NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014

Transkriptio

1 NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014 Member of Rettig Group

2 NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014 Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien. Raportin nimi on nyt Nordkalk ja kestävä kehitys, mikä heijastaa pyrkimystämme kertoa toiminnastamme kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden ympäristö, talous ja sosiaalinen ulottuvuus. Raportin pääpaino on edelleen toimenpiteissä, joilla vähennämme toimintamme ympäristövaikutuksia kaikissa toimintamaissamme ja autamme asiakkaitamme tekemään saman. Sisällysluettelo 3. Toimitusjohtaja: arvoa sukupolville 4. Puhtaampi ympäristö kalkkikivipohjaisilla tuotteilla 5. Vuosi lyhyesti: kannattavuus säilyi hyvänä myynnin laskusta huolimatta Jatkuva parantaminen on yhteinen ponnistus Yritys on osa yhteisöä 10. Raaka-aineen saatavuus turvattava 11. Materiaalitehokkuus parani Ympäristövaikutuksia vähennetään monin tavoin 14. Huomio energiatehokkuudessa 15. Olemme lähellä Kansikuvassa: markkinointipäällikkö Anna-Kaisa Haapajärvi ja myyntipäällikkö Timo Kanerva Sipoossa. (Kuva: Veikko Somerpuro) 2 Nordkalk and ja kestävä Sustainability kehitys 2014

3 Jarkko Kaplin (oik.) aloitti Nordkalkin toimitusjohtajana seuraten tehtävässä Bertel Karlstedtiä. Miesten välissä on yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja Otto Moberg, joka perusti Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön (Kuva: Terhi Anttila) TOIMITUSJOHTAJA: ARVOA SUKUPOLVILLE Kaikki mitä et voi kasvattaa pitää kaivaa Milloin käytit viimeksi tuotetta, jonka valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä? Jos luet tätä kirjoitusta painetusta esitteestä, on käsissäsi korkealaatuista paperia, jossa on mukana kalkkikivestä jalostettuja pigmenttejä. Tietokoneen tai matkapuhelimen ruutua katsoessasi hyödynnät lukuisia kaivosteollisuuden tuotteita, joita ilman modernia yhteiskuntaa ei olisi olemassa. Metallien ja mineraalien jalostuksessa kalkkikivi on tärkeä puhdistaja prosessin eri vaiheissa. Kalkkikivi myös neutraloi, täyttää ja stabiloi, ja siksi sitä tarvitsevat niin eri alojen teolliset asiakkaat kuin kunnalliset vedenpuhdistamot ja yksityiset puutarhapalstan viljelijätkin nyt ja tulevaisuudessa. Omistajamme, suomalaisen Rettig Groupin missiona on tuottaa arvoa sukupolville kestävän ja pitkäaikaisen kasvun kautta. Meille nordkalklaisille se tarkoittaa kalkkikiven louhintaa ja jalostusta ympäristöä säästävällä ja ihmistä kunnioittavalla tavalla, sekä uusia tuotteita ja sovelluksia, joiden avulla asiakkaamme luovat enemmän arvoa pienemmillä ympäristövaikutuksilla. Nordkalkin tuotekehityksen tehtävänä on myös varmistaa se, että omissa ja asiakkaiden prosesseissa syntyvät sivutuotteet hyödyn netään. Viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää kehitystä, esimerkkinä Euroopan Unionin jätehierarkia, jonka mukaan sivutuotteet on hyödynnettävä ennen uusien tuottamista. Edellinen yhdistettynä kustannustehokkuuteen auttaa meitä kasvamaan kannattavasti ja vahvistamaan asemaamme Pohjois-Euroopan johtavana kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistajana. Oman toimintamme ja ympäristötyömme parantaminen on jatkuva prosessi, jonka varmistamiseksi olemme asettaneet kuukausi- ja vuositavoitteita esimerkiksi energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja raaka-aineiden hyödyntämisessä. Tavoitteille yhteistä on ympäristövaikutusten vähentäminen, joka useimmiten myös vähentää kustannuksia. Maaliskuussa 2015 saimme käyttöön uuden työkalun laatu-, ympäristö- ja turvallisuushavaintojen raportointiin ja seurantaan, mikä varmistaa toiminnan läpinäkyvyyden ja parhaiden käytäntöjen juurruttamisen koko Nordkalkissa. Toimitusjohtajana jatkan edeltäjäni Bertel Karlstedtin korostamalla jatkuvan parantamisen tiellä, joka on pohjana kestävälle kehitykselle. Jarkko Kaplin Nordkalk ja kestävä kehitys

4 Kalkki voi pelastaa happamoituneen järven tai kosteikon. Nokialla kalkittiin Alisenjärven aluetta lokakuussa 2014, jotta veden ph saataisiin takaisin terveelle tasolle (yli 6). Kalkkikivijauhe levitettiin erikoisvarusteisesta veneestä. Se oli lainassa Ruotsista, jossa järvien kalkitus on yleisempää kuin Suomessa. (Kuva: Anna-Kaisa Haapajärvi) PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ KALKKIKIVIPOHJAISILLA TUOTTEILLA Kalkkikivi on monipuolinen ja usein korvaamaton raaka-aine monien päivittäisten hyödykkeiden tuotannossa. Teollisten tuotteiden kuten paperin, teräksen, muovin ja lasin kautta jokainen meistä käyttää päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä. Ympäristösovellusten kautta kalkkikivipohjaiset tuotteet varmistavat elämän perusedellytyksiä: puhdasta ilmaa ja vettä sekä hedelmällistä maaperää. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden käyttö cleantech-sovelluksissa tulee yhä tärkeämmäksi samalla kun kasvava ympäristötietoisuus johtaa uusiin vesija ilmapäästöjä rajoittaviin määräyksiin. Nordkalkilla on pitkä kokemus savukaasujen rikinpoistosta suurissa voimalaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa. Uusi sovellus tällä alalla on rikinpoisto laivojen pakokaasuista vastauksena vuoden 2015 alussa voimaan astuneeseen Euroopan Uni onin rikkidirektiiviin. Nordkalkin rat kaisu on kalsiumhydroksidista (sammutettu kalkki) valmistetut rakeet, jotka reagoivat pakokaasujen sisältämien rikkiyhdisteiden kanssa kuivapesurissa. Ensimmäinen toimitussopimus allekirjoitettiin syyskuussa Nordkalk tarjoaa avaimet käteen -ratkaisun, jossa rakeet toimitetaan satamaan ja samalla viedään käytetyt rakeet pois. Ne sisältävät pääasiassa kalsiumkarbonaattia ja kipsiä, ja ne voidaan kierrättää käytettäviksi esim. rakennusaineteollisuudessa. Nordkalk rakentaa rakeistuslaitoksen Landskronaan Etelä-Ruotsiin palvellakseen laaja-alaista asiakaskuntaa niin maalla kuin merelläkin. Alusten ohella teollisuuslaitokset ovat mahdollisia asiakkaita päästörajoitusten kiristyessä. Maatalouden valumavesien, kaivosvesien ja turvetuotannossa syntyvien vesien käsittely on myös potentiaalinen kalkkirakeitten käyttökohde. Nordkalk Aito -tuoteperheeseen kuuluva rakeinen puutarhakalkki on yksi vuonna 2014 lanseeratuista tuotteista. Kalkki vähentää fosforivalumia Maanparannuksessa kalkitus vähentää maaperän happamuutta ja parantaa kasvien elinolosuhteita, jolloin ne voivat käyttää ravinteita tehokkaammin ja näin tuottaa suuremman sadon ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Kalkituksen edut tunnetaan hyvin, mutta siitä huolimatta peltoja ei yleensä kalkita riittävästi. Puolassa uusien tuotteiden ja informatiivisen markkinoinnin ansiosta Nordkalk on kasvanut johtavaksi maanparannuskalkin tuottajaksi. Yhtiö jatkaa tuotepalettinsa monipuolistamista ja lisää tuotantokapasiteettia. Nordkalk on myös aktiivinen Puolan kalkitusyhdistyksessä, joka tavoittelee kansallisen kalkitusohjelman käyttöönottoa tulevaisuudessa. Perinteisen maanparannuskalkin lisäksi Nordkalkilla on Fostop -konsepti maatalouden valumavesien fosforikuormituksen hallintaan. Fostop käsittää peltojen rakennekalkituksen, puhdistamolietteen hygienisoinnin ja kalkkisuodattimet ja kalkkisuodinojat, jotka auttavat vähentämään valumia ja edistävät fosforin kierrätystä. Tämä on erittäin tärkeää, koska maailman fosforivarat ovat ehtymässä. Ruotsissa valtio myöntää ympäristötukia maanviljelijöille hillitäkseen fosfori valumia, ja Nordkalkin Fostoprakennekalkki on vakiinnuttanut paik- 4 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

5 kansa maanparannuksessa. Yli 6000 hehtaaria rakennekalkittiin vuonna Yksi Nordkalkin monista fosforiin liittyvistä tutkimusprojekteista on meneillään niin ikään Ruotsissa. Siihen kuuluu rakennekalkitusta ja Fostop-kalkkisuodinojan testausta pelloilla Bornsjön- järven ympärillä lähellä Tukholmaa. Projekti tehdään yhteistyössä Tukholman vesilaitok sen kanssa. Nordkalk jatkaa eri Fostop-tuotteiden edelleen kehittämistä, esim. suodattimien kehittämistä fosforivalumien minimoimiseksi maatalouden ns. hotspots-alueilla ja yksityistalouksien jätevesien käsittelyyn sekä karjansuojien valumavesien käsittelyyn. Enemmän arvoa vähemmillä ympäristövaikutuksilla Viime vuosina Nordkalk on kehittänyt uusia patentoituun teknologiaan perustuvia täyteaineita eri toimialoille. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja asiakkaille. Yksi näistä uuden sukupolven tuoteperheistä on Nordkalk E-Series, joka on räätälöity korkean suorituskyvyn maali- ja liimatuotteille. Tuotteet parantavat lopputuotteen ominaisuuksia kuten kulutuksenkestoa. Tuotteiden avulla voidaan vähentää korkean hiilijalanjäljen omaavien raaka-aineiden käyttöä. Vastauksena maapallon ilmaston lämpenemiseen Euroopan Unioni suunnittelee leikkaavansa päästöjä jyrkästi. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin menetelmiä Nordkalk tutkii yhdessä teollisten kumppanien ja tutkimuslaitosten kanssa. MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN (% liikevaihdosta) Kalkkikivi 20 % Kalkkikivijauhe 18 % Poltettu ja sammutettu kalkki 37 % Paperipigmentti 16 % Muut 9 % PUHDAS JA LUONNOLLINEN VUOSI LYHYESTI: KANNATTAVUUS SÄILYI HYVÄNÄ MYYNNIN LASKUSTA HUOLIMATTA Vaikea markkinatilanne vuonna 2014 vaikutti moniin Nordkalkin asiakkaisiin johtaen kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän alenemiseen. Nordkalkin liikevaihto laski 7 prosentilla 331,6 miljoonaan euroon (EUR 357,8 vuonna 2013). Tulos kuitenkin pysyi edeltävän vuoden tasolla: käyttökate oli 59,1 miljoonaa euroa (59,7), kiitos kustannustehokkuuden jatkuvan parantamisen. Nordkalkin kokonaismyynti laski, mutta kolmessa kuudesta pääasiakasseg mentistä myynti oli samalla tasolla kuin vuonna Segmenteissä rakentaminen ja muu teollisuus, johon sisältyy kemianteollisuus, myynti nousi hieman uusien tuotteiden ansiosta. Maataloussegmentissä Suomessa myynti kärsi huonoista sääolosuhteista, mutta positiivinen kehitys Puolassa nosti kokonaismyynnin vuoden 2013 tasolle. Merkittävä lasku tapahtui metallit ja kaivokset -segmentissä, koska Nordkalkin pitkäaikainen sopimus SSAB:n kanssa Luulajassa Ruotsissa päättyi vuoden 2013 lopussa ja Luulajan kalkkiuuni myytiin takaisin SSAB:lle. Myynti väheni myös segmenteissä ympäristö sekä sellu ja paperi, jossa rakenteelliset muutokset jatkuivat painopaperien kysynnän laskun seurauksena. LIIKEVAIHTO MEUR MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN (% liikevaihdosta) Sellu 7 % Paperi 22 % Teräs ja kaivokset 16 % Rakentaminen 22 % Muu teollisuus 11 % Maatalous 9 % Ympäristönhoito 13 % KÄYTTÖKATE MEUR Nordkalk ja kestävä kehitys

6 JATKUVA PARANTAMINEN ON YHTEINEN PONNISTUS Kahden viime vuoden aikana Nordkalk on keskittynyt jatkuvaan parantamiseen kaikilla toiminta-alueillaan kehittääkseen tehokkuuttaan. Vuonna 2014 tulos pysyi edeltäneen vuoden tasolla, vaikka liikevaihto laski merkittävästi, mikä osoittaa ponnistelujen tuottavan tulosta. Nordkalkin CIP:n (Continuous Improvement Process) eli jatkuvan parantamisen prosessin ansiosta säästettiin merkittävä summa vuonna CIP pyrkii toiminnan tehostamiseen niin energiakulujen, tuotteiden, toimitusketjun, oston kuin kiinteidenkin kustannusten osalta. Kyseessä on koko henkilöstön yhteinen ponnistus ja uusi tapa tavoitteiden asettamiseen, ja raportointityökaluja ja viestintää on kehitetty. Nordkalkin toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on päivitetty ja henkilökuntaa rohkaistu jakamaan parannusideoitaan. Jatkuva parantaminen on osa Nordkalkin kannustinjärjestelmää. Päämääränä on varmistaa, että raportoiduista poikkeamista opitaan ja että parhaat käytännöt jaetaan. Yksi keskeisiä saavutuksia on ollut tuotannon käyttöasteen nostaminen tehostuneen toimitusketjun tuella. Parannusten ansiosta Nordkalk pystyi sulkemaan kaksi vanhaa kalkkiuunia Lappeenrannassa toukokuussa. Henkilöstömäärä väheni Keskimääräinen henkilöstömäärä väheni 1091:stä 1037:ään vuonna 2014 toiminnallisen rakenneuudistuksen tuloksena, joka toteutettiin kautta Nordkalkin ja erityisesti Suomessa. Virossa Vasalemman kaivostoiminnot ulkoistettiin vuoden 2014 alussa. Gotlannissa Nordkalk aloitti yhteistoimintaneuvottelut toukokuussa, syynä lupaprosessien epävarmuus nykyisen Klinthagen louhoksen ja suunnitellun uuden Bunge Duckerin (kts. sivu 9) osalta. Nordkalk sai jatko luvan Klinthagenille marraskuussa, ja uudet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät tammikuussa siihen, että aiemmin ilmoitetuista 53,5 henkilön irtisanomisista voitiin peruuttaa 35. Louhoksen tuotanto tapahtuu nyt yhdessä vuorossa. Työhyvinvointi Vuosittaiset kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstöjohtamista, ja viime vuonna kehityskeskustelun esimiehensä kanssa käyneiden osuus kasvoi. Tavoitteena on saada jokainen henkilöstöstä keskustelujen piiriin. Kaikissa maissa järjestettiin monia työhyvinvointia painottavia aktiviteetteja, kuten luentoja ja koulutuksia. Työtiloja parannettiin. Ikäjohtamisohjelmat ovat käytössä; Puolassa parannettiin 55+ -henkilöstön terveydenhoitoa. Suomessa panostettiin varhaiseen välittämiseen, jonka tarkoituksena on puuttua jo ennalta mahdollisiin henkisiin ja fyysisiin ongelmiin työkyvyssä. Kansainvälinen Nordkalkin sisäinen koulutusohjelma Nordkalk Future käynnistyi 16 osallistujan voimin. Se toteutetaan nyt kolmatta kertaa ja yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Muissa koulutusohjelmissa aiheina olivat mm. toimitusketjun tehokkuus ja muutosjohtaminen. Työturvallisuuskoulutusta sekä IT-koulutusta järjestetään säännöllisesti. Työturvallisuusharjoitus Miedziankassa Puolassa. 6 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

7 Ennätysmäärä turvallisuushavaintoja Turvallisuus ensin Nordkalkissa turvallisuus on olennainen osa kaikkea toimintaa. Yksi esimerkki tästä on henkilöstön vuonna 2014 tekemä ennätysmäärä turvallisuushavaintoja. Niitä rekisteröitiin yhteensä 2349, mikä vastaa 2,4 havaintoa henkilöä kohden työturvallisuutta todellakin kehitetään yhdessä. Kaikki turvallisuushavainnot käydään läpi ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet tehdään viimeistään kahden kuukauden aikana. Turvallisuushavainto voi olla myös myönteinen: se huomioi hyviä käytäntöjä, joita voidaan kopioida paikkakunnalta toiselle. Nordkalkin päivittäinen turvallisuusjohtaminen noudattaa OHSAS standardia. Yhtiössä on lisäksi turvallisuuskampanjoita, kuten Nähdään turvallisesti silmäonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja Siisti, turvallinen ja tehokas. Jälkimmäinen aloitettiin vuoden 2014 alussa, ja se korostaa siisteyden ja järjestyksen tärkeyttä ei vain mukavuuden lisääjänä vaan myös työturvallisuustekijänä ja keinona tehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2014 raportoitiin 43 työtapaturmaa (35 vuonna 2013). Lukuun lasketaan kaikki onnettomuudet, jotka vaativat käynnin terveysasemalla riippumatta siitä, seuraako tapaturmasta sairauslomaa (LTA0). Luku sisältää myös urakoitsijoiden henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat. Tapaturmista 21 johti yhden tai useamman päivän sairauspoissaoloon (LTA1). Nordkalkin tapaturmataajuus perustuu yhtiön henkilöstön LTA1-tapaturmalukuihin miljoonaa työtuntia kohden. Tämä luku oli 9,9 vuonna 2014 (8,7). Uusia toimenpiteitä on toteutettu suuntauksen kääntämiseksi kohti nolla tapaturmaa, joka on ollut Nordkalkin pitkän ajan tavoite vuodesta Monilla toimipaikoilla on työskennelty menestyksekkäästi ilman tapaturmia monta vuotta: Kokkolassa Suomessa saavutettiin 10 vuoden merkkipaalu Kureveressä Virossa on kulunut 8 vuotta ilman tapaturmia ja Wolicassa Puolassa 7 vuotta. Aineellisia vahinkoja Norjassa ja Ruotsissa Nordkalkin tytäryhtiössä NorFraKalk AS:ssä Verdalissa Norjassa poltettua kalkkia sisältävä siilo romahti osittain 7. syyskuuta. Koska vaarana oli täydellinen romahtaminen, koko tehdasalue evakuoitiin 500 metrin säteellä. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa eikä kalkkipölyä levinnyt ympäristöön. Tuotanto keskeytettiin ja aineelliset menetykset olivat huomattavat. Turman syyksi on osoittautunut rakenteellinen virhe. Muut rakenteeltaan samanlaiset siilot on vahvistettu. Landskronassa Ruotsissa Nordkalkin tehtaan naapurissa oli toukokuussa 2014 tulipalo sataman varastorakennuksessa, jossa varastoidaan puupellettejä. Kukaan ei loukkaantunut ja Nordkalkin tehdas säilyi vaurioitta, mutta sataman ja tehtaan välinen kuljetin tuhoutui, ja tuotetoimituksia hoidettiin muilta toimipaikoilta % N. 19 % M. 81 % Nordkalk rohkaisee henkilöstöään pitämään huolta terveydestään liikunnan avulla. Keväällä 2014 koko henkilöstölle annettiin ulkoilutakit. Takkien saavuttua toimipaikoille henkilöstöä kokoontui yhteispotretteihin, kuten tässä Rakken tehtaan edustalla. (Kuva: Natalia Andrejeva) N. 32 % 11 % M. 68 % N. 28 % M. 72 % IKÄJAKAUMA HENKILÖSTÖ MAITTAIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 15 % N. 17 % M. 83 % 3 % Venäjä, Saksa, Ukraina, Norja, Liettua 45 % N. 19 % M. 81 % Työtapaturmien määrä Turvallisuushavainnot KESKIMÄÄRÄINEN PALVELUS VUOSIEN MÄÄRÄ: 15 Suomi 16 Puola 15 Ruotsi 18 Viro Työtapaturmat, LTA0 (kaikki tapaturmat) Turvallisuushavainnot Työtapaturmat, LTA1 (väh. yhden päivän poissaolo) Tapaturmataajuus, perustuu oman henkilöstön LTA1-tapaturmien määrään miljoonaa työtuntia kohden. Oman ja urakoitsijoiden henkilöstön tapaturmien määrä, 2010-tammikuu Nordkalk ja kestävä kehitys

8 YRITYS ON OSA YHTEISÖÄ Nordkalkin arvot avoimuus, oikeudenmukaisuus, vaatimattomuus sekä luottamus ja kunnioitus muodostavat perustan dialogille sidosryhmien kanssa. Uskomme, että näyttämällä mitä teemme ja keitä olemme, voimme vahvistaa toimintamme sosiaalista hyväksyntää. Vuonna 2014 Nordkalk organisoi ja osallistui moniin tapahtumiin, otti vastaan vieraita ja lisäsi panostusta viestintään, medianäkyvyys mukaan lukien. Gotlannissa alkoi ilmestyä uutiskirje, joka jaetaan kaikille asukkaille, päämääränä jakaa tietoa Nordkalkin toiminnasta, tuotteista ja suunnitellusta uudesta Bungen louhoksesta. Nordkalkin tuotantolaitoksilla Storugnsissa Gotlannissa vieraili sidosryhmiä useissa eri tilaisuuksissa, esimerkiksi: Huhtikuussa paikallinen läänin johto vieraili Storugnsissa keskiruotsalaisen Mälardalenin alueen viiden läänin kollegoidensa kanssa. Heille kerrottiin Gotlannin kalkkikiven louhinnan tärkeydestä yrityksille Mälardalenin alueella, jossa Nordkalk palvelee monia yrityksiä. Vierailu päättyi käyntiin Klinthagenin louhoksessa. Heinäkuussa metallityöläisten liiton IF Metallin delegaatio vieraili Nordkalkissa paikallisen ammattiyhdistyksen kutsumana. Aiheena oli Gotlannin pitkittynyt kaivoslupamenettely ja sen myötä uhkaavat irtisanomiset. Ignabergan tuotantoyksikkö eteläisessä Ruotsissa vietti toimintansa 100-vuotisjuhlia. Ignaberga Kalksten perustettiin Kaikki on sittemmin modernisoitu, mutta paikka on sama, jossa kalkkikiveä louhittiin niinkin aikaisin kuin jo 1600-luvulla maanviljelyn ohessa. Naapuritapaamiset Suomessa Suomessa Nordkalk tapaa naapureita toimipaikoillaan säännöllisesti. Vuonna 2014 kokoonnuttiin Sipoossa ja Tytyrissä Lohjalla. Osallistujat saivat tietoa Nordkalkin tuotteista, toiminnasta ja suunnitelmista. Ympäristönäkökohdista kuten melusta ja joskus huomatusta tärinästä keskusteltiin (ks. sivu 12). Sipoossa tapaaminen oli Kalkkiranta jazzin yhteydessä (kuva yllä): jo 21:stä kertaa eturivin jazzmuusikot esiintyivät Nordkalkin teolliseen miljööseen pystytetyllä lavalla meren rannalla Sipoon Kalkkirannassa. Paraisilla uudistettu näköalapaikka kaivoksen reunalla avattiin kesäkuussa. Se tarjoaa näköalan yli 70 hehtaarin avolouhoksen, jossa kalkkikiveä on louhittu vuodesta Nordkalk osallistui myös Paraisten päivän juhlintaan järjestämällä ohjattuja kiertoajeluja kaivokseen, oppaina oma henkilöstö. Paraisten päivän yhteydessä paikallinen urheiluseura juhli 100-vuotispäiväänsä. Monta sukupolvea Nordkalkin henkilökuntaa on ollut ja on seuran jäseniä, joten yhtiö oli tapahtuman näkyvä tukija. Näyttely Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla jatkuu näyttely Maan alle elokuun 2015 loppuun. Näyttelyn teemoina ovat kaivostoiminta, geologia ja maanalainen rakentaminen. Niitä tarkastellaan yhteiskunnan ja näyttelyvieraiden jokapäiväisen elämän näkökulmasta. Yksi näyttelyn kokonaisuuksista on nimeltään Kaivoskaupungin kasvot. Se kuvaa Nordkalkin Paraisten kaivoksen vaikutusta ihmisten elämään. Virossa kulttuuria Kesäkuussa 2014 Nordkalk lisäsi pienen osansa kuuluisien Viron laulujuhlien 145-vuotiseen historiaan. Ennen päätapahtumaa 5. heinäkuuta Tallinnassa juhlatuli kuljetettiin pyöräsaattueessa Tartosta Tallinnaan. 8 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

9 VETTÄ JA LÄMPÖÄ LOHJAN ASUKKAILLE Pyöräsaattue pysähtyi matkallaan Nordkalkin Karinun louhokseen tutustumaan Viron kansalliskiveen kalkkikiveen. Yhteistyö koulujen ja nuorison kanssa Nordkalk tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tarjoamalla työharjoittelupaikkoja ja tutkimustyötä sekä järjestämällä tutustumiskäyntejä, kilpailuja, luentoja ja perhepäiviä. Tavoite on saada nuori tietoiseksi kalkkiteollisuudesta ja sen mahdollisuuksista. Suomessa julkistettiin keväällä kaivospeli, ja Nordkalk jakoi sitä toimipaikkojensa kouluihin. Kouluissa käytiin myös vierailulla kertomassa kalkkikivestä ja kaivosalasta. Virossa sekä Rakkessa että Vasalemmassa otettiin vastaan useita opiskelijaryhmiä, joista osa kuului kansalliseen kiinnostava koulu -ohjelmaan. Rakkessa Nordkalkin asiantuntijat pitivät luentosarjan paikallisessa koulussa kevään aikana. Puolassa Nordkalk tuki tieteen kansantajuistamista Slawnon alueen lasten ja nuorten keskuudessa syyskuussa. Yhdessä geotieteiden ystävät yhdistyksen PHACOPSin ja Slawnon kunnan kanssa järjestetyt työpajat ja näyttely Paikkamme maapallon historiassa olivat sekä opettavaisia että vuorovaikutteisia. Asiantuntevat puhujat ja oppaat kiinnittivät yleisön huomion Slawnon tehtaan ainutlaatuisuuteen paleontologisella maailmankartalla. Geopuisto Gotlantiin? Nordkalk järjesti toukokuussa innovaatioleirin yhdessä Gotlannin nuorten yrittäjien kanssa. Se oli työpaja, jossa nuorisoryhmät työskentelivät teemalla geoturismi, suunnitellen aloitteita, joilla saataisiin geoturismista mahdollisimman puoleensavetävä Pohjois-Gotlannissa. Euroopassa on monia ns. geopuistoja, joissa on erityistä geologista arvoa ja opittavaa vieraille. Geopuiston luomisella Pohjois-Gotlantiin on hyvät mahdollisuudet, sillä tuntuu luonnolliselta korostaa kalkkikiven keskeistä roolia saarella ja yhdistää perinne tämän päivän turismiin. Sitoumus BSAG:lle Yksi Nordkalkin tärkeimmistä yhteiskunnallisista tukihankkeista on viiden vuoden sitoumus, joka annettiin Baltic Sea Action Groupille (BSAG) vuonna Nordkalkin tavoite on vähentää fosforitaakkaa Itämeressä Nordkalk Fostop -tuotteilla (kts. sivu 4). Yritys tarjoaa yhteiskunnalle tarpeellisia tuotteita ja palveluja sekä asukkaille työtä. Nordkalkin tapauksessa yhteisöt hyötyvät joskus myös tuotannossa syntyvistä sivutuotteista. Paras esimerkki on Tytyri Lohjalla, jossa Nordkalk toimittaa kaupungille sekä vettä että kaukolämpöä. Maanalaisesta kaivoksesta pumpataan vuosittain yli miljoona kuutiometriä pohjavettä. Yli puolet vedestä toimitetaan kunnalliseen vesilaitokseen, jossa se vastaa 23 % kaikesta raakavedestä. Vesi tulee kaivoksen käytöstä poistetusta osasta, ja vedenpuhdistamolla se suodatetaan hiekan läpi ennen vedenjakelujärjestelmään johtamista. Tytyrin tehdas käyttää itse vuosittain n m 3 vettä, joka myös tulee kaivoksesta, mutta eri pumppuaseman kautta. Ylijäämävesi noin puoli miljoonaa kuutio metriä ohjataan läheiseen Lohjanjärveen. Tämä on pääasiassa pohjavettä, ja vuosittaiset laatumittaukset osoittavat, että järveen ohjattu vesi on jopa talousveden laatua ja parantaa järviveden laatua. Ylijäämälämpöä syntyy Nordkalkin kalkinpolttoprosessissa. Se ohjataan Lohjan kaukolämpöverkostoon. Toimitetulla energiamäärällä lämmittäisi 1600 omakotitaloa (kts. sivu 14). Lisäksi Tytyrin kaivoksessa on kaupungin hoitama kaivosmuseo ja KONE Oyj:n hissilaboratorio, jonka toimintaa laajennetaan parhaillaan viidellä uudella hissikuilulla. Nordkalkin Sławnon tehdas isännöi lokakuussa 2014 kansainvälistä tieteellistä konferenssia, jonka aiheena oli Jura-kausi. Nordkalk ja kestävä kehitys

10 Kaivospäällikkö Robert Mannström ja myyntipäällikkö Erno Somervuori seuraavat sivukiven käsittelyä Paraisten kaivoksessa. (Kuva: Terhi Anttila) RAAKA-AINEEN SAATAVUUS TURVATTAVA Kalkkikiven saanti on Nordkalkin toiminnan perusta, ja malminetsintä jatkuvaa pitkän tähtäimen työtä, koska uuden kaivoksen avaamiseen saattaa kulua vuosikymmen. Kaivostoimintaa säädellään monen lain kautta, esimerkiksi kaivoslaki, ympäristönja luonnonsuojelulaki, vesilaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki luovat pohjan, jota täydentävät turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö sekä YVA-lainsäädäntö. Lupahakemukset edellyttävät laajoja ympäristöselvityksiä sen takaamiseksi, että kielteiset vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäisiä. Oikeusprosessi jatkuu Gotlannissa Marraskuussa 2014 Nordkalkin nykyinen Klinthagenin kalkkikivilouhos Pohjois-Gotlannissa sai jatkoluvan. Lupa myönnettiin myös Nordkalkin hakemalle 32 hehtaarin suuruiselle Klinthagen louhoksen laajennusosalle louhoksesta luoteeseen. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupaan liittyy välitön täytäntöönpano, mikä antoi Nordkalkille mahdollisuuden jatkaa toimintaa Klinthagenissa keskeytyksettä. Vanha lupa umpeutui vuodenvaihteessa. Tuomiosta on valitettu ja uusi käsittely pidetään maa- ja ympäristöylioikeudessa vuoden 2015 aikana. Oikeusprosessi uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa Pohjois-Gotlannissa jatkuu. Lupahakemus jätettiin vuonna 2006, louhos arvioitiin luvalliseksi vuonna 2009, ja seuraavana vuonna tuomiosta tuli lainvoimainen. Lupa ja siihen liittyvät ehdot annettiin 2012, mutta tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, joka määräsi uuden käsittelyn sisältäen Natura kysymykset. Asiaa käsiteltiin maaliskuussa 2014, ja maa- ja ympäristötuomioistuin myönsi Nordkalkille luvan ja ehdot. Koska tuomiosta valitettiin, käsittely pidetään seuraavassa oikeusasteessa huhtikuun puolivälissä. Oikeusprosessin lopullista päätöstä odotetaan vuoteen 2016 mennessä. Lappeenranta sai ympäristöluvan Nordkalkin toiseksi suurin avolouhos Suomessa sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa Lappeenrannassa. Kesällä 2012 ympäristövaikutusten arviointi (YVA) aloitettiin ympäristöluvan saamiseksi toimipaikan sivukivien, rikastushiekan ja maa-ainesten läjitysalueen laajentamishankkeelle kaivosalueella. Useiden ympäristöselvitysten ja naapuri- ja viranomaistapaamisten jälkeen YVA saatiin päätökseen helmikuussa 2014 ja ympäristölupa myönnettiin Päätöksestä on jätetty yksi valitus. Lupaan sisältyy maanpäällinen kivenkäsittelylinja kaivosalueella ja se varmistaa Nordkalkin toimintaedellytykset Lappeenrannassa tulevina vuosikymmeninä. Kestävää kaivostoimintaa Nordkalk toimii aktiivisesti kalkki- ja kaivosteollisuuden organisaatioissa, joiden tavoitteena on alan toimintaedellytysten varmistaminen, esimerkiksi lupaprosessien lyhentäminen sekä turvallisuus- ja ympäristötyön kehittäminen. Suomessa Nordkalk osallistuu Kaivos projektiin toimimalla työryhmissä, joita ohjaa kestävän kaivostoiminnan verkosto. Sen päätavoite on määrittää sidosryhmien kanssa kestävän kaivostoiminnan edellytykset Suomessa yhteistyötä vahvistamalla ja kehittämällä konkreettisia työkaluja vastuulliseen kaivostoimintaan. 10 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

11 MATERIAALITEHOKKUUS PARANI Nordkalk pyrkii käyttämään kaiken louhitun raaka-aineensa. Tavoitteena on 100 prosentin materiaalitehokkuus, joka on järkevää sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta. Tämä päämäärä saavutettiin Ignabergassa ja Uddagårdenissa Ruotsissa ja Slawnossa Puolassa. Kureveressä Virossa Nordkalk jopa ylitti 100 prosentin tavoitteensa, kun aikaisemmin varastoitua hienoainesta toimitettiin maanparannukseen. Materiaalitehokkuuden parantaminen edellyttää, että kaikki toiminnan sivutuotteet hyödynnetään: louhittu sivukivi tavallisen kalkkikiven lisäksi; rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka; suodatinpöly, jota muodostuu kaikissa kalkkiuuneissa ja jauhatuslaitoksissa; kalkinpoltossa ja -sammutuksessa syntyvät jäämät. Nordkalk myös auttaa asiakkaitaan hyödyntämään sivutuotteitaan kestävällä tavalla: esimerkiksi sellun valmistuksessa syntyvää suodatinpölyä jalostetaan hyödynnettäväksi. Vuonna 2014 Nordkalkin materiaalitehokkuus nousi 87,9 prosentista 90,9 prosenttiin, mikä johtuu suodatinpölyn ja erityisesti sivukiven lisääntyneestä myynnistä. Sivukivi on tyypillistä suomalaisille kaivoksille geologisista syistä. Lappeenrannan ja Paraisten kaivoksilla sivukivi edustaa noin kolmasosaa kaikista louhituista kivituotteista. Sivukiveä käytetään infrastruktuurin rakentamisessa, esim. tehtäessä teitä, lentokenttiä ja tuulipuistoja. Kotimaisten markkinoiden lisäksi kivituotteita laivattiin viime vuonna mm. Baltiaan ja Venäjälle infrastruktuuriprojekteihin. Kaikilla Nordkalkin kivimateriaaleilla on CE-merkintä, mikä tukee osaltaan myyntiä, samoin kuin kasvanut ympäristötietoisuus. Kiven kuljetuksesta maksettava hinta arvioidaan pienemmäksi haitaksi kuin louhinnan aloittaminen koskemattomilla alueilla rakennustyömaan lähellä samalla kun toisaalla jo louhittua kiveä varastoitaisiin kasoihin. Muuttuva maisema Kaivostoiminta vaikuttaa maisemaan: avolouhokset näkyvät luonnossa. Nordkalk on tehnyt jälkihoitosuunnitelman jokaiselle kaivokselleen. Joissakin kaivoksissa on mahdollista maisemoida käytöstä poistettuja alueita samaan aikaan kun louhinta jatkuu toisaalla. Tällaisia ovat esim. Karinun louhos Virossa sekä Ignaberga ja Uddagården Ruotsissa. Kun louhinta on päättynyt, kaivos voi kokonaan kadota maisemasta, kun se on täytetty ja kasvillisuus saa vallan. Syvemmissä kaivoksissa jälkihoidon tavoite on turvallisuuden varmistamisen ohella sulautua ympäröivään maisemaan yhteisön tarpeet huomioiden. Vanhat kaivosalueet voivat toimia virkistys- ja jopa luonnonsuojelualueina. Kesällä 2014 Paraisten kaupunki osallistui nuorten arkkitehtien ohjelmaan Uusi Kaupunki, jossa kahden päivän työpajoissa haettiin keinoja parantaa suomalaisia kaupunkeja. Helsinkiläinen arkkitehti- ja designtoimisto Jada sai tehtäväkseen suunnitella, mitä tehdä mahtavalle Paraisten kaivokselle sitten, kun se ei enää ole käytössä joskus vuosikymmenten kuluttua. Alla oleva valokuva näyttää yhden suunnitelman, amfiteatterin ja tuulipuiston kaivosalueella. Uusi Kaupunki -kohteista tehtiin myös tv-sarja. Kuva: JADA Architects. 78 % Jalostettu ja myyty kalkkikivi MATERIAALI- TEHOKKUUS 9 % Läjitetty ja varastoitu (2012: 15 %, 2013: 12 %) 13 % Hyödynnetyt sivutuotteet Nordkalk ja kestävä kehitys

12 Klinthagenin louhos Storungsissa Gotlannissa. (Kuva: Gunnar Britse) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA VÄHENNETÄÄN MONIN TAVOIN Nordkalkilla on tuotantoa 27 paikkakunnalla. Kalkkikiveä louhitaan ja jalostetaan murskaamalla ja jauhamalla, siitä tehdään poltettua ja sammutettua kalkkia sekä erikoistuotteita. Toiminta voi aiheuttaa pölyä, melua ja tärinää, joita Nordkalk ehkäisee esim. hyödyntämällä parasta mahdollista tekniikkaa investoinneissa ja korjauksissa. Lähiympäristö ja henkilöstön työympäristö otetaan aina huomioon tuotannon suunnittelussa. Nordkalkin toimintoja säätelevät laki ja lupaviranomaisten asettamat raja-arvot sekä yhtiön omat ympäristötavoitteet, jotka ovat osa Nordkalkin jatkuvan parantamisen prosessia, ISO ympäristöjohtamisjärjestelmän mukaisesti. Yksi tavoitteista on vuodesta 2013 lähtien säännöllinen riskienarviointi sisältäen toimipaikkojen toimintasuunnitelmat. Vuoden 2014 loppuun mennessä 76 prosenttia toimipaikoista oli arvioitu. Mitään merkittäviä uusia riskejä ei tullut esille arvioinneissa. Pölypäästöjä voidaan valvoa tehokkaasti. Jauhatuslaitoksista ja kalkkiuuneista poistuva ilma puhdistetaan suodattimia käyttäen, ja niitä on myös lastausalueilla. Katetut kuljettimet estävät pölyn leviämistä. Vuonna 2014 Ruotsissa Landskronassa vaihdettiin lastauslaitteet ja Luulajan sammuttamossa niitä parannettiin. Tuotantoalueet ja tiet on yleensä asfaltoitu, jotta puhtaanapito olisi mahdollisimman tehokasta. Teitä ja varastoitua kivimateriaalia kastellaan kuivien kausien aikana. Köpingissä Ruotsissa parannettiin kastelujärjestelmää vuonna Vimpelin tuotantolaitoksella Suomessa asennettiin uusi suodatin vuonna 2013, ja 2014 toteutetut mittaukset osoittivat pölypäästöjen vähentyneen 1/20 osaan siitä, mitä on sallittu ympäristöluvassa. Äänieristystä on parannettu rakentamalla meluvalleja, istuttamalla puita ja käyttämällä erilaisia melunvaimennusmateriaaleja murskauslaitoksilla, kuljetushihnoilla ja lastauspaikoilla. Paraisilla murskauslaitos on maan alla. Asutusalueiden lähellä olevilla tuotantolaitoksilla on rajoitettu toimintaa yöllä, jotta asukkaita ei häiritä. Yksi tapa välttää melua on rakentaa meluaitoja, kuten tehtiin Miedziankassa Puolassa, jossa vanhat matalat aidat korvattiin uusilla seitsemän metrin korkuisilla ääntä vaimentavilla seinillä. Ensimmäiset mittaukset osoittavat melupäästöjen laskevan odotetusti. Monet Nordkalkin kaivoksista sijaitsevat asutuksen lähellä, mikä on huomioitava räjäytysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan: esimerkiksi Tytyrissä Lohjalla jatkuvaa tärinämittausta tehdään kolmessa kohteessa kaivoksen lähellä ja useissa tilapäisissä mittauspisteissä. Tulosten perusteella räjäytysmenetelmiin tehdään tarpeelliset muutokset tärinän vähentämiseksi. Valmiina teollisuuspäästödirektiiviin Euroopan Unionin teollisuuspäästödirektiivi (IED) tähtää päästöjen vähentämiseen mm. täsmentämällä parhaan mahdollisen teknologian (BAT) vaatimuksia. BAT-päätelmädokumentti sementin, poltetun kalkin ja magnesiumoksidin tuotannosta Tärinämittari. 12 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

13 Uusi meluaita Miedziankassa Puolassa. (Kuva: Jarosław Rzepa) NORDKALKIN MISSIO: ENEMMÄN PUHDASTA VETTÄ, RUOKAA, ENERGIAA JA TUOTTEITA VÄHEMMILLÄ RESURSSEILLA JA PÄÄSTÖILLÄ. julkaistiin keväällä Se vahvistaa raja-arvot, jotka tulevat voimaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Osana ympäristötyötä vuonna 2014 Nordkalk varmisti, että sen tuotantolaitokset vastaavat uusia vaatimuksia. Kahdeksasta uunitoimipaikasta arvioitiin kuusi vuonna 2014, ja työ jatkuu keväällä Uunien lisäksi arvioitiin myös jauhatuslaitosten suodattimien toiminta. Osa suodattimista edellyttää investointeja, jotka on suunniteltu tehtäviksi vuosina 2015 ja Vesiasiat Kaivosteollisuutta lähellä ovat erityisesti vesiasiat, koska monet prosessit vaativat suuria vesimääriä. Kalkkikiviteollisuus ei kuitenkaan ole suuri veden kuluttaja. Vettä käytetään kivien pesuun joillakin tehtailla, ja Lappeenrannassa rikastamot kierrättävät tuotannossa tarvittavaa vettä. Enemmistö Nordkalkin kaivoksista on matalia, joten ne eivät vaikuta pohjaveteen. Jos kaivos ulottuu syvemmälle kuin pohjavesi, sillä voi olla vaikutusta ympäristön pohjaveden tasoon. Vesisateista johtuen kaikkiin kaivoksiin kerääntyy jonkin verran vettä ja syvimpiin kaivoksiin myös tihkuu vettä. Kalkkikiven koostumuksen ansiosta tämä vesi on puhdasta. Johtava periaate jokaisessa kaivoksessa on toimia siten, että kielteiset vaikutukset sekä pinta- että pohjavesiin ovat mahdollisimman vähäiset. Nordkalk toimii tämän periaatteen mukaisesti, jota ohjaamaan luodaan vesienhallintasuunnitelma jokaiselle toimipaikalle. Suunnitelmista 75 prosenttia oli valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä. Kalkki lisää biodiversiteettiä Vanhat kaivosalueet ovat biologisen monimuotoisuuden säilyttäjiä, koska monet harvinaiset kasvit ja eliöt viihtyvät kalkkirikkaassa maaperässä. Tämä todistettiin viime vuonna Sipoossa, jossa analysoitiin nilviäiskantaa keväällä. Yhteensä 25 lajia rekisteröitiin: 16 niistä oli rekisteröity jo 120 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, joiden lisäksi löydettiin 9 uutta lajia. Vain yhtä vanhoista lajeista ei nyt löytynyt, ja kolme löydetyistä on punaisella listalla eli äärimmäisen uhanalaisia. NORDKALK-KONSERNIN PÄÄSTÖT ILMAAN CO 2 SO 2 NO X HIUKKASPÄÄSTÖT kg / louhittu kalkkikivitonni kg / louhittu kalkkikivitonni kg / louhittu kalkkikivitonni kg / louhittu kalkkikivitonni Nordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Luvut perustuvat koko Nordkalk-konsernin kattaville mittauksille ja laskelmille. Vuoden 2013 osalta SO 2 ja NO x -lukuja on korjattu. Nordkalk ja kestävä kehitys

14 Kuva: Tatu Lertola HUOMIO ENERGIATEHOKKUUDESSA Kaivos- ja kalkkiteollisuuden tuotantoprosessit kuluttavat paljon energiaa. Nordkalk pyrkii vähentämään energian kulutusta, mikä on mahdollista optimoimalla prosesseja ja kapasiteetin käyttöastetta sekä pitämällä energiatehokkuus etusijalla uusissa investoinneissa ja korjauksissa. Joitakin esimerkkejä vuonna 2014 tehdyistä energiaa säästävistä parannuksista: Suomessa Tytyrin maanalaiseen kaivokseen hankittiin dieselhydraulinen porajumbo, joka korvasi kaksi paineilmakäyttöistä porauslaitetta. Tytyriin hankittiin myös uusi kuorma-auto ja Ruotsin Ignabergaan uusi pyöräkuormaaja. Kaikissa tapauksissa energian kulutus ja päästöt vähenevät huomattavasti. Tytyrin ja Puolan Wolican jauhatuslaitosten kuulamyllyihin asennettiin uudet taajuusmuuttajat. Viron Kureveren murskauslinja modernisoitiin, mikä vähensi energian kulutusta 10 %. Uddagårdenissa, Ruotsissa, toimisto ja korjaamo eristettiin, lämpöpumppu asennettiin ja ikkunat vaihdettiin. Rakkessa Virossa toimiston lämmitysjärjestelmä uusittiin, ja se käyttää nyt kalkkitehtaan ilmakompressorien ylijäämälämpöä. Kokkolassa Suomessa jauhatusprosessin energiatehokkuutta parannettiin prosessin perusteellisella optimoinnilla. Noin kolmasosa Nordkalkin käyttämästä energiasta tuotetaan hiilellä, jota käytetään kalkinpoltossa, kuten myös öljyä, maakaasua ja koksikaasua. Sähköä käytetään murskauksessa ja jauhatuksessa, ja polttoöljyä, maakaasua ja nestekaasua käytetään kuivatusprosesseissa. Nordkalk tutkii mahdollisuuksia korvata öljy ja hiili vaihtoehtoisilla polttoaineilla kuten kierrätyspolttoaineilla, jätteestä energiaksi -ratkaisuilla sekä biopolttoaineilla, jotka auttavat myös vähentämään fossiilisia hiilidioksipäästöjä. Esimerkiksi Ignabergan jauhatuslaitoksella Nordkalk on päättänyt testata uutta biopolttoainetta, kalaöljyä, joka on rehutuotannon sivutuote. Testi syksyllä 2015 kestää 2 3 kuukautta. Suomessa astui vuoden 2015 alusta voimaan kaivosyhtiöitä koskeva sähköveron korotus. Se kuormittaa Suomen kaivannaisteollisuutta ja heikentää koko Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Nordkalk on investoinut huomattavia summia energiatehokkuuden parantamiseen esimerkiksi Motivan teollisuuden energiatehokkuussopimuksen kautta mutta nyt veromuutos uhkaa vaikeuttaa investointeja. EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) määrittää joukon sitovia toimenpiteitä, joiden avulla EU saavuttaa 20 % HYÖDYNNETTY YLIJÄÄMÄLÄMPÖ LAPPEENRANTA PARAINEN TYTYRI KÖPING Kaukolämpönä hyödynnetty kalkkiuunien ylijäämälämpö (MWh). 12 % Koksikaasu (2013: 20 %) 5 % Maakaasu (2013: 7 %) 38 % Kivihiili (2012: 33 %, 2013: 39 %) 1 % Muut (2013: 1 %) ENERGIA- LÄHTEET 17 % Vaihtoehtoiset polttoaineet (2013: 14 %) 16 % Sähkö (2013: 11 %) 11 % Polttoöljy (2013: 8 %) 14 Nordkalk ja kestävä kehitys 2014

15 energiatehokkuustavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014 useita direktiivin säännöksiä tuli voimaan useimmissa EU:n jäsenmaissa. Suurilta yrityksiltä kuten Nordkalkilta EED edellyttää säännöllisiä energiakatselmuksia. Nordkalk on toteuttanut niitä jo aiemmin osana jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista kaikissa tuotantoyksiköissä. Kaukolämpöä yhteisöille Kiertouunin savukaasut jäähdytetään ennen kuin ne johdetaan savukaasusuodattimeen. Jäähdytyksen aikana vapautuva energia voidaan hyödyntää kaukolämpönä, kuten on tehty Lappeenrannassa, Paraisilla ja Tytyrissä jo useiden vuosien ajan. Vuoden 2013 lopulla myös Köpingin tehdas Ruotsissa aloitti ylijäämälämmön toimitukset alueen kaukolämpöverkostoon. Lappeenrannassa palvelu loppui toukokuussa, koska kalkkiuunit poistettiin käytöstä. Köpingin kalkkitehtaalla 2014 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin lämmön talteenottolaitteisto oli käytössä. Talteen otetun lämmön kokonaismäärä oli lähes 30 GWh. Tämä vastaa energiamäärää, joka saadaan kolmella miljoonalla litralla lämmitysöljyä. Mahdollistaakseen lämmöntalteenoton Köpingissä Nordkalk investoi yli kolme miljoonaa euroa lämmöntalteenottolaitteistoon, johon kuuluu 14 MW:n kuumavesikattila asennettuna suoraan savukaasukanavaan sekä putket, pumput ja lämmönsiirrin. Köpingin kaupunki investoi yli miljoonan kaukolämpöputkistoon ja -pumppuihin. Laitos vihittiin käyttöön helmikuussa OLEMME LÄHELLÄ Nordkalk on kalkkikivipohjaisten tuotteiden johtava valmistaja Pohjois- Euroopassa. Tarjoamme tuotteita lukuisille teollisuudenaloille kuten sellu- ja paperi- sekä kaivos- ja terästeollisuudelle, rakentamiseen ja kemianteollisuudelle. Tuotteemme hyödyttävät ympäristöä savukaasujen puhdistuksessa, vedenkäsittelyssä ja maanparannuksessa. Tavoitteemme on tuottaa enemmän arvoa asiakkaalle vähemmillä ympäristövaikutuksilla. KAIVOS JAUHATUS KALKKIUUNI SAMMUTTAMO MYYNTI/TOIMISTO OMA SATAMA/TERMINAALI VERDAL RUOTSI ÖRNSKÖLDSVIK LUULAJA KOLARI RAAHE KOKKOLA VIMPELI SIIKAINEN SUOMI LOUHI LAPPEENRANTA Nordkalk on paikallinen toimittaja, jolla on toimintaa yli 30 paikkakunnalla pääosin Itämeren ympärillä. Yhtiön palveluksessa on noin henkilöä, joista yli 400 työskentelee Suomessa. Nordkalkin omistaa suomalainen perheyritys Rettig Group. NORJA UDDAGÅRDEN ORSA PARAINEN KÖPING TUKHOLMA STORUGNS VAMPULA PIETARI SIPOO TYTYRI ALEKSEEVKA VASALEMMA RAKKE VIRO KUREVERE VENÄJÄ LATVIA LANDSKRONA IGNABERGA SIAULIAI LIETTUA LYYPEKKI SZCZECIN PUOLA SŁAWNO SAKSA MIEDZIANKA WOLICA UKRAINA KRAKOVA Koksikaasun osuus pieneni, koska sitä käyttänyt Luulajan kalkkiuuni Ruotsissa myytiin vuoden 2013 lopussa. Kierrätysöljyn määrässä on mukana norjalainen yhteisyritys NorFraKalk ja sähkövolyymeissa Suomen Karbonaatti Oy. IVANO-FRANKIVSK Nordkalk ja kestävä kehitys

16 Ei vain kalkkia, vaan vastuuta huomisen hyvinvoinnista. SUOMI Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 FI Parainen Puh (0) Fax +358 (0) RUOTSI Nordkalk AB Kungsgatan 56, 2 tr SE Stockholm Puh. +46 (0) VIRO Nordkalk AS Vasalemma EE Harju maakond Puh Fax PUOLA Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL Kraków Puh Fax SAKSA Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE Lübeck Puh. +49 (0) Fax +49 (0) VENÄJÄ Nordkalk Alekseevka Ltd Business Center Aurora City Pr. Shaumyana 4 Office 521 RU Saint-Petersburg Puh Fax Member of Rettig Group