavoitteena on yhä ympäristöystävällisempi teollisuus; esimerkkinä tästä suomalainen energiatehokkuussopimus Motiva. Meille Nordkalkissa vastuullinen toiminta tarkoittaa vastuun ottamista itsestämme ja toisistamme, työympäristöstämme ja tuotantolaitostemme ympäristöstä. Toimimme osana yhteiskuntaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että kalkkiteollisuus ja luontoarvot voivat elää rinnakkain, voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä noudatten. Bertel Karlstedt Konsernijohtaja 3
Kalkkikivi kuuluu jokaiseen päivään Nordkalkin tuotteita tarvitaan monien sellaisten päivittäishyödykkeiden valmistuksessa, jotka muodostavat hyvinvointimme perustan. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä teollisuuden, maatalouden ja ympäristönhoidon käyttöön. Meistä jokainen hyödyntää kalkkikivipohjaisia tuotteita päivittäin: esimerkiksi tavalliselta aamiaispöydältä löytyy useita tuotteita, joiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetty kalkkikiveä. Sitä tarvitaan paperin, teräksen, sokerin ja lasin valmistuksessa sekä vedenpuhdistuksessa. Leipävilja kasvaa kalkitussa maassa, ja kana tarvitsee kalkkia jotta kananmunaan muodostuu kuori. Lyhyesti sanottuna: kalkki täyttää, puhdistaa ja stabiloi. Sen kemiallisia ominaisuuksia tarvitaan useissa eri prosesseissa, ja monessa tapauksessa voidaan konkreettisesti todeta, että yhteiskuntamme on rakennettu kalkkikivelle. Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava ja koko Euroopan kolmanneksi suurin kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Vuonna 2010 taloudellinen kehitys oli erittäin myönteinen, ja kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä kasvoi voimakkaasti. Useimmat asiakassegmenteistä näyttävät toipuneen taloudellisesta taantumasta viime vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin myös epävarmuutta markkinoiden tulevasta kehityksestä. Terveys ja turvallisuus ensimmäisenä asialistalla Nordkalk jatkoi järjestelmällistä työtä terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Toiminta Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa on sertifioitu OHSAS 18001 standardin mukaisesti. Venäjällä sertifiointi on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2011. Nordkalkista kokonaan Rettigin omistama yritys 19. toukokuuta 2010 Rettig osti Nordkalkin koko osakekannan, ja 21. elokuuta EU:n kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan. Nordkalk muuttui julkisesta yrityksestä yksityiseksi ja nimi muutettiin Nordkalk Oy Ab:ksi (aiemmin Oyj Abp). Uusi kalkkikivilouhos Gotlantiin Nordkalkin suunnitelma uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa Pohjois-Gotlannissa varmistui lokakuussa 2010, kun Ruotsin korkein oikeus ilmoitti, että se ei ota asiaa käsiteltäväksi. Nordkalk investoi uuteen louhokseen noin 50 miljoonaa euroa, ja toiminta voi jatkua 25-40 vuotta. Gotlantilainen kalkkikivi on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle. Ympäristölupa Kolarin kalkkikivikaivokselle Pystyäkseen tyydyttämään kaivosteollisuuden kasvaneen kalkkikivitarpeen Nordkalk ottaa uudelleen käyttöön Kolarin kalkkikivilouhoksen Pohjois-Suomessa. Nordkalk sai ympäristöluvan louhinnalle joulukuun 2010 lopussa. Vuosittainen louhintamäärä on enimmillään 400 000 tonnia vuodessa. Uusi dolomiittilouhos Virossa Nordkalkin ainoa dolomiittiesiintymä on Kureveressä, Lounais-Virossa. Avolouhos on nyt jotakuinkin loppuun louhittu, ja viime vuonna aloitettiin louhinta läheisessä Esiveren esiintymässä. Tukea ympäristöprojekteille ja tutkimukselle Suomessa Nordkalk tukee Pidä Saaristo Siistinä -yhdistystä, joka vastaa jätteiden käsittelystä saaristossa ja tiedottaa aktiivisesti ympäristöasioista. Nokialla Nordkalk seuraa veden laatua Alinenjärven vesistössä, ja mahdollinen happamoituminen estetään tarpeen vaatiessa lisäkalkituksella. Lappeenrannan tehtaat täytti 100 vuotta 15. marraskuuta 2010, ja juhlan kunniaksi Nordkalk lahjoitti 100 000 euroa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tutkimuksen ja opetuksen tukemiseksi. Ruotsissa Nordkalk toimii aktiivisesti MinFo-yhdistyksessä, joka panostaa toiminnassaan ympäristöön 4
Rikastamo, Lappeenranta MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2010 (% liikevaihdosta) MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2010 (% liikevaihdosta) Muut 8 % Ympäristönhoito 7 % Paperipigmentti 18 % Poltettu ja sammutettu kalkki 36 % Maatalous 6 % Muu teollisuus 13 % Paperi 23 % Sellu 7 % Kalkkikivijauheet 19 % Kalkkikivi 19 % Rakennusmateriaalit 26 % Teräs ja kaivokset 18 % ja kestävään kehitykseen. Nordkalk on mm. osallistunut tutkimukseen alkaalisten sivutuotteiden käytöstä kaivosalueiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2010. 350 300 LIIKEVAIHTO (milj. eur) Ympäristötyö on järjestelmällistä koko Nordkalkissa Ympäristötyön tavoitteena on nostaa järjestelmällisesti esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Nordkalkin toiminnoille Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa on jo aiemmin myönnetty ISO 14001 -sertifikaatti, ja vuonna 2010 se myönnettiin myös Viron toiminnoille. Tavoitteena on sertifioida Venäjän toiminnot vuoden 2011 aikana. 250 200 150 100 50 0-05 -06-07 -08-09 -10 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 2010 myönnettiin ympäristöpäällikkö Tua Welinille hänen työstään kalkkituotteiden REACHrekisteröimiseksi. 5
TYÖTURVALLISUUS AINA ASIALISTAN KÄRJESSÄ Vimpelin tehtaalla oli vuoden 2010 lopussa työskennelty yli 3100 päivää ilman tapaturmia. Kuvassa vasemmalta Jaakko Mässbacka, Sari Tuohimaa, Petri Saarela, Asmo Lehtorinne, Mika Metsälä ja Tero Mikola. Kaikkein tärkeintä tapaturmien ehkäisyssä on henkilöstön myönteinen asenne työturvallisuusasioihin ja yhteisiin sääntöihin. Raportoitujen työtapaturmien lukumäärä koko konsernissa nousi vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen. Kehitys selittyy osittain toiminnan kasvulla ja osittain konsernin raportoinnin yhtenäistämisellä. Tyypillisimpiä tapaturmia olivat liukastumiset ja kompastumiset. Vuonna 2010 ei sattunut kuolemaan johtaneita tapaturmia. Läheltä piti -tapausten ja muiden vaarojen raportointiin kiinnitettiin paljon huomiota. Tuotantoyksiköitä kehotettiin ottamaan käyttöön erilaisia palkintoja, joilla raportointia saataisiin kampanjaluontoisesti aktivoitua. Raporttien lukumäärä saatiinkin kaksinkertaistettua vuoteen 2009 verrattuna, ja yhteensä läheltä piti -tapauksia raportoitiin noin 1000 kappaletta. Korjaamalla työympäristön vaaratekijöitä saadaan ehkäistyä tapaturmia, ja lisäksi vaarojen raportointi parantaa henkilöstön työturvallisuustietoisuutta. Turvallisuusauditoinnit antavat mahdollisuuden vaikuttaa Vuonna 2010 nostettiin tasoa monessa turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvässä asiassa, sillä tavoitteena on saada OHSAS 18001 -sertifikaatti kaikille paikkakunnille. Työhön osallistui paljon henkilöstöä, ja esimerkiksi vakanssikohtaisten riskinarviointien päivityksen kautta moni työntekijä oli mukana vaikuttamassa oman työnsä ja työympäristönsä järjestelyihin. Vuoden 2010 päätteeksi ulkoinen auditoija myönsi sertifikaatin niille Suomen, Ruotsin, Puolan ja Viron yksiköille, joilla sitä ei vielä ollut. Venäjän organisaatio on tarkoitus auditoida keväällä 2011. Raskaiden koneiden ja kaivostyön turvallisuusauditointeja jatkettiin. Kaikkien tuotantomaiden suurimmat kaivokset on nyt auditoitu. Auditoinnit ovat osoittautuneet erinomaisiksi tilaisuuksiksi nostaa kaivosten turvallisuuskäytäntöjen tasoa koko konsernissa. Turvallisuus on asennekysymys Vuonna 2009 aloitettua nollatoleranssipolitiikkaa päihteiden suhteen jatkettiin. Tuotantomaat suunnittelivat konsernipolitiikan toimeenpanon sellaiseksi, joka sopii paikalliseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Erityisesti esimiehiä varten annettiin konkreettiset keinot puuttua havaittuihin epäkohtiin. Nollatoleranssipolitiikan tärkein viesti on oikea asenne turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tämän tukemiseksi henkilöstölle järjestettiin terveysalan ammattilaisten tilaisuuksia, joissa kerrottiin päihteiden terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Ensimmäistä kertaa konsernitasolla järjestettiin Health & Safety Day, johon osallistui edustajia kaikista tuotantomaista. Tarkoituksena oli välittää hyödyllistä tietoa ja työkaluja työturvallisuusjohtamista varten sekä antaa mahdollisuus jakaa kokemuksia. Motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö Syksyllä 2010 toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tulokset kertovat työtyytyväisyyden olevan Nordkalkissa hyvällä tasolla. Edellisen, vuonna 2007 toteutetun tutkimuksen osoittamiin kehityskohteisiin on 6
Henkilöiden lukumäärä 200 150 100 50 IKÄJAKAUTUMA 0 15-19 25-29 35-39 45-49 55-59 66-69 20-24 30-34 40-44 50-54 60-65 70- Ruotsi Venäjä Puola Viro Suomi Ikäluokka Henkilöiden lukumäärä 300 250 200 150 100 50 0 PALVELUSVUODET < 1 6-10 16-20 26-30 36-40 46-1-5 11-15 21-25 31-35 41-45 Ruotsi Venäjä Puola Viro Suomi Palvelusvuodet Tapaturmien lukumäärä per miljoona tehtyä työtuntia TAPATURMATAAJUUS 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Venäjä Ruotsi 14 % Venäjä 5 % Puola 25 % HENKILÖSTÖ MAITTAIN (yhteensä 1144 henkilöä) Viro 9 % SUKUPUOLI Suomi 47 % Naiset 21 % Miehet 79 % panostettu ja varsinkin Puolassa työtyytyväisyys on parantunut merkittävästi. Tutkimuksen osoittamia vahvuuksia ovat omaan työhön ja motivaatioon liittyvät asiat, vastuut ja työn organisointi, työkuorman kohtuullinen taso sekä selkeät tavoitteet. Kehittämistoimenpiteet tulevat seuraavina vuosina keskittymään arvostavan, luottamuksellisen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen jatkuvaa Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamista ja osaamisen kehittämistä Nordkalkissa. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa ja sovittujen kehittämistoimien toteutumista seurataan. Osaamisen kehittämisen tarpeet selvitetään kehityskeskusteluissa huolellisesti. Yhteistyötä yli rajojen Nordkalkin kansainvälisen yhteistoiminnan eli EWC:n (European Works Council) ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Helsingissä. Kokoukseen osallistui henkilöstöryhmien ja johdon edustajia Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Virosta ja Venäjältä. Tulevaisuudessa kansainvälisen yhteistoiminnan muoto tulee muuttumaan, koska Rettigin omistajuuden vuoksi Nordkalk liittyy Rettig Groupin kansainväliseen yhteistoimintaan, Euroforumiin. Nordkalkin eri maiden henkilöstöammattilaisista koostuva HR Network jatkaa yhteistyötään. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin järjestelmäkehitystyö, jonka tavoitteena on saada kaikkien Nordkalkin toimintamaiden strategiseen henkilöstöhallintoon liittyvät asiat yhden järjestelmän piiriin. Tällä tavoin tullaan jatkossa tehostamaan erityisesti osaamisen kehittämistä ja varmistamaan toiminnan yhdenmukaisuus. H&S Network yhtenäistää ja yhdenmukaistaa työturvallisuuskäytäntöjä ja -raportointia koko konsernissa. Nordkalkin ympäristötyön asiantuntijoiden kansainvälinen yhteistyöverkosto on Environmental Network, ja energia-asioita koordinoi Energy Team. HENKILÖSTÖRYHMÄT Toimihenkilöt 39 % Työntekijät 61 % 7
RAAKA-AINEESTA TUOTTEEKSI Nordkalk ottaa ympäristön huomioon jo tuotantoa suunniteltaessa. Työ melun, pölyn ja tärinän vähentämiseksi on jatkuvaa. Nordkalk tekee aktiivisesti työtä minimoidakseen toiminnan ympäröivälle luonnolle ja henkilöstön työympäristölle aiheuttamia vaikutuksia. Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä, ja avolouhos muuttaa maisemaa. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä, perinteiseen jalostukseen soveltumaton kivi sekä tuotantoprosessien oheistuotteet. Kaivoksiin valuu vettä, mikä saattaa vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Kalkkikivituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on useimmiten kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Teitä ja varastoitua kiviainesta kastelemalla kaivosten ympäristön pölyttyminen vähenee. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Jatkuvaa ympäristötyötä tuotantolaitoksissa Vuonna 2010 tehtiin useita investointeja melun ja pölyämisen vähentämiseksi tuotantopaikkakunnilla. Puolassa Miedziankassa parannettiin lajittelulaitoksen äänieristystä, ja mittaukset osoittavat melun selvästi vähentyneen. Miedziankassa otettiin myös käyttöön siirrettävä ajoneuvojen pyörien pesulaite, mikä vähentää pölyn leviämistä maanteille. Epätavallisen kuiva kesä ja syksy aiheuttivat ongelmia Storugnsissa Gotlannissa, jossa pölysi kalkkiuunin suodinpölyn läjityspaikka. Naapurit valittivat tilanteesta, ja myös valvontaviranomainen on huomauttanut haitasta. Suodinpölyn osalta tilanne korjataan kuluvan vuoden aikana. Ensisijaisesti pyritään lisäämään suodinpölyn hyötykäyttöä. Sitä mukaa kun laitoksen modernisointi etenee, myös hajapölyäminen vähenee. Luulajassa keskityttiin vuonna 2010 etsimään käyttökohteita suodinpölylle, jota muodostuu kaikissa kalkkiuuneissa. Raahessa esiintyi pölyämistä. Uunien suodattimia uusitaan ja korjataan vuonna 2011. Esiintymiä hyödynnetään tehokkaasti Varsinaisen hyödyllisen kiven lisäksi louhitaan myös sivukiveä, jota hyödynnetään sepelinä. Sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmista. Nordkalk-konsernin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä edelleen ja louhia ympäristöä säästäen. Vuonna 2010 hyödynnettiin 88 % louhitusta kivestä. Nordkalkin kaikilla kaivoksilla laaditaan paikallinen suunnitelma sivukiven käsittelystä ja varastoinnista kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti. Paraisilla on yhteistyössä asiakkaiden kanssa haettu uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat harmaan kalkkikiven käytön tilanteissa, joissa on aikaisemmin käytetty vain kaikkein valkoisinta kiveä. Koska valkokiveä on saatavilla rajallisesti, edesauttaa harmaan kalkkikiven käyttö kaivoksen erilaisten kalkkikivityyppien hyödyntämistä. Varastoalueen laajennus helpottaa kiven eri raekokojen erottelua. Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään ympäristönhoitoon, sillä erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että korjata monia ympäristöongelmia. Maanparannuksessa kalkitaan peltoja 8
NordkalkIN TUOTANTOPROSESSI Nordkalk louhii 21 paikkakunnalla esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. jauhatus Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Poltettu kalkki eli kalsiumoksidi (CaO) on rakeista tai jauhemaista, ja eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. kalkkiuuni seulonta palakalkki poltettu KALKki sammutus maaperän happamuuden vähentämiseksi, mikä myös vähentää lannoituksen tarvetta. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyssä. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään kalkkikivituotteita sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu voidaan palauttaa kalkituksilla happamoitumista edeltävälle tasolle. Nordkalk panostaa vesistöjen hajakuormitusta vähentävien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Ruotsissa on mahdollista hakea valtion tukea fosforipäästöjen vähentämiseksi pelloilta vesistöihin, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia Nordkalkin kalkkikivipohjaiselle Fostop-konseptille. louhinta murskaus lajittelu/ seulonta välivarastointi jauhatus seulonta sammutettu kalkki Voimalaitosten savukaasut puhdistetaan tehokkaasti poltetulla tai sammutetulla kalkilla tai kalkkikivituotteilla. Myös jätteenpoltossa syntyviä päästöjä vähennetään kalkkituotteiden avulla. kalkkikivijauhe 9
vaihtoehtoisten polttoaineiden OSUUS KASVAA Nordkalk panostaa uuden ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Nordkalk käyttää tuotannossaan monenlaisia energiamuotoja. Työ tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantamiseksi on jatkuvaa. Energiatehokkuus on tärkeä näkökanta suunniteltaessa uusia investointeja, ja nykyisiä tuotantoprosesseja optimoidaan energiakulutuksen vähentämiseksi. Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty hiiltä, öljyä ja maakaasua, mutta nyt on käynnissä intensiivinen tutkimustyö vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi. Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai nestekaasua. Nordkalk panostaa myös uuden ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Työ prosessien tehostamiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi jatkui. Suomessa Nordkalk liittyi jo vuosia sitten suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka pyrkimyksenä on jalkauttaa uutta, energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa ja lisätä uudistuvien energialähteiden käyttöä. Useita uusia projekteja vuonna 2010 Suomessa on meneillään kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi Paraisten kalkkiuunissa. Projektiin liittyy myös uunin polttoprosessin kehittäminen. Projektille on saatu rahoitusta Tekesiltä (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus). Vampulan jauhatuslaitokselle on asennettu uusi poltin, jossa voidaan käyttää myös biokaasua. Testaukset aloitettiin joulukuussa 2010 ja poltin otettiin kokonaisuudessaan käyttöön alkuvuodesta 2011. Kaasu toimitetaan 1,5 kilometriä pitkää putkea pitkin läheisestä biokaasutuottaja Vambion laitoksesta, jossa kaasua tuotetaan elintarviketeollisuuden, teurastamoiden ja karjanhoidon jäännöstuotteista sekä jätevesilietteestä. Köpingin kalkkiuunissa Ruotsissa on jo vuosia käytetty vaihtoehtoisia polttoaineita perinteisten rinnalla. Vuoden 2010 aikana on parannettu varastotiloja ja laitteita, jotta tämäntyyppisten polttoaineiden käyttöä voidaan edelleen lisätä. Syksyllä Nordkalk solmi biokaasua koskevan aiesopimuksen ruotsalaisen Cortuksen kanssa. Cortus suunnittelee koekaasutuslaitoksen rakentamista Köpingiin. Kaasutusprosessi mahdollistaa ongelmallisten ja huonolaatuisten biopolttoaineiden muuttamisen korkealuokkaiseksi hiilidioksidineutraaliksi polttoaineeksi, joka sopii kalkinpolttoon. Prosessia hienosäädetään, eri polttoaineyhdistelmiä testataan ja tuottavuutta arvioidaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Koko Nordkalk säästää energiaa Nordalkissa säästetään paljon energiaa parantamalla laitteita ja ohjausteknologiaa sekä uusimalla toimintarutiineja tehtailla. Henkilöstö opetetaan huomioimaan energiatehokkuus jokapäiväisessä työssään, ja suurten investointien rinnalla tehdään tehtailla jatkuvasti pieniä parannuksia. Köpingissä on kalkkiuuniin asennettu uusi ohjausjärjestelmä, joka säästää energiaa huomattavasti. Tytyrin kalkkiuuneissa on jatkettu koeajoja kierrätysöljyllä. Kompressoriasema uusittiin loppuvuonna 2009, minkä ansiosta vuonna 2010 on säästetty energiaa tuntuvasti. Paraisten Parfill-tehtaalla on energian käytön optimoimiseksi parannettu paineilmalla toimivaa kuljetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin. Kaivoksissa työskentelevät ovat jo vuosien ajan opetelleet ajamaan kaivosajoneuvoja mahdollisimman taloudellisesti, mikä vähentää ympäristökuormitusta. Vähentyneet päästöt ja kierrätys Nordkalk osallistuu aktiivisesti tutkimuksiin, joissa selvitetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä hiilidioksin talteenottoa ja varastointia. 10
nordkalk-konsernin päästöt ilmaan CO 2 (t CO 2 / louhittu kalkkivitonni) Hiukkaspäästöt (kg hiukkasia / louhittu kalkkivitonni) SO 2 (kg SO 2 / louhittu kalkkivitonni) NO x (kg NO x / louhittu kalkkivitonni) Nordkalkin tuotantoprosessissa syntyy hiukkas- eli pölypäästöjä, ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) ja vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Kaaviot kuvastavat merkittävimpiä päästöjä suhteessa louhitun kalkkikiven määrään. Ne perustuvat mittauksiin ja laskelmiin ja koskevat koko Nordkalkkonsernia. Hiukkaspäästöjen kasvu vuonna 2010 johtui suodatinhäiriöistä yhdellä Suomen kalkkitehtaalla. Tilanne korjataan vaihtamalla ja korjaamalla suodattimia. 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 2008 2009 2010 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 2008 2009 2010 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 2008 2009 2010 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 2008 2009 2010 Kalkinpoltossa noin kaksi kolmasosaa päästöistä syntyy raaka-aineesta eli kalkkikivestä, kun siitä jalostetaan poltettua kalkkia. Loput päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan, että hiilidioksidi erotetaan esimerkiksi tehtaan savukaasusta. Eroteltu hiilidioksidi varastoidaan niin, ettei se pääse ilmakehään. Varastona voidaan käyttää esimerkiksi huokoista kallioperää. Hiilidioksidia voidaan käyttää myös eri tuotteissa; esimerkiksi paperipigmentti PCC:n valmistuksessa palautetaan kalkinpoltossa vapautunut hiilidioksidi lopputuotteeseen. Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Vuonna 2010 Nordkalk toimitti lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää noin 2300 taloutta ja toimittaa niille lämminvesi. HYÖDYNNETTY HUKKALÄMPÖ (MWh) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Tytyri Parainen Lappeenranta Louhi 0 2002 2010 Vampulan tehtaalle on asennuttu uusi poltin, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön. 11
YmpäristöTYÖN tavoitteet JA TOIMENPITEET 2010 Raaka-aine EnergiA tärinä, melu, pöly TAVOITE: Louhitun kiven käyttöasteen nostaminen 90 %:iin vuoteen 2013 mennessä ja 95 %:iin vuoteen 2016 mennessä. Uusien käyttöalueiden löytäminen sivukivelle. TAVOITE: Sähkönkulutuksen vähentäminen: 5 % vuosina 2008-2016 Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen kalkinvalmistuksessa: 2-5 % vuosina 2009-2013. TAVOITE: Tuotannon aiheuttaman tärinän, melun ja pölyämisen vähentäminen. TOIMENPITEET 2010: TOIMENPITEET 2010: TOIMENPITEET 2010: Luulajassa ja Storugnsissa (Ruotsi) sekä Raahessa on tehty aktiivisesti työtä hyötykäyttökohteiden löytämiseksi suodinpölylle. Paraisilla otettiin käyttöön uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat harmaan kalkkiven käytön valkoisen sijasta. Varastoalueen laajennus helpottaa raaka-aineen homogenisointia. Tytyrin kalkkiuuneissa jatkettiin koeajoja kierrätysöljyillä. Kompressoriasema uusittiin loppuvuonna 2009, minkä ansiosta vuonna 2010 säästettiin energiaa tuntuvasti. Vampulan jauhatuslaitokselle asennettiin biokaasulle soveltuva poltin. Köpingissä (Ruotsi) on parannettu varastotiloja ja laitteita vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Biokaasua varten suunnitellaan kaasutuslaitoksen rakentamista. Kalkkiuuniin asennettiin uusi ohjausjärjestelmä kiertouunin energiankäytön vähentämiseksi. Kaivoksissa työskentelevät koulutetaan ajamaan kaivosajoneuvoja mahdollisimman taloudellisesti, mikä säästää polttoainetta ja vähentää ympäristökuormitusta. Suomessa jatkuu kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi Paraisten kalkkiuunissa. Paraisten Parfill-tehtaalla modernisoitiin paineilmalla toimivaa kuljetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin. Näin voidaan optimoida energiankäyttöä, eikä autokuljetuksia tarvita. Luulajan kalkkiuuniin on asennettiin energiaa säästävää teknologiaa. Äänieristystä on parannettu toimipaikoilla Miedzianka (Puola), Landskrona (Ruotsi) ja Sipoo. Paraisilla käynnistyi yhteistyöprojekti muiden teollisuuslaitosten ja kaupungin kanssa ilmanlaadun seuraamiseksi. Rikastushiekka-altaiden kastelu Lappeenrannassa. Uudet pölysuodattimet asennettiin Tytyrissä (Lohja) ja Rakkessa (Viro). Teitä ja lastauspaikkoja asfaltoitiin Tytyrissä ja Karinussa (Viro). Laivojen purkurutiineja on uusittu pölyämisen vähentämiseksi Landskronassa (Ruotsi). 12
NORDKALK-KONSERNIN toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Kaivosten jälkihoito TAVOITE: Jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma. Tuotantokäytöstä poistetuille kaivoksille luodaan uusia käyttötarkoituksia. Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa. TOIMENPITEET 2010: Paraisilla saatiin päätökseen yhden läjitysalueen jälkikäsittely. Viranomaisten kanssa on sovittu Ignabergan (Ruotsi) vanhan louhoksen lopullisista jälkihoitosuunnitelmista. Päämääränä on luoda lintulampia luonnon keskelle. Esiveren (Viro) louhoksen lähellä kasvavat orkideat on huomioitu toiminnan suunnittelussa. LOUHITUN KIVEN HYÖDYNTÄMINEN (2010) Läjitetty 12 % Koksikaasu 18 % Hyödynnetyt sivutuotteet 11 % ENERGIALÄHTEET (2010) Muut 2 % Jatkojalostettu ja myyty kalkkikivi 77 % Vaihtoehtoiset polttoaineet 18 % Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosessejamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasidonnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Maakaasu 6 % Hiili 38 % Sähkö 9 % Polttoöljyt 9 % Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. Bertel Karlstedt Konsernijohtaja 13
kaivoksille laaditaan jälkihoitosuunnitelmat Tutkija Juha Pykälä Suomen ympäristökeskuksesta on kartoittanut biodiversiteettiä Nordkalkin louhosten läheisyydessä. Kaivoksesta louhitaan tärkeitä raaka-aineita usein kymmenien vuosien ajan. Louhinnan päätyttyä alkaa jälkihoito, jota suunnitellaan jo kaivosta perustettaessa. Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle laaditaan alustava jälkihoitosuunnitelma, jossa huomioidaan kaivoksen ja alueen erityispiirteet. Näiden suunnitelmien avulla pyrimme huomioimaan entistä paremmin yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten elinkaari on usein kymmeniä vuosia, joten suunnitelmia päivitetään sen mukaan miten louhinta etenee ja alue muuttuu. Jälkihoidon lähtökohtana on kaivosalueen turvallisuuden varmistaminen mm. aitaamalla. Usein osa louhoksen jyrkistä seinämistä loivennetaan, ja louhosta maisemoidaan, jotta se sopii ympäristöönsä. Kaivos on osa yhteiskuntaa Kaivosten erikoispiirteitä voidaan hyödyntää myös monin muin tavoin. Lohjalla Nordkalkin Tytyrin maanalaisen kaivoksen käytöstä poistetuissa osissa toimii museo, näyttelytila ja juhlasali. Osa Tytyrin tyhjistä kaivoskuiluista on hyötykäytössä voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana. Hylätyssä kaivoskuilussa testataan hissejä. Gotlannin Stougnsissa vanhaan louhokseen on rakennettu moottoriurheilurata ja sen läheisyydessä on luovutettu maata tuulivoimaloita varten. Kaivosalueilla on myös järjestetty konsertteja, ja esimerkiksi Paraisten toiminnassa olevan kaivoksen näyttävät maisemat on ikuistettu valokuviin, mainosfilmeihin ja jopa elokuvaan. Esimerkki kalkkipitoisen maaperän taloudellisesta hyödyntämisestä on arvokkaan tryffelisienen viljely Gotlannissa. Alueita maisemoidaan louhinnan edetessä Etelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnettyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Maisemointi käsittää louhoksen reunojen osittaisen loiventamisen, läjityskasojen poistamisen ja suoja-aidan rakentamisen paikalle, jolla on jyrkkiä seinämiä. Työ tehdään yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa. Alueelle on vuosien saatossa muodostunut viheralueita, jotka on huomioitu maisemoinnissa. Vedenpumppausta suunnitellaan vähennettävän lintulampien luomiseksi, sillä louhoksen läheisyydessä on rikas lintukanta. Ignabergan louhos on yhteydessä vesiensuojelualueeseen, josta kunta ottaa juomavettä. Maisemoidusta alueesta voi tulevaisuudessa muodostua luonto- ja virkistysalue. Virossa Rakken lähellä Kamarikun louhoksessa on tehty jälkihoitosuunnitelma yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. Yhteistyö on jatkunut vuosia, ja aiemmin vastaavanlainen jälkihoitosuunnitelma on tehty Kureveren ja Vasalemman louhoksille. Nordkalk pyrkii lisäämään louhinnan yhteydessä irroitettujen maamassojen hyödyntämisastetta. Tavoitteena on erotella maa-aines, jota voidaan käyttää esimerkiksi maisemoinnissa (mm. multa ja savi) ja varastoida se erikseen tulevaa tarvetta varten. Myös Karinun louhoksessa maisemoidaan jo hyödynnettyjä alueita samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Paraisten louhoksen Skräbbölessä sijaitsevan vanhan läjitysalueen jälkihoito saatiin valmiiksi vuonna 2010. Suunnitelma laadittiin vuonna 2005 viranomaisvaatimusten perusteella. Suunnitelmiin ja tehtyyn työhön sisältyi myös kaupungin maatöiden puhtaan materiaalin sekä louhoksesta poistetun moreenin ja mullan hyödyntäminen läjitysalueen teossa. Pinta katettiin vaarattomalla lähialueen teollisuudelta saadulla kompostiaineksella kasvuston juurtumisen nopeuttamiseksi. Tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä alueesta houkutteleva ja viihtyisä viheralue. Vuosi 2010 oli biodiversiteetin teemavuosi YK julisti vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Teema on edelleen ajankohtainen, sillä EU ei päässyt tavoitteeseensa, joka on lajien monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Nyt halutaan parantaa ymmärrystä perimmäisiä yhteiskunnallistaloudellisia näkökohtia kohtaan, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kalkkipitoisilta kaivosalueilta löytyy monia harvinaisia kasvi- ja eliölajeja, ja käytöstä poistettu kalkkikivilouhos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön kalkinsuosijakasveille. Biodiversiteetti on suuri kalkkialueilla ja aina selvästi korkeampi kuin niiden lähiympäristöjen kalkkiköyhissä elinympäristöissä. Länsi-Turunmaan 14
Etelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnettyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Louhoksen pohjalle muodostuu lintulampia. kalkkipitoisilla alueilla lajimäärien on todettu olevan Suomen korkeimmat monissa tutkituissa eliöryhmissä. Viron Esivere on toinen esimerkki siitä, että kalkkia suosivat kasvit viihtyvät avolouhosten läheisyydessä, ja suojatakseen alueella kasvavia orkideoita Nordkalk on rauhoittanut tiettyjä maa-alueita louhoksen läheisyydessä. Suomen ympäristökeskus kartoitti vuonna 2009 jäkälä- ja sammalkasvillisuutta Tytyrin ja Mustion louhoksilla Lohjalla sekä Paraisten kaivoksen alueella Länsi-Turunmaalla. Kartoituksessa löytyi useita harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Projekti jatkui vuonna 2010 laajentuen koskemaan alueita Vimpelissä, Vampulassa ja Sipoossa. Ympäristökeskus suunnittelee eliöstön kartoittamista myös Nordkalkin kaivoksilla Lappeenrannassa ja Kolarissa. Kalkkikivikaivoksilla on tärkeä rooli biodiversiteetin säilyttäjinä, ja louhinnan loputtua ne tarjoavat mahdollisuuksia opastetulle luontomatkailulle. 15
kaivosten toimintaedellytykset turvattava On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuojelun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien luonnonvarojen louhinnan välillä. Maan saatavuus taattava Nordkalk on osallistunut aktiivisesti EU:n vuoden 2008 raaka-ainealoitteesta käytyyn keskusteluun. Aloite perustuu kasvavaan tietoisuuteen tarpeesta taata mineraaliperäisten raaka-aineiden saatavuus kiristyvässä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa. Keskeinen kysymys on maan saatavuus: tunnistettuja raaka-ainelähteitä on saatava louhia nykyisten kaivoslakien puitteissa. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava eri sidosryhmien tarpeet. EU ei pyri luomaan koko unionia koskevaa kaivosdirektiiviä tai muunlaista yhteistä lainsäädäntöä. On jokaisen jäsenmaan oma asia luoda lakinsa niin, että ne vastaavat paikallisia ja kansallisia vaatimuksia. Suomi on laatinut EU:n raaka-ainealoitteen perusteella oman mineraalistrategian. Se käsittelee mineraaliresursseja koskevia sääntöjä, raaka-aineen saatavuutta ja louhinnan ympäristönäkökohtia. Suomessa hyväksyttiin uusi kaivoslaki keväällä 2011. Uusi laki sisältää tiettyjä uusia maksuja ja velvoitteita kaivosyhtiöille, mutta sen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi Nordkalkin toimintaan. Monet lain osa-alueet, esimerkiksi kaivosten jälkihoito, on huomioitu jo tämänhetkisessä toiminnassa. Kansallisen mineraalistrategian laadinta on suunnitteilla myös Ruotsissa. Teollisuus ja luonnonsuojelu voidaan yhdistää Kesäkuussa 2010 EU julkaisi ohjeistuksen, joka selventää mineraalilouhinnan määräyksiä niillä Natura 2000 -alueilla, joilla on louhintakelpoisia mineraaleja, sekä näiden alueiden läheisyydessä. Esimerkiksi Pohjois-Gotlannissa on useita alueita, jotka rajoittuvat Nordkalkin louhoksiin. Uusien toimintaohjeiden mukaan louhinta on mahdollista näillä alueilla edellyttäen, että toiminta on kestävällä pohjalla. Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus voi jopa hyötyä kalkin louhinnasta, koska on olemassa sekä kasveja että eliöitä, jotka viihtyvät kalkkipitoisessa maassa. On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuojelun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien luonnonvarojen louhinnan välillä. Raaka-ainealoite johti siihen, että EU-maat panostivat vuonna 2010 kokemusten jakamiseen maan saatavuudesta ja kriittisten sekä tärkeiden mineraalipohjaisten raaka-aineiden tunnistamiseen. Tärkeisiin raaka-aineisiin luetaan myös kalkkikivi, jonka osalta huomioitiin erityisesti paperipigmentissä käytettävä valkoinen kalsiitti. Raaka-aineen saatavuus voi olla myös alueellisesti painottunutta, esimerkkinä Gotlannin kalkkikivi, joka on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle. Kalkkiteollisuus on riippuvainen vapaista päästöoikeuksista Kalkkiteollisuus on osallistunut kauden 2013-2020 päästökauppaa koskevan lain muokkaamiseen. Vuoden 2011 aikana EU-parlamentti kertoo kantansa uuteen lakiehdotukseen. Ehdotuksen mukaan kalkkiteollisuudelle jaetaan päästöoikeuksia sovitun vertailuarvon (benchmark) mukaisesti. Ehdotuksessa vertailuarvo on 0,954 päästöoikeutta jokaista tuotettua kalkkitonnia kohden. Tällä on merkittävä vaikutus kalkintuottajille, ja toimiala on ajanut asiaa voimakkaasti eri foorumeissa. Kalkinpoltolle saadaan vain yksi vertailuarvo, mikä tarkoittaa, että kalkinpoltolle on erilaiset edellytykset kuilu- ja kiertouuneissa. Tarve vähentää edelleen kiertouunien päästöjä kasvaa, samoin kuin tarve lisätä hiilidioksidivapaiden polttoaineiden käyttöä. Otsikon Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kasvaa alla kuvataan lähemmin Nordkalkin pyrkimyksiä korvata fossiiliset polttoaineet muilla, hiilidioksidipäästöjä vähentävilla vaihtoehdoilla. 16
Miedzianka, Puola Nordkalkin REACH-rekisteröinti on valmis Euroopan unionin uusi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskeva asetus REACH astui voimaan 1.6.2007. Nordkalkin tuotteet poltettu kalkki (CaO) ja dolomiitti (CaMgO 2 ) sekä sammutettu kalkki (Ca(OH) 2 ) on rekisteröity asetuksen mukaisesti. REACH-rekisteröinti ei koske luonnossa esiintyviä mineraaleja, ja näin ollen Nordkalkin kalkkikiveä, kivimateriaalia, kalsiumkarbonaattia ja wollastoniittia ei tarvitse rekisteröidä. EU:n kemiallisia aineita koskevat määräykset parantavat kemikaalien käsittelyn turvallisuutta ja suojelevat siten terveyttä ja ympäristöä. Samanaikaisesti ne ylläpitävät Euroopan kemianteollisuuden kilpailukykyä. 17
Konsernirakenne Nordkalk Oy Ab Suomi Parainen 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 51 % 50 % Nordkalk AB Ruotsi Lärbro Nordkalk AS Viro Vasalemma Nordkalk GmbH Saksa Lyypekki NK-East Oy Suomi Parainen Nordkalk Sp. z o.o Puola Krakova Suomen Karbonaatti Oy Suomi Lappeenranta NorFraKalk AS Norja Verdal 67 % 51 % 98 % 100 % 10 % Kalkproduktion Storugns AB (KPAB) Ruotsi Lärbro OOO Nordkalk Alekseevka Venäjä Alekseevka Nordkalk Ukraine TOV Ukraina, Pidgaytsi OOO Nordkalk Venäjä Moskova Verdalskalk AS Norja Verdal 51 % OOO Techno-Invest Russia, Sverdlovskaya oblast 18
Rakke Ivano-Frankivsk 19 Jauhatus Myynti/toimisto Kaivos Kalkkiuuni Oma satama/terminaali Luulaja Raahe Kokkola Vimpeli Seinäjoki Siikainen Louhi Lappeenranta Tampere Verdal Örnsköldsvik Köping Tukholma Orsa Vampula Tytyri Sipoo Pietari Parainen Vasalemma Kurevere Helsinki Alekseevka Moskova Siauliai Uddagården Storugns Ignaberga Landskrona Lübeck Szczecin Krakova Wolica Sławno Suomi Venäjä Viro Puola Saksa Ruotsi Norja Liettua Ukraina Miedzianka Kolari
Suomi Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 21600 Parainen Puh. 020 753 7000 Fax 020 753 7001 Ruotsi Nordkalk AB Nya Hamnvägen / Box 901 SE-731 29 Köping Puh. +46 221 292 00 Fax +46 221 128 71 Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-76101 Harju maakond Puh. +372 6713 266 Fax +372 6713 148 Puola Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL-31-101 Krakow Puh. +48 12 428 65 80 Fax +48 12 429 50 05 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 451 30 09 38 0 Fax +49 451 30 09 38 44 Venäjä Nordkalk Alekseevka Ltd Business Centre Bazen Pr. Shaumiana, 4-1, liter A, Office 204 RU-195027 Saint-Petersburg Puh. +7 812 448 9454 Fax +7 812 449 9453 www.nordkalk.com - member of the Rettig Group -