Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit



Samankaltaiset tiedostot
Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit

Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

YRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Loppi - tilaisuus yrittäjille Pirkko Mäkelä-Pusa

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Ammattiluokitus Classification of occupations

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Hyvät p u o lu e to v e r it

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työhyvinvointia työpaikoille

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

1 Pöytäkirja Avaa haku

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Hyvän työpaikan kriteerit

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Sisäpiirintiedon syntyminen

Varhaisen reagoinnin ja työhön paluun käytäntöjen kehittäminen

Hyvinvointia työstä Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Osuva-kysely Timo Sinervo

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

KIERTOKIRJEKOKO ELMA

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Transkriptio:

Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava

Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän muutoksia kuin koskaan 1860-luvun teollistumisen murroksen jälkeen työhyvinvoinnin tukemisen perinteiset (esim. työsuojelu/työturvallisuus, työterveyshuolto, työssä olevien kuntoutus, tyky) asiantuntijavetoiset työmenetelmät eivät toimi tässä muuttuvassa ympäristössä riittävän hyvin työorganisaatio/yrityskohtaisesti on kehitettävä toimintamalleja, jotka pohjautuvat verkostoihin sekä yrityksen sisällä että yrityksen ulkopuolella haaste kaikille toimijoille

Huono työn hallinta lisää sairaspoissaoloja Kunta-alalla ikääntyminen oli vain osaselitys sairauspoissaolojen lisääntymiselle. Psykososiaalisen työympäristön kielteiset muutokset olivat tärkein syy sairauspoissaolojen lisääntymiselle. Huono työn hallinta oli merkittävä terveyttä heikentävä psykososiaalinen tekijä. Sairastumisriski oli kasvanut niillä työntekijöillä, jotka olivat työskennelleet psykososiaalisella riskialueella pitkään sekä niillä, joilla psykososiaalinen työympäristö jatkuvasti oli muuttunut selvästi kielteisempään suuntaan. Vahtera, Kivimäki, Elovainio et al,mm. Kunta 10-tutkimus, 2001-2006

Reilu johtaminen tukee työhyvinvointia Isoja terveysvaikutuksia seuraavilla tekijöillä: vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin, työn hallinta oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen kasautuva työstressi ja työympäristön psykososiaaliset tekijät: muutos kielteiseen suuntaan pitkäaikaisesti lisää sairastumisriskiä huomattavasti kehittämishankkeilla voidaan vaikuttaa mm. johtamisen oikeudenmukaisuuden muuttumiseen ja työyhteisön psykososiaalisiin tekijöihin Psykososiaalisen työympäristön terveysvaikutukset: mm. Kunta-10 tutkimuksen (2002-2005)yhteenveto:http://www,tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=101190

Johtaminen(leadership) ja työhyvinvoinnin kehittäminen Johdolta ja esimiehiltä odotetaan: ihmisten kohteleminen johdonmukaisesti ja kuuleminen heitä koskevissa asioissa mahdollisimman oikean tiedon varassa toimiminen oikeudenmukaiseksi koettujen sääntöjen mukainen päätöksenteko epäonnistumisten myöntäminen ja korjaaminen ihmisten kunnioittava ja ystävällinen kohtelu erityisen tärkeää tämä on silloin, kun yritetään viedä läpi suuria muutoksia työpaikalla

Työssä jaksamisen tukemisen koetellut hyvät käytännöt työyhteisövaikuttavuus oli paras, kun työssä jaksamisen kehittäminen oli osa normaalia kehittämistoimintaa, pitkäkestoista ja jäntevää innovatiivisuus oli paras, kun organisaation tuottavuuden kasvuun kytkettiin yksilöllisen työnhallinnan ja ammatillisen kasvun näkökulma kokemusten ja tuotosten käytäntöön soveltaminen onnistui parhaiten, kun työssä jaksamisen kehittäminen oli integroitu työyhteisön terveyden, kunnon ja hyvinvoinnin lisäämiseen tuotosten vakiinnuttaminen onnistui parhaiten, kun idea yrityksen sisältä, vahva johdon tuki, toteutus ei-projektimainen Notkola toim. 2002: Työhyvinvointi ei ole sattumaa

Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla työyhteisön johtajuus ja kulttuuri tukevat työssä jaksamista/työhyvinvointia työhyvinvoinnin kehittäminen on osa normaalia, pitkäjänteistä kehittämistoimintaa toiminnan tavoitteiden tulisi liittyä keskeisesti työn sisällöllisiin ja ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin työhyvinvointi-suunnitelmassa sekä kehittäviä (muutoksiin valmiuksia antavia) että reagoivia (korjaavia) toimintamalleja toiminnan tuloksellisuutta tulisi seurata ja arvioida

Työssä jatkamisen tukeminen sairauslomakäytännön avulla 1. Poissaoloseuranta ja varhainen reagointi ja tuki Työpaikan sairaslomakäytäntö= selvät sävelet siitä, mihin reagoidaan, miten/kuka reagoi, miten/kuka tukee.. 2. Aktivoiva sairasloma Ollaan sairaslomalla... Mitä oman hyvinvoinnin eteen voi tehdä! 3. Työhön paluun tukeminen Joustava yksilöllinen Ollaan.. sairaslomalla.. työura

Reagointimallien tavoitteita Puututaan strukturoidusti ja ajoissa sairauspoissaoloihin Edistetään työssä jaksamista ja jatkamista Parannetaan esimiesten kykyjä ja valmiuksia havaita työntekijöiden ongelmia Parannetaan organisaation työhyvinvointiprosesseja Kehitetään työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä Työterveyshuollon ja organisaation kanssa rakennetaan kuntoutuskumppanuus pitkän aikavälin toimintaa Työeläkelaitosten mukana oleminen vahvistaa kumppanuutta

Esimerkkejä konkreettisista malleista

JATS Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt n hanke 2005-2008 tehtiin työtä kuudessa pienemmässä työyhteisössä ja Keravan kaupungissa lisäksi kehitettiin mm. seuraavia tuotteita: Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen Sairauspoissaolojen raportointiohje Työkykyasiat puheeksi video Malli kuntoutuspalveluohjauksesta

T Y Ö P A IK A L L A T y ö s s ä j a k s a m i s e n o n g e lm a t, r u n s a a t s a i r a u s p o i s s a o l o t t a i m u u o i r e i l u T Y Ö T E R V E Y S H U O L L O S S A T y ö k y k y o n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö p a i k a lla ( e s im. s u o r iu tu m in e n t y ö s s ä, ja k s a m in e n, s a ir a u s p o is s a o lo t, m u u o ir e ilu ) / - e s im ie s * ) - t y ö n te k ijä its e - t y ö y h t e is ö O n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö t e r v e y s - h u o llo s s a ( m a h d o llis e s t i t y ö h ö n liitt y v ä o ir e ilu, s a ir a s te lu tm v.) / - tth / tt l - t y ö n te k ijä its e P u h e e k s io t t a m in e n : k e s k u s te lu tila n te e s ta, m m. ty ö h ö n liit t y v ie n te k ijö id e n k a r to it u s / e s im ie s + t y ö n te k ijä * * ) m a h d o llin e n t e r v e y s o n g e lm a T ila n te e n ja o n g e lm ie n s y id e n s e lv itte ly t y ö t e r v e y s h u o llo s s a T y ö h ö n liitt y v ie n o n g e lm ie n r a t k a is u je n s u u n n it t e lu, s o p im in e n ja t o t e u t u s t y ö p a i k a ll a : t y ö n s is ä ltö ja v a a tim u k s e t, k o u lu tu s, t y ö a ja t, t y ö y m p ä r is tö ja - v ä lin e e t, t y ö y h te is ö n to im in ta, e s im ie s to im in ta e tc. / - e s im ie s + t y ö n te k ijä - t y ö y h te is ö : in fo r m o in ti, t u k i, o s a llis tu m in e n - a s ia n tu n t ija - a p u ( tth, h h, ts ) ta r p e e n m u k a a n J a t k o k e s k u s t e lu ( t ), v e r k o s t o t a p a a m in e n / e s im ie s + t y ö n t e k ijä + ta r v it ta e s s a : - t y ö te r v e y s h u o lto - t y ö s u o je lu - lu o tta m u s m ie s - h e n k.h a ll. - t y ö to v e r i T y ö h ö n ta i t y ö - y h t e is ö ö n liitt y v ä t a s ia t K u n t o u t u s ty ö p a ik a lla ( t y ö k o k e ilu, T U U K K A - k u n to u tu s, y m.) T e r v e y s - o n g e lm ie n ja tk o - tu tk im u k s e t & h o ito H o ito & k u n - to u tu s m u u a lla S e u r a n t a & a r v io in t i & t u k i ty ö p a ik a lla : s e u r a n ta k e s k u s te lu t, s u o r iu tu m in e n t y ö s s ä, p o is s a o lo t, k e h it y s k e s k u s te lu t y m. / - e s im ie s + t y ö n te k ijä - t y ö y h t e is ö - a s ia n t u n t ija - a p u ta r p e e n m u k a a n T a r v itta e s s a v e r k o s to - ta p a a m in e n /- s e t S e u r a n ta & t u k i / t y ö te r v e y s h u o lto : te r v e y s ta r k a s tu k s e t, T K I y m. T y ö s s ä ja t k a m i n e n ja ja k s a m in e n * ) E s im ie s r e a g o i, k u n s a ir a u s p o is s a o lo ja k e r ty y y li 2 0 p v ta i 5 k r t v u o d e s s a ta i s a ir a u s p o is s a o lo t lis ä ä n ty n e e t, s u o r itu s ta s o h e ik e n ty n y t, p a ljo n m y ö h ä s t e ly jä ta i y lip itk iä ty ö p ä iv iä, t a v a llis u u d e s ta p o ik k e a v a ta i m u u ttu n u t k ä y tö s ta i ty ö y h te is ö n ta i a s ia k k a id e n p a la u t e. Y li 6 0 p v s a ir a u s p o is s a o lo - ja k s o n jä lk e e n ty ö n t e k ijä n p a la t e s s a tö ih in h ä n e t o h ja t a a n o t ta m a a n y h te y ttä ty ö t e r v e y s h u o lto o n ty ö h ö n p a lu u n s u u n n itte le m is e k s i. * * ) K e s k u s te lu n a p u v ä lin e e n ä ty ö k y v y n tu e n ta r p e e n k a r to itu s lis t a.

Työntekijä ilmoittaa Esimies kirjoittaa lapun toimistoon Palkanlaskija pitää kirjanpitoa ½ vuoden välein esimiehelle tilastot Työterveyshuollolle tilastot Työterveyshuolto työntekijän kutsuu Esimiehen pitää keskustella työntekijän kanssa TTH:lle keskustelumuistio TTH kutsuu

Mallin haasteina Esimiehen kyky havainnoida ongelmia ja erityisesti ottaa ne puheeksi Kommunikaation toiminta Luottaako työntekijät esimieheen, tai päinvastoin Mallin taustalla pitää olla organisaation luomat selvät säännöt Mallin integroiminen kaikkiin työyksiköihin + mallin integroiminen osaksi työhyvinvointia myös laajemmin Työterveyshuollon ja työorganisaatioiden toimiva kumppanuus Kommunikaation toiminta Innovatiivisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Mallin prosessi (Jalava 2008) Perusongelma: Yksilön työssä jaksaminen ja jatkaminen Organisaation perusedellytykset: Päätöksentekoa valmisteleva interaktio Päätöksenteosta irrallinen interaktio 1. Organisaation ohjelmat, strategiat ja suunnitelmat. 2. Henkilökunnan ominaisuudet ja koostumus. 3. Organisaation rakenne. (4. Luottamus) 1. Ei jatkotoimenpiteitä Kommunikaatio Organisaatio Päätöksentekosidonnainen interaktio Esimies Kommunikaatio Työntekijä Päätös 2. Toimenpiteet työpaikan sisällä Työterveyshuolto (ja sen asiantuntijaverkostot) 3. Työntekijän hakeutuminen tai ohjaus työterveyshuoltoon ja mahdollinen kuntoutus

Haluatko tutustua tarkemmin? Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. STM, julkaisuja 2007:7 www.stm.fi Julkaisut www.punkprojekti.fi Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaa. Juvonen-Posti&Jalava. STM, selvityksiä 2008:34. Tavoitteena työssä jaksamisen tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta. Jalava. Kuntoutus 1/2008.

Teidän kokemuksenne? Millaisia kokemuksia teillä on työtovereidenne (nykyisten tai entisten) työssä jaksamisen ja jatkamisen ongelmista? Millaisia kokemuksia teillä on esimiesten kyvyistä havainnoida ja tarttua työntekijöiden työssä jaksamisen ja jatkamisen ongelmiin ja millaisia sairauspoissaolokäytäntöjä teidän työpaikoillanne on ollut?