RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS 2004 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

RAY:n pelitoimintaa ohjaa pelaamisen sosiaalisten haittojen rajoittaminen. Pelitoiminnan tuotolla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia. RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS 2004 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO 1 Sisällys 2 3 4 6 13 19 20 28 39 45 51 56 57 Johdanto Keskeiset tunnusluvut Toimitusjohtajan katsaus RAY:n toiminta RAY osana suomalaista yhteiskuntaa RAY:n rahapelitoiminnan vastuullisuusohjelma Sosiaali- ja terveysjärjestöt Pelaajat Pelitoiminnan yhteistyökumppanit Henkilöstö Ympäristö RAY-sanasto GRI-vertailutaulukko

2 JOHDANTO Tämä on RAY:n ensimmäinen julkinen yhteiskuntavastuuraportti. Edellisvuonna RAY laati yhteiskuntavastuuraportin lähinnä sisäiseen käyttöön. Sisäisen raportin pohjalta arvioitiin RAY:n yhteiskuntavastuun toteutumista ja suunnattiin kehitystoimenpiteitä. Tässä raportissa käsitellään RAY:n yhteiskuntavastuuta taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta. Keskeiset tunnusluvut esitellään tämän jaottelun mukaisessa taulukossa. Rakenteeltaan raportti on kuitenkin sidosryhmälähtöinen. Aluksi käsitellään yleistasolla RAY:n vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sitten tarkastellaan vaikutuksia tärkeimpiin sidosryhmiin. Ympäristövastuuta käsitellään omassa luvussaan. Raportointiperiaatteet ja raportin sisältö mukailevat kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) suosituksia. Viimeiseltä sivulta löytyy GRI:n suositusten ja tämän raportin vertailutaulukko. Raportissa esitettyjen tietojen oikeellisuus on pyritty varmistamaan useista lähteistä. Ulkoista varmennusta ei kuitenkaan ole käytetty.

TUNNUSLUVUT 3 Yhteiskuntavastuun keskeiset tunnusluvut Sosiaalinen 2002 2003 2004 RAY:n yksinoikeuden kannatus, % 15 74-vuotiaista* 74 75 73 Pelannut RAY:n raha-automaatteja vuoden aikana, % 15 74-vuotiaista** 49 47 44 Pelikieltojen määrä kasinossa 421 483 538 Vapaaehtoiset pelikiellot pelisaleissa 20 58 70 Ongelmapelaajien osuus, % 15 74-vuotiaista*** 2,7 2,6 2,6 Sairauspoissaolot, % 4,1 3,4 3,6 Työtapaturmat 45 51 37 Terveydenhoitoon käytetyt varat/henkilö, euroa 443 320 367 Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohti**** 2,6 2,1 1,7 Talous 2002 2003 2004 Rahapelitoiminnan tuotto, milj. euroa 604 633***** 635 Arpajaisvero, milj. euroa 42 52 52 Liikevaihto, milj. euroa 562 581 583 Sijoituspaikkamaksut, milj. euroa 88 92 91 Oman toiminnan kulut + investoinnit, milj. euroa 90 98 101 Vuoden tuottoa käytettävissä, milj. euroa 383 385 391 Aikaisempaa tuottoa käytettävissä, milj. euroa 53 39 25 Yhteensä käytettävissä, milj. euroa 436 424 415 Avustukset järjestöille, milj euroa 303 308 305 Valtiokonttorille veteraanien kuntoutukseen, milj. euroa 98 98 110 Henkilöstö vuoden lopussa 1 664 1 641 1 654 Ympäristö 2002 2003 2004 Sähkön kulutus, MWh 4 456 4 192 3 328 Veden kulutus, m 3 5 200 4 500 3 000 Kaukolämmön kulutus, MWh 2 665 2 569 1 741 Ajetut kilometrit, milj. km 4,7 4,4 4,1 Tulokset perustuvat tutkimuksissa esitettyihin väittämiin tai kysymyksiin. * Raha-automaattitoiminnan harjoittamisen yksinoikeus on säilytettävä nykyisellään Raha-automaattiyhdistyksellä RAY:llä ** Koska viimeksi olette pelanneet RAY:n raha-automaattia *** Pelaan itse ongelmallisen paljon raha-automaatteja ja Joku muu samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuva pelaa ongelmallisen paljon raha-automaatteja. **** Luku perustuu koulutusrekisteriin ilmoitettuihin koulutuspäiviin ***** Tuottoihin on vuodesta 2003 alkaen kirjattu raha-automaattien voitonmaksukoneissa vuoden lopussa olleet pääomat ja rahastamattomat kassat.

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yhteiskuntavastuu on Yksi viime vuoden toimintamme painopistealueista oli vastuullisen rahapelitoiminnan periaatteiden entistä täsmällisempi määrittely. Alaikäisten laittoman pelaamisen estäminen on ollut yksi keskeisistä kysymyksistä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 enemmän kuin sääntöjen noudattamista Nyt ilmestyvä, järjestyksessä toinen, RAY:n yhteiskuntavastuuraportti on suunnattu sekä sidosryhmille että kaikille RAY:n toiminnasta kiinnostuneille tahoille. Raportti on osa RAY:n pyrkimystä kehittää omaa toimintaansa entistä vastuullisempaan suuntaan. Tässä työssä tarvitsemme sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tukea ja apua. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa auttaa meitä näkemään oman toimintamme erilaisista näkökulmista ja tunnistamaan toimintaamme kohdistuvia, myös keskenään ristiriitaisia odotuksia. Yksi viime vuoden toimintamme painopistealueista oli vastuullisen rahapelitoiminnan periaatteiden entistä täsmällisempi määrittely. Alaikäisten laittoman pelaamisen estäminen on ollut yksi keskeisistä kysymyksistä. Viime vuoden aikana tätä ilmiötä on seurattu kahdella ulkopuolisen yhteistyökumppanin tekemällä tutkimuksella. Valvonnan kehittämisen avainkysymyksiä on ollut yhteistyö sijoituspaikkojen kanssa. Tähän yhteistyöhön olemme panostaneet ja panostamme edelleen. RAY:n hallitus on käsitellyt määrittelytyön tulokset ja hyväksynyt tehdyt linjaukset. Valtioneuvosto asetti huhtikuussa 2004 rahapelejä käsittelevän neuvottelukunnan, Rahapelifoorumin, jonka toiminnassa myös RAY on mukana. Foorumin ehkä tärkein tehtävä on tarkastella Suomen rahapelipolitiikkaa ja arvioida säädösten kehittämistarpeita alan kansainvälinen kehitys huomioon ottaen. Rahapelifoorumin työhön suomalaisten käytäntöjen kehittämiseksi eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla on alusta alkaen kohdistettu suuriakin odotuksia. Suomen yksinoikeuksiin perustuva järjestelmä antaa erinomaiset mahdollisuudet toiminnan ohjaamiseen ja valvomiseen. Pelitoiminnan tuotto käytetään kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivien, yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan rahoittamiseen sekä sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen ja hoitoon. Järjestöjen toiminnan turvaamisen kannalta avustuksilla on erittäin suuri merkitys. Erityisesti pienimpien järjestöjen riippuvuus RAY:n avustuksista on suuri; ilman avustuksia monien toiminta päättyisi. Siksi avustushakemusten käsittelyprosessin ja avustusten käytön valvonnan luotettavuus ja läpinäkyvyys ovat erittäin tärkeitä. Järjestöjen ja viranomaisten on voitava luottaa RAY:n toimintaan. Avustustoiminnassa RAY:lle on lakisääteisesti annettu julkinen tehtävä. Myös pelitoiminnan osalta voidaan arpajaislain ja RAY-asetuksen nojalla päätyä samaan tulkintaan. RAY:n yhdistyssäännöt eli yhtiöiden yhtiöjärjestystä vastaavat säännöt on valtioneuvoston antama asetus. Toiminnan voimakkaasti julkisoikeudellinen luonne korostaa vastuullisuuden merkitystä. RAY:lle vastuullisuus merkitseekin enemmän kuin vain sääntöjen noudattamista. Tämä raportti on laadittu vuonna 2002 julkaistua GRI-yhteiskuntavastuuraportointiohjeistoa mukaillen, ja sen tavoitteena on antaa riittävä ja monipuolinen kuva RAY:n taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tuloksista. Markku Ruohonen

RAY:n toiminta RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: Luotettavuus Asiakaslähtöisyys Toiminnallinen tehokkuus Ihmisen arvostaminen

RAY:N TOIMINTA 7 Vastuullinen toiminta on RAY:n keskeinen menestystekijä Raha-automaattiyhdistys (RAY) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasino toimintaan Suomessa. RAY:n toiminnassa korostetaan luotettavuutta ja vastuullisuutta. RAY:n visio RAY vakiinnuttaa asemansa johtavana suomalaisena rahapelien järjestäjänä ja kansalaistoiminnan rahoittajana toimimalla liiketaloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pelitoiminta ja avustustoiminta yhdessä muodostavat ainutlaatuisen organisaation, jonka menestys perustuu henkilökunnan luovuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen. RAY:n pelitoimintaa ohjaa yhteiskunnallisten etujen mukaisesti pelaajien oikeusturvan takaaminen, väärinkäytösten ja rikollisuuden estäminen ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen. Avustustoiminnassa yhdistys pyrkii turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan. Yhteiskuntavastuu on erottamaton osa RAY:n toimintaa. Vastuullisuus on vahvasti mukana jo toiminnan periaatteissa; se on osa niin RAY:n visiota, arvoja kuin menestystekijöitäkin. Vastuullisuus toteutuu normaalissa linjajohtamisessa ja se ohjataan käytännön toimintaan toiminnansuunnittelun kautta. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon, jotka ovat luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. LUOTETTAVUUS: pelimme, palvelumme ja toimintatapamme ovat aina rehellisiä ja luotettavia toimiessamme yhteistyössä työtovereiden ja sidosryhmien kanssa pidämme aina sen, minkä lupaamme ASIAKASLÄHTÖISYYS: pyrimme muokkaamaan pelituotteemme sellaisiksi, että ne vastaavat pelaajien odotuksia harjoitamme pelitoimintaa niin, että ehkäisemme yksilölle pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja tunnemme yrittäjäasiakkaidemme tarpeet ja kohtelemme heitä huomaavaisesti, rehellisesti, tasapuolisesti ja yksilöllisesti kohdennamme avustusvarat järjestöille, jotka edistävät terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tuottavat lisäarvoa palveluita tarvitseville TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS: asetamme toiminnallemme tavoitteet, joihin pyrimme tehokkaasti ja jatkuvasti toimintaamme parantaen

8 RAY:N TOIMINTA tavoitteistamme ja niiden saavuttamisesta viestimme aktiivisesti myös työtovereillemme IHMISEN ARVOSTAMINEN: kunnioitamme ihmisyyttä, ja kohtelemme jokaista yksilöä tasapuolisesti työyhteisössä kannustamme, kuuntelemme ja tuemme toisiamme kehittymään sekä onnistumaan työssämme hyväksymme ja arvostamme erilaisuutta ja omassa organisaatiossa teemme siitä vahvuuden, jossa myös luovuus voi kukoistaa arvostamme pelaaja-, yritys- ja järjestöasiakkaita sekä sisäisiä asiakkaita ja heidän tarpeitaan RAY:n menestystekijät on esitetty viereisessä kuvassa. Avustus- ja pelitoimintastrategioissa RAY on määritellyt yhteiskunnallisen vastuullisuuden yhdeksi menestystekijäkseen. Avustustoiminnassa tämä tarkoittaa toiminnan luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avustusten käyttöä valvotaan tarkasti ja avustuksilla pyritään saamaan mahdollisimman paljon hyvää aikaan. Pelitoiminnassa vastuullisuudella tarkoitetaan sosiaalisesti kestävää kasvua. Pelaamisen liittyvien lieveilmiöiden hallinta muodostaa reunaehdot pelitoiminnalle. Kohdentaminen avustustoiminnan menestystekijänä tarkoittaa avustusvarojen sosiaalipoliittisesti perusteltua jakamista. Pelitoiminnassa pidetään pelit kiinnostavina kehittämällä niitä asiakkaiden tarpeista lähtien. Uudet ratkaisut avustustoiminnan menestystekijänä viittaavat laadukkaisiin kokeilu- ja kehityshankkeisiin. Pelipalveluissa pyritään kehittämään erilaisia pelejä erilaisille kohderyhmille. Kumppanuudella tarkoitetaan molempia osapuolia hyödyttävää hyvää yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen että pelitoiminnan yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki RAY:n menestystekijät pohjautuvat avustus- ja pelitoiminnan vahvaan osaamiseen. Tätä tuetaan pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla. Sidosryhmät Sosiaali- ja terveysjärjestöt Viranomaiset ja poliittiset päättäjät Pelaajat Yhteistyökumppanit Henkilöstö Tässä raportissa esitellään omissa luvuissaan RAY:n neljä tärkeää sidos ryhmää: sosiaali- ja terveysjärjestöt, pelaaja-asiakkaat, RAY:n oma henkilöstö ja pelitoiminnan yhteistyökumppanit eli yritykset, joiden tiloissa on RAY:n pelejä. Tärkeän sidosryhmän muodostavat myös viranomaiset ja poliittiset päättäjät, joista keskeisimpiä ovat valtioneuvosto, eduskunta ja toimintaa valvovat ministeriöt. RAY käy sidosryhmiensä kanssa jatkuvaa keskustelua yhteiskuntavastuusta. Talvella 2003 2004 henkilöstölle järjestettiin viisi ohjattua ryhmäkeskustelua, joissa vaihdettiin ajatuksia RAY:n yhteiskuntavastuun tärkeimmistä asioista. Ulkoisille sidosryhmille järjestettiin RAY:n yhteiskuntavastuuta käsittelevä informaatio- ja keskustelutilaisuus toukokuussa 2004. RAY:n jäsenjärjestöt ovat käsitelleet RAY:n yhteiskuntavastuuta YTY:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteistoiminnassa ry.) piirissä. RAY:n hallitus käsitteli RAY:n vastuullista rahapelistrategiaa viimeksi kaksipäiväisessä seminaarissaan huhtikuussa 2005. Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan myös säännöllisesti tehtävillä tutkimuksilla, joiden avulla RAY pyrkii parantamaan toimintaansa. RAY haluaa osallistua myös laajemmin yhteiskuntavastuusta käytävään keskusteluun. RAY on yksi Stakesin koordinoiman Finnish Business & Societyn perustajäsenistä. RAY:n menestystekijät Avustustoiminnan strategia Yhteiskunnallinnen vastuullisuus Kohdentaminen Uudet ratkaisut Kumppanuus ja yhteistyö Osaaminen Pelitoiminnan strategia

RAY:N TOIMINTA 9 Talous RAY:n kokonaistuotto muodostuu pelipisteiden raha-automaattien, ravintolakasinopelien, omien pelisalien ja Grand Casino Hel sin gin pelitoiminnan tuotoista. Saadusta tuotosta RAY maksaa valtiolle arpajaisveroa sekä yrittäjille sijoituspaikkamaksuja heidän tiloissaan pidettävistä peliautomaateista ja kasinopeleistä. Tilikauden voitto ohjataan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen. RAY:n kokonaistuotto vuonna 2004 oli 634,9 miljoonaa euroa. Kun siitä vähennetään maksettu arpajaisvero, 52,2 miljoonaa euroa, saadaan liikevaihdon suuruudeksi 582,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 81 prosenttia kertyi pelipisteiden raha-automaateista. Sijoituspaikkamaksujen (91,2 miljoonaa euroa) ja oman toiminnan kulujen sekä investointien (100,6 miljoonaa euroa) jälkeen jäi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen käytettäväksi 390,9 miljoonaa euroa eli 67 prosenttia Liikevaihto 2004 Yhteensä 582,7 milj. euroa Raha-automaatit pelipisteissä 473,0 (81 %) RAY-pelisalit 67,6 (12 %) Ravintolakasinopelit 18,2 (3 %) Grand Casino Helsinki 22,5 (4 %) Myynti ja vuokraus 1,3 (alle 1 %) liikevaihdosta. Aikaisempien vuosien voittoa oli lisäksi käytettävissä 24,5 miljoonaa euroa. Valtiokonttorille ohjattiin 110,4 miljoonaa euroa sotainvalidien ja -veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Siten järjestöjen avustuksiin voitiin käyttää 305 miljoonaa euroa. Taloudelliset tunnusluvut 2000 2001 2002 2003 2004 Pelitoiminnan tuotot, milj. euroa 557 582 604 633* 635 Arpajaisvero, milj. euroa 17 29 42 52 52 Liikevaihto, milj. euroa 540 553 562 581 583 Sijoituspaikkamaksut, milj. euroa 81 84 88 92 91 Tilikauden voitto, milj. euroa 369 375 386 399 397 Tilikauden voitto, % 68 68 69 69 68 Avustukset, milj. euroa 234 232 303 308 305 Veteraanien kuntoutus, milj. euroa 92 98 98 98 110 Palkkakustannukset, milj. euroa 40 42 42 41 43 Henkilöstö, hlö 1 689 1 697 1 664 1 641 1 654 Liikevaihto = pelitoiminnan tuotot ja muut myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja kurssieroilla. * Tuottoihin on vuodesta 2003 alkaen kirjattu raha-automaattien voitonmaksukoneissa vuoden lopussa olleet pääomat ja rahastamattomat kassat. Liikevaihdon käyttö 2004 Yhteensä 582,7 milj. euroa Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen 390,9 (67 %) Sijoituspaikkamaksut 91,2 (16 %) Palkat ja sosiaalikulut 43,0 (7 %) Muut tuotot ja kulut 34,5 (6 %) Nettoinvestoinnit 23,1 (4 %) Vuonna 2004 tuoton kasvu jäi 0,3 prosenttiin tavoitellun noin 3 prosentin sijasta. Kasvun hidastuminen johtuu muun muassa käteisen rahan käytön vähenemisestä ja muun peli- ja viihdetarjonnan lisääntymisestä. Järjestöille myönnetyt avustukset jäivät suunniteltua alemmiksi. Tämä johtui pelituottojen jäämisestä odotettua pienemmiksi sekä valtioneuvoston päätöksestä suunnata lisää varoja sotainvalidien ja -veteraanien hoitamiseen. Siksi aikaisempina vuosina jakamatta jätetyt varat käytettiin nyt kokonaan ja ensi vuonna avustuksia voidaan jakaa ainoastaan pelitoiminnan nettotuoton mukaan. Vuonna 2005 RAY:n tavoitteena oleva rahapelitoiminnan tuotto on 643,1 miljoonaa euroa, eli noin 1,3 prosenttia vuoden 2004 tuottoa enemmän. Tuottotavoite alittanee siten yleisen ostovoiman kehityksen kasvun. Tilikauden voittotavoite on 395,8 miljoonaa euroa.

10 RAY:N TOIMINTA Hallinto- ja valvontajärjestelmät YHDISTYKSEN KOKOUS Yhdistyksen kokous on RAY:n ylin päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa. Kokouksessa ovat edustettuina kaikki 98 jäsenjärjestöä. RAY:n järjestysmuodosta ja hallinnosta on säädetty valtioneuvoston antamalla asetuksella. HALLITUS Hallituksen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset sekä hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi. Lisäksi hallitus tekee valtioneuvostolle ehdotuksen yhdistyksen tuotoista jaettavien avustusten jaosta sekä huolehtii avustusten käytön valvonnan järjestämisestä. RAY:n hallitukseen kuuluu seitsemän yhdistyksen kokouksen valitsemaa ja seitsemän valtioneuvoston määräämää jäsentä sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Valtioneuvoston määräämistä jäsenistä yksi on sosiaali- ja terveysministeriön, yksi sisäasiainministeriön ja yksi valtiovarainministeriön edustaja. Puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja ovat valtioneuvoston määräämiä ja toinen varapuheenjohtaja yhdistyksen kokouksen valitsema. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. JOHTOKUNTA Johtokunta vastaa muun muassa RAY:n käytännön toiminnasta ja sen kehittämisestä, valmistelee hallituksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön hallituksen päätökset. RAY:n johtokunta muodostuu toimitusjohtajasta sekä rahapelitoiminnan, avustustoiminnan ja hallinnon johtajista. AVUSTUSTOIMINNAN VALVONTA JA OHJAUS RAY:n avustusosasto valvoo ja tarkastaa avustusten käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) puolestaan ohjaa ja valvoo RAY:n avustustoimintaa, kuten jakoehdotuksen ja avustussuunnitelman valmistelua, avustusten maksamista ja avustusten käytön valvontaa. RAY toimittaa STM:lle vuosittain raportin avustusten käytön valvonnasta sekä seuraavaa vuotta koskevan valvontasuunnitelman. Vuosittain RAY:n ja STM:n kesken sovitaan avustustoiminnalle tulostavoitteet, jotka kirjataan valtion tulo- ja menoarvioon. PELITOIMINNAN VALVONTA Arpajaislain mukaan sisäasiainministeriö (SM) valvoo arpajaistoimintaa. Valtioneuvosto myöntää rahapeliluvan, jossa vahvistetaan muun muassa pelien enimmäismäärät. Sisäasiainministeriö vahvistaa pelien säännöt ja peleissä käytettävät suurimmat panokset. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa pelaamiseen liittyvien ongelmien seurannasta ja tutkinnasta. Ministeriö tekee tarvittaessa seurannan tulosten pohjalta ehdotuksia toimilupaviranomaisille siitä, millä tavoin pelitoimintaa tulisi rahapeliluvan tai pelisääntöjen vahvistamisella ohjata. STM:n tehtävänä on kehittää pelamisesta aiheutuneiden sosiaalisten haittojen ehkäisyä ja hoitoa. STM ohjaa RAY:n rahapelitoiminnan tavoitteita myös pelaamiseen liittyvissä sosiaalisissa kysymyksissä. RAHAPELIFOORUMI Valtioneuvosto asetti keväällä 2004 Rahapelifoorumin, jonka tehtävänä on valmistella kansallisen rahapelipolitiikan linjaukset. Foorumi selvittää pelitoiminnan kansainvälistymisen vaikutuksia Suomessa sekä pelitoimintaan kytkeytyviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Käsiteltävät asiat valmistellaan rahapelityöryhmässä, tavara-arpajais- ja bingopelityöryhmässä sekä pelitoiminnan sosiaalisia vaikutuksia arvioivassa työryhmässä. Rahapelifoorumiin on nimetty edustajat eduskuntaryhmistä ja kaikista kolmesta rahapeliyhteisöstä (RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto Oy) sekä asiantuntijavirkamiesjäsenet kaikista rahapelitoiminnan kanssa tekemisissä olevista ministeriöistä. RAY:n edustajaksi foorumiin nimettiin toimitusjohtaja Markku Ruohonen. Lisäksi RAY:llä on edustajia foorumin alatyöryhmissä.

RAY:N TOIMINTA 11 Organisaatio 2005 Valtioneuvosto sm, stm, vm* Hallitus Yhdistyksen kokous Johtokunta viestintä tutkimus ja kehitys sisäinen tarkastus Liiketoiminta esko romppainen Toimitusjohtaja markku ruohonen Hallinto seppo pyykkönen Avustustoiminta hannu salokorpi taloushallinto tietojärjestelmäpalvelut henkilöstöhallinto kiinteistö- ja toimitilapalvelut markkinointi teknologioiden kehitys rahaautomaatit ray-pelisalit ja ravintolakasinopelit grand casino helsinki valmistelu valvonta risto lehtinen marja-riitta lindén hannu jokipaltio henry honkanen olli paikkala sm =sisäasiainministeriö stm=sosiaali- ja terveysministeriö vm=valtiovarainministeriö

12 RAY:N TOIMINTA Lainsäädäntö RAY:n, kuten kahden muunkin suomalaisen rahapeliyhteisön toiminta perustuu arpajaislakiin (1047/2001). Laissa määritellään muun muassa rahapeliyhteisöjen toimeenpanemat pelit sekä se, mihin pelitoiminnasta saatu tuotto käytetään. Raha-automaattiavustuslaissa (1056/ 2001) säädetään muun muassa avustuksien myöntämisestä, maksamisesta, käytöstä ja valvonnasta sekä takaisinperinnästä. Molemmat lait tulivat voimaan 1.1.2002. ASETUKSET JA LUVAT Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä tuli niinikään voimaan vuoden 2002 alussa. Siinä on säädetty RAY:n järjestysmuodosta ja hallinnosta sekä tuottojen tilittämisestä. Samana vuonna valtioneuvosto myönsi RAY:lle vuosille 2002 2006 rahapeliluvan raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan. Valtioneuvoston asetuksella on myös säädetty eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista, muun muassa avustusten hakuajoista.

RAY osana suomalaista yhteiskuntaa RAY:n vastuullisen toiminnan keskeiset periaatteet: Yhteiskunnan kokonaisedun mukainen peli- ja avustustoiminta Pelaajakunnan kehityksen mukaiset maltilliset tuottotavoitteet Toiminnan hyväksyttävyydestä huolehtiminen Hyvän hallintotavan mukainen toiminta

14 RAY OSANA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA RAY:n avustukset ovat tärkeä osa sosiaali- ja terve RAY:n perustehtävä on kerätä pelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen. RAY toteuttaa yhteiskunnan antamaa tehtävää ja sen toimintaa säädellään lailla ja asetuksilla. RAY:lle on laissa annettu yksinoikeus määriteltyjen rahapelien järjestämiseen, sillä se on nähty parhaaksi tavaksi rajoittaa rahapelitoiminnan haittoja. Siten jo yksinoikeusjärjestelmä perustuu vastuuajatteluun. RAY:n pelitoiminnan erityisasemalla halutaan varmistaa, että pelit ovat rehellisiä, eikä rikollista toimintaa esiinny. Myös pelaamisen sosiaalisia haittoja pyritään estämään, mikä edellyttää muun muassa pelikulutuksen ohjausta. RAY:n toimintaan kohdistuu odotuksia sekä tietyn taloudellisen tuloksen tekemisestä että pelitoiminnan haittojen ehkäisemisestä. Käytännössä tämä näkyy siten, että tuottotavoitteita asetettaessa otetaan vastuukysymykset huomioon. Toiminnan tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton maksimointi, vaan yhteiskunnallisesti hyväksyttävän pelitoiminnan harjoittaminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan pitkäjänteisen rahoituksen turvaaminen. Vuosittainen tuottotavoite asetetaan arvioinnissa, jossa perusteina ovat pelaamisen määrän kehitys suhteessa ostovoimaan ja pelaajakunnassa tapahtuneet muutokset. Lisäksi otetaan huomioon koko rahapelitoimialan kehitys ja kansalaisten mielipideilmapiiri pelaamisen hyväksyttävyydestä. RAY kertoo tavoitteistaan ja toiminnastaan avoimesti. Viestintä keskittyy yrityskuvaviestintään. Pelituotteista viestitään lähinnä itse tuotteissa ja pelien välittömässä läheisyydessä sekä uusia tuotteita esiteltäessä. RAY:n avustusten vaikutus yhteiskuntaan RAY:n avustukset ovat vakiintuneet osaksi suomalaista sosiaali- ja terveystyön rahoitusjärjestelmää. RAY käy vuosittain STM:n kanssa neuvottelut, joiden tavoitteena on kytkeä avustustoiminta sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Toimintaperiaatteista käydään vuoropuhelua sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), yrittäjäjärjestöjen, kuntaliiton, kuntien ja Stakesin kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus on Suomessa kunnilla, mutta meneillään on rakennemuutos. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskeisimmät yhteiskunnalliset roolit ovat perinteisesti liittyneet jonkin väestöryhmän edunvalvontaan, vapaaehtoistoiminnan

ysjärjestöjen rahoitusta RAY OSANA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA 15

16 RAY OSANA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA organisointiin, uusien toimintamallien kokeilu- ja kehittämistoimintaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Kuntien ulkoistaessa toimintojaan ja julkisen rahoituksen reunaehtojen kiristyessä yritysten ja järjestöjen rooli hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansalaisten auttamisessa korostuu. RAY:n avustustoimintaa suunnataan tämän kehityksen pohjalta. RAY pyrkii avustustoiminnassaan kilpailuneutraalisuuteen. Avustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joiden avustaminen voisi aiheuttaa vähäistä suurempia kilpailuhaittoja alalla toimiville palveluyrityksille. Yrityspohjaisen palvelutuotannon lisääntymistä eri toimintasektoreilla seurataan ja kilpailutilanteen kehittyminen otetaan huomioon palvelutoimintaan liittyviä avustuksia myönnettäessä. Esimerkiksi kotipalvelujen ja palvelu asumisen avustamisesta on 1990-luvun lopun jälkeen asteittain vetäydytty. Palvelutuotantoon liittyvien avustuslinjauksien tarkastamisen avuksi on kehitteillä oma seurantajärjestelmä. Stakesin johtaman yhteistyöryhmän selvityksen mukaan vuonna 2002 sosiaali- ja terveysjärjestöjen osuus oli 17 prosenttia sosiaalipalvelujen kustannuksista ja yritysten osuus 7 prosenttia. Vastaavasti järjestöjen osuus terveyspalveluista oli 5 ja yritysten 18 prosenttia. RAY:n toiminta- ja projektiavustusvaroin katettiin vuonna 2003 keskimäärin 13 prosenttia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokonaiskustannuksista. Erityisesti investointi- sekä kokeilu- ja kehittämishankkeiden kustannuksista RAY:n avustukset kattavat huomattavasti suuremman osan. Järjestötoiminnan jatkuvuuden turvaamisen ja toimintojen kehittämisen kannalta RAY:n avustusten merkitys on suuri; vuoden 2004 sosiaalibarometrissä järjestöt pitivät RAY-avustuksia rahoituslähteistään tärkeimpinä. RAY:n avustamissa järjestöissä on palkattua henkilökuntaa 29 000 (vuonna 2003). Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteenlaskettu määrä on 253 000. Osa näistä on mukana usean järjestön toiminnassa samaan aikaan. Vapaaehtoisten työ panos vastaa noin 25 000 henkilötyövuotta. Tuettavien 1 259 järjestön toiminnan yhteenlasketut kulut ovat noin 1 655 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat järjestöjen omiin ilmoituksiin. Yksinoikeuden kannatus Raha-automaattitoiminnan harjoittamisen yksinoikeus on säilytettävä nykyisellään Raha-automaattiyhdistyksellä. 2000 2001 2002 2003 2004 Vastuullisuus Sopiiko Raha-automaatti yhdistykseen ja sen tarjoamiin rahapeleihin arvio yhteis kunnallisesti vastuuntuntoinen? 2000 2001 2002 0 20 40 60 80 100 % Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Lähde: Taloustutkimus 2003 2004 0 20 40 60 80 100 % Sopii hyvin Sopii melko hyvin Ei osaa sanoa Sopii melko huonosti Ei sovi lainkaan Lähde: Taloustutkimus

RAY OSANA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA 17 RAY ja rahapeli toiminta Suomessa Kotitalouksien rahapelikulutus Kulutus käytettävissä olevista tuloista RAY:n peleihin 1990 2004 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Rahapelitoiminta on Suomessa jaettu kolmen yksinoikeudella toimivan yhteisön kesken. RAY järjestää raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaa; veikkausja arpapelejä hoitaa Veikkaus Oy ja hevoskilpailujen vedonlyönnistä vastaa Fintoto Oy. Yhteisöjen oikeus rahapeli toimintaan perustuu rahapelilupaan. Suomalaisten suuri enemmistö tukee RAY:n yksinoikeutta. Tutkimusten mukaan keskeiset perustelut kannatukselle ovat voittovarojen ohjautuminen hyviin tarkoituksiin sekä pelitoiminnan säilyminen kontrolloituna. Kulutus suomalaisten rahapeliyhteisöjen peleihin (panokset vähennettynä voitoilla) oli vuonna 2004 noin 1 310 miljoonaa euroa, missä oli kasvua noin 2,9 prosenttia. Se on vähemmän kuin koti talouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu. Rahapelikulutus suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi 1990-luvun loppupuoliskolla, kun taas 2000-luvulla tulojen kasvu on ollut voimakkaampaa. Sekä RAY:n että Veikkauksen tili kauden 2004 voitot olivat reilut 397 miljoonaa. Liikevaihdolla mitattuna Veikkaus oli kuitenkin selvästi suurempi. Veikkauksen liikevaihtoon sisältyvät myös pelaajille maksetut voitot toisin kuin RAY:n liikevaihtoon. Fintoton pelien kokonais myynti vuonna 2004 oli 175 miljoonaa euroa. Viime vuosien aikana RAY:n rahapelipalveluiden kulutus suhteessa suomalaisten ostovoimaan on pysynyt noin yhdessä prosentissa käytettävissä olevista tuloista. Vuoden 2004 tuottojen kasvu alittaa ostovoiman kasvun tason samoin kuin vuodelle 2005 tavoiteltu tuottojen kasvu. Raha-automaattitoiminta Euroopassa RAY:n tavoin järjestetty raha-automaattitoiminta on Euroopassa ainutlaatuista, vaikka yksinoikeudet rahapelitoiminnassa eivät sitä ole. Monissa Euroopan maissa valtiollisella yrityksellä on merkittävä osuus rahapelitoiminnasta ja valtio sääntelee rahapelitoimintaa monin tavoin. Euroopassa ei ole yhtenäistä rahapelitoiminnan lainsäädäntöä. EU:n ko missio selvityttää rahapelimarkkinoiden tilannetta ja arvioi lähivuosina unioni tasoisten säädösten tarvetta. EY-tuomio istuin on aiemmissa päätöksissään katsonut, ettei rahapelitoiminnan rajoittaminen kuluttajien suojelemiseksi ja ri kollisuuden torjumiseksi ole kilpailulainsäädän nön vastaista. Rahapelit ovat myös jäämässä EU:n uuden palveludirektiivin ulko puolelle. Raha-automaattien lukumäärä asukasta koh den laskettuna on Suomessa Euroopan vertailumaiden keskitasoa. Niiden jakelu on kuitenkin monia vertailumaita kattavampaa, sillä suurin osa RAY:n peleistä sijaitsee yritysten julkisissa tiloissa. Suomessa onkin korkea pelaajaosuus muihin maihin verrattuna. Suomen vertailumaita korkeampaa pelaajaosuutta selittää osaltaan raha-automaattien suurempi hyväksyttävyys. Suuri enemmistö suomalaisista pitää raha-automaattien määrää sopivana, kun muissa tutkituissa maissa, Ruotsia lukuun ottamatta, enemmistö haluaisi koneiden vähentämistä. Suomalaiset myös luottavat pelien rehellisyyteen huomattavasti vertailumaiden kansalaisia enemmän. Raha-automaattitoiminnan tuotto asukasta kohden on Suomessa laajan pelaajakunnan ja kattavan jakelun ansiosta Euroopan toiseksi korkein. Tuotosta onnistutaan kanavoimaan yhteiskunnallisiin tarkoituksiin lähes 74 prosenttia. Osuus on suurempi kuin muissa merkittävissä raha-automaattimaissa.

18 RAY OSANA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA Luottamus raha-automaattitoimintaan Suomessa Eri mieltä väittämistä RAY:n pelit ovat rehellisiä ja RAY:n toiminta on luotettavaa. 100 % Raha-automaattien määrä Suomessa Onko raha-automaattien määrä maassamme mielestänne sopiva vai pitäisikö niiden määrää muuttaa? 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2000 2001 2002 2003 2004 0 20 40 60 80 100 % Operoijat epäluotettavia Pelit epärehellisiä Sekä pelit epärehellisiä että operoijat epäluotettavia Yhteensä epäileviä Lähde: Taloustutkimus Vähennettävä Ei osaa sanoa Sopiva Lisättävä Lähde: Taloustutkimus Luottamus raha-automaattitoimintaan muualla Eri mieltä väittämistä pelit ovat rehellisiä ja toiminta on luotettavaa. 90 % Raha-automaattien määrä muualla Onko raha-automaattien määrä maassanne mielestänne sopiva vai pitäisikö niiden määrää muuttaa? 60 % 30 % 0 % Ruotsi Iso-Britannia Hollanti Saksa Norja Espanja 2002 2001 2004 2001 2004 2000 Ruotsi 2002 Norja 1999 Britannia 2001 Saksa 2001 Espanja 2000 0 20 40 60 80 100 Operoijat epäluotettavia Pelit epärehellisiä Sekä pelit epärehellisiä että operoijat epäluotettavia Yhteensä epäileviä Vähennettävä Ei osaa sanoa Sopiva Lisättävä Lähde: Taloustutkimus Lähde: Taloustutkimus

RAY:N RAHAPELITOIMINNAN VASTUULLISUUSOHJELMA 19 RAY:n rahapelitoiminnan vastuullisuusohjelma RAY tarjoaa pelejään ainoastaan julkisissa ja valvottavissa tiloissa. Rahapelejä ei suunnitella Internetiin tai matkapuhelimeen. RAY ei tavoittele korkeaa tuottoa sosiaalisten ongelmien kasvun kustannuksella, vaan suhteuttaa tuottotavoitteensa pelaajakunnassa ja sen rakenteessa sekä kansalaisten ansiotasossa tapahtuvaan kehitykseen. RAY:n tavoitteena on mahdollisimman laaja, kohtuullisesti pelaava asiakaskunta, mikä edellyttää monipuolisen ja kiinnostavan pelivalikoiman kehittämistä. RAY laatii systemaattisen sosiaalisten vaikutusten arviointimallin, jonka avulla jokainen uusi peli- ja jakeluinnovaatio arvioidaan ja testataan ennen käyttöönottoa. RAY haluaa estää alaikäisten laittoman pelaamisen. Pelitilojen valvottavuutta parannetaan ja alaikäisten pelaamisen seurantaa tehostetaan. RAY harjoittaa yrityskuvamainontaa, jonka avulla kerrotaan RAY:n tuoton käytöstä ja RAY:n toiminnasta. Pelien tuotemainontaa RAY harjoittaa vain rajoitetusti ja kohdennetusti. RAY parantaa ongelmien ehkäisemiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi peleihin liittyvän informaation jakelua sekä kehittää teknologiaa, jonka avulla pelaaja voi itse kontrolloida omaa pelaamistaan. RAY kouluttaa henkilökuntansa kohtaamaan peliongelman, huolehtii valmiuksien ylläpitämisestä sekä tuottaa ja välittää tätä tukevaa materiaalia. RAY osallistuu ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun auttavan puhelimen (Peluuri) rahoittamiseen ja kehittämiseen sekä tiedottaa Peluurin palveluista kaikkialla, missä RAY:n pelejä on.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt RAY:n vastuullisen avustustoiminnan keskeiset periaatteet: Avustushakemusten tasapuolinen ja luotettava käsittely Avustusten sosiaalipoliittisesti perusteltu kohdentaminen Avustusten käytön tehokas valvonta ja vaikuttavuuden arviointi

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT 21 Järjestöjen avustuksiin 305 miljoonaa euroa RAY:n avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Itse kansalaisten hyvinvointiin tähtäävästä toiminnasta vastaavat aina yleishyödylliset yhteisöt. Kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen turvaaminen on RAY:n avustustoiminnan tärkein tavoite. Avustustoiminta perustuu raha-automaattiavustuksia, RAY:n hallintoa ja avustusten määräaikoja säänteleviin lakeihin ja asetuksiin. RAY:n hallitus on linjannut avustustoiminnan painopisteet vuoteen 2007 asti. Avustuksia suunnataan heikoimmassa asemassa olevien tukeen ja palveluihin, omaehtoisen aktiivisuuden edistämiseen, sekä ongelmia ehkäisevään toimintaan. Avustustoiminnan periaatteet RAY:n avustukset ovat harkinnanvaraisia; millään yhteisöllä ei ole erityistä oikeutta avustukseen. Valmistelussa pyritään hakijoiden mahdollisimman tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, eikä esimerkiksi RAY:n jäsenyydellä ole vaikutusta avustuksen myöntämiseen. Avustustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa pyritään jatkuvuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Avustussuunnittelussa huomioidaan virallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, kansalaisjärjestötoiminnan lähtökohdat ja periaatteet sekä palvelutuotannon erilaiset toiminta periaatteet julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Avustustoiminnassa pyritään myös kilpailuneutraalisuuteen. Järjestöjen johtamiseen, taloudenhoidon tehokkuuteen sekä toiminnan tuloksellisuuteen, seurantaan ja arviointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Avustustoiminnan keskeisiin periaatteisiin kuuluu avoimuus. Avustushakemusten käsittelyn, maksatuksen ja valvonnan lisäksi järjestöille tiedotetaan avustustoiminnan suuntaviivoista, painoalueista ja muista periaatteista, joita hakemuksia käsiteltäessä noudatetaan.

22 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT Avustukset 2003 2005 Avustustoiminnan tulosalueittein mukaisesti, milj. euroa Päiväkeskus- ja työtoiminta Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta Kriisipalvelut Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen Kuntoutus Palvelu- ja tuettu asuminen Kansalaisjärjestötoiminta 0 20 40 60 80 100 120 2003 2004 2005 Avustukset 2003 2005 Avustuslajeittain, milj. euroa. Yleisavustukset Kohdennetut toiminta-avustukset Investointiavustukset Projektiavustukset 0 20 40 60 80 100 120 2003 2004 2005

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT 23 Avustukset vuodelle 2005 RAY:n hallituksen avustusehdotus valmistui joulukuussa, ja valtioneuvosto päätti avustuksista helmikuussa 2005. Järjestöille myönnettiin avustuksia 305 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin 1 145 järjestölle, joista uusia oli 76. Avustettavia toimintoja ja hankkeita oli 2 433, joista uusia kohteita oli 547. Hakijoita oli yhteensä 1 770, joista myönteisen päätöksen sai 65 prosenttia. Valmistelussa on kuultu asiantuntijoita ja hankittu lausuntoja eri ministeriöiltä sekä muilta viranomaisilta. Avustuksia haettiin 723 miljoonaa euroa yhteensä 3 990 kohteeseen. Edellisvuoden luvut olivat 830 miljoonaa euroa ja 4 019 kohdetta. Hakemusten kokonaismäärä on nyt samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten. Selvää laskua on viime vuosien aikana tapahtunut erityisesti investointihakemusten määrässä. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että palveluasumiseen liittyvien kohteiden avustamista on kiristetty alalle syntyneen yritysmuotoisen tarjonnan vuoksi. 2005 haettu hyväksytty Avustuseurot, milj. euroa 723 305 Hakijat, kpl 1 770 1 147 Hakemuskohteet, kpl 3 990 2 433* * Sisältää 547 kpl uusia hakemuskohteita. Avustukset toimialoittain, milj. euroa 2003 2004 2005 Kansanterveyden edistäminen 103,9 105,5 100,3 Vanhustenhuollon tukeminen 51,2 44,7 45,1 Lastensuojelun tukeminen 32,5 33,2 30,3 Invalidihuollon tukeminen 30,2 31,7 33,9 Aistiviallisten huoltaminen 27,9 31,7 29,3 Raittiustyö ja päihdehuollon edistäminen 20,0 20,3 23,7 Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen 17,4 17,6 18,0 Nuorisokasvatuksen kehittäminen 11,5 14,3 12,9 Suuronnettomuuksiin varautuminen 8,2 8,9 11,4 Yhteensä 302,8 308,0 305,0

24 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT Avustusprosessi Avustushakemusten valmistelu, maksatus ja valvonta toteutetaan asiantuntevasti ja niissä noudatetaan hyvää hallintotapaa. Vuodesta 2002 lähtien avustustoimintaa säätelee virkavastuu eli samat lait, jotka säätelevät viranomaistenkin toimintaa; hallintolain lisäksi muun muassa kieli- ja julkisuuslain säädökset. Järjestöjä tuetaan tarjoamalla avustusasioihin liittyvää ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. Uusille avustusta saaville järjestöille järjestetään koulutustilaisuuksia, joissa käydään läpi avustusprosessin käytäntöjä ja sen taustalla olevia säädöksiä. Lisäksi avustusosaston toimihenkilöt osallistuvat muiden tahojen järjestämien koulutuspäivien toteuttamiseen. Vuonna 2004 pidettiin neljä RAY:n omaa järjestökoulutusta, joihin osallistuivat uusien avustettavien järjestöjen edustajien lisäksi jo aiemmin avustusta saaneiden järjestöjen uudet toimihenkilöt. Koulutustilaisuuksissa oli mukana edustajia yhteensä 310 järjestöstä. Avustustoiminnan perusprosessien lisäksi viestintään ja sen kehittämiseen on panostettu viime vuosina entistä enemmän. Kaikki hakemuslomakkeet sekä tiedot toiminnan painotuksista ja periaatteista ovat saatavilla RAY:n Internet-sivuilla. Tärkeä viestintäkanava on myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvä AvustusInfo-lehti, joka lähetetään kaikille avustusta hakeneille järjestöille. Lehden painosmäärää on lisätty ja se on noin 4 300 kappaletta. Myös verkkoviestintää on kehitetty. Syksyllä 2004 avattiin RAY:n Internet-sivuilla kaikille avoin projektirekisteri. Rekisterissä on tietoja kaikista RAY:n avustamista

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT 25 AVUSTUKSET MAKSETAAN AVUSTUSLAJIN MUKAAN RAY:n avustukset maksetaan avustuslajista riippuen eri tavoin: yleisavustukset makseprojekteista, jotka ovat saaneet ensimmäisen avustuksensa vuoden 1999 jälkeen. HAKEMUSTEN KÄSITTELY ON MONIPORTAISTA Avustukset jaetaan vuosittain hakemusten perusteella. Hakuajat on porrastettu siten, että avustukset uusiin rakennushankkeisiin haetaan maaliskuussa, uusiin projekteihin toukokuussa ja muut hakemukset jätetään syyskuussa. Vuonna 2004 hakuaikojen sitovuutta lisättiin pienillä säädösmuutoksilla, mikä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet jaksottaa avustusten valmisteluprosessia ja tehostaa vuosittaista ajan käyttöä. Avustussäädösten lisäksi lähtökohtana avustusharkinnassa ovat RAY:n hallituksen asettamat suuntaviiva- ja painoaluelinjaukset. Avustusharkinnassa kiinnitetään huomiota hakemuksessa esitetyn toiminnan yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja tarpeellisuuteen; siihen, miten hanke edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvoin- tia sekä esitettyihin tavoitteisiin ja niiden konkreettisuuteen. Järjestöjen käytettävissä oleva muu rahoitus ja varallisuus otetaan huomioon. Lisäksi järjestöjen johtamisen ja taloudenhoidon tehokkuuteen sekä toiminnan tuloksellisuuteen kiinnitetään huomiota. Avustusvalmistelijoiden tekemät ehdotukset käsitellään valmistelukokouksessa, jossa ovat paikalla avustustoiminnan johto sekä STM:n avustuksista vastaava virkamies. Tämän jälkeen ehdotus käsitellään RAY:n johtokunnassa ja hallituksessa. RAY:n hallituksessa jäsenjärjestöjen edustajat eivät osallistu oman järjestönsä hakemuksen käsittelyyn. Lopullinen RAY:n hallituksen hyväksymä ehdotus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön, joka vie esityksen valtioneuvoston päätettäväksi. Tyytyväisyys RAY:n toimintaan ja palveluihin 1998 2003 Avustusta saava järjestö 8,39 8,52 Järjestö, joka ei saa avustusta 7,21 7,48 Lähde: RAY:n asiakastyytyväisyystutkimus. Arviot annettu asteikolla 4 10. Kokonaisarvio RAY:n toiminnoista 1998 2003 Valmistelu 3,8 3,9 Päätöksenteko 3,4 3,6 Maksaminen 4,4 4,3 Valvonta 4,0 4,1 Rakennustarkastus 4,0 4,0 Lisäpalvelut 3,7 3,8 Tiedotus 3,8 4,0 Yhteistyökumppanuus 4,0 4,1 Lähde: RAY:n asiakastyytyväisyystutkimus. Arviot annettu asteikolla 1 5.

26 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT taan automaattisesti neljännes vuosittain, kun taas investointi- sekä pro jek tiavustukset maksetaan avustettavien kulujen ajoittumisen perusteella erillisin maksupyynnöin. Avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Maksupyynnön yhteydessä järjestön tulee tehdä selvitys rahojen käytöstä. Vuonna 2004 käsiteltiin 6 274 maksupyyntöä. Maksu suoritettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa maksupyynnön saapumisesta. OIKEAA KÄYTTÖÄ VALVOTAAN RAY seuraa, valvoo ja arvioi avustusten käyttöä. Tällä halutaan varmistaa avustusvarojen oikea, tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen käyttö. RAY tarkastaa avustusten maksatuksen yhteydessä maksatusselvitykset sekä avustuksen käyttöä koskevat vuosiselvitykset. Avustusehtojen mukaisesti kaikki avustuksen saajat toimittavat RAY:lle vuosittain vuosiselvityksen edellisvuoden avustuksen käytöstä. Sen avulla RAY:n avustusosasto varmistaa, että avustettu toiminta tai hanke vastaa avustuspäätöstä ja hakemusta ja että avustusehtoja on noudatettu. Selvityksen perusteella arvioidaan järjestön toiminnallista ja taloudellista asemaa. Tietoja verrataan myös kyseisen vuoden avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. RAY tekee järjestöihin tarkastus- ja ohjauskäyntejä sekä tarkastaa avustettavien rakennushankkeiden suunnitelmat ja rahoituslaskelmat. Vuonna 2004 järjestöihin tehtiin 54 kirjanpidon ja hallinnon tarkastuskäyntiä. Seuraamalla avustettujen toimintojen ja hankkeiden toteutumista arvioidaan, miten hakemuksissa esitetyt tavoitteet saavutetaan. VAIKUTTAVUUTEEN PANOSTETAAN Avustusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita avustusprosessin kehittämisessä. Erityisesti järjestöjen kehittämistoiminnan ohjausta on lisätty. Kehittämishankkeiden avustuskriteerien täsmentämisellä on korostettu selkeiden tavoitteiden, innovatiivisuuden ja tuloshakuisuuden merkitystä. Tärkeisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin ongelmiin liittyvän kehittämistoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi valmistellaan erityisiä ohjelmia. Avustusten valmisteluprosessia ja työmenetelmiä kehitetään, jotta tulosalueittaisten tavoitteiden seuranta olisi aiempaa tehokkaampaa. Projektien itsearviointiopas Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa julkaistiin loppuvuodesta. Oppaan avulla pyritään edistämään avustettujen projektien tuloksellisuutta. Keväällä 2004 käyttöön otetulla projektin loppuselvityslomakkeella kootaan tiedot projektin toteutuksesta, tuloksista, saaduista kokemuksista ja avustuksen käytöstä. Oman seurannan lisäksi avustustoiminnan vaikutusarviointia teetetään myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Arviointisuunnitelma tehdään neljäksi vuodeksi. Arviointiraportit julkaistaan RAY:n avustustoiminnan raporttien sarjassa, ja ne ovat saatavilla RAY:n Internet-sivuilla tai pyydettäessä paperiversiona. Vuonna 2004 sarjassa julkaistiin neljä uutta raporttia. Arviointiraporttien valmistuttua järjestetään palautetilaisuus, jossa ovat mukana arvioinnin toteuttajat, arvioinnin kohteena olevat järjestöt sekä avustustoiminnan edustajat. Arviointien tulosten pohjalta järjestöt ja RAY:n avustusosasto kehittävät omia toimintojaan. Avustusprosessia kehitetään yhteistyössä järjestöjen kanssa käymällä jatkuvaa keskustelua toimintatavoista. Järjestöjen kanssa järjestetään esimerkiksi toimialakohtaisia arviointipalavereja vuosisuunnitelmien pohjaksi. Lisäksi vuonna 2003 tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus, johon vastasi 373 avustusta saanutta ja 143 avustusta vaille jäänyttä järjestöä. Tutkimuksen mukaan kokonaistyytyväisyys oli hyvällä tasolla. Järjestöt ovat erityisen tyytyväisiä avustuksen maksamiseen, valvontaan, tiedotukseen ja yhteistyökumppanuuteen. Eniten tyytymättömyyttä kohdistui päätöksentekoprosessiin ja siinä varsinkin palautteen saamiseen hakemuksista jälkikäteen, hakuaikojen mielekkyyteen sekä hakemusten hylkäysperusteisiin ja niistä kertomiseen. Asiakastyytyväisyystutkimus on entistä tiiviimmin kytketty avustusosaston toimintojen kehittämiseen. Jatkossa lisätään edelleen viestintää avustustoimintaan liittyvissä asioissa. Taustalla on omalle toiminnalle asetettu periaate avoimuudesta sekä julkisuuslain mukainen hyvä tiedotuskäytäntö. Avoimuutta ja prosessin tehokkuutta edistetään myös tietoteknisiä järjestelmiä kehittämällä. Sähköisen asioinnin extranet-palvelu eli AvustusNetti korvataan uudella palvelulla, joka on nykyistä käyttäjäystävällisempi. Tällä hetkellä palvelulla on 40 käyttäjää. Sähköisen asioinnin uuden palveluratkaisun ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön loppuvuodesta 2005. Tavoitteena on, että vuonna 2007 sähköisen asioinnin käyttäjiä on 300.

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT 27 RAY:n julkaisemat avustustoiminnan raportit Kari Matti, Markwort Jari: 14. Kolmas sektori EU:ssa ja eräissä Euroopan maissa. Helsinki 2004. Pitkänen Sari, Rissanen Pekka, Mattila Kati: 13. Ihmisen arvoista asumista. Y-säätiön ja Asumispalvelu säätiö Aspan tuki- ja palveluasumis mallien arviointi. Helsinki 2004. Esko Romppainen: 12. Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveys järjestöjen verotuksessa. Helsinki 2004. Timo Saloviita ja Raija Pirttimaa: 11. Klubitalojen siirtymätyö ja sen vaikutukset. Helsinki 2004. Kaakinen Juha, Törmä Sirkka, Huotari Kari, Inkeroinen Tiina: 10. RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palveluiden merkitys. Helsinki 2003 Esko Romppainen: 9. Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu. Helsinki 2003 Aho Jouko, Harjunpää Niina, Risteli Leila: 8. RAY-rahoitteisen tutkimuksen arviointi. Helsinki 2003 Virtanen Pertti, Karjalainen Kirsi, Mäkinen Anna-Kaisa, Mäkelä Outi, Ahonen Pertti: 7. Miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilintekovastuu toteutuu? Helsinki 2003 Martti Sirpa, Rostila Ilmari, Suikkanen Asko: 6. Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle. Julkaistu helmikuussa 2003 Laine Päivi: 5. Kehittämisprojektien jäljillä. Sosiaali- ja terveys järjestöjen toteuttamien kuntoutustoiminnan projektien arviointi. Tampere 2001 Rissanen Pekka, Karjalainen Susanna, Salmela Tuula: 4. Kenellä oikeus lomaan? Avustetun lomatoiminnan arvioinnin tuloksia. Tampere 2001 Melin Tuomo: 3. Sosiaali- ja terveys palvelujen tuottajat. Selvitys järjestöistä ja yrityksistä. Hämeenlinna 1999 Ohtonen Jukka: 2. Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaatti yhdistyksen rahoituspoliittinen arviointi. Hämeenlinna 1999 Järviö Maija-Liisa, Karisto Antti, Karjalainen Pekka, Räty Tarmo, Saari Juho ja Vinni Kari: 1. Pitkäaikaistyöttömyyttä torjumassa. Arviointiraportti RAY:n erillis hankkeesta ( lisäjako 97 ). Tampere 2002

Pelaajat RAY:n vastuullisen pelitoiminnan keskeiset periaatteet: Monipuolisen ja kiinnostavan pelivalikoiman kehittäminen Harkittujen pelipäätösten tekemisen edistäminen Ongelma- ja alaikäispelaamisen estäminen

PELAAJAT 29 Tavoitteena laaja ja kohtuullisesti pelaava asiakaskunta RAY:n rahapelitoiminnan tavoite on laaja ja tyytyväinen asiakaskunta, joka pelaa kohtuullisesti. Näin pelaaminen ei keskity samoille henkilöille ja aiheuta pelaamiseen liittyviä ongelmia. RAY pyrkii rahapelitoiminnassaan vastuullisuuteen ottaen samalla huomioon sovitut tulostavoitteet. Pelaamisen yleisyys* Milloin viimeksi pelasitte rahavoittoja antavaa automaattia? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 1997 1999 1999 2004 2001 2000 2002 2001 Suomi Norja Hollanti Iso-Britannia Espanja Ruotsi Saksa Koko pylväs: Viimeisen vuoden aikana pelanneiden osuus * Prosenttia 15 74 vuotiaista Viimeisen viikon aikana pelanneiden osuus Lähde: Taloustutkimus RAY:n vastuullinen rahapelitoiminta tarkoittaa muun muassa liika- ja alaikäispelaamisen minimointia sekä jatkuvaa, asiakaslähtöistä pelitarjonnan kehittämistä sekä nykyisille että tuleville pelaajille. Harkittujen pelipäätösten tekemistä tuetaan lisäämällä tietoa peleistä ja kehittämällä peleihin pelaamisen hallintaa auttavia ominaisuuksia. RAY:n suosituimpia pelejä ovat raha-

30 PELAAJAT automaatit. Yli 40 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista on pelannut viimeisen vuoden aikana RAY:n raha-automaatteja. Noin joka viides on pelannut viikon aikana. Eniten pelaajia löytyy nuorten miesten keskuudesta, mutta pelaajia on laajasti kaikenikäisissä miehissä ja naisissa. Vuonna 2004 RAY:n pelisaleissa (Täyspotti, Potti sekä Club RAY) oli noin 25 000 asiakaskäyntiä päivässä. Kasinolla vieraili vuoden aikana yli 255 000 asiakasta. Kasinotoimintaa ja siihen liittyviä erityisiä vastuukysymyksiä tarkastellaan omassa alaluvussaan, muusta rahapelitoiminnasta erillään. RAY:n rahapelituotteet RAY:n rahapelituotteita ovat raha-automaatit ja kasinopelit. Raha-automaatteja ovat pokerit, hedelmäpelit, pajatsot, ventit, rulettiautomaatit ja monipeliautomaatit. Kasinopelejä ovat esimerkiksi Black Jack, Ruletti ja Red Dog. RAY kehittää suurimman osan peleistään itse. Tavoitteena on tarjota laajalle pelaajakunnalle jännitystä ja ajanvietettä laadukkaiden, turvallisten ja suomalaisten rahapelipalveluiden ääressä. Pelien tulee tarjota hyvää vastinetta pelaajien rahoille, pelien tulee olla rehellisiä, eikä niiden tule houkutella liialliseen pelaamiseen. Tuotteiden kehittämisessä vastuullisuustekijät ovat mukana alusta alkaen. Jokaisen uuden tuotteen kohdalla vastuukysymykset käsitellään keskusteluissa, joissa pelien mahdolliset negatiiviset ominaisuudet arvioidaan. Arvioinnin avuksi RAY:ssä ollaan ottamassa käyttöön luokitteluun perustuvaa pelien sosiaalisten vaikutusten arviointimallia, jonka avulla riskitekijöitä voidaan arvioida ja säännellä entistä tehokkaammin. Pelejä kehitettäessä varmistetaan, että ne pysyvät ominaisuuksiltaan selvästi RAY:n rahapelitoimialueella. Sisäasiainministeriö vahvistaa rahaautomaattien ja kasinopelien säännöt sekä suurimmat sallitut pelipanokset. Nykyisen Rahapeliluvan mukaisesti pelipiste- ja pelisalitoiminnassa raha-automaateissa maksimipanos on yksi euro, automaattiruletissa kaksi euroa ja ravintolakasinopeleissä pelistä riippuen 10 tai 20 euroa. ASIAKASLÄHTÖISTÄ TUOTEKEHITYSTÄ Laajaan pelaajakuntaan pyritään kehittämällä kohderyhmittäin erilaisia pelejä ja tarjoamalla niitä erilaisissa paikoissa. Vastuullisen ja asiakaslähtöisen pelitoiminnan tueksi kerätään laajasti tutkimustietoa. Vuonna 2004 RAY toi markkinoille kaksi uutta peliautomaattia, Komeettajasson ja Ventti-Villen. Uutuuspelien lisäksi aloitettiin uudelle teknologia-alustalle siirrettyjen ja ajanmukaistettujen Tuplapotti-, Jokeripokeri- ja Tähti-pelien tuotanto. Loppuvuodesta otettiin testikäyttöön uudenlainen usean käyttäjän yhtäaikaisen pelaamisen mahdollistava ryhmäpeli. RAY:n pelien kiinnostavuuden säilyttämiseksi ja uusien asiakkaiden löytämiseksi on tuotekehitykseen päätetty panostaa aiempaa enemmän. Vuonna 2004 käynnistettiin projekti, jonka tarkoituksena on tiivistää ja parantaa prosessia, jossa idea muuttuu valmiiksi pelituotteeksi. Projektin kuluessa määritellään tarkasti myös pelien vastuullisuuden arvioinnin systematiikka.

PELAAJAT 31

32 PELAAJAT SÄHKÖISTÄ MAKSAMISTA KOKEILLAAN Korttimaksamisen yleistymisen johdosta RAY kehittää parhaillaan sähköisen maksamisen mahdollisuutta. Uuden maksutavan kehittämisellä pyritään pelaamisen parempaan hallintaan. Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuus pelata RAY:n pelejä ilman, että sopivien maksuvälineiden puute estää pelaamisen. Alle 15-vuotiaat eivät voi maksaa pelaamista sähköisesti. Maksamista ei edelleenkään voi tehdä velaksi, ja ostokertoja ja -määriä rajoitetaan liikapelaamisen estämiseksi. Luvassa on myös pelaajan oman pelaamisen hallintaa tukevia toimintoja, kuten itse asetettuja ostorajoja tai -kieltoja. Sähköistä rahaa kokeillaan alustavasti vuoden 2005 lopussa. Sähköinen raha ei muuta RAY:n pelien jakelukanavaa: pelipaikat ovat edelleen julkisissa, valvotuissa tiloissa. REHELLISET PELIT Kaikki RAY:n pelit ovat ehdottoman rehellisiä. Pelien rehellisyys tarkoittaa sitä, että pelit toimivat niin kuin peliohjeissa kerrotaan. Esimerkiksi korttipeleissä ovat mukana kaikki sääntöjen mukaiset kortit ja ne arvotaan täysin satunnaisesti. Peräkkäiset arvonnat ovat toisistaan riippumattomia, eikä edellisten pelien voitoilla tai tappioilla ole minkäänlaista yhteyttä seuraavien pelien arvontaan. RAY:n rahaautomaattien keskimääräinen toteutunut palautusprosentti on noin 89 prosenttia. Pelejä koskeva informaatio on avointa. RAY:n Internet-sivuilla ja Pelaamossa on tietoa peleistä, ja kaikkiin kuluttajien tiedusteluihin vastataan. RAY:n tavoite on lisätä peleistä esillä olevaa informaatiota. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä pelaajalle mahdollisuutta tarkastella tietoja hävityistä ja voitetuista euroista, pelin kestosta sekä muista peliin liittyvistä tiedoista. TURVALLISET PELIT Rahapelien tulee olla mielenkiintoisia ja jännittäviä, jotta niiden pelaaminen koettaisiin mielekkääksi. Pelien houkuttelevuustekijöitä on kuitenkin käytetty RAY:ssä harkitusti. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, ettei RAY:n automaattipeleissä ole keinotekoisia läheltä piti -tilanteita, voittoputkia tai -piikkejä lisäpelaamisen houkuttimina. Maailmalla käytössä olevia väkivalta- tai seksiteemoja ei peleissä myöskään ole. Samoin vältetään lapsiin vetoavia piirteitä, kuten esimerkiksi sarjakuvahahmoja. RAY:n pelien keskimääräistä hintaa nostetaan enintään ostovoiman kehityksen tahdissa. Maksimipanoksia ei ole nostettu muiden palvelujen hintojen nousun myötä. Pelien kovuudelle RAY asettaa maksimitasot pelipaikkojen mukaan. Pelin kovuus tarkoittaa pelin pelaamisen hintaa ripeällä pelirytmillä ja maksimipanoksin pelattaessa. RAY pyrkii rajoittamaan ongelmallisen pelaamisen määrää suosimalla kohtuuhintaisia pelejä, koska pitempi pelaamisaika tarjoaa pelaajalle useampia mahdollisuuksia valita pelaamisen lopettamisen tai jatkamisen välillä. RAY pohtii aina tarkasti uuden pelin soveltuvuutta Suomen rahapelimarkkinoille. Kasino- ja automaattipelivaihtoehtoja ei toteuteta, jos pelin arvioidaan sisältävän mahdollisia uhkapeliominaisuuksia tai muita edellä mainittuja ei-toivottuja piirteitä. Turvallisuus-, ympäristö- ja toimivuustekijät ovat myös esillä tuotekehityksessä. RAY:n kaikki rahapelit FI-sertifioidaan.

PELAAJAT 33 Rahapelien tarjonta Rahapelien tarjonta vaikuttaa pelaamisen määrään ja laatuun. Tämän vuoksi RAY:n rahapelien jakelupolitiikka on keskeisessä asemassa erityisesti sosiaalisissa ja taloudellisissa vastuunäkökohdissa. Rahapelilupa asettaa rajat automaattien ja ravintolakasinopelien maksimimäärille. Raha-automaattien kohdalla sallittu määrä on 20 000 ja ravintolakasinopelien 500. Lisäksi lupa oikeuttaa yhteen kasinoon Helsingin kaupungin alueella. RAY on pyrkinyt pitämään raha-automaattien määrän kasvun maltillisena. ALUEELLISESTI KATTAVA PELITARJONTA Laajalla ja monipuolisella jakelulla halutaan varmistaa, että RAY:n pelit ovat kaikkien suomalaisten ulottuvilla. Pelejä on tarjolla monenlaisissa liiketiloissa ja RAY:n omissa pelisaleissa. Kaikkiaan sijoituspaikkoja on yli 9 000. RAY:n pelejä on kaikissa Suomen kunnissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vuonna 2004 pelien määrä kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia ja sijoituspaikkojen määrä 0,7 prosenttia edellisvuodesta. RAY-pelisaleja oli toimintavuonna yhteensä 53, joista 24 oli Täyspotteja, 27 Potti-pelisaleja ja 2 Club RAY-pelisaleja, joissa on saatavilla myös ravintolapalveluja. Täyspoteissa tarjolla on raha-automaat- tien lisäksi kasinopelejä ja kassapalvelu. Potti-pelisaleissa on vain raha-automaatteja. Vuonna 2005 pääkaupunkiseudulle avataan kaksi peliympäristöltään uudenlaista Täyspottia. Niiden tavoitteena on tarjota pelaajille moderni peliympäristö sekä uudistettuja, kiinnostavia pelejä. PELIT VAIN JULKISISSA JA VALVOTUISSA TILOISSA RAY toteuttaa pelipalveluidensa jakelun tavoilla, jotka tukevat pelaajan mahdollisuutta liiallisen pelaamisen havaitsemiseen ja rajoittamiseen. RAY:n rahapeli palveluita tarjotaan vain julkisissa tiloissa, ei siis esimerkiksi Internetissä, liikuteltavissa päätelaitteissa tai digitv:ssä. RAY ei tuota pelejä suoraan koteihin, koska liikapelaamisen riskit ovat siellä julkisia tiloja suuremmat. RAY sijoittaa rahapelinsä vain sellaisiin julkisiin tiloihin, joissa pelaamista valvotaan. Pelipaikkojen valvonnalla halutaan estää alle 15-vuotiaiden pelaaminen. Automaatteja ei sijoiteta liikepaikkoihin, joiden asiakaskunta koostuu suurelta osin alle 15-vuotiaista. Kasinopelejä ja raha-automaatteja, joissa on korkeampi yleensä 40 euron päävoitto, tarjotaan vain ravintoloissa sekä RAY:n omissa pelisaleissa, joissa on 18 vuoden ikäraja. Rahapelien tarjonnan kehitys 2000 2001 2002 2003 2004 Raha-automaatteja pelipisteissä 14 630 14 751 15 120 15 782 16 478 Ravintolakasinopelejä 322 324 328 349 354 Pelisaleja 46 47 49 51 53

34 PELAAJAT Pelaamiseen liittyvä viestintä ja markkinointi RAY:n viestinnän ensisijaisena tavoitteena on vahva RAY-tason yrityskuva, jossa tuodaan esille toiminnan perustarkoitus eli varojen kerääminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. RAY:n rahapelitoiminnan markkinoinnin tavoitteena on laaja ja tyytyväinen pelaajakunta, joka tekee harkittuja päätöksiä pelaamiensa pelien sekä pelaamiseen käyttämänsä rahan ja ajan osalta. Rahapelitoiminnan viestinnän ytimenä on tämän tietoisen kohtuupelaamiskulttuurin edistäminen. Lisäksi rahapelitoiminnan viestintä luo totuudenmukaista kuvaa ja jakaa oikeaa tietoa RAY:n pelitoiminnan tavoitteista ja käytännöistä. RAY käyttää viestintää myös jakaakseen tietoa pelipalveluista. Tuoteviestintää tehdään itse pelien kautta, pelipisteissä ja pelisaleissa sekä näiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tuotteista tiedotetaan RAY:n Internet-sivuilla. Muissa medioissa tuotteista tiedotetaan erityistapauksissa. Pelien kokeileminen ilmaiseksi onnistuu RAY:n Internet-sivujen Pelaamossa. Uusiin pelisaleihin tulee infopiste, jossa asiakkaat voivat itsenäisesti tai asiakaspalvelijan avustuksella saada tietoa RAY:stä, peleistä ja pelaamisesta, ja vaikkapa harjoitella pelaamista Pelaamossa. RAY:n panostukset medianäkyvyyteen 2004 Yhteissumma 1,23 milj. euroa sisältää myös kasinon medianäkyvyyden. Sanomalehdet 35 % Televisio 35 % Muut mediat 21 % Aikakauslehdet 9 % Ongelmapelaaminen Ongelmapelaajien määrän kehitys on tärkeä pelitoiminnan vastuullisuusmittari. RAY on vuosia systemaattisesti seurannut tilannetta asiaan liittyvillä kysymyksillä eri tutkimusten yhteydessä. Ongelmaisten pelaajien osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä on pysynyt pitkään lähes ennallaan. RAY toimii liikapelaamisen minimoimiseksi kaikilla pelitoiminnan osa-alueilla. Toimien painopiste on ongelmien ennaltaehkäisyssä. Jo syntyneeseen liikapelaamiseen RAY vastaa välittämällä tietoa liikapelaamisesta ja kouluttamalla henkilökuntaansa. Asiakas voi halutessaan pyytää itselleen pääsykiellon pelisaliin. Vuonna 2004 annettiin yhteensä 70 vapaaehtoista pää-

PELAAJAT 35 Ongelmapelaajien osuus Tulos perustuu vastauksiin, jotka on annettu seuraaviin väittämiin: Pelaan itse ongelmallisen paljon raha-automaatteja ja Joku muu samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuva pelaa ongelmallisen paljon raha-automaatteja. 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Jossain määrin ongelmaiset Ongelmaiset sykieltoa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 58. Viime vuonna 18 asiakasta sai pääsykiellon RAY:n päätöksestä, vuotta aiemmin luku oli 7. Myös ravintolakasinopeleihin asiakas voi pyytää tietylle alueelle kohdistetun vuoden pelikiellon. Ravintolakasinopelien pelikieltojen noudattamista on usein vaikea valvoa suuren asiakasmäärän ja työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi. LIIKAPELAAMISESTA KERROTAAN YHTEISTYÖSSÄ Pelaajien saatavilla on ongelmapelaamista käsittelevä esite Kolikolla on kaksi puolta. Lisäksi pelipaikoissa on Sininauhaliiton ja A-klinikkasäätiön julkaisemia esitteitä ongelmapelaamisesta. RAY:n Internet-sivuilta löytyy informaatiota pelaamisen hallinnasta sekä linkkejä ongelmapelaamista käsitteleviin artikkeleihin ja peliongelmaisia auttaviin organisaatioi- hin. Lisäksi sivuilta pääsee tekemään testin, jossa voi kartoittaa omaa pelaamiskäyttäytymistään. RAY, Veikkaus ja Fintoto käynnistivät 1.9.2004 ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun valtakunnallisen puhelinpalvelun, Peluurin. Sen tavoitteena on rahapelaamisesta aiheutuvien yksilöllisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. RAY ja Veikkaus rahoittavat palvelun kustannuksista kumpikin 45 prosenttia ja Fintoto 10 prosenttia. Palvelun tuottavat Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö. Peluurin yhteystiedot löytyvät kaikkialta, missä RAY:n pelejä on. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Peluuriin soitettiin 491 kertaa. Soittajista oli pelaajia 60 prosenttia ja heidän läheisiään 24 prosenttia. Peluuriin ovat soittaneet myös viranomaiset, jotka joutuvat työssään kohtaamaan peliongelmaisia. Puheluista 60 prosenttia tuli miehiltä. 75 prosenttia soittajista mainitsi ensisijaiseksi rahapelikseen raha-automaatit. Peliautomaatit ykköspelikseen nimenneistä soittajista noin 20 prosenttia kertoi kärsivänsä mielenterveysongelmista, 16 prosentilla oli taloudellisia pulmia ja 14 prosenttia kärsi ihmissuhdeongelmista. Läheisensä peliongelman takia soittaneista 52 prosenttia oli huolestunut taloudellisista syistä, 45 prosenttia ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista ja 39 prosenttia koki perhesuhteiden heikentyneen pelaamisen takia. Yli kahdessa kolmasosassa puheluista soittaja halusi keskustella omasta tai läheisensä peliongelmasta. Yli puolessa puheluista oli kyse rahapeliongelmiin liittyvän informaation saamisesta. Useimmiten haettiin tietoa hoitomahdollisuuksista sekä vertaisryhmistä. TYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET KOHDATA ONGELMAPELAAJA Erityisesti ravintolakasinopelien, pelisalien ja kasinon työntekijöiden koulutuksessa käsitellään liikapelaamista. Perehdyttämisessä ja vapaaehtoisessa jatkokoulutuksessa kerrotaan liikapelaamisesta ja annetaan käytännön ohjeita ongelmapelaajien tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä ongelmatilanteissa toimimiseen. Lisäksi henkilöstölle jaettavassa materiaalissa, kuten pelinhoitajien käsikirjassa ja kasinon henkilöstöohjeessa, on ongelmapelaamiseen liittyviä ohjeita. RAY:n työntekijöiden tulee kunnioittaa pelaajien yksityisyyttä. Tästä johtuen keinoja puuttua liikapelaamiseen on rajallisesti. Liikapelaamisen ottaminen

36 PELAAJAT puheeksi on työntekijän oman harkinnan varassa. Pelinhoitajat voivat myös yrittää vaikuttaa ongelmalliseksi kokemaansa pelaamiseen epäsuorilla keinoilla, kuten pitämällä tauon ja sulkemalla hetkeksi pelipöydän kaikilta pelaajilta. Ikärajojen valvonta Arpajaislain mukaan alle 15-vuotias henkilö saa pelata raha-automaatteja vain samaan perheeseen kuuluvan täysiikäisen läsnä ollessa ja tämän suostumuksella. Pelisaleihin ja kasinolle vaaditaan vähintään 18 vuoden ikä, samoin ravintolakasinopelien pelaamiseen. RAY:n tavoite on minimoida näiden sääntöjen rikkomukset. Pelipisteissä käytännön valvontavastuu on sijoitussopimukseen perustuen yrittäjällä. RAY:n tehtävä on ohjeistaa ja motivoida yrittäjiä toimimaan ikärajojen valvonnassa tehokkaasti ja tunnollisesti. Tästä kerrotaan lisää Pelitoiminnan yhteistyökumppanit -luvussa sivulla 42. Viime kädessä RAY on kuitenkin itse vastuussa arpajaislain toteutumisesta. Ikärajojen kontrollin tehostaminen on vahvasti esillä RAY:n rahapelitoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi sähköisen rahan ja muun teknologian myötä ikärajojen valvonta voi tehostua tulevaisuudessa. PELISALEIHIN UUSI IKÄRAJA 18 VUOTTA RAY nosti pelisalien ikärajaa 18 vuoteen kesäkuusta 2004 lähtien. Ikäraja koskee myös vanhempiensa seurassa olevia alaikäisiä, jotka ovat aikaisemmin päässeet pelisaleihin. Tarkennuksen taustal- la olivat palautteet ja kokemukset siitä, ettei pienten lasten oleskelua pelisalissa pidetä hyvänä asiana. Usein lapset olivat vanhempien pelatessa käytännössä ilman valvontaa. Lisäksi lasten pelaamista vanhempiensa seurassa oli mahdotonta valvoa. Pelisaleissa, ravintolakasinopeleissä sekä kasinolla RAY:n henkilökunta valvoo ikärajojen noudattamista. Näissä valvominen on varsin tehokasta, eikä alaikäisten pelaamista juurikaan esiinny. Vastuullinen pelikasinotoiminta Uusi Grand Casino Helsinki aloitti toimintansa huhtikuun alussa 2004. Uuden kasinon myötä peli-, ravintola- ja muu viihdetarjonta laajeni. Suomen ainoa kasino poikkeaa monin tavoin RAY:n muusta rahapelitoiminnasta. Kasino on ainoa paikka Suomessa, jossa uhkapelaaminen on sallittua. Erilainen pelikonsepti, selvästi rajatumpi pelaajakunta sekä ennen kaikkea ainutlaatuisuus pelipaikkana Suomessa erottavat kasinon muista RAY:n rahapelikonsepteista. Osa vastuukysymyksistä, kuten mainonta ja liikapelaamiseen puuttuminen, toteutetaankin eri periaatteilla ja käytännöillä. RAY tarkensi vastuullisen kasinotoiminnan toimintamallia uuden kasinon avaamisen yhteydessä. RAY selvitti kasinotoiminnan nykytilan ja kokosi vastuullisen kasinopelitoiminnan periaatteet kasinon sisäiseen vastuullisuusraporttiin. Vuonna 2004 kasinolla vieraili 255 123 asiakasta. Keskimäärin asiakkaita kävi 690 päivässä. Kasinon osuus RAY:n liikevaihdosta oli vuonna 2004 noin 4 prosenttia.

PELAAJAT 37 MARKKINOINTI KASINOTOIMINNASSA Kasinon markkinointi keskittyy monipuolisen viihdetarjonnan esittelyyn. Pelaamiseen liittyviä seikkoja vältetään tuomasta esille muussa kuin vanhoille asiakkaille tarkoitetussa markkinoinnissa. Keskeisessä asemassa on suoramarkkinointi yrityksille ja vanhoille asiakkaille. Markkinoinnissa käytetään hyväksi useita eri medioita. Erityisesti vältetään medioita, joissa vastaanottajista merkittävä osuus on nuoria. Voimakkaan median, kuten television, käyttö edellyttää tapauskohtaisesti RAY:n johtokunnan hyväksyntää. Vuonna 2004 uuden kasinon avaamisen vuoksi mainontaa oli myös suurissa medioissa. IKÄRAJOJEN VALVONTA JA REKISTERÖITYMINEN Kasinon uusien asiakkaiden on rekisteröidyttävä tietokantaan. Kaikilla kasinon työntekijöillä on vaitiolositoumus asiakkaistaan. Rekisteröitymisen yhteydessä tarkistetaan muun muassa asiakkaan ikä, joten alle 18-vuotiaat eivät pääse pelaamaan kasinolla. Alle 18-vuotiaat eivät myöskään voi vierailla kasinon ravintoloissa edes vanhempiensa seurassa. LIIKAPELAAMINEN JA KASINOTOIMINTA Lähtökohtana kasinotoiminnassa on, että pelaaja-asiakas säätelee itse pelaamistaan. Asiakas voi pyytää itselleen myös kasinolle pääsykiellon, jonka pituus on 3 12 kuukautta. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan liikapelaamisen tunnistamiseen sekä ongelmatilanteissa toimimiseen. Arpajaislain perusteella kasinolla on

38 PELAAJAT Kasinon asiakastunnusluvut 2002 2003 2004 Kävijöitä 52 469 46 177 70 829 Käyntejä 215 334 202 821 255 123 Uusia asiakkaita 42 800 34 582 48 829 Euroa/asiakas 98 107 95 Käyntejä/asiakas 4,1 4,4 3,6 Kävijöitä/päivä 598 559 723 Kasinon pelikiellot 2002 2003 2004 Pelikieltojan omasta pyynnöstä 341 390 407 Pelikieltoja sosiaalisista syystä 2 1 Muut syyt 85 91 130 Pelikieltoja yhteensä 426 483 538 oikeus kieltää henkilöltä pääsy kasinoon tai rajoittaa hänen pelaamistaan muun muassa silloin, jos pelaaminen on tai tulee ilmeisesti aiheuttamaan hänelle taloudellisesta tai terveydellisestä syystä johtuvaa sosiaalista haittaa. Myös vilppitai järjestyshäiriöepäilyt oikeuttavat pääsykiellon antamiseen. Pelikiellossa oli vuoden vaihteessa 664 henkilöä. Heistä 60 prosenttia oli omaehtoisessa pelikiellossa. Kasinon antamat pääsykiellot johtuvat yleensä järjestyshäiriöistä, ja niiden pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. RIKOLLISET LIEVEILMIÖT Liikapelaamisen lisäksi valvotussa uhkapelitoiminnassa pystytään estämään kasinotoimintaan toisinaan liittyvät rikolliset lieveilmiöt. Rahanpesua ja -lainausta sekä kiellettyä kaupankäyntiä valvotaan aktiivisesti. RAY:n kasinolla tarkistettiin tallenteelta tilanteita pelipöydissä sekä kassalla vuoden 2004 aikana 476 kertaa. Rahanpesuilmoituksia tehtiin 13 ja niihin liittyi 18 henkilöä. Koko kasinotoiminnan ajan, eli vuodesta 1991 lähtien, Helsingin poliisilaitos on suorittanut tarkastuskäyntejä kasinolle. Tarkastusraportit on luovutettu RAY:lle, eikä niissä ole mainittu puutteista tai huomautettu toiminnasta.

Pelitoiminnan yhteistyökumppanit RAY:n vastuullisen yhteistyön keskeiset periaatteet: Hyvä ja kannattava pelituote Tasapuolinen toiminta Yhteinen vastuu alaikäispelaamisen estämisestä

40 PELITOIMINNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT Hyödyllistä ja luotettavaa kumppanuutta RAY:n vastuullisuus pelitoiminnan yhteistyökumppaneita kohtaan on sitoutumista kumppanuuteen. Tämä tarkoittaa reilun, pitkäjänteisen, tehokkaan ja tasapuolisen toiminnan sekä vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja kehittämistä. Raha-automaattien sijoituspaikkoja oli vuonna 2004 9 154 ja ravintolakasinopelien 313. Korvauksena sijoituspaikoista yrittäjille maksettiin yhteensä 91 miljoonaa euroa. Tasapuoliset jakelukriteerit RAY:n rahapelien sijoittamista koskevat sopimukset on laadittu ottaen huomioon kilpailulainsäädännössä määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetut velvoitteet. Vaatimuksena on asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, jolloin yrityskohtaisissa sopimuksissa noudatetaan yhtenäisiä sopimusehtoja. Yhteistyön lähtökohtana on lisäksi aina se, että rahapelitoiminta säilyy jokaisessa paikassa oheistoimintona. RAY:n työkaluna raha-automaattien ja ravintolakasinopelien jakelussa käytetään markkinointikriteeristöä. Kaikki RAY:n myyntipäälliköiden ja -neuvottelijoiden tekemät sijoituspäätökset perustuvat siihen. Markkinointikriteeristössä on määritelty muun muassa maksimimäärät erityyppisiin liiketiloihin sijoitettaville raha-automaateille, uusien aloittavien pelipisteiden automaattivalikoiman määrittämisperiaatteet ja lisäautomaattien sijoittamisen edellytykset. RAY:n yrityksille tarjoamien automaattien määrän kasvu pidetään maltillisena. Automaattien kysyntä on ollut niiden tarjontaa suurempi, ja useat yritykset toivoisivat tiloihinsa lisää automaatteja. Pelitoiminnan sääteleminen pelien kokonaismäärää rajoittamalla sekä jakelun tasapuolisuusperiaate aiheuttavat sen, että lisää pelejä ei aina voida yrityksiin sijoittaa. Kasinopelejä sijoitetaan markkinointikriteeristön mukaisesti vain anniskeluravintoloihin. Kriteeristössä on määritelty myös muut ravintolalle ja ravintolayrittäjälle asetetut vaatimukset. Ennen päätöstä uuden kasinopelin käynnistämisestä RAY analysoi ravintolan asiakasvirrat ja asiakasrakenteen. Sijoituspaikkojen jakauma 2004 Yhteensä 9 154 kpl Raha-automaatit pelipisteissä 2002 2003 2004 Sijoituspaikkoja, kpl 9 040 9 102 9 154 Sijoituspaikkamaksuja, milj. euroa 84 86 88 Raha-automaatteja, kpl 15 120 15 782 16 478 Ravintolat 30,4 % Kaupat 26,2 % Huoltoasemat 19,0 % Kioskit 11,3% Kahvilat 10,6 % Rahapelipaikat 1,5 % Odotustilat 0,9% Ravintolakasinopelit 2002 2003 2004 Sijoituspaikkoja, kpl 261 287 313 Sijoituspaikkamaksuja, milj. euroa 4 4 4 Pelejä, kpl 328 349 353

PELITOIMINNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT 41 Vastuullinen kumppanuus RAY:n rahapelien tulee tarjota lisäarvoa yrittäjälle tämän oman palveluvalikoiman täydennyksenä. Tämä varmistetaan pitämällä pelit kiinnostavina ja RAY:n toiminnan hyväksyttävyys korkealla. RAY:n rahapelit kilpailevat vaihtoehtoisen palvelu- ja tuotetarjonnan kanssa. Tämän vuoksi yhteistyökumppaneiden tulee saada kilpailukykyinen tuotto RAY:n pelien sijoittamisesta. Suurin osa yrittäjistä saa 17 prosenttia raha-automaattien tuotosta sijoituspaikkamaksuna. Ravintolayrittäjälle RAY maksaa 50 prosenttia kasinopelin nettotuotosta. Nettotuotto saadaan, kun pelaajan voittojen maksujen jälkeisestä kokonaistuotosta vähennetään pelin ylläpitämisen aiheuttamat kulut. Vuonna 2004 RAY:n pelien sijoitus paikat saivat keskimäärin noin 10 000 euron korvauksen. Raha-automaattien korjaukset Pelipisteissä kpl 60 000 LUOTETTAVAA JA PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ Luotettavaa kumppanuutta on se, että RAY hoitaa omat velvollisuutensa niin kuin on sovittu: rahaliikenne on luotettavaa, ja RAY hoitaa ammattitaitoisesti ja täsmällisesti oman osansa yhteistyövelvoitteista, kuten laitteiden kunnossapidon. Pitkäjänteisyydellä pyritään toiminnan jatkuvuuteen. Pitkäkestoisella yhteistyöllä vastavuoroiset toiveet ja kehitysehdotukset päätyvät todennäköisemmin käytännön toimintamalleiksi. RAY:n yritysasiakkaiden määrä on jatkuvasti noussut, ja yhteistyösopimuksia on purettu varsin harvoin. 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004

42 PELITOIMINNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KUNNOSSAPITOON UUSI TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ RAY:llä on kattava tietojärjestelmä vikojen määrän seuraamiseen sekä alueittain että automaatti- ja vikatyypeittäin. Syksyllä 2004 RAY tehosti huoltotoimintaa entisestään ottamalla käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Sen myötä kehitettiin koko kunnossapitotoiminnan kattavaa mittaristoa, jonka perusteella tehdään kehitystoimenpiteitä. Mobiilin päätelaitteen avulla huoltoedustajat saavat entistä nopeammin entistä yksityiskohtaisempaa tietoa pelipisteiden automaattivikojen määrästä ja laadusta. Laite tehostaa raha-automaattien huoltotoiminnan koordinointia. AUTOMAATTIEN TUOTTOJEN SUORAVELOITUS TOIMII HYVIN Raha-automaattien maksuliikenne hoidetaan suoraveloitustoiminnalla. Yrittäjät itse tyhjentävät automaatteja sijoituspaikkasopimuksen mukaisesti ja RAY veloittaa tuotot suoraan yrittäjän tililtä. Epäonnistuneiden veloitusten rahamäärä on tuoton kasvusta ja keskikassan noususta huolimatta vähentynyt vuoden 2000 runsaasta 3,3 miljoonasta eurosta vuoden 2004 vajaaseen 2,3 miljoonaan euroon. Vuonna 2004 lopullisiksi menetyksiksi kirjattiin 27 912 euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 7 900 euroa. Volyymiin nähden summa on edelleen pieni; noin 54 euroa tuotettua miljoonaa euroa kohden. MONIA KANAVIA YHTEYDENPITOON RAY:n myyntihenkilökunnan tavoitteena on käynti tai muu yhteydenotto jokaiseen yksittäiseen liikepaikkaan vähintään kerran vuodessa. Suurin osa käynneistä tehdään tarpeen mukaan. Uuden yhteistyösopimuksen alkuvaiheessa yhteydenpito on tiivistä, sillä kaikki käytännöt maksuliikenteestä ikärajojen valvontaan käydään yrittäjän kanssa läpi. Huoltoedustajia yhteistyökumppanit tapaavat asennusten ja korjausten sekä säännöllisten vuosihuoltojen yhteydessä. Ravintolakasinopeleissä kasinopeliesimiehet ja vuoroesimiehet tapaavat yhteistyökumppaneita säännöllisesti sekä erityisillä asiakaskäynneillä että kiertäessään iltaisin valvomassa pelitoimintaa. RAY on tarjonnut yrittäjille ja pelaajille maksuttomia puhelinpalveluita jo kymmenen vuotta. Vuonna 2004 puheluita oli yhteensä 68 722, joista valtaosa tuli yhteistyökumppaneilta automaattien vikailmoituksiin tai rahaliikenteeseen liittyen. Yrittäjäpalvelua on tarjolla myös RAY:n Internet-sivujen yrityspalveluosiossa. Lisäksi kaikki yhteistyökumppanit saavat RAY:n tiedotteita sekä asiakas lehti Jasson. APUVÄLINEITÄ IKÄRAJOJEN VALVONTAAN Arpajaislain mukaan alle 15-vuotias henkilö saa pelata raha-automaatteja vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen läsnä ollessa ja tämän suostumuksella. Pelipisteissä valvontavastuu alaikäisten laittomasta pelaamisesta on yrittäjällä. RAY on kuitenkin vastuussa arpajaislain toteutumisesta. Yhteistyön alkaessa RAY tekee yhteistyökumppanin kanssa alaikäisten valvontaan liittyvän kirjallisen sopimuksen. RAY antaa valvontaan liittyvää neuvontaa ja asentaa sijoituspaikkaan pelaamisen ikärajasta kertovat opasteet. Lisäksi RAY jakaa pelaamisen valvonnasta kertovan esitteen sekä aiheesta tehdyn koulutusmateriaalin. RAY:n tavoite on sitouttaa yrittäjä ikärajojen aktiiviseen ja tehokkaaseen valvontaan. Ensisijainen keino estää alaikäisten pelaaminen on henkilökunnan suorittama tarkkailu ja alaikäisten pelaamisen kieltäminen. Apuna monilla yrittäjillä on pelinestolaite, jolla alle 15-vuotiaan luvaton pelaaminen voidaan estää. Pelinestolaite on kauko-ohjain, jolla automaatti voidaan sulkea niin, ettei se ota enää rahaa vastaan. Näitä tarpeen mukaan toimitettavia laitteita oli vuoden 2004 lopussa noin joka yhdeksännessä pelipisteessä. RAY:n henkilökunta valvoo ikärajojen noudattamista ja kirjaa valvonnan rikkeet ylös. Kaikki ikärajarikkomukset rekisteröidään ja käsitellään yhdessä yrityksen kanssa. Myös yksityiset ihmiset ilmoittavat alle 15-vuotiaiden pelaamisesta suoraan RAY:lle. Yksityisten ilmoituksia kirjattiin vuonna 2004 yhteensä 83 kappaletta, vuotta aiemmin 81. Automaattien sijoitussopimus voidaan purkaa ikärajojen valvonnan laiminlyöntien takia. Vuonna 2000 aloitetun toimintamallin mukaisesti ensimmäinen RAY:n todentama valvonnan rikkomus käsitellään yhdessä yrityksen kanssa. Jos vuoden aikana todetaan toinen rikkomus, annetaan siitä kirjallinen huomautus. Kolmannesta rikkomuksesta RAY purkaa sijoitussopimuksen. Uuden toimintamallin myötä ikärajojen valvonta pelipisteissä on tehostunut ja sijoitussopimuksia on purettu aiempaa vähemmän. Vuonna 2004 poistettiin 13 peliautomaattia, vuotta aiemmin poistoja oli 3. Vuonna 2004 annettiin yksi kirjalli-

PELITOIMINNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT 43 Tyytyväisyys RAY:n toimintaan ja palveluun raha-automaattipeleissä kokonaisuutena Asteikolla 4 10. Hyvän tuloksen raja on 8. 4 5 6 7 8 9 10 Paikan automaateille Yhteistyö- ja liikekumppanina Tiedotukselle ja informaatiolle Avun / konsultaation / tuen saannille Raportoinnille raha/maksuliikenteestä Asiakasvastuuhenkilön toiminnalle Korjaus- ja huoltopalveluille Yhteistyön aloitusvaiheelle Asteikolla 1 5. Hyvän tuloksen raja on 4. 1 2 3 4 5 1998 2001 2004 Lähde: RAY:n asiakastyytyväisyystutkimus. Tyytyväisyys RAY:n toimintaan ja palveluun kasinopeleissä kokonaisuutena Asteikolla 4 10. Hyvän tuloksen raja on 8. 4 5 6 7 8 9 10 Asiakasvastuuhenkilöiden toiminta kokonaisuudessaan Asteikolla 1 5. Hyvän tuloksen raja on 4. Kokonaisarvosana tiedotukselle ja informaatiolle Rahaliikenteen hoito kokonaisuutena Yleisarvosana yhteistyön aloitusvaiheelle Kokonaisarvosana avun / konsultaation / tuen saannille Yleisarvosana yhteistyö- ja liikekumppanina Yleisarvosana kasinopeleille ja pelinhoitajille 1 2 3 4 5 2000 2002 2004 Lähde: RAY:n asiakastyytyväisyystutkimus.

44 PELITOIMINNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT nen huomautus, edellisenä vuonna niitä jaettiin neljä. Vuonna 2004 kartoitettiin alle 15- vuotiaiden laitonta pelaamista kahden ulkopuolisen tutkimuksen avulla. Viimeisimmän tutkimuksen aikana pelaamista havainnointiin 1 500 kertaa erityyppisissä pelipisteissä. Laitonta alaikäispelaamista esiintyi noin 3 prosentissa havainnointikäynneistä. Lisäksi RAY:n ennaltaehkäisy- ja valvontaprosessit käytiin läpi sisäisesti. Näiden selvitysten tulosten pohjalta pelitilojen valvottavuutta parannetaan ja pelaamisen seurantaa tehostetaan. YRITTÄJIEN TYYTYVÄISYYTTÄ YHTEIS- TYÖHÖN SEURATAAN SÄÄNNÖLLISESTI RAY tekee pelitoiminnan yhteistyökumppaneille muutaman vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa selvitetään varsin laajasti RAY:n toimintaa yhteistyökumppanina. Tutkimuksista selviäviin kehittämisalueisiin panostetaan ja kokonaistyytyväisyys RAY:n toimintaan onkin hyvällä tasolla. Vuoden 2004 raha-automaattien asiakastyytyväisyystutkimuksessa selvisi, että kriittisimmät kehitysalueet olivat tiedotuksessa. Lisäksi automaattien sijoittamispolitiikan tasapuolisuutta kyseenalaistettiin edelleen. Tyytyväisimpiä yhteistyökumppanit olivat RAY:n luotettavuuteen, osaamiseen ja vastuullisuuteen. Kasinopelejä tarjoavien yhteistyökumppaneiden asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2004. Tyytyväisyys RAY:n toimintaan kokonaisuutena on edelleen nousussa ja kokonaisarvosanaksi annettiin 8,5. RAY:tä pidettiin luotettavana ja vastuuntuntoisena yhteistyökumppanina.

Henkilöstö RAY:n vastuullisen henkilöstöpolitiikan keskeiset periaatteet: Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen Vuorovaikutteisten toimintatapojen edistäminen Osaamisen kehittäminen ja siihen kannustaminen

46 HENKILÖSTÖ Henkilöstön tyytyväisyys vertailuyrityksiä paremmalla tasolla RAY:ssä kunnioitetaan ihmisyyttä ja ihmisten arvoa yksilönä. Vastuullisen henkilöstöpolitiikan tavoitteena on RAY:n ja henkilöstön menestys ja hyvinvointi. Työssä onnistumista, kannustamista ja kuuntelemista tuetaan kehittämällä työyhteisöä ja toimintatapoja vuorovaikutteisiksi. Vuoden 2004 lopussa RAY:ssä oli 1 654 työntekijää, mikä oli 13 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. RAY:n pääkonttori on Espoossa, muita toimipisteitä on yhteensä 35. Lisäksi RAY:llä on 53 pelisalia. Ravintolakasinopelien hoitajia on ympäri Suomen. Henkilöstön keski-ikä oli 34 vuotta; koko aikaisten keski-ikä oli 42 vuotta ja Grand Casino Helsinki Ravintolakasinopelit RAY-pelisalit Raha-automaatit pelipisteissä Valmistus ja materiaalitoiminnot Markkinointi ja teknologioiden kehitys Keskushallinto Avustus RAY:n henkilöstö Yhteensä 1 654 0 200 400 600 800 Kokoaikaiset Osa-aikaiset osa-aikaisten 27 vuotta. Kokoaikatyössä oli 761 henkilöä ja osa-aikatyössä 893. Suurin osa osa-aikatyössä olevista oli asiakaspalvelutehtävissä ravintolakasinopeleissä ja pelisaleissa. Työsuhteista vakituisia oli 98 prosenttia. Vuonna 2004 tulos- ja kannustepalkkioita maksettiin 478 henkilölle yhteensä 222 800 euroa. Palkkion sai siis 29 prosenttia henkilöstöstä. Palkkiot muodostivat 0,6 prosenttia maksetuista palkoista. Lisäksi pitkään palveluksessa olleille maksetaan 10 vuoden välein kuukauden palkkaa vastaava summa, joka tänä vuonna oli yhteensä 151 460 euroa ja jakaantui 67 eri työntekijälle. RAY:n oma työehtosopimus takaa yhtenäiset työehdot eri henkilöstöryhmille. Työehtosopimuksen osapuolia ovat työnantajien edustajana Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry sekä henkilöstön edustajina Ammattiliitto SUORA ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry sekä Sähköalojen ammattiliitto ry. Työhönotto Henkilöstön rekrytointi on hajautettu ja se on esimiesten vastuulla. Vuonna 2004 osa-aikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 22 prosenttia ja kokoaikaisen 8 prosenttia. Näin ollen rekrytointi keskittyy osaaikaisiin pelinhoitajiin. Ennen työsopimuksen tekemistä pelinhoitajat käyvät läpi koulutusjakson, johon ryhmäkoosta riippuen sisältyy 40 100 lähiopetustuntia. Vuonna 2004 koulutuksen aloitti 186 ja siltä valmistui 159 pelinhoitajaa. Hyväksytyn peruskurssin jälkeen aloitetaan varsinainen työsuhde ja ensimmäisen palkan yhteydessä maksetaan koulutusraha. Kasinolla koulutettiin kertomusvuonna 40 uutta työntekijää.

HENKILÖSTÖ 47 Työterveydenhuolto RAY tarjoaa henkilökunnalleen lakisääteistä laajemmat työterveyshuoltopalvelut. Palvelut ovat käytettävissä ensimmäisen työvuoden jälkeen alkavan kalenterivuoden alusta. Korvaukset määräytyvät työajan mukaan erikoislääkäripalvelujen, hammashuollon, fysikaalisen hoidon ja silmälasikustannuksien osalta. Yleislääkäripalvelut korvataan täysimääräisesti kaikille työajasta riippumatta. Vuonna 2004 työterveydenhuollon kustannukset olivat 604 040 euroa eli keskimääriin 367 euroa työntekijää kohti. Sairauspoissaolot olivat 3,6 prosenttia teoreettisesta työajasta vuonna 2004. Työkyvyn ylläpitämiseen on viime vuosina panostettu ja sairauspoissaolojen seurantaa tehostettu. Kertomusvuonna toteutettiin fysioterapiaprojekti, jonka tavoitteena oli tuki- ja liikuntaelintensairauksien vähentäminen. RAY:n toimintayksiköt tekevät omat työkykyä ylläpitävät tykysuunnitelmansa vuosittaisen toiminnan suunnittelun yhteydessä. Yksiköt toteuttavat toimintaa yhdessä työterveysja työsuojeluhenkilöstön kanssa. RAY kannustaa ja tukee henkilöstön omaehtoista työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä tarjoamalla henkilöstölle virkistys-, harrastus- ja liikuntapalveluja sekä vuokrattavia lomahuoneistoja. Pääkaupunkiseudun toiminnasta vastaavat harrastekerhot järjestivät vuonna 2004 yhteensä 32 koko henkilöstölle avointa tapahtumaa, joihin osallistui noin 1 550 henkilöä. Muilla paikkakunnilla yksiköt järjestivät tapahtumia omien toimintasuunnitelmiensa mukaan. Yhteisiä isoja tapahtumia olivat marraskuussa järjestetyt Rahispäivät, joihin osallistui 350 henkilöä, sekä salibandy- ja jalkapalloturnaukset satoine osallistujineen. Sairauspoissaolot ja tapaturmat 2002 2003 2004 Sairauspoissaolot, % 4,1 3,4 3,6 Työtapaturmat, kpl 45 51 37 Poissaolot työtapaturman vuoksi, päiviä 183 248 622

48 HENKILÖSTÖ Työsuojelu ja tasa-arvo RAY:n työsuojelutoiminnan tavoitteena on luoda yhteistyössä turvallinen, terveellinen ja kehittyvä työympäristö, jossa tehokas ja tuloksellinen työskentely on mahdollista. Työsuojelu on jaettu neljään alueelliseen työsuojeluorganisaatioon. Vuonna 2004 sattui 37 työtapaturmaa, jotka aiheuttivat 622 poissaolopäivää. Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään työsuojelutoimikuntien kokouksissa. Tapaturmien estämiseksi mietitään ennalta ehkäiseviä toimia työhön ja työ- Naisten ja miesten osuudet eri tehtävissä vuonna 2004 Palkkausjärjestelmien ja sopimuspalkkaisten vaativuuden arviointijärjestelmän piiriiin kuuluva henkilöstö, 1 593 henkilöä vuonna 2004. Ylin johto Päälliköt, esimiehet (alaisia) Päällikkö / asiantuntija Toimihenkilöt Asiakaspalvelu, pelinhoito, pelisalit Huolto Valmistus 0 20 40 60 80 100 Mies Nainen

HENKILÖSTÖ 49 ympäristöön liittyen. Terveyttä uhkaavia riskitekijöitä ja työpaikkojen turvallisuustasoja arvioidaan Työterveyslaitoksen työympäristön havainnointimenetelmän Elmerin avulla. Vuoden 2003 henkilöstötutkimuksen mukaan yleisen tasa-arvon tila RAY:ssä koetaan varsin hyväksi. RAY:n miesten ja naisten tasa-arvoa koskeva suunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Tasa-arvosuunnittelu perustuu henkilöstötutkimuksesta kerättyihin tietoihin sekä erityisesti miesten ja naisten osuuksia mittaaviin henkilöstötunnuslukuihin. Naisten osuus henkilöstömäärästä on 46 prosenttia ja palkkasummasta 42 prosenttia. Naisten osuus on suhteellisesti pienin kunnossapidossa ja ylimmässä johdossa. Suhteellisesti eniten naisia on toimihenkilöissä. Naisten osuutta pyritään lisäämään ylemmissä toimihenkilö- ja päällikkötehtävissä sekä vaativissa asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä. Miesten ja naisten osuuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut juurikaan muutoksia. Työssä kehittyminen Vuonna 2004 henkilöstön koulutuksessa panostettiin vastuullisuuteen ja pelaamisen haittojen ehkäisyyn. Raha-automaatit-yksikkö kävi palveluvalmennuksessa, jossa tarkennettiin esimerkiksi alle 15- vuotiaiden luvattoman pelaamisen ja ongelmapelaamisen kohtaamista. RAY:n verkko-oppimisympäristöön ryhdyttiin laatimaan ongelmapelaajien kohtaamiseen liittyvää kurssia. Kurssi valmistuu huhtikuussa 2005. Kurssi on tarkoitettu suorassa asiakaspalvelussa toimiville, jotka työssään kohtaavat ongelmapelaajia tai heidän läheisiään. Myös pelinhoitajat joutuvat työssään kohtaamaan peliongelmaisia asiakkaita. Tähän annetaan valmennusta jo pelinhoitajan peruskoulutuksessa. Lisätueksi on saatavilla valmennuspaketti Pelaamisen haitat ja vastuumme. Grand Casino Helsingin avaamista edelsi koko kasinon henkilökunnan koulutus ja valmennus toimintaan uudessa kasinossa. Vuonna 2004 koulutusrekisteriin ilmoitettuja yhteenlaskettuja koulutuspäiviä oli 1 988. Henkilökunnasta 63 prosenttia osallistui koulutukseen, ja koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi 1,7. Keskimääräiset koulutuspäivät laskivat edellisistä vuosista, koska vuonna 2004 ei ollut käynnissä yhtään koko pelinhoitohenkilökunnalle suunnattua valmennusta. RAY:ssä on tavoitteena käydä kehityskeskustelu kaikkien työntekijöiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelu ja palkkaan vaikuttava henkilökohtaisen työmenestyksen arviointikeskustelu käydään erikseen. Henkilöstötutkimuksen mukaan 70 prosenttia Henkilöstön koulutus aiheittain Vuonna 2004 yhteensä 1 988 koulutuspäivää Tekninen koulutus 68 % Asiakaspalvelu 22 % Esimiesvalmennus 5 % Tiimityö ja työyhteisön kehittäminen 5 % vastaajista oli käynyt kehityskeskustelun esimiehensä kanssa viimeisen vuoden aikana. Kokemukset kehityskeskustelun hyödyllisyydestä olivat keskimäärin hyviä, mutta vaihtelivat voimakkaasti organisaation eri osissa.

50 HENKILÖSTÖ Yhteistoiminta RAY:ssä on neljä eri ammattiliittoja edustavaa pääluottamusmiestä ja heidän lisäkseen alueellisia luottamusmiehiä. Yleisistä työsuhteen ehdoista sovitaan RAY:n ja henkilöstöryhmien välisellä runkotyöehtosopimuksella. Valmistus- ja materiaalitoiminnot -yksikön metalliteollisuutta harjoittaviin työntekijöihin sovelletaan valtakunnallista metalliteollisuuden työehtosopimusta. RAY:ssä noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä mahdollisten erimielisyyksien selvittämiseksi. RAY:n yt-neuvottelukunta käsittelee muun muassa yhteistoiminnan piiriin kuuluvat vuosittaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Neuvottelukunnassa ovat mukana pääluottamusmiehet ja työnantajan edustajia johtokunnasta ja yksiköiden johdosta. Vuonna 2004 ravintolakasinopelien aluejakoa koskevien yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen joitakin esimiesalueita yhdistettiin ja liitettiin suurempiin alueisiin. Aluemuutokset aiheuttivat kasinopeliesimiesten määrän vähentämisen kolmella henkilöllä. Uutta palkanlaskentajärjestelmää koskevan selvityksen perusteella palkanlaskenta päätettiin pitää edelleen RAY:n sisäisenä palveluna. Järjestelmän uudistamisen yhteydessä käsiteltiin tehtävä- ja työmenetelmämuutoksia yt-menettelyssä palkanlaskennan henkilöstön kanssa. Kasinon uuteen toimintaympäristöön liittyviä menettelytapoja käsiteltiin yhdessä kasinon henkilöstön edustajien kanssa. Alueilla toimivien huoltoedustajien käyttöön annettujen työnantajan autojen tarkoituksenmukaista työmatkakäyttöä selvitettiin yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Lisäksi kertomusvuonna käytiin joitakin yksittäisten henkilöiden työtehtäviä ja työskentelypaikkoja koskevia yt-neuvotteluja. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen RAY:ssä tehdään säännöllisesti henkilöstötutkimus, jolla kerätään henkilöstön näkemyksiä työtyytyväisyydestä ja -ilmapiiristä. Vuonna 2003 tutkimukseen vastasi 75 prosenttia työntekijöistä. Tulosten mukaan RAY:n sisäinen toimivuus ja henkilöstön tyytyväisyystaso ovat edelleen vertailuyrityksiä paremmalla tasolla. Työpaikkaa suosittelevien osuus oli RAY:ssä 73 prosenttia, vertailuaineistossa 58 prosenttia. Seuraava henkilöstötutkimus tehdään vuonna 2006. Vuonna 2004 RAY selvitti henkilöstön näkemyksiä työajoista. Tarkoituksena oli lisätä työaikajärjestelyjen joustavuutta ja samalla turvata täysipainoinen asiakaspalvelu. Pääkaupunkiseudun RAY-pelisaleja ja ravintolakasinopelejä varten luotiin loma- ja sairasaikasijaisten ekstrapankkijärjestelmä, jonne osa-aikaiset työntekijät voivat ilmoittautua lisätyön hakijoiksi. Kasinon avaamisen yhteydessä uusittiin kasinon palkkausjärjestelmä. Tehtävien vaativuus on nyt mitoitettu tehtäväalueittain ja henkilökohtaisen työmenestyksen perusteet on määritelty kasinon arvojen ja asiakaspalvelutavoitteiden pohjalta. Uusi RAY-talo keräsi yhteen neljän toimipaikan työntekijät. Teollisuustalossa aiemmin työskennelleiden 155 henkilön lisäksi saman katon alle muutti 101 entisen pääkonttorin ja 32 muiden pääkaupunkiseudun toimipisteiden henkilöä. Työskentely yhdessä rakennuksessa on vähentänyt matkustustarvetta sekä lisännyt tehokkuutta ja yhtenäisyyttä.

Ympäristö RAY:n ympäristövastuun keskeiset periaatteet: Kierrätettävyyden edistäminen Tehokas energiankulutus Ympäristönäkökohtien huomioiminen kaikessa toiminnassa

52 YMPÄRISTÖ Energiankulutus väheni ja kierrätettävyys parani RAY:n yhteiskuntavastuuseen kuuluu myös ympäristöasioista huolehtiminen. RAY:n ympäristövastuusta vastaa kukin yksikkö oman toimintansa osalta. RAY:n toiminta tai sen osa ei tarvitse lain edellyttämää ympäristölupaa. Vuonna 1999 RAY:ssä suoritettiin ympäristökatselmus. Siinä kävi ilmi, ettei RAY:n toiminnalla ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. RAY:llä ei ole varsinaista kirjattua ympäristöohjelmaa, eikä dokumentoitua laatujärjestelmää. Ympäristökatselmuksen pohjalta tehtiin vuonna 2000 RAY:n ympäristöselonteko. Selontekoa päivitettiin ja uudistettiin vuoden 2005 alussa. Se sisältää ympäristöasioiden hallinnan periaatteet ja lähivuosien tavoitteet. Kiinteistöt RAY sai uuden pääkonttorin vuoden 2004 alussa. Toiminta siirtyi Espoon Leppävaaraan, teollisuustalon vanhan osan runkoon rakennettuun uuteen RAY-taloon. Muuton yhteydessä pääkonttorikiinteistöstä ja kahdesta toimipisteestä luovuttiin. Lisäksi RAY:llä on 35 kiinteää toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Suurin osa energiankulutuksesta ja jätteistä syntyy RAYtalossa, jossa RAY:n pelit valmistetaan. RAY:n sähkön kokonaiskulutus vuonna 2004 oli 3 328 megawattituntia. Kaukolämpöä RAY-taloon kului 1 741 megawattituntia. Veden kokonaiskäyttö uudessa talossa on noin 3 000 kuutiometriä vuodessa. Muiden toimipaikkojen veden käyttö on vähäistä. Energiankulutus ja ajokilometrit 2002 2003 2004 Sähkö, MWh 4 456 4 192 3 328 Kaukolämpö, MWh 2 665 2 569 1 741 Vesi, m 3 5 200 4 500 3 000 Ajetut kilometrit, milj. km 4,7 4,4 4,1 Sähkön, veden ja kaukolämmön kulutuksen aleneminen johtuu RAY:n valmistusprosessien muuttumisesta sekä kiinteistömassojen vähenemisestä. Veden kulutuksen osalta valmistusprosessien muuttaminen on merkinnyt vuositasolla noin 1 500 vesikuutiometrin vähenemistä. Sekajätettä syntyy vuodessa noin 12 tonnia. Hyödynnettävää paperijätettä syntyy noin 25 tonnia ja pahvijätettä noin 20 tonnia vuosittain. RAY-talon keittiössä syntyy biojätettä noin 4 500 litraa vuodessa. Jätteet lajitellaan toimipaikoissa. Lajittelussa erotellaan ongelmajätteet, sekajäte, pahvi, paperi ja metallijäte. Pääkaupunkiseudulla jätteen toimittamisesta jatkokäsittelyyn huolehtivat Tapiolan Lämpö Oy ja Lassila & Tikanoja Oy.

YMPÄRISTÖ 53 RAY-talohanke Talon suunnittelussa pyrittiin alusta asti mahdollisimman paljon materiaalia säästävään ratkaisuun. Samalla tutkittiin mahdollisuus säilyttää olemassa olevia rakennuksen osia. Kevyet sisärakenteet suunniteltiin niin, että ne ovat helposti muunneltavia, terveydelle vaarattomia ja vähäpäästöisiä. Lisäksi suosittiin kierrätettäviä luonnonmateriaaleja. Käytännössä puolet vanhasta teollisuustalosta purettiin ja rakennettiin uudestaan. Uudessa osassa hyödynnettiin vanhan rakennuksen runkoa, jotta jätettä ei tuotettaisi enempää kuin oli välttämätöntä. Rakennustyön ansiosta päästiin kokonaan eroon esimerkiksi terveydelle haitalliseksi todetusta as bestista. Purkujätteet, RAY-talohanke tonnia Maa-aines 2 200 Betoni, tiili 6 475 Käsittelemätön puu 20 Metalli 310 Muu lajiteltava 30 Sekajäte 30 Purkujätteistä osa päätyi purku-urakoitsijan toimesta uudelleen käytettäväksi. Maa-aines ja betoni käytettiin uudelleen teiden pohjarakenteena. Julkisivuelementeistä yli puolet hyödynnettiin uuteen rakennettavaan teollisuushalliin. Vanhat hissit sekä keittiön vanhat kylmiöt ja pakastimet siirrettiin toimiviksi toisaalle. Ainoastaan sekajäte päätyi kaatopaikalle. RAY-talohankkeesta on saatu huomattavia säästöjä energian kulutuksessa ja kiinteistökustannuksissa. Saneerauksen ansiosta talon pinta-ala pieneni 10 prosenttia. Kun otetaan lisäksi huomioon kolmesta kiinteistöstä luopuminen, huollettavien ja ylläpidettävien tilojen osuus pieneni yhteensä 9 700 neliömetriä. Rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen valinnan yhteydessä tehtiin vertailuarvioita muun muassa energian kulutuksesta. Pinta-alan samalla pienentyessä sähköja lämpöenergian kulutuksen on arvioitu laskevan vähintään 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljän eri toimipaikan yhdistyessä saman katon alle myös työntekijöiden matkustaminen toimipisteiden välillä vähentyi. RAY:n pelien valmistustoiminta RAY valmistaa itse kaikki käyttämänsä raha-automaatit ja kasinopelipöydät. Vuonna 2004 valmistui 3 435 raha-automaattia ja 41 kasinopelipöytää. Tuotannon volyymi kasvoi 65 prosenttia edellisestä vuodesta, joka oli tuotannon osalta eräänlainen euroon siirtymisen välivuosi. Raha-automaattien valmistuksessa on laadun tasaisuuden varmistamiseksi käytössä FI-sertifiointi, joka päivitetään kerran vuodessa. Tuotantoprosessissa ei synny merkittäviä määriä ilmastoa, vesistöä tai maaperää kuormittavaa jätettä. Vuoden 2004 alusta RAY:n peliauto- maattien valmistuksessa siirryttiin kokonaan uuteen teknologiaan. Osahankinnan ja valmismateriaalien osuus on kasvanut teknologian kehityksen myötä. Tuotannon arvosta yhä suurempi osa tulee alihankkijoilta. Tämän seurauksena toiminnan joustavuus on parantunut ja sitoutuneen pääoman kierto tehostunut. RAY siirtyi soveltamaan julkista hankintamenettelyä osahankinnassaan vuoden 2004 alusta. Osien hankintakriteereinä ovat yleensä hinta, toimitusvarmuus ja laatu. Tavarantuottajan laatujärjestelmä ja ympäristöohjelma toimivat laadun osakriteereinä. RAY edellyttää, että yhteistyökumppanit ja alihankkijat toimivat vastuullisesti valmistaessaan tai hankkiessaan osia pelilaitteisiin ja noudattavat voimassa olevia ympäristömääräyksiä. RAY:n hankintabudjetti on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, ja osatoimittajien kokonaismäärä on muutamia satoja. RAY:n raha-automaatit kuluttavat päällä ollessaan sähköä keskimäärin noin 100W. Kulutus on ollut viime vuosina laskeva johtuen uudesta automaattisukupolvesta.

54 YMPÄRISTÖ RAY:N RAHAPELIAUTOMAATTIMATERIAALIEN KÄYTTÖ Luvut perustuvat vuosituotantoon ja raha-automaatin koostumuksen arvioon Raaka-aineet 2002 2003 2004 Monitori 10,4 25,6 42,6 Pinnoitetut, maalatut Fe-levyt 21,6 53,3 88,6 Pinnoittamaton Fe-levy 5,8 14,2 23,7 Sähkösinkitty Fe-levy (levynä sinkitty) 24,6 60,7 101,0 Rst-levy 3,7 9,1 15,1 Alumiini 0,1 0,2 0,4 Pinnoitettu vaneri (laminaatti) 16,2 39,8 66,3 Pinnoittamaton puu 0,6 1,4 2,4 ABS, akryylibutadieenimuovi 0,8 2,1 3,4 PC, polykarbonaattimuovi 0,0 0,1 0,1 PA, polyamidimuovi 0,1 0,2 0,3 POM, polyasetaalimuovi 0,2 0,4 0,7 PVC, polyvinyylikloridimuovi 0,2 0,4 0,7 PS, polystyreenimuovi 0,0 0,0 0,0 PUR, polyuretaanikertamuovi 5,2 12,8 21,3 Muut ulkoa hankitut osto-osat (hopperit, powerit yms.) 12,3 30,3 50,5 Elektroniikka, loisteputket, johdotus, kuristimet 2,5 6,2 10,3 Mekaaniset kiinnitysosat, ruuvit, mutterit 1,5 3,7 6,2 Lukot 0,3 0,6 1,0 Silkkipainettu lasi 2,8 7,0 11,7 Yhteensä 109,0 268,7 447,2 KÄSITELLYT PELIKONEET VUONNA 2004 Lassila & Tikanoja Oyj otti vastaan 267,5 tonnia pelikoneita Käsitelty määrä tonnia hyötykäyttöön, % Piirilevy 1,8 0 Sekapelti 109,4 100 Alumiini 0,7 100 Monitorit 9,0 0 Rakennusjäte 17,7 40 Kaapeli 4,0 100 Muuntaja 12,0 100 Rosteri 9,1 100 Puu 37,6 100 Palautus osat 47,2 100 Energia 7,5 100 Käsitelty yhteensä 256,0 KIERRÄTETTÄVYYS TÄRKEÄÄ VALMISTUSTOIMINNASSA RAY on panostanut peliautomaattien valmistuksessa tarvittavien materiaalien kierrätykseen viime vuosina. Kierrätyksellä RAY on saavuttanut noin kahden miljoonan euron säästön materiaalien hankintakustannuksista, mikä on lähes 20 prosenttia materiaalien kokonaiskustannuksista. Romutettujen automaattien materiaalista menee alle 10 prosenttia kaatopaikalle. Yli 15 prosenttia saadaan hyödynnettyä uudelleen RAY:n omassa tuotannossa ja noin 70 prosenttia hyödynnetään jätehuoltoyhtiön kierrätystoiminnassa. Raha-automaatin käyttöikä on noin seitsemän vuotta. Vuosittain romutetaan noin 2 000 3 000 automaattia. Romuttamisen yhteydessä automaateista riisutaan käyttökelpoiset osakomponentit, jotka huolletaan ja käytetään uudelleen. RAY:n automaattien romuttamisessa siirryttiin vuoden 2004 alusta kokonaan alihankintaan. Romutuksesta ja uudelleen käytettävien osien irrottamisesta vastaa toimintaan erikoistunut jätehuoltoyhtiö. RAY:n raha-automaattien teknologiauudistus tulee alentamaan kierrätysmateriaalin käyttöosuuksia seuraavina vuosina, koska vanhojen automaattien osia ei voida enää samassa mitassa hyödyntää, eikä uusia automaatteja romuteta vielä muutamaan vuoteen. Hyötykäyttöön, tonnia 234,6 Hyötykäyttöaste 92%

YMPÄRISTÖ 55 Kuljetukset ja logistiikka RAY:n pelilaitteiden kuljetuksissa käytetään suunniteltuja reittejä ja pyritään maksimikuormiin. Käytössä on sopimusauto, joka täyttää EURO-normit. Sopimuskuljetuksen ansiosta automaatteja ei juuri tarvitse pakata kuljetuksen ajaksi, jolloin ei myöskään synny pakkausjätettä. Varaosia ja tarvikkeita pakattaessa materiaali käytetään uudelleen ja se on kierrätettävää. Vuosittain kuljetetaan noin 5 000 tonnia pelilaitteita ja varaosia toimipaikkoihin ympäri Suomea. Kuljetukset kentälle hoidetaan keskusvarastojohtoisesti. RAY:ssä on meneillään kokeiluhanke keskusvaraston ja kentän välisten kuljetusten optimoimiseksi. Kentän varastoja kasvatetaan sen verran, että harvemmin ajettavat runkokuljetukset riittävät. Samaa kuljetusjärjestelmää hyödynnetään myös automaattien ja elektroniikkajätteen romutettavaksi kuljettamisessa. RAY käyttää kuljetuksiin myös Kiitolinja-ketjua, jonka koko maan kattava kuljetusverkosto osaltaan huomioi ympäristönormit. Satunnaisesti käytetään muuta, kulloinkin tilanteeseen sopivaa kalustoa. Ympäristönäkökohdat ovat yksi valintaperuste kuljetusliikkeiden sopimuksia uusittaessa tai tarkastettaessa. RAY:n työntekijöiden autolla liikkuminen on ympäristövaikutuksiltaan tavarakuljetuksia merkittävämpää. RAY:n huoltoedustajat huoltavat automaatit niiden sijoituspaikoissa. Raha-automaattien luo tehdään yli 100 000 käyntiä vuodessa. Vuonna 2004 RAY:ssä kertyi ajokilometrejä yhteensä 4,1 miljoonaa (4,4 miljoonaa kilometriä vuonna 2003). Näistä suurin osa liittyi raha-automaattitoimintaan. Ajetut kilometrit laskivat vuonna 2004 muun muassa kunnossapidon toimintatapojen uudistamisen ansiosta. RAY:n autokalusto on uutta ja nykyisten säädösten mukaista. Raha-automaattien uudelleenkäyttöosat 2001 2002 2003 2004 Kassajalusta 486 979 Rahanvalitsimet 275 1 700 1 459 Hopperit 200 4 770 8 201 LON-kortit 430 200 1 620 1 555 Prosessorikortti 680 190 Rahavaihtomoottori 640 400 Yhteensä 430 675 9 896 12 784

56 RAY-SANASTO RAY-sanasto Arpajaislaki Arpajaislaissa määritellään rahapelien toimeenpano, sen valvota sekä pelituottojen käyttö. GRI Global Reporting Initiative on yhteiskuntavastuun raportoinnin kansainvälinen suositus. Kilpailuneutraliteetti Periaate, jonka mukaan RAY:n avustus- tai pelitoiminta ei saa vääristää markkinoita ja normaalia kilpailua. Pelaamo RAY:n Internet-sivuilla oleva palvelu, josta löytyy tietoa RAY:n peleistä ja jossa voi tutustua pelien esittelyversioihin ilmaiseksi. (www.pelaamo.ray.fi) Pelinestolaite Kauko-ohjain, jolla peli voidaan sulkea niin ettei se ota vastaan rahaa. Pelipanos Yhden pelin pelaamiseen käytetty rahamäärä. RAY:n raha-automaateissa useimmiten 0,10 1 euroa. Pelipiste RAY:n yhteistyökumppanin liiketila, jossa on tarjolla RAY:n pelejä. Esimerkiksi kioski, ravintola tai liikenneasema. Pelisali RAY:n hallinnoima tila, jossa on tarjolla raha-automaatteja ja kasinopelejä. Pelisaleja ovat Täyspotti, Potti ja Club RAY. Peluuri Valtakunnallinen puhelinpalvelu peliongelmaisille ja heidän läheisilleen. Puhelimeen voi soittaa numeroon 0203 10010 arkipäivisin kello 12 18. Palvelun rahoittavat RAY, Veikkaus ja Fintoto. Rahapelifoorumi Valtioneuvoston nimittämä foorumi, jonka tehtävänä on valmistella kansallisen rahapelipolitiikan linjaukset. Ravintolakasinopeli Ravintolassa pelattava kasinopeli, jonka toiminnasta vastaa pelinhoitaja. Kasinopelejä ovat esimerkiksi Black Jack, Red Dog ja Ruletti. Sijoituspaikka RAY:n yhteistyökumppanin liiketila, jossa on tarjolla RAY:n pelejä. Esimerkiksi kioski, ravintola tai liikenneasema. Uhkapelaaminen Osallistuminen arvontaan perustuvaan peliin, jossa mahdollinen häviö on ilmeisessä epäsuhteessa jonkun osallistujan maksukykyyn.

GRI-VERTAILUTAULUKKO 57 Vertailua GRI:n raportointisuosituksiin Visio ja strategia sivut 1.1 Visio ja strategia 7 8 1.2 Toimitusjohtajan katsaus 4 5 Organisaation kuvaus 2.1 2.8 Perustiedot yrityksestä 7 12 2.9 Merkittävimmät sidosryhmät 8 2.10 2.22 Raportin kuvaus 2, kansi 3.1 3.20 Hallintomallit ja johtamisjärjestelmät 10 11 Taloudelliset mittarit EC1 2 Liikevaihto ja sen jakauma 9 EC3 Materiaali ja palveluhankinnat 53 EC4 Maksuvelvoitteet ei käsitelty EC5 Maksetut palkat 9 EC6 Rahoittajat ei liity toimintaan EC7 10 Voitot, verot, lahjoitukset 9 Ympäristömittarit EN1 2 Materiaalien käyttö 54 EN3 5 Energian ja veden kulutus 52 EN8 10, EN12 13 Päästöt 52 53 EN11 Jätteiden määrät ja loppukäsittelypaikka 52 54 EN15 Tuotteiden kierrätettävyys 54 EN6-7, EN 14, EN16 ei käsitelty tai ei liity toimintaan Sosiaaliset mittarit sivut LA1 2 Keskeiset henkilöstöluvut 46 LA3 Työehtosopimusten kattavuus 46 LA4 Yhteistoimintakäytännöt 50 LA5 Onnettomuuksien ja sairauksien seurantakäytännöt 49 LA6 Työsuojelu 48 49 LA7 Poissaolo ja sairauspäivät 47 LA8 Ohjelmat ja toimintapolitiikat Aidsin torjumiseen ei käsitelty LA9 Henkilöstön koulutus 49 LA10 Henkilöstön tasa-arvo 48 49 LA11 Ylemmän johdon jakauma 48 HR1 7 Ihmisoikeuksien huomiointi ei käsitelty SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvat vaikutukset ei käsitelty SO2 Lahjonnan ja korruption estäminen 26, 53 SO3 Suhteet politiikkaan 10 17 PR1 Asiakasturvallisuus 32 PR2 Tuoteinformaatio 34 PR3 Asiakastietojen luottamuksellisuus 37

Raha-automaattiyhdistys Pääkonttori, RAY-talo Turuntie 42, PL 32, 02601 Espoo Puh. (09) 437 01, faksi (09) 4370 2458 www.ray.fi Toimitus: Tutkimus ja kehitys / Saija Hotti, Valtteri Merikallio ja Viestintä / Matti Hokkanen, Leena Nevalainen sekä Infor Consulting Oy Graafinen suunnittelu ja toteutus: Design Motor Oy Valokuvat: Kimmo Levonen, Kimmo Lehtonen, Petri Artturi Asikainen, Adolfo Vera, Anu Tuomainen, Reijo Porkka, Kauko Saari, Marjo Tokkari ja Eva Persson sekä kansikuva Paula Osenius. Kiitämme Kuulonhuoltoliitto ry:tä, Pelastakaa Lapset ry:tä ja Invalidiliitto ry:tä kuva-aineistosta. Painopaikka: Libris Oy Paperit ja painoprosessi täyttävät Pohjoismaisen Ympäristömerkin vaatimukset