Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk
Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi. - Tove Jansson
Yksilö kasvaa osana yhteisöjä - Syrjäytymisen ja hyvinvoinnin polut syntyvät vuorovaikutuksessa
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus kertoo muistakin ongelmista % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1987 syntyneiden hyvinvointi NEET-statuksen mukaan 70% ei NEET NEET 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 1 2 3 4 5 1987 syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulotuki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ehd oton) Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. NEETindikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit 2/2016 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2015 Suomessa oli n. 120 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 15-29-vuotiasta nuorta
Työttömyys ja kouluttamattomuus kertovat huonoosaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti (väh. 20kk) toimeentulotukea 24-25-vuotiaana, 29 % Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Päihdediagnoosi, 18 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 36 % INHIMILLINEN Toimeentulotukea alle 25-vuotiaana 90 % 1987 syntyneet, 300 päivää työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 25-28-vuotiaana (3,7 % ikäluokasta, 2186 henkilöä, 1371 miestä, 815 naista) Ei rikostuomiota alle 25-v, 50 % SOSIAALINEN Rikostuomio alle 25-v, 50 %
Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% muut 1987 syntyneet Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa 70% 60% 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus
Kuntoutuksen avulla lisää osallisuutta ja toimijuutta Osallisuus ja toimijuus etusijalle Arvostava kohtaaminen, luottamus, rohkaiseminen ja kannustaminen, tekeminen Yhdessä kohti aikuisuutta Pitkäjänteinen, kokonaisvaltainen ja perheitä lähellä oleva tuki, perhekeskukset, varhaiskasvatus ja peruskoulu hyvinvoinnin tukena ja mahdollistajana Vaihdetaan saattaen Rinnalla kulkijuutta työelämään saakka Osaaminen näkyväksi Tarvitaan monipuolisia osaamisen näyttämisen mahdollisuuksia Ketään ei jätetä Etsivän nuorisotyön kehittäminen ja valmennuspajatyyppinen toiminta Paananen, Kainulainen Surakka: Nuorten ehdoilla parempiin tuloksiin. Kuntalehti 31.3.2017 http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/03/31/nuorten-ehdoilla-parempiin-tuloksiin/
Tutkimus-case: valmennuspaja Mahis Nuorten valmennuspajatoiminnan vaikutusten ja kustannusten tutkimus (tulossa 2017) Mukana 54 nuorta, joiden tilanteesta kerättiin tietoa pajalle tultaessa, sieltä lähdettäessä sekä elokuussa 2016 (1/2015-8/2016) Pyritty tuomaan esille vaikutuksia / vaikuttavuutta eri näkökulmista: toiminnan sisältö, toiminnan aikaiset ja päättymishetken tulokset sekä loppuvaikutus ja sen pysyvyys (ks. Vamos, vaikuttavuuden mittaamisen arviointi, 2016) Hyvän Mitta 1. vaiheen loppuraportit: HDL / Vamos (http://www.mesaatio.fi/wp-content/uploads/2016/09/2016-12-09- VAMOS-Vaikuttavuuden-mittaaminen-Loppuraportti.pdf)
Valmennuspajatoiminnan kustannuksia Kustannus vuodessa 3772,35 / nuori Kustannus kuukaudessa 314,36 kk / nuori Valmennusjakson kustannukset keskimäärin 1534,73 / nuori (jakson ka 6,15 kk:ta) Valmennusjakson kustannukset mediaanikeston (4 kk:ta) mukaan 998,2 / nuori
Toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Tavoitetaan paikkakunnan tukea tarvitsevat nuoret yhteistyössä eri toimijoiden kanssa: Pajan toiminta tunnetaan paikkakunnalla Valtaosa nuorista kiinnittyy palveluun Paljon terveydentilan, etuustarpeiden ja velkatilanteiden selvittelyjä 2. Tarjotaan kohtaamispaikka, jossa nuori voi suunnitella omaa tulevaisuuttaan: Tulevaisuuden suunnitelmat selkeämmät Motivaatio oman elämäntilanteen parantamiseen suurempi Oman tilanteen realisoituminen ja vahvuuksien löytäminen 3. Lisätään nuoren osallisuutta ja aktiivisuutta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia: Sitoutuminen ja osallistuminen pajan toimintoihin / niiden suunnitteluun paranivat Itsenäinen asioiden hoitaminen ja palvelumyönteisyys lisääntyivät Vuorokausirytmi normalisoitui 4. Autetaan nuorta oman alansa löytämisessä, koulutukseen hakeutumisessa ja opintojen nivelvaiheissa 5. Edistetään nuoren työelämävalmiuksia ja kiinnittymistä työelämään
Valmennuspajatoiminnan vaikutuksia: päivittäinen elämä 25 20 Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä 15 10 5 0 Sitoutuminen Elämäntilanne ja tulevaisuus Vuorovaikutustaidot Arjen sujuminen Palvelut, sosiaalinen elämä ja verkostot Ennen Jälkeen
Valmennuspajatoiminnan vaikutuksia: sijoittuminen Mahis Pajajakson jälkeen Elokuussa 2016 Valtakunnallinen työpajakysely 2015 Sijoittuminen Määrä % Määrä % Määrä % Koulutukseen 16 36,4 19 43,2 2249 28 Työelämään 12 27,3 8 18,2 1196 15 Muu ohjattu toimenpide (esim. > 29- vuotiaiden työpaja) 6 13,6 2 4,5 1214 15 Muu (armeija, vanhempainvapaa tms.) 1 2,3 1 2,3 1736 22 Työttömäksi 2 4,5 1 2,3 797 10 Keskeyttänyt pajajakson 4 9,1 1 2,3 810* 10 Muutto toiselle paikkakunnalle 3 6,8 8 18,2 - - Yhteensä 44 100 40 100 8002 100 * Erotettu pajalta / keskeyttänyt pajajakson
Jatkotutkimus ja kehittämistarpeet Valmennuspajatoiminnan vaikutukset muuhun palvelukäyttöön - Mahiksen asiakkaiden sote-palveluiden käyttötietojen kerääminen ja palvelujen käytön kustannusten arviointi (tulossa 2018) Nuoren itsearviointi ja työhönvalmentajan havainnot arvioitaessa pajajakson vaikutuksia (työ- ja toimintakykyyn) Segmentoidun vaikuttavuuden tarkastelu*: - Työ ja opiskelu - Etenemisen mahdollistaminen - Toimintakyvyn vahvistaminen * Hyvän Mitta 1. vaiheen loppuraportit: HDL / Vamos (http://www.mesaatio.fi/wpcontent/uploads/2016/09/2016-12-09-vamos-vaikuttavuuden-mittaaminen-loppuraportti.pdf)
Näkymättömästä näkyväksi: kuntoutuksella lisää osallisuutta ja toimijuutta Nuorten aikuisten huono-osaisuus on ylisukupolvista sekä nuoruuden hyvinvointiongelmien jatkumo Nuoret miehet suuremmassa vaarassa jäädä ulkopuolelle Työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustatekijät on otettava huomioon toimissa, joita tehdään syrjäytymisen vähentämiseksi Ongelmiin ei reagoida tarpeeksi ajoissa; tavoitteeksi oikea-aikaisuus Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen kierteen katkaisu vaatii vahvempaa tukea perheille Syrjäytymisen ehkäiseminen ei toteudu pistemäisillä ratkaisuilla; Tarvitaan kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa huomioidaan yksilölliset tilanteet ja vahvistetaan toimijuutta
Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Reija Paananen, FT, tutkija, Diak p. 040 508 4294 reija.paananen@diak.fi Anne Surakka, VTM, tutkija, Diak p. 040 509 0621 anne.surakka@diak.fi Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke, www/thl.fi/sokra