Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016

Transkriptio

1 Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016 Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Keitä ovat työelämän ulkopuolella olevat (työikäiset 15-64v)? Kohderyhmä: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän Mitä tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn parantaminen? 2

3 Huono-osaisuus ja osallisuus 3 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

4 Huono-osaisuus maakunnittain vuonna indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 0 indikaattoria > maan keskiarvon 4 Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyyseläkkeet, (mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt) (16-24-vuotiaat, %) vuotiaat 2 Työkyvyttömyyseläkkeet, (mielenterveyden ja käyttäytymisen ,7 häiriöt) (25-64-vuotiaat, %) vuotiaat 3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-24-vuotiaat, %) ,4 vuotiaat 4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (25-64-vuotiaat, %) ,4 vuotiaat 5 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta vuotiaat 6 Työttömät, % työvoimasta 12,4 Kuvio 1. Tilanne maakunnissa valituilla huono-osaisuuden 7 Poliisin osoittimilla tietoon tulleet, vuonna henkeen ja terveyteen kohdistuneet 7 rikokset/ 1000 asukasta 8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, 7,3 litraa Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016

5 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016

6 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Pohjois-Pohjan Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016

7 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelmina % NEET= Not in Employment Education or Training ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulot uki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ ehdoton) 7 Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?

8 Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä Ulkomaalaisten työttömyysaste % (1) Kainuu (2) (6) Lappi (4) P-Pmaa (4) (2) Maahanmuuttajien työttömyyteen liittyy myös muita ongelmia, esim.: - Köyhyys maahanmuuttajaperheissä kaksinkertaista muihin verrattuna - Mielenterveyttä uhkaavat myös syrjintä, sukupuolten epätasa-arvo ja rasismi. TEM, työnvälitystilasto 8

9 MT-perusteiset työkyvyttömyyseläkkeet Kainuu Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Etunimi Sukunimi

10 MT-perusteiset työkyvyttömyyseläkkeet Lappi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 10 Etunimi Sukunimi

11 MT-perusteiset työkyvyttömyyseläkkeet Pohjois-Pohjanmaa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 11 Etunimi Sukunimi

12 Pitkäaikainen toimeentulotuki , Kainuu Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 Etunimi Sukunimi

13 Pitkäaikainen toimeentulotuki , Lappi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 13 Etunimi Sukunimi

14 Pitkäaikainen toimeentulotuki , Pohjois- Pohjanmaa Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 14 Etunimi Sukunimi

15 Työttömyys , Kainuu Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta 15 Etunimi Sukunimi

16 Työttömyys , Lappi Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta 16 Etunimi Sukunimi

17 Työttömyys , Pohjois-Pohjanmaa Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta 17 Etunimi Sukunimi

18 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Kainuu Lappi Pohjois- Pohjanmaa 18 Etunimi Sukunimi

19 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Lappi Kainuu Pohjois- Pohjanmaa 19 Etunimi Sukunimi

20 Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan käyttöönsä. Osallisuuden muotoja ovat muun muassa asiakas-, palvelu-, tieto-, demokratia-, koulutus- sekä työelämäosallisuus (Sokra-hanke 2016). 20 Etunimi Sukunimi

21 Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 21 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän

22 Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen

23 Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 23 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

24 Kehittämistyötä tarvitaan erityisesti Lisää liikkuvia palveluita Miten voidaan madaltaa palveluun hakeutumisen kynnyksiä (esimerkiksi sijainnilla ja aukioloaikojen joustavuudella) Koulutusta ihmisten tasavertaiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen sekä luottamuksen edellytysten luomiseen Erityisryhmien työllistämisessä pohdintaan uudenlaiset mahdollisuudet Esim. yhteiskunnallinen yritystoiminta tai osuuskuntatoiminta Ihmiset voimavarana ei ongelmana Hyödynnetään paikallisista lähtökohdista kumpuavia mahdollisuuksia ja ideoita! 24 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

25 Kolmas sektori ja kunta 25

26 Varikko toiminnan perusta Kristillinen ihmiskäsitys ja päihdetyö, tasaarvoinen kohtaaminen ja palvelu Asiakaslähtöisyys: sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Arvoperusta Asiakastyön ydin Omaohjaajatoimintamalli, sosiaali- ja päihdetyön menetelmät Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Moniammatill inen verkostoyhtei styö Kiinteä verkostoyhteistyö mm. kuntien sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan, TEhallinnon, Rikosseuraamuslaitoks en ja muiden yhdistysten kanssa 26

27 Viranomaisverkostojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet Vaikeassa elämäntilanteessa olevan rinnalla kulkeminen ja tukeminen palvelujen saamisessa Palvelujen oikea-aikaisuuden turvaaminen haastavissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa olevien ihmisten kohdalla Pirstaleisen palvelujärjestelmän jäsentäminen asiakkaan kanssa, palvelujärjestelmässä toimimisen tukeminen ja palvelujen toisiinsa nitominen 27

28 Asiakkaat hyötyvät! Yhteisöön kuuluminen, mielekäs tekeminen ja päivien sisältö omaan osallistumiseen voi vaikuttaa (ei pakkoa) Ilmainen ruokailu (aamupala, lounas, päiväkahvi) ja mahdollisuus saada ruokakassi viikottain kotiin Uimahalli- ja kuntosaliliput ja bussikortit Korttikoulutukset: ensiapu-, hygienia-, työturvallisuusja/tai tulityökortti, kuljetusalan täydennyskoulutus kädestä pitäen tukeminen ja tiivis viranomaisyhteistyö 28

29 Kunta ja järjestöt, esimerkkejä TL 5 hankkeista Osallistava budjetointi (Laavu-hanke Pudasjärvi) Naksu (asunto ensin, arjen tuki, rinnalla kulkijuus / saattaminen Naapuriäiti Vertaistuki maahanmuuttajaäideille (Nicehearts-Vantaa) Liikkuva klinikka (kunnolla töihin hanke) Tanssi-musiikki-työpajat nuorisopsykiatrian osastolla (Takuulla yhdessä) Pelaten osalliseks (kuntoutuja perehdyttää ammattilaisen) Eläinavusteinen kuntoutuminen (hoivafarmi) 29 Etunimi Sukunimi

30 uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujat ovat osallisia suunnittelussa/ toiminnassa Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö kotipesä hankkeen jälkeen mietitty/ jäänyt pysyväksi toiminnaksi Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu vaikuttavuutta on arvioitu

31 Hankekentän tilanne EURAssa on hyväksyttynä 156 hanketta, joista: 33 varsinaista hanketta ja 9 rinnakkaishanketta Pohjois- Suomessa 1 sai rahoituksen, mutta ei käynnistynyt (Länsi- ja Keski- Suomessa) 12 päättynyttä, joista 1 Pohjois-Suomessa 10 rinnakkaishanketta, joista 9 Pohjois-Suomessa 12 valtakunnallista (ml. Sokra ja Solmu) Seuraavissa kuvissa rinnakkaishankkeet eivät ole mukana Toimenpideluokituskuvassa eivät ole mukana Sokra ja Solmu 31 Lea Kurki

32 Hankkeiden rahoittajat (koko maa) Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Keski-Suomen ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus STM 32 Etunimi Sukunimi

33 Hankkeiden päätoteuttajat Pohjois-Suomessa Muu 1 1 Muut 3. sektorin toimijat ovat säätiöitä tai oppilaitosten kannatusyhdistyksiä. Seurakunta Yritys Kuntayhtymä Kunta Päätoteuttajaoppilaitoksista kaksi on ammattikorkeakouluja ja yksi aikuiskoulutusta järjestävä oppilaitos, osatoteuttajaoppilaitokset ovat ammattikorkeakouluja. Tutkimuslaitos on yliopisto Tutkimuslaitos 1 Kuntayhtymä on koulutuskuntayhtymä Oppilaitos Muu 3. sektorin toimija Kansalaisjärjestö Muu päätoteuttaja on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus ja muu osatoteuttaja Metsähallituksen luontopalvelut Päätoteuttajat Osatoteuttajat 33 Etunimi Sukunimi

34 Pohjois-Suomen hankkeiden kohderyhmät Muut Hankkeet Julkisen sektorin toimijat Yritykset ja yrittäjät Oppilaitokset ja oppilaitosten työntekijät Järjestöt ja järjestöjen työntekijät Kunnat ja kuntien työntekijät Yksityiset palveluntuottajat Perheet Opiskelijat Sukupuoli-/seksuaalivähemmistöt Etniset vähemmistöt Vapautuvat vangit Asunnottomat Osatyökykyiset Vammaiset Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat Maahanmuuttajat Ikääntyneet työttömät Pitkäaikaistyöttömät Nuoret Etunimi Sukunimi

35 Hankkeiden toimenpideluokitus alueittain Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tukeminen Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 35 Etunimi Sukunimi

36 Huomioita Pohjois-Suomen TL 5 hankkeista Paljon työllisyyshankkeita, joissa pääasia on työpajatoiminnassa tai muussa työskentelyssä. Tavoitteena verkostojen kehittäminen Usein mukana luontolähtöisiä menetelmiä Ei selkeästi sähköisten palvelujen tai etäkuntoutukseen liittyviä hankkeita Ei perheille suunnattuja hankkeita Koko maassa ei ole ainoatakaan sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa hanketta. Pohjois- Suomessa ei myöskään ole etnisiin vähemmistöihin (saamelaiset, romanit jne.) kohdistuvaa hanketta. 36 Etunimi Sukunimi

37 Muutamia lähteitä huono-osaisuudesta, osallisuudesta ja osallisuuden edistämisen toimintamalleista Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) verkkosivut Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/ Juha Koivisto & Pia Blomqvist Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat INNOKYLÄN INNOVAATIOKATSAUS THL TYÖPAPERI 23/ pdf?sequence=1 osallisuushanke Salli: Osallisuuden jäljillä. Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) pdf Nuorten osallisuuden ja osaamisen edistäminen vapaa-ajan toiminnassa. NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt: Reunanen Liisa Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.) Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/