Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet (INCO)

EUROOPAN KOMISSIO Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelma: "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" Työohjelma 2004 (SP1-10) Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet (INCO) 1

Työohjelma SP1-10 10. Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet 10.1 JOHDANTO... 4 10.2 TAVOITTEET, RAKENNE JA YLEINEN LÄHESTYMISTAPA... 4 10.3 TEKNINEN SISÄLTÖ... 5 10.3.1 Yhteistyö kolmansien maiden kanssa... 6 A. Kehitysmaat... 6 B. Välimeren alueen kumppanuusmaat... 10 C. Länsi-Balkanin maat... 16 D. Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot... 16 10.3.2 Kansallisten TTK-politiikkojen ja -toimien monenvälinen koordinointi... 18 E. Tehokkaampi koordinointi muiden ulkopolitiikan välineiden kanssa sekä tutkimuksen painopisteiden määrittely... 18 10.5. TOTEUTUSSUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET. 20 10.5.1 Kohdemaat... 20 10.5.2 Vuoden 2004 ehdotuspyyntöjen tutkimusalueet... 21 10.5.3 Toteutuskaavio... 22 10.6 EHDOTUSPYYNTÖJÄ KOSKEVAT TIEDOT... 23 10.6.1 Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskevat ehdotuspyynnöt... 23 A. Kehitysmaat... 23 B. Välimeren alueen kumppanimaat... 28 D. Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot... 31 2

10.6.2. Erityisiä tukitoimia koskevat ehdotuspyynnöt... 34 A. Kehitysmaat... 34 B. Välimeren alueen kumppanimaat... 36 C. Länsi-Balkanin maat... 38 D. Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot... 40 E. Tehokkaampi koordinointi muiden ulkopolitiikan välineiden kanssa sekä tutkimuksen painopisteiden määrittely... 42 10.7 ARVIOINTIMENETTELYÄ KOSKEVAT LISÄTIEDOT... 44 10.8. INCO-TUTKIMUSALUEET: KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ TUKEVIEN ERITYISTOIMENPITEIDEN (INCO) TUTKIMUSPAINOPISTEET 2002-2006... 46 3

10 Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet 10.1 Johdanto Kansainvälinen yhteistyö tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä (TTK) on kuudennessa puiteohjelmassa tärkeällä sijalla. Tätä yhteistyötä on tarkoitus toteuttaa kolmen toisiaan täydentävän toimintalinjan avulla: (a) Yleinen kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus, joka nivotaan Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen -ohjelman kunkin aihealueen toimiin sekä toimikokonaisuuteen Laajemmin tutkimusaloja kattavat erityistoimet (luvut 8 ja 9). Näin Euroopan tutkimusyhteisö voi hyötyä EU:n ulkopuolisten maiden ja organisaatioiden osaamisesta ja asiantuntemuksesta, kun näiden maiden tutkijat, tutkimusryhmät ja tutkimuslaitokset osallistuvat eri aihealueiden hankkeisiin. (b) Joidenkin maaryhmien tai alueiden kannalta merkityksellinen kohdennettu kansainvälinen yhteistyö (jäljempänä INCO-yhteistyö), joka ei sisälly Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen -ohjelman muihin aihekohtaisiin toimiin. Tällä kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti yhteisön ulkosuhteisiin ja kehitysapuun liittyvää politiikkaa painottaen etenkin köyhyyden torjuntaa, EU:n vesialoitetta ja sitoutumista vuosituhannen kehitystavoitteisiin (Millennium Development Goals). Ne koskevat seuraavia kolmansien maiden ryhmiä: kehitysmaat Välimeren alueen kumppanimaat Länsi-Balkanin maat Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot. (c) Yhdistelmä toimia, joilla edistetään johdonmukaisesti tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen -erityisohjelman puitteissa. Toimilla pyritään saamaan tutkimukseen mukaan kolmansien maiden tutkijoita ja edistämään eurooppalaisten tutkijoiden koulutusta ulkomailla. Tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen tutkimuksen tutkijavoimavaroja ja kehittää molemminpuolisesti hyödyllistä tutkimusyhteistyötä Euroopan ja kolmansien maiden välillä. Tässä työohjelmassa kuvataan toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa kohdennettuna kansainvälisenä yhteistyönä (edellä kohta (b)) Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen -erityisohjelman puitteissa. Kaikissa niissä otetaan huomioon monialaiset peruskysymykset, kuten eettiset ja sukupuolinäkökohdat, ympäristön ja talouden kestävä kehitys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. 10.2 Tavoitteet, rakenne ja yleinen lähestymistapa Puiteohjelman yhteydessä toteutettavien kansainvälisten yhteistyötoimien yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisen tutkimusalueen avaamista muuhun maailmaan. Nämä toimet keskittyvät toimintaan, joka tuo molemminpuolista hyötyä yhtäältä yhteisölle ja sen jäsenvaltioille ja toisaalta INCO-kohdemaille ja muille kolmansille maille. Tästä johtuen on tärkeää, että tällä puiteohjelman alueella kehitetyn tulosaineiston ja teknologian omistusoikeudet jaetaan oikeudenmukaisesti ja hyödynnetään aktiivisesti siten, 4

että voidaan edistää sellaista tietämystä ja asiantuntemusta, joka voi toimia perustana paremmille alueellisille yhteistyöstrategioille, sekä kehittää kestävään kehitykseen soveltuvia ratkaisuja ja mahdollistaa yhteiskunnallinen innovointi. Toimissa kannustetaan aktiivisesti luomaan yhteyksiä instituutioihin koulutuksen ja innovoinnin alalla, paikallisviranomaisiin ja muihin sopiviin tahoihin, jotta voidaan varmistaa suurin mahdollinen myönteinen vaikutus kehitysmaissa ja muissa kumppanimaissa. Tämän vuoksi yhteiskunnalliset ulottuvuudet, kuten eettiset ja sukupuolinäkökohdat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, on otettava riittävästi huomioon. Kohdassa a) kuvatuilla toimilla on seuraavat erityistavoitteet: auttaa EU:ssa ja puiteohjelmaan assosioituneissa maissa toimivia eurooppalaisia tutkijoita, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita saamaan käyttöönsä muualla maailmassa olevaa tietämystä ja asiantuntemusta, osaltaan varmistaa Euroopan osallistuminen vahvalla ja yhtenäisellä panoksella kansainvälisiin tutkimushankkeisiin tietämyksen laajentamiseksi ja tärkeiden maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisun edistämiseksi muun muassa terveys- ja ympäristöaloilla, Kohdassa b) kuvatuilla INCO-toimilla on seuraavat erityistavoitteet: tukea yhteisön ulkosuhteisiin ja kehitysapuun liittyvää politiikkaa tieteen ja teknologian alalla sekä vahvistaa, kehittää ja vakauttaa kumppanimaidemme tutkimusalan järjestelmiä ja sitä kautta vahvistaa synergiaa mainittujen politiikan alojen kanssa. Tutkimustyöllä pyritään edistämään ratkaisun löytämistä kolmansien maiden erityisongelmiin tasavertaisessa kumppanuudessa toimien. Näiden kansainvälistä yhteistyötä tukevien erityistoimenpiteiden eri maantieteellisten kohdealueiden erityisluonteen ja -tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää erilaisten tavoitteiden ja lähestymistapojen sallimista. 10.3 Tekninen sisältö Eri aihealueiden TTK-yhteistyö toteutetaan kohdennettuina tutkimushankkeina (STREP) ja koordinointitoimina (CA) perättäisten ehdotuspyyntöjen perusteella. Erityisiä tukitoimia (SSA) koskevia ehdotuksia otetaan jatkuvasti vastaan kaikilla aihealueilla ja kaikkien INCO-kohdealueiden osalta. Erityisten tukitoimien yleiset ja erityiset tavoitteet kuvataan SP 1:n yleisessä johdannossa. INCO-toimissa erityisten tukitoimien tarkoituksena on useimmiten valmistella yhteisön tulevia TTK-toimia ja erityisesti edistää kolmansien maiden osallistumista kuudennen puiteohjelman ensisijaisten aihealueiden työhön osallistumissääntöjen mukaisesti. 5

10.3.1 Yhteistyö kolmansien maiden kanssa A. Kehitysmaat Tavoitteet ja lähestymistapa Kehitysmaiden kanssa tehtävässä tiede- ja teknologia-alan yhteistyössä käsitellään keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä soveltaen lähestymistapana luonnontieteitä ja sosiaalitieteitä yhdistävää monitieteistä tutkimusta. Euroopan unionin yleisenä tavoitteena on näin ollen kehittää kehitysmaiden kanssa lujia kumppanuuksia tieteen alalla näiden maiden kestävän kehityksen edistämiseksi. Yhteisö soveltaa aktiivista lähestymistapaa, joka perustuu vuoropuheluun eri foorumeilla (Asia Europe Meeting (ASEM), América Latina y el Caribe y Unión Europea (ALCUE) ja Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian alueen maiden osalta EU:n ja AKT-maiden foorumi). Näillä foorumeilla keskustellaan tiede- ja teknologiayhteistyöstä erityisesti yhteisesti sovituilla tutkimustyön ensisijaisilla aihealueilla. Aiheet A.1 TERVEYS JA KANSANTERVEYS Haasteita tutkimukselle asettaa muun muassa tarve kehittää monialaisia toimintaperiaatteita, jotta tautien ennaltaehkäisemiseksi voitaisiin toteuttaa kestäviä toimenpiteitä. Erityisenä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen väestön terveydentilan paranemisen kautta. Perustavat kysymykset, kuten eettiset ja sukupuolinäkökohdat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, on otettava huomioon. Se, että kestävää ja laadukasta terveydenhuoltoa on yleisesti saatavilla, edellyttää yhtenäistä terveydenhuoltopolitiikkaa, joka kattaa myös terveystietojärjestelmien tutkimuksen sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja taloudellisesti kestävien toimivien ja kustannustehokkaiden terveyspalvelujen järjestämisen ja hallinnoinnin. Terveyden ja kansanterveyden alan tutkimukseen tulisi kuulua uuden tietämyksen ja teknologian tuottaminen sekä sopivien strategioiden ja toimintaperiaatteiden edellyttämien toimenpiteiden validointi, tuki ja toteutus. Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskeva vuoden 2004 ehdotuspyyntö kattaa kaksi ensisijaista aihetta alueella A.1: Vähälle huomiolle jääneiden tartuntatautien torjunnan edellyttämä tietämys ja teknologia ja Terveydenhuoltojärjestelmät, -politiikka ja -hallinto. A1.1 Lisääntymisterveys (vuoden 2004 ehdotuspyyntö koskee vain erityisiä tukitoimia) Sanitaation ja hygienian parantamista koskevat strategiat sekä lisääntymisterveydenhuollon ja lasten terveydenhuollon turvaaminen perustasolla. Painopisteet: epidemiologia; uudet toimintaperiaatteet ja toimenpiteet äitiyskuolleisuuden ja äitiyteen liittyvän sairastavuuden vähentämiseksi; synnytystä edeltävän, synnytyksen aikaisen ja synnytyksen jälkeisen hoidon laatu ja kestävyys; vaaralliset raskaudenkeskeytykset ja ei-toivotut raskaudet; ehkäisyyn liittyvien palvelujen laadun parantamiseen tähtäävät strategiat. 6

Lasten terveydenhuolto ja ravitsemus: ravitsemukseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan köyhyyden vähentämiseen liittyvän tavoitteen yhteydessä, sekä perusterveydenhuollon järjestäminen. A.1.2 Terveydenhuoltojärjestelmät, -politiikka ja -hallinto ( vuoden 2004 ehdotuspyyntö, kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet) Näiden kysymysten käsittely edellyttää alojen välistä ja monitieteistä tutkimusta. Ehdotukset voivat liittyä yhteen tai useampaan tutkimuksen painopisteistä, jotka esitellään seuraavassa. Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvän epätasa-arvoisuuden ja terveydenhuoltopalvelujen puutteen korjaaminen Yhteistyönä toteutettavassa tutkimuksessa keskitytään seuraaviin aihepiireihin: Terveydenhuollon järjestäminen kaupungeissa, maaseudulla ja aluetasolla sekä perus- ja erityisterveyshuollon tasolla siten, että yhteisöt osallistuvat toimintaan, sekä (esim. julkisen ja yksityisen sektorin) eri tarjoajien niveltäminen toimintaan näillä tasoilla. Huomioon otettavia seikkoja ovat perussanitaatio, hygieniapuutteiden ehkäiseminen terveydenhuollossa ja asianomaisten terveystietojärjestelmien parantaminen (liittämällä tietojen käyttö päätöksentekoprosessiin). Terveystaloustiede, mukaan luettuna terveydenhuollon rahoitus ja suorituskyvyn arviointi, suunnittelu ja mallintaminen sekä keskeiset resurssit (esim. henkilövoimavarat). Tutkimus, jolla tuetaan poliittista päätöksentekoa saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun liittyvien periaatteiden soveltamisessa ja laajentamisessa sellaisilla terveydenhuollon aloilla, joiden resurssit ovat heikot. A.1.3 Vähälle huomiolle jääneiden tartuntatautien torjunnan edellyttämä tietämys ja teknologia (vuoden 2004 ehdotuspyyntö, kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet) Tutkimus keskittyy sairauksiin, joilla on merkittävä vaikutus niistä kärsivien yhteisöjen taloudellisiin näkymiin, jolloin on otettava huomioon näiden yhteisöjen sosioekonominen asema. Erityisesti toivotaan ehdotuksia hankkeiksi, joissa sovelletaan integroitua monitieteistä lähestymistapaa. Tutkimuksen tuloksena tulisi olla: Uutta tietämystä biologiasta ja epidemiologiasta sekä tekniikoita, joita alueellisessa mittakaavassa sovellettavat kestävät tartuntatautien valvontajärjestelmät edellyttävät, ja uutta tietämystä siitä, mitä innovaatioita ja parannuksia voidaan tehdä jo käytössä oleviin toimenpiteisiin ja miten voidaan edistää tarvittavien ennaltaehkäisy-, valvonta- ja hoitostrategioiden täytäntöönpanoa. Tutkimus koskee seuraavia aiheita: i) merkittävimmät lasten infektiotaudit ii) vektorivälitteiset taudit (denguekuume, Chagasin tauti, unitauti, verenvuotokuume, skistosomiaasi, jokisokeus, filariaasi ja leishmaniaasi) 7

iii) vähälle huomiolle jääneet lois-, bakteeri ja virusinfektiot, jotka ovat merkittävä ongelma aluetasolla. (Huom.: Tutkittaviin tauteihin eivät kuulu malaria, HIV/aids eikä tuberkuloosi, joita koskee erikseen erityisohjelman 1 ensisijainen aihealue 1). A.2 Luonnonvarojen järkevä käyttö (tällä alueella A.2 haetaan vuonna 2004 vain erityisiä tukitoimia) Luonnonvarojen ja niihin liittyvien ekosysteemien kestävä käyttö paikallisissa ilmastollisissa ja sosioekonomisissa oloissa. Painopiste: kolmen herkän ekosysteemin kestävä hallinta osana kumppanimaihin liittyvää tavoitetta. Ekosysteemit ovat kosteat ja puolikosteat ekosysteemit, rannikkoalueet sekä aridit ja semiaridit ekosysteemit. Tällöin on otettava huomioon integroitu vesihuolto jokien valuma-alueiden mittakaavassa EU:n vesialoitteessa esitettyjen suositusten mukaisesti sekä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10 artikla. Lisäksi on määrä tukea tutkimukseen ja kestävään käyttöön liittyvien määräysten täytäntöönpanoa mainitun yleissopimuksen työohjelmien Kuivat ja puolikuivat maa-alueet, Sisävedet ja Meren ja rannikoiden biodiversiteetti mukaisesti. A.2.1. Kosteiden ja puolikosteiden ekosysteemien hallinta Eriasteisesti ihmisen toiminnan paineen alaisena olevien kosteiden ja puolikosteiden ekosysteemien dynamiikkaa selvittävä tutkimus, jolla olisi edistettävä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuksen odotetaan määrittelevän poliittisia vaihtoehtoja ja/tai hallintastrategioita kyseisten luonnonvarojen harkittua käyttöä varten, ja tätä varten siinä olisi tarkasteltava ja analysoitava integroidusti luonnon järjestelmiä sekä luonnonvaroja käyttäviä maatalouden järjestelmiä paikallisesti ja/tai alueellisesti (kestävä vesihuolto, metsäekosysteemien hyötykäyttö jne.) A.2.2 Rannikkoalueisiin kohdistuvien erilaisten paineiden yhteensovittaminen Tutkimus tarvitsee tieteidenvälisen kehyksen, jotta sillä voitaisiin edistää rannikkoalueen rajallisiin voimavaroihin kohdistuvien erilaisten paineiden yhteensovittamista, vähentää rannikkoalueiden heikkenemistä ja löytää oikeudenmukaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka soveltuvat kehitysmaiden sosiaalisiin, taloudellisiin, institutionaalisiin ja ympäristöoloihin. Aiheet: a) Käsitteistön luominen rannikkoalueiden rakennetta ja dynamiikkaa koskevan tiedon yhtenäistä tulkintaa varten, minkä tueksi jäsennetään ja jaetaan aiemmasta tutkimuksesta saatua dataa ja tietämystä; b) rannikko- ja vesiekosysteemien, jotka turvaavat vesivaroista riippuvaisten yhteisöjen tulot ja elannon, tuntemuksen lisääminen; c) poliittisten toimintaperiaatteiden analyysi ja kehittäminen, jotta voidaan edistää vesiekosysteemien ennallistamisesta kestävän kehityksen huippukokouksessa tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa esimerkiksi suojeltujen alueiden avulla; d) rannikkoekosysteemeihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen arvon määrittäminen oikeudenmukaiseen voimavarojen jakoon tähtäävien toimintaperiaatteiden tukemiseksi. A.2.3. Aridien ja semiaridien ekosysteemien hallinta Eriasteisesti ihmisen toiminnan paineen alaisena olevien aridien ja semiaridien ekosysteemien dynamiikkaa selvittävä tutkimus, jolla olisi edistettävä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä maaseutualueilla ja kaupunkien läheisyydessä. Tutkimuksen odotetaan määrittelevän poliittisia vaihtoehtoja ja/tai hallintastrategioita kyseisten luonnonvarojen harkittua käyttöä varten. Tätä varten sen olisi määriteltävä hallintastrategioita, joiden avulla taloudellista tuottavuutta voidaan lisätä (maatalous, kotieläimet, metsätalous jne.) heikentämättä luonnonvaraperustaa pitkällä aikavälillä. 8

Kestävä vesihuolto jokien valuma-alueiden mittakaavassa. Metsäekosysteemien ennallistamista ja hyötykäyttöä koskevat tekniikat. A.3 ELINTARVIKETURVA Elintarviketurva tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina mahdollisuus saada riittävästi hyvälaatuista ruokaa aktiivista ja tervettä elämää varten. Sitä ei voida saavuttaa pelkästään tuotantoteknologiaa koskevalla tutkimuksella. Ruoan tuottamiseen liittyvän teknologian lisäksi tarvitaan politiikan tutkimusta (joka kattaa maatalouspolitiikan lisäksi kaikki politiikan alat niiltä osin, kun ne vaikuttavat elintarviketurvaan) ja järjestelmätutkimusta (jotta voitaisiin taata kaikkien elintarviketurvaan vaikuttavien prosessien tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys). Tutkimuksessa on tarkasteltava kasvi-, eläin- ja kalatuotteiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun määrällisiä (tuotannon ja tuotosten kasvattaminen ja elintarvikkeiden pääsy markkinoille) ja laadullisia (turvallisuus ravitsemuksen ja ympäristön kannalta, markkina-arvo) näkökohtia. Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskeva ensimmäinen vuoden 2003 ehdotuspyyntö kattoi aihealueen Kotieläinten terveys. Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskeva vuoden 2004 ehdotuspyyntö kattaa yhden ensisijaisen aihealueen alueella A.3: Biologisesti monimuotoiset, bioturvalliset ja lisäarvoa tuovat viljelykasvit. Vuoden 2005 ehdotuspyyntöä varten suunnitellaan seuraavia aiheita: Bioturvalliset ja lisäarvoa tuovat viljelykasvit, Kehittyneet jalostustekniikat, abioottisten stressitekijöiden sietokyky ja Vesiviljelyjärjestelmät. Kaikista alueista haetaan erityisiä tukitoimia. A.3.1 Kotieläinten terveys (vuonna 2004 haetaan vain erityisiä tukitoimia) Tutkimuksessa keskitytään parantamaan kestävällä tavalla kotieläinten terveyttä turvaavia näkökohtia ja sitä kautta kasvattamaan eläinten taloudellista tuottavuutta kehitysmaissa lisäämällä panostusta kotieläinten terveydenhoitoon. Tutkimuksella edistetään kotieläinten terveyden suojelua kehittämällä ja käyttämällä diagnoosivälineitä ja rokotteita taloudellisesti merkittäviin tauteihin, joita ovat punkkien levittämät taudit, trypanosomiaasi, karjarutto, pienten märehtijäin rutto ja naudan tarttuva keuhkorutto (CBPP). Mainittujen eläintautien epidemiologinen tarkastelu, johon sisältyvät myös kotieläinten terveyteen liittyvien tiedonhallintajärjestelmien ratkaisut ja rakenteet tauteja koskevien tehokkaiden ehkäisy-, valvonta- ja raportointitoimien edistämiseksi. A.3.2 Biologisesti monimuotoiset, bioturvalliset ja lisäarvoa tuovat viljelykasvit (vuoden 2004 ehdotuspyyntö, kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet) Tutkimus, jolla lisätään sellaisten yksi- ja monivuotisten alikäytettyjen trooppisten ja subtrooppisten viljelykasvien käyttöä ja tuottoa, joilla on merkitystä paikallisen väestön elannon kannalta, joiden käyttöä on mahdollista laajentaa ja jotka voivat parantaa elintarviketurvaa, maatalouden monipuolistamista ja tulojen hankintaa. Aiheet: A.3.2.1 Suotuisien ominaisuuksien kehittäminen painottaen seuraavia: 9

abioottisten stressitekijöiden sietokyky ja erityisesti: kuivuuden/kuumuuden/suolaisuuden sietokyky parempi fosforinotto raskasmetallien ja happaman maaperän sietokyky sekä palautumiskyky. A.3.2.2 Käytäntöjen kehittäminen, joissa otetaan huomioon perinteinen tietämys perintöaineksen säilyttämisestä ja käytöstä, sekaviljely (multicropping), peltometsätalouden tekniikat, integroitu tuholaisten ja tautien torjunta, biologinen typensitominen sekä mykorritsan käyttö kyseisten kasvien ja lajikkeiden viljelyssä tavoitteena maaperän laadun säilyttäminen tai parantaminen ja maaperän tuoton lisääminen. A.3.2.3 Innovatiivisten ympäristöystävällisten ja tehokkaampien korjuun jälkeen sovellettavien menetelmien sekä jalostus-, varastointi- ja markkinointimenetelmien kehittäminen kyseisistä kasveista ja lajikkeista saataville tuotteille siten, että tavoitteena on lisätä pääsyä markkinoille ja tuotteen arvoa. A.3.2.4 Sellaisten biologisesti monimuotoisten tuotteiden tuottaminen, joiden ravitsemuksellinen ja sadon laatu ovat korkeita, sekä vientimarkkinoiden kehittäminen. A.3.2.5 Toimintaperiaatteiden kehittäminen niin, että tuetaan tällaisista viljelykasveista ja lajeista saatavien elintarvikkeiden oikeudenmukaista saatavuutta ja kehitetään kestävää keskipitkän ja pitkän aikavälin elintarviketurvaa painottaen paikallista tietämystä ja tutkimusvalmiuksien luomista. A3.3 Vesiviljelyjärjestelmät (vuonna 2004 haetaan vain erityisiä tukitoimia, vuoden 2005 ehdotuspyynnöllä määrä hakea kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia) Aiheet: i) tieteellinen tuki vastuullisen kalastuksen menettelysäännöille (Code of Conduct for Responsible Fisheries) siltä osin kuin ne koskevat vesiviljelyä erityisesti Aasiassa; ii) vesien biologisen monimuotoisuuden karakterisointi ja arvon määrittäminen ja tietämyksen organisointi kestävien viljelyjärjestelmien tueksi; iii) kestävät rehut, viljelyjärjestelmien hallinta, sertifiointi ja arvoketjut kiinnittäen erityistä huomiota köyhien maanviljelijöiden ja naisten asemaan globaalistuvilla markkinoilla; iv) kestäviä vesiviljelyjärjestelmiä tukevien toimintaperiaatteiden kehittäminen painottaen paikallista tietämystä ja tutkimusvalmiuksien luomista. B. Välimeren alueen kumppanuusmaat Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteet liittyvät Euroopan ja Välimeren alueen tutkimus- ja innovointialueen luomiseen osana eurooppalaisen tutkimusalueen avaamista Välimeren alueelle. Päämääränä on pitkän aikavälin kestävä kehitys Välimeren alueella rajatylittävien taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallis-poliittisten ongelmien taustaa vasten. Tämä edellyttää tietämyksen, teknologian taitotiedon ja innovaatioiden tuottamista ja levitystä sekä investoimista ihmisiin ja instituutioihin, jotta voitaisiin edistää sosioekonomista kehitystä koko Euro-Välimeri-alueella ja siten tukea Barcelonan prosessin tavoitteita. Tätä varten pyritään vahvistamaan Välimeren alueen kumppanimaiden t&k-valmiuksia ja edistämään yhteyksien luomista tutkimuskeskusten, yritysten ja yhteiskunnan muiden sidosryhmien välillä. Tutkimusta tuetaan molemminpuolisesti tärkeillä tieteellisillä ja teknisillä aloilla sekä 10

aloilla, joilla on merkitystä tuettaessa taloudellista yhdentymistä EU:n ja Välimeren alueen välillä. Lähestymistapana on keskittyminen alueen kannalta strategisesti tärkeisiin aloihin, jotka on valittu laajan Euro-Välimeri-vuoropuhelun tuloksena. Näitä keskusteluja on käyty ensisijaisesti MoCo-seurantakomiteassa, jossa kokoontuvat EU:n nykyisten viidentoista jäsenvaltion, kahdentoista Välimeren maan ja Euroopan komission korkean tason edustajat. Aiheet TTK-yhteistyö toteutetaan kohdennettuina tutkimushankkeina, koordinointitoimina ja erityisinä tukitoimina. B.1 YMPÄRISTÖ Ympäristöongelmia koskevissa toimissa paneudutaan rajallisten vesivarojen integroituun hallintaan sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttöön Välimeren alueen maiden erityistarpeita ajatellen. Rajallisten vesivarojen kokonaisvaltainen hallinta Välimeren alueelle ominainen piirre on veden niukkuus, joka rajoittaa kestävää kehitystä, elämän laadun paranemista ja rauhan saavuttamista. Työohjelman tämä osa tukee EU:n vesialoitetta (EUWI) 1 Välimeren alueen osalta. EU:n vesialoitteen on määrä olla yksi avaintekijä Johannesburgissa 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen päätösten täytäntöönpanossa ja edistää vuosituhannen kehitystavoitteita (Millennium Development Goals) vesikysymyksissä. Yleisenä aiheena on alueen rajallisten vesiverojen kokonaisvaltainen hallinta. Tässä yhteydessä on tarkasteltava useita eri seikkoja, joita ovat muun muassa luonnonolosuhteet (esim. kuivuus, ilmaston vaikutus ekosysteemeihin); veden käyttötapojen moninaisuus ja tehokkuus (kastelu, yhdyskuntakäyttö, veden laatu, jätevedestä huolehtiminen jne.); veden lähteet (pintavedet, pohjavesi, näiden yhdistelmät); tekniset edellytykset (kustannustehokas jäteveden käsittely ja uudelleenkäyttö, suolanpoisto, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kasvinjalostus tavoitteena kasvien tehokkaampi veden ja ravinteiden käyttö jne.); sosioekonomiset ja institutionaaliset edellytykset (kilpaileva kysyntä yhteiskunnan eri käyttötarkoituksiin, eri vaihtoehtojen (mm. virtuaalivesi) taloudelliset tekijät, valintojen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, eri käyttökohteiden arvo); sekä yhteiskunnalliset ja väestöön liittyvät edellytykset (mm. väestön kasvu, nopea kaupungistuminen, teollistuminen, matkailu, eri tahojen veden tarve jne.). Välimeren alueen rajallisten vesivarojen kokonaisvaltainen hallinta edellyttää nyt tutkijoiden, ekonomistien, alan ammatti-ihmisten, talouden ja politiikan päätöksentekijöiden ja veden käyttäjien kestävää verkostoitumista. Kohdennettuja tutkimushankkeita ja/tai koordinointitoimia koskeva vuoden 2004 ehdotuspyyntö kattaa viisi keskeistä toiminta-alaa alueella B.1. 1 EUWI:n verkkosivusto: EUWI:n Välimeri-komponentti keskittyy seuraaviin aiheisiin: Vedensaanti ja sanitaatio, jolloin painotetaan yhteiskunnan köyhintä osaa; vesivarojen integroitu hallinta, jolloin painotetaan rajatylittävien vesistöjen hallintaa ja alueen sosioekonomisiin oloihin soveltuvaa politiikkaa; veden, elintarvikkeiden ja ympäristön välinen vuorovaikutus, jolloin painotetaan herkkiä ekosysteemejä kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden näkökulmasta ja kehittyviä taloudellisia ja institutionaalia olosuhteita; muut kuin perinteiset vesivarat. 11

B.1.1 Kattava vesipolitiikka ja kokonaisvaltainen suunnittelu Vesialan suunnittelun ja hallinnan tehostaminen veden saannin parantamiseksi ottaen samalla huomioon paikalliset fyysiset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet. Valtiosta toiseen ulottuvien vesien määrään ja laatuun liittyvä tutkimus, kiistojen ratkaiseminen ja yhteistyötä koskevien aloitteiden edistäminen. Kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden vesitoimitusten jaon ja niiden välisten rajapintojen perusteellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen selvittäminen eri sidosryhmien (käyttäjien) välisten, erilaisiin vedenkäyttömuotoihin liittyvien riitojen ratkaisua ja konfliktien hallintaa varten, jolloin painotetaan arvonäkökohtia ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Näissä aiheissa on käytettävä kattavia päätöksenteon tukijärjestelmiä hyödyntämällä paikkatietojärjestelmiä yhdessä kaukokartoitusmenetelmien kanssa. Nämä ovat tutkimuksen väline, eivät kohde. B.1.2 Käyttäjien ja eri käyttötapojen vedenkulutuksen tehostaminen. Kasvinjalostus tavoitteena kasvien tehokas veden ja ravinteiden käyttö Kestävien kastelukäytäntöjen (mm. kastelusuunnitelmia koskeva kehittynyt mallintaminen), vajauksen mukaisen kastelun (deficit irrigation), lannoituksen ja kasvinravitsemuksen sekä muiden kuin perinteisten vesivarojen käytön tutkimus. Kestävämmissä sadevettä hyödyntävissä maatalousjärjestelmissä sovellettavat käytännöt, mukaan luettuina veden talteenotto ja perinteisten ja muinaisten vesilaitosten ja -tekniikoiden mukauttaminen; menneisyyden kasvinviljelyolosuhteiden uudelleenluominen. Alueen luonnonvaraisen perintöaineksen karakterisointi ja in situ -suojelu. Saatavilla olevan perintöaineksen (maatiaiskantojen ja ekotyyppien) karakterisointi ja arvon määrittäminen viljelykasvien osalta. Viljelykasvien jalostus kuivuutta paremmin kestävän ituplasman aikaansaamiseksi fysiologian, jalostuksen ja biotekniikan asiantuntemusta yhdistävää monitieteistä lähestymistapaa käyttäen. Erityisen huomion kohteena ovat viljelykasvit, joilla on alueelle strategista merkitystä. B.1.3 Pitkälle kehitetty veden käsittely, veden uudelleenkäyttö ja vaikutukset energiakysymyksiin Käsitellyn veden tehokas käyttö ja vesivarojen moninaiskäyttö erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi: suljetun kierron järjestelmät teollisuussovelluksissa, maatalouden käyttämä vesi syrjäisillä alueilla. Vaihtoehtoisia vesivaroja koskevat teknologiset innovaatiot, mukaan luettuina yhdyskuntaja teollisuusjätevedet, ojitus sekä suolapitoiset vedet ja suolanpoisto. Integroidut menetelmät uusiutuvia energiavaroja käyttävää asianmukaista jäteveden käsittelyä varten. Kaikenlaisten veden puhdistus-, käsittely- ja jakelujärjestelmissä käytettävien energiaa kuluttavien laitteiden parantaminen Välimeren alueen kumppanimaiden sosioekonomissa olosuhteissa. Näissä kysymyksissä olisi otettava huomioon EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi varsinkin määritettäessä erityisiin puhdistusvaatimuksiin liittyviä kansanterveysnormeja. Tällöin olisi viitattava erikseen toiminnan kustannuksiin ja sen edellyttämiin kannusteisiin sekä tukeen ja 12

edistystoimiin, joita institutionaaliset ja oikeudelliset mekanismit tarvitsevat veden puhdistuksen ja uudelleenkäytön alalla. B.1.4 Ympäristöriskit (vain koordinointitoimia ja erityisiä tukitoimia haetaan) Seismiset riskit Tällä alalla tutkimuksen tavoitteena on ottaa käyttöön tekniikoita, joilla voidaan havaita seismistä riskiä ennakoivat mahdolliset häiriöt, kehittää välineitä, joiden avulla voidaan seurata seismisten alueiden karttojen kehitystä, määrittää nopeasti indikaattoreja seismisten liikkeiden lähteellä sekä määrittää liikkeiden voimakkuutta ja syvyyttä. Veteen liittyvät riskit ja ympäristöturvallisuus Yksi Välimeren alueen maiden päähuolenaiheista on veteen liittyvien riskien hallinta kriisin ja jälleenrakentamisen aikana, mukaan luettuina tulvat, kuivuus ja onnettomuuksista johtuva saastuminen Välimeren altaan alueella. Tällä osa-alueella tuettavat koordinointitoimet keskittyvät sellaisten välineiden ja menetelmien käyttöönottoon, joita voidaan soveltaa veteen liittyvien riskien kokonaisvaltaiseen hallintaan mukaan luettuna EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin menettelyjen, normien ja ratkaisujen levittämisen ja paikallisen käyttöönoton tukeminen, asiaankuuluvien varoitus- ja seurantajärjestelmien valintaan sekä avustettaessa rajatylittävän saastumisen mahdollisten lähteiden määrittämissä ja tutkimisessa. B 1-5. Uusiutuvat energialähteet Välimeren alueen maiden erityistarpeisiin Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä tutkimus oli yksi painopiste vuonna 2002 pidetyn Johannesburgin huippukokouksen asialistalla. Tutkimuksessa tulisi keskittyä kehittämään uusiutuvien energialähteiden tekniikoita ja palveluja, jotka soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin, ja valmistella niiden käyttöönottoa, jonka on oltava sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti kestävää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kyliin ja yleensä maaseutualueisiin, maatalouteen ja kauppaan, yritystoimintaan, matkailun tarpeisiin, yleiseen energiainfrastruktuuriin sekä kaupunkialueisiin. Tutkimuksen pitäisi tuottaa hyviä toimintatapoja, vauhdittaa paikallisten taitojen kehittämistä sekä edistää ja kannustaa kansainvälisiä kumppanuuksia kaikkien sidosryhmien välillä. Näitä sidosryhmiä ovat tutkimus-, ja rahoituslaitokset, lainsäädäntäelimet, teollisuus- ja palveluyritykset (erityisesti pk-yritykset), paikallistason edustajat ja yhteiskunnalliset sidosryhmät. Tutkimuksessa pitäisi kiinnittää huomiota kaikkiin kestävien energiajärjestelmien ja palveluinfrastruktuurin näkökohtiin. Näitä ovat strategisten tavoitteiden asettaminen, rahoitusjärjestelmät, tiedotus- ja edistämistätoimet ja luottamuksen lisäämiseen tähtäävät toimet sekä tutkimus soveltuvasta teknologiasta, joka on tehokasta, luotettavaa ja helppokäyttöistä ja myös modulaarista ja joka soveltuu standardoituun tuotantoon, toistettavaksi sekä sertifioitavaksi. Toiminnassa tuetaan sellaisiin pilottijärjestelmiin ja -tuotteisiin liittyvien verkostojen koordinointitoimia, jotka soveltuvat Välimeren kumppanimaiden eri tarpeisiin ja ilmasto-oloihin näiden maiden sosioekonomisissa oloissa. Tutkimuksen painopisteenä on uusiutuvista energialähteistä hybridijärjestelmillä tuotettava 13

sähkö ja tähän liittyvät palvelut. Hankkeita voidaan ehdottaa seuraavilla kolmella keskeisellä alueella: B.1.5.1. Kustannustehokkaat uusiutuvat energialähteet maaseutualueilla ja kylissä Uusiutuvista energialähteistä sellaisissa hybridijärjestelmissä tuotettava sähkö, joissa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja (siltä osin kuin kyseisiä resursseja on paikallisesti) pienten laitosten tuottamaa vesivoima- ja tuulienergiaa sekä biokaasusta tai biopolttoaineista saatavaa energiaa. Sähköä on määrä käyttää uusiin palveluihin syrjäisissä maaseutuyhteisöissä sekä koulujen ja terveysasemien eri tarpeisiin. Tarvittavat hallinnointivälineet, jotta voidaan käyttää järkevästi suurta määrää uusia, uusiutuviin energialähteisiin perustuvia tuotantoyksiköitä siten, että niistä tulee satelliittiviestinnän avulla alueen virtuaalisia voimalaitoksia. B.1.5.2. Kustannustehokkaat uusiutuvat energialähteet alueellista tai kansallista energiahuoltoa ja infrastruktuuria varten Sähköverkkoihin kytketyt uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät voimalaitokset Satojäämät uusiutuvana energialähteenä paikallisessa maanviljelyssä ja maatalouden tuotteiden jatkojalostuksessa elintarvikkeiksi B.1.5.3 Kustannustehokkaat uusiutuvat energialähteet matkailukohteissa ja kauppakeskuksissa Aurinkokeräinten parantaminen ja integrointi rakennuksiin, joissa itsessään on hyödynnetty passiivista aurinkoenergiatekniikkaa. Yhteistuotanto biopolttoaineella toimivissa ja aurinkoenergiaa hyödyntävissä yksiköissä, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä sekä jäähdytys- ja lämmitysvettä. B.2 KULTTUURIPERINNÖN SUOJELU JA SÄILYTTÄMINEN Välimeren kulttuuriperinnön suojelu ja konservointi edellyttää laajaa monitieteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja nykyaikaisten menetelmien ja uusien tekniikoiden kehittämistä materiaalien, kulttuuriesineiden, muistomerkkien ja yhteiskuntien tutkimiseksi. Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskeva vuoden 2004 ehdotuspyyntö kattaa alueet B.2.1 ja B.2.3. Alueella B.2.2 haetaan vain erityisiä tukitoimia. B.2.1 Materiaalit, kulttuuriesineet, muistomerkit ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat: uudet tekniikat ja luokittelu Rappeutumisen syiden ja mekanismien tutkiminen; uusien ja perinteisten (orgaanisten ja epäorgaanisten) materiaalien ja prosessien kehittäminen, luokittelu ja testaus kulttuuriperinnön konservointia, suojelua ja restaurointia varten yhteensopivuusnäkökohdat huomioon ottaen. Menetelmien kehittäminen ja menettelysääntöjen vahvistaminen arkeologisesti merkityksellisten esineiden ja perinteisten kulttuuriesineiden rekisteröintiä, konservointia, 14

dokumentointia, varastoimista ja näytteille asettamista varten sekä kulttuuriesineiden, muistomerkkien ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikkojen rekonstruoimista varten. Kajoamattomien tekniikoiden kehittäminen ja validointi kuuluu kuhunkin edellä kuvattuun aiheeseen. B.2.2 Simulointi, uudelleen luominen, säilytysmenetelmien vertaileva tutkimus (vuonna 2004 tällä alueella haetaan vain erityisiä tukitoimia) Simulointimenetelmien käyttö Välimeren alueen menneiden tekniikoiden, organisaatiomallien ja ympäristöjen rekonstruoimiseksi. Menetelmät muistomerkkien rakenteen analyysiä ja muistomerkkien vahvistamista varten; muistomerkkien ja kulttuurihistoriallisten paikkojen mukautettu uudelleenkäyttö. B.2.3 Riskinarviointi ja ennaltaehkäisevä konservointi Konservoinnin tarkastelu yhtenäisellä tavalla ottaen huomioon kulttuuriperintöön sovellettavat riskinarvioinnin menetelmät; lieventävät toimenpiteet; säilyttämistoimenpiteiden tehokkuuden indikaattorit. Kulttuurisaavutusten rekonstruoinnissa ja konservoinnissa pitäisi ottaa huomioon samalla sekä yhteiskunnalliset, kulttuuriset, koulutukselliset ja taloudelliset tekijät ja pyrkiä kulttuuriperinnön kestävään käyttöön. B.3 TERVEYS TTK-yhteistyö toteutetaan koordinointitoimina, kohdennettuina tutkimushankkeina ja erityisinä tukitoimina, mutta tällä alueella B.3 toivotaan erityisesti ehdotuksia kohdennetuksi tutkimushankkeiksi. Tutkimustyössä, josta vuoden 2004 ehdotuspyyntö järjestetään, olisi yksilöitävä ja kuvattava sellaisia merkittäviä terveydenhuollon ongelmia, jotka liittyvät alueen demografisiin ja talouden muutoksiin, lisääntymisterveys mukaan luettuna: Alueen kannalta merkittävien tartuntatautien biologisen ja epidemiologisen seurannan ja valvonnan toteuttaminen valtioiden rajojen yli (tarkasteltaviin tauteihin eivät kuulu malaria, HIV/aids eikä tuberkuloosi, joita koskee erikseen erityisohjelman 1 ensisijainen aihepiiri 1). Terveydenhuoltojärjestelmien organisointi ja terveydenhoitoa koskevien uudistusten vaikutukset. Tutkimus, joka selvittää alueella esiintyviä perinnöllisiä sairauksia, mukaan luettuina toimintasuunnitelmat tapausten käsittelemiseksi yhtenäisellä tavalla. Traumat ja konfliktit (vuonna 2004 tällä alueella otetaan vastaan ehdotuksia vain erityisiksi tukitoimiksi) Lääkinnälliset ja kansanterveydelliset toimet trauma- tai konfliktikokemusten seurausten hoidossa; tässä tarkoitetaan myös posttraumaattisia ongelmia sekä yhteisöllisiä toimenpiteitä. 15

C. Länsi-Balkanin maat Alueella C järjestettiin kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskeva ehdotuspyyntö, joka päättyi vuonna 2003. Vuonna 2004 alueella C haetaan vain erityisiä tukitoimia. Tavoitteet ja lähestymistapa vakauttaa Länsi-Balkanin maiden tutkimusvalmiudet ja vahvistaa niitä edistää tutkimustoiminnan kestävää kehitystä. Painopisteinä ovat kysymykset, joilla pyritään korjaamaan sodasta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuneita vaikutuksia. C.1 Ympäristö Erityisesti Länsi-Balkanin alueeseen liittyvien ympäristöongelmien ehkäisemiseen ja korjaamiseen tähtäävät hallintajärjestelmät ja tekniikat: alueen vesivaroja koskevan suunnittelun ja politiikan hallinta; jäteveden käsittely- ja uudelleenkäyttötekniikat; tulvien ja kuivuuden ehkäisy ja hallinta; innovatiiviset ja kustannustehokkaat tekniikat teollisuusja yhdyskuntajätteiden käsittelyä varten; uusiutuvat energialähteet ja kustannustehokkaat tekniikat, jotta voitaisiin saavuttaa energiasäästöjä ja käyttää paikallisia energialähteitä. C.2 Terveys Lääkinnälliset ja kansanterveydelliset toimet trauma- ja konfliktikokemusten jälkeisten terveysongelmien hoidossa; yhteisölliset toimet sekä terveydenhuollon järjestämistä ja hallintoa mainitussa asiayhteydessä koskeva tutkimus. D. Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot Tavoitteet ja lähestymistapa maiden tutkimuspotentiaalin lisääminen, molemminpuolisesti merkittäviin ongelmiin puuttuminen (esim. teolliseen muutokseen liittyvä terveydensuojelu ja ympäristöturvallisuus). Aiheeseen liittyvät sukupuoli-, turvallisuus- ja eettiset näkökohdat on otettava huomioon. INCO-toimissa pyritään parantamaan koordinointia ja keskinäistä täydentävyyttä Tacisohjelmassa ja muissa relevanteissa ohjelmissa toteutettavien toimien kanssa. Osa-alueella Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet ( Yhteisön tutkimuksen kohdentamista ja integrointia koskevan työohjelman luku 10) yhteistyötoimet Venäjän ja muiden uusien itsenäisten valtioiden kanssa toteutetaan erityisten INCO-ehdotuspyyntöjen perusteella ja INTAS-toimille myönnettävän rahoitustuen avulla. INCO-ehdotuspyynnöt 16

Vuoden 2004 ehdotuspyyntö, jolla haetaan kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia, kattaa seuraavat alueet. D.1 YMPÄRISTÖNSUOJELU Ihmisen aikaansaamiin muutoksiin, teollisuusjätteisiin, maatalous ja sotajätteisiin (paitsi ydinjätteet ja säteily), mukaan luettuina maaperään, veteen, ilmaan ja elintarvikeketjuun kohdistuvat riskit sekä mahdolliset korjaavat toimenpiteet. D.2 TEOLLISUUSTUOTANTO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN MUKAUTTAMINEN: Sosioekonominen tutkimus, joka keskittyy teollisuuden rakennemuutokseen ja siviilikonversioon kehittyvässä markkinataloudessa (mukaan luettuna teollis- ja tekijänoikeuksien, markkinalähtöisen t&k:n, teknologiansiirron, parhaiden johtamiskäytänteiden ja sertifioinnin hyödyntäminen). D.3 TERVEYDENSUOJELU Epidemiologiset ja demografiset tutkimukset väestön terveyden pitkän aikavälin kehityssuuntauksista, jotka johtuvat yhteiskunnallis-taloudellisista muutoksista, kuten elintapamuutosten aiheuttamista terveysongelmista. Tutkimuksen tuloksilla on määrä olla merkitystä politiikan kehittämisen kannalta. Kansanterveydellisten toimien ja terveydenedistämistoimien kehittäminen (esim. lisääntymisterveyden, nuorten terveyden, terveystietoisuuden, huumausaineriippuvuuden jne. alalla). (Yksittäisiä tauteja, kuten malariaa, HIV/aidsia ja tuberkuloosia, ja muita kuin tartuntatauteja koskee erikseen erityisohjelman 1 ensisijainen aihealue.) Jatkuvasti avoin ehdotuspyyntö, jolla haetaan erityisiä tukitoimia, kattaa kaikki edellä mainitut aihealueet. Jätetyt ehdotukset kootaan arviointia varten yhteen tiettyinä koontipäivinä, joita on kaksi vuodessa. Rahoitustuki INTAS-toimille INTAS on kansainvälinen toimintakehys, jonka tavoitteena on entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden tieteenharjoittajien kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen. INTASin toimet kuvataan sivulla http://www.intas.be/ Yhteisö maksaa INTASin jäsenmaksun 2 ja myöntää lisäksi rahoitustukea 3 INTAS-toimille. 2 3 Osallistumissääntöjen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisena erityisenä tukitoimena. Osallistumissääntöjen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisena erityisenä tukitoimena. 17

10.3.2 Kansallisten TTK-politiikkojen ja -toimien monenvälinen koordinointi E. Tehokkaampi koordinointi muiden ulkopolitiikan välineiden kanssa sekä tutkimuksen painopisteiden määrittely Kansainvälistä yhteistyötä tukevien erityistoimenpiteiden tutkimuspainopisteet määritellään yhteisön ja asianomaisen maaryhmän välisen kumppanuuden etujen ja tavoitteiden sekä kyseisten maiden taloudellisten ja sosiaalisten erityistarpeiden mukaan. Tavoitteet ja lähestymistapa Tähän ohjelmakohtaan kuuluvilla toimilla pyritään erityisesti: tukemaan yhteisön ulkosuhteisiin liittyvää politiikkaa, kehitysyhteistyöpolitiikka mukaan luettuna, vahvistamaan koordinointia ja keskinäistä täydentävyyttä suhteessa yhteisön ulkopolitiikan välineiden (Meda, Tacis, EKR, ALA) avulla toteutettaviin toimiin, tukemaan yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteisponnisteluja eurooppalaisen tutkimusalueen avaamiseksi muuhun maailmaan. Tavoite saavutetaan käymällä jatkuvaa vuoropuhelua asianomaisten komission yksiköiden, jäsenvaltioiden ja kyseisten kumppanimaiden kesken ja koordinoimalla sen jälkeen kansallisia ja yhteisön yhteistyötoimia ja edistämällä alueiden välisiä kumppanuuksia. Toiminnan painopisteet niiden tutkimusalueiden yksilöiminen, joilla on mahdollista parantaa jäsenvaltioiden, puiteohjelmaan assosioituneiden ehdokasvaltioiden ja kumppanimaiden keskistä sekä mainittujen maiden ja yhteisön välistä koordinointia, kansainvälistä tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevien kansallisten toimien ja yhteisön toimien verkottaminen, INCO-kohdemaiden osallistumisen kehittäminen, edistäminen, organisoiminen ja jäsentäminen kuudennen puiteohjelman toimissa erityisesti ensisijaisilla aihealueilla, eri alueiden (mm. Välimeren alueen maat, Balkanin maat ja uudet itsenäiset valtiot) tutkimuskeskusten verkottaminen sekä aihealoittain että maantieteellisesti, taitojen kehittäminen ja koulutus- ja valistustoimet, kumppanimaiden tutkimusjärjestelmien arviointi sekä näiden maiden ja EU:n välisen tiede- ja teknologiayhteistyön analysointi tavoitteena eurooppalaisen tutkimusalueen avaaminen muuhun maailmaan päin, analyysi, jossa tarkastellaan kolmansien maiden kanssa harjoitettavan tiede- ja teknologiayhteistyön vastaavuutta yhteisön ulkosuhteisiin liittyvän politiikan kanssa, kattavien kansainvälisten yhteistyöohjelmien määrittely, jossa otetaan huomioon yhteisön ulkosuhteisiin liittyvät politiikat ja TTK-politiikka. Toiminta toteutetaan erityisinä tukitoimina. Kuten useissa tiede- ja teknologia-alan yhteistyösopimuksissa määrätään, niiden vaikutusten arviointi on ehtona niiden uusimiselle. Tässä yhteydessä voidaan myös määrätä yhteistyön 18

ennakkoarvioinneista tulevien sopimusten tekemistä silmällä pitäen. Tällöin käytetään myös soveltuvia hankintamenettelyjä, kuten puitesopimuksiin liitettäviä erityissopimuksia. 10.4 Yhteydet muihin tutkimusaiheisiin Näillä toimilla täydennetään ensisijaisilla aihealueilla tehtävää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Jos julkisista investoinneista saatavan yhteiskunnallisen hyödyn maksimoimiseksi on tarpeen, toimia koordinoidaan erityisohjelma 1:n eri osiin kuuluvien toimien kanssa esimerkiksi EU:n vesialoitteen tai EDCTP-aloitteen (kliinisiä tutkimuksia koskevan Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuuden) puitteissa. 19

10.5. Toteutussuunnitelma ja siihen liittyvät kysymykset 10.5.1 Kohdemaat Kohdemaiden luettelot sisältyvät liitteeseen C. 20

10.5.2 Vuoden 2004 ehdotuspyyntöjen tutkimusalueet INCO FP6 VUODEN 2004 EHDOTUSPYYNTÖJEN TUTKIMUSALUEET Kohdealueet Toteutusvälineet Vuoden 2004 ehdotuspyyntöjen tutkimusalueet A/ Kehitysmaat Kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet STREP ja CA A1.2; A1.3; A3.2 Erityiset tukitoimet SSA Avoin ehdotuspyyntö - kaikki työohjelman tutkimusalueet B/ Välimeren alueen kumppanimaat Kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet STREP ja CA Vain CA B1.1; B1.2; B1.3; B1.5; B2.1; B.2.3; B3 B1.4 Erityiset tukitoimet SSA Avoin ehdotuspyyntö - kaikki työohjelman tutkimusalueet C/ Länsi- Balkanin maat D/ Venäjä ja uudet itsenäiset valtiot Erityiset tukitoimet SSA Avoin ehdotuspyyntö - kaikki työohjelman tutkimusalueet Kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet STREP ja CA D.1; D.2; D3 Erityiset tukitoimet SSA Avoin ehdotuspyyntö - kaikki työohjelman tutkimusalueet E/ Monenvälinen koordinointi Erityiset tukitoimet SSA Avoin ehdotuspyyntö - kaikki työohjelman tutkimusalueet 21

10.5.3 Toteutuskaavio Alamomentti 08 08 01 03 Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet Ohjelmalohko Ehdotuspyynnöt Ehdotuspyyntöjen ohjeellinen budjetti (vuoden 2004 määräraha) Toteutusväline A. Kehitysmaat ALKAA PÄÄTTYY Millj. euroa Joulukuu 2002 11.9.2003 50 Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) Joulukuu 2003 Syyskuu 2004 - (1) Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) B. Välimeren alueen kumppanimaat C. Länsi-Balkanin maat D. Venäjä ja muut uudet itsenäiset valtiot E. Monenvälinen yhteistyö Joulukuu 2004 Syyskuu 2005 - Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) Joulukuu 2002 Joka kuudes kuukausi (maalis-/syyskuu) 1,9 (2) Erityiset tukitoimet (SSA) Joulukuu 2002 7.5.2003 - Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) Joulukuu 2003 Syyskuu 2004 - (3) Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) Joulukuu 2002 Joka kuudes kuukausi (maalis-/syyskuu) 0,9 (2) Erityiset tukitoimet (SSA) Joulukuu 2002 7.5.2003 - Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) Joulukuu 2002 Joka kuudes kuukausi (maalis-/syyskuu) 0,9 (2) Erityiset tukitoimet (SSA) INTASin yleiskokous päättää 13,4 (4) INTASin julkaisemat INTAS-ehdotuspyynnöt Joulukuu 2003 Joulukuu 2002 Joulukuu 2002 Huhtikuu/toukokuu 2004 Joka kuudes kuukausi (maalis-/syyskuu) Joka kuudes kuukausi (maalis-/syyskuu) Toimintakustannukset 83,5 (5) 14 Kohdennetut tutkimushankkeet (STREP) + koordinointitoimet (CA) 0,9 (2) Erityiset tukitoimet (SSA) 1,5 (2) Erityiset tukitoimet (SSA) (1) Ohjeellinen budjetti 36,2 miljoonaa euroa (vuoden 2005 määräraha). (2) Vuoden 2004 määrärahoista katettava määrä. (3) Ohjeellinen budjetti 27,1 miljoonaa euroa (vuoden 2005 määräraha). (4) 70 miljoonaa euroa koko kaudelle 2002 2006 erityisohjelman liitteen II mukaisesti, kattaa yhteisön jäsenmaksun ja rahoitustuen INTASissa. (5) Ei sisällä kolmansien osapuolten määrärahoja assosioituneiden maiden osalta. Päättyneet ehdotuspyynnöt 22

10.6 Ehdotuspyyntöjä koskevat tiedot 10.6.1 Kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia koskevat ehdotuspyynnöt A. Kehitysmaat 1) Erityisohjelma: Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen 2) Ensisijainen aihealue/osa-alue: Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet Kehitysmaat 3) Ehdotuspyynnön nimi: Kehitysmaita koskevat kohdennetut tutkimushankkeet ja koordinointitoimet 4) Ehdotuspyynnön tunnus: FP6-2003-INCO-DEV-2 5) Julkaisupäivä 4 : 17.12.2003 6) Määräaika 5 : 14.9.2004 klo 17.00 (Brysselin aikaa) 7) Ohjeellinen kokonaisbudjetti: 36,2 miljoonaa euroa 4 5 Ehdotuspyynnöstä vastaava pääjohtaja voi aikaistaa tai lykätä ehdotuspyynnön julkaisua enintään yhdellä kuukaudella ilmoitetusta julkaisupäivästä. Jos julkaisupäivää aikaistetaan tai lykätään ilmoitetusta (ks. edellinen alaviite), määräaikaa (tai määräaikoja) siirretään julkaistavissa ehdotuspyynnöissä vastaavasti. 23

8) Tutkimusalueet ja toteutusvälineet: Tutkimusalue Toteutusvälineet 6 Ks. kohdat A.1.2 Terveydenhuoltojärjestelmät, -politiikka ja -hallinto STREP 7 ja CA A.1.3 Vähälle huomiolle jääneiden tartuntatautien torjunnan edellyttämä tietämys ja teknologia A.3.2 Biologisesti monimuotoiset, bioturvalliset ja lisäarvoa tuovat viljelykasvit 6 7 STREP = kohdennetut tutkimushankkeet; CA = koordinointitoimet; SSA = erityiset tukitoimet. Demonstrointitoimia ei ole tarkoitus toteuttaa. 24

9) Osallistujien vähimmäismäärä 8 : Toteutusväline STREP ja CA Vähimmäismäärä 3 riippumatonta oikeussubjektia 3 eri jäsenvaltiosta tai ass. valtiosta, joista väh. 2 jäsenvaltioita tai ass. ehdokasvaltioita + 3 riippumatonta oikeussubjektia 3 eri kehitysmaasta samalta kehitysmaaalueelta 9 10) Osallistumista koskevat rajoitukset: Ei rajoituksia. 11) Konsortiosopimukset: Tämän ehdotuspyynnön tuloksena toteutettavien TTK-toimien osallistujille suositellaan konsortiosopimuksen tekemistä. 12) Arviointimenettely: Arvioinnissa sovelletaan yksivaiheista menettelyä (2-portainen arviointi). Kohdennettuja tutkimushankkeita koskevat ehdotukset arvioidaan nimettöminä. Koordinointitoimia koskevien ehdotusten arviointi ei edellytä nimettömyyttä. 13) Arviointiperusteet: Liitteessä B esitettyjä arviointiperusteita sovelletaan työohjelman 10.7 kohdan mukaisesti kaksiportaisesti. Toinen arviointi suoritetaan ainoastaan ehdotuksille, jotka saavuttavat ensimmäisessä arvioinnissa sovellettavat kynnyspistemäärät. Kohdennettujen tutkimushankkeiden yhteydessä ensimmäisessä arvioinnissa arvioidaan ehdotuksen tieteellinen ja teknologinen laadukkuus viidellä kuudesta arviointiperusteesta (tieteellinen arviointi). Toisessa arvioinnissa arvioidaan ehdotuksen relevanssi kohdemaiden erityisongelmien kannalta, potentiaaliset vaikutukset ja kumppanuuden tasapainoisuus viidellä kuudesta arviointiperusteesta (alueellinen arviointi). 8 9 Jos jokin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon sijoittautunut oikeussubjekti koostuu vaadittavasta määrästä oikeussubjekteja, se voi olla epäsuoran toimen ainoa osallistuja. Kehitysmaat ja kehitysmaa-alueet määritellään työohjelman liitteessä C. Kiinaa ja Intiaa voidaan tarkastella yksinään kehitysmaa-alueina. Tällöin vähimmäisvaatimus on kuitenkin 3 eri oikeussubjektia 3 eri Kiinan maakunnasta tai Intian osavaltiosta. 25