Laatukäsikirjan laatiminen munituskanalaan

Heli Järvinen Laatukäsikirjan laatiminen munituskanalaan Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK)

1(16) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Elintarvike ja maatalous Tutkinto-ohjelma: Agrologi (AMK) Tekijä: Heli Järvinen Työn nimi: Laatukäsikirjan laatiminen munituskanalaan Ohjaaja: Leena Kärkkäinen, Samu Palander Vuosi: 2016 Sivumäärä: 16 Liitteiden lukumäärä: 0 Tämä opinnäytetyö käsittelee laatukäsikirjan laatimista munituskanalaan. Varsinainen laatukäsikirja tuli vain tilan omaan käyttöön. Opinnäytetyön kirjallisessa osiossa on kerrottu millaisia osioita siinä on ja mitä siinä on käsitelty. Laatukäsikirjan tarkoituksena on kertoa miten tilalla tuotetaan kananmunia, ja se toimii samalla tilalla työskenteleville työohjeistuksena. Laatukäsikirja kuvailee tarkasti miten tilalla tehdään päivittäisiä ja viikoittaisia työtehtäviä. Laatukäsikirjasta saa tarvittavat tilan tiedot ja puhelinnumerot, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Laadun yksi tekijä on oikeanlainen perehdyttäminen tilalla työskenteleville henkilöille. Tämä koskee maatalouslomittajia sekä muita tilalla työskenteleviä henkilöitä. Tilan oikeissa työtilanteissa perehdyttäminen parantaa työturvallisuutta, työnsujuvuutta ja tukee työn laatua. Tarvittaessa laatukäsikirjan työntoimenkuvista voi tarkistaa tehtävän työn tarkemmin. Laatukäsikirjan kirjoittaminen sujui hyvin. Tilan työvaiheet olivat minulle tuttuja, kun työskentelen tilalla kunnallisena maatalouslomittajana ja tein osan erikoistumisharjoitteluani siellä. Tilan isännän kanssa yhteistyö sujui hyvin. Suomessa valvotaan kananmunantuotantoa tarkasti. Suomalaiset kananmunat ovat laadultaan turvallisia. Kananmunia tuotetaan valvotusti eläinsuojelusäännösten ja salmonellavalvonnan alaisuudessa. Eläinsuojelusäännöksistä huolehtii Maaja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto ja salmonellavalvonnasta huolehtii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kanojen tuotantohygienia ja tautien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä asioita. Niillä pystytään estämään useita eri taudinaiheuttajia ja leviäminen. Avainsanat: Kananmunantuotanto, laatu, työhön perehdyttäminen

2(16) SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Food and Agriculture Degree programme: Agriculture and Rural Enterprises Author/s: Heli Järvinen Title of thesis: Preparation of a quality handbook for a henhouse Supervisor(s): Leena Kärkkäinen, Samu Palander Year: 2016 Number of pages: 16 Number of appendices: 0 This thesis deals with the drafting of a quality handbook for a henhouse. The actual quality handbook is for the henhouse owner`s use only. In the written part of the thesis is explained what kind of sections are in it and what has been covered. The purpose of the quality handbook is to explain how the henhouse produces eggs and acts as a guide for the workers. The quality handbook describes precisely how the work is done daily and weekly. In the quality handbook is all the necessary information and phone numbers where workers can be contacted. One factor in quality is work orientation of the employees. This work orientation concerns the farmer s locum and other workers on the farm. In real work situations work orientation improves work safety, execution of work and supports the quality of work. If necessary, a worker can refer to how the work is done in the quality handbook. The writing of the quality handbook went well. The work on the farm is familiar to me because I work as a municipal farmer s locum on the farm and I also did my specialization training there. In Finland the production of eggs is monitored closely. Finnish eggs are safe. Finnish eggs are produced under the auspices of controlled animal welfare legislation and salmonella control. Animal protection rules, are the responsibility of the Agriculture and Forestry Ministry's Food and Health Division and the responsibility for the control of salmonella is food safety agency Evira. Hygiene in egg production and disease prevention are very important matters. Previous actions can block a number of different pathogens and spread of pathogens. Keywords: egg production, quality, work guidance

3(16) SISÄLTÖ Opinnäytetyön tiivistelmä... 1 Thesis abstract... 2 SISÄLTÖ... 3 Käytetyt termit ja lyhenteet... 4 1 JOHDANTO... 5 2 KANANMUNAN TUOTANTO SUOMESSA... 6 2.1 Munivien kanojen tautitilanne Suomessa... 6 3 KANALAN TYÖSKENTELYTAVAT, KONEET JA LAITTEET... 7 3.1 Laatukäsikirjassa kuvailtavia työtehtäviä... 7 3.2 Ohjeet tilalla työskenteleville ja työhön perehdyttäminen... 8 4 LAATUAJATTELU KANANMUNANTUOTANNOSSA... 9 5 KANOJEN HYVINVOINTI... 10 5.1 Yleistä... 10 5.2 Kanojen tuotantohygienia ja tautien ennaltaehkäisy... 10 5.3 Tilan salmonellavalvontaohjelma... 11 5.4 Tautisulku... 12 5.5 Tilalla oleva tautisulku... 12 6 LAATUKÄSIKIRJAN KIRJOITUSPROSESSI... 13 6.1 Työn eteneminen... 13 7 POHDINTA... 14 7.1 Työn yhteenveto... 14 LÄHTEET... 15

4(16) Käytetyt termit ja lyhenteet Munituskanala Kananmunia tuottava kanala Virikehäkki Kanojen häkki, jonka koko pitää olla vähintään 2000 m 2. Häkissä pitää olla orsi, pehkualue, pesä sekä alue, jossa kynnet hioutuvat Laatukäsikirja Kertoo tilan laatutekijöistä ja työtehtävistä

5(16) 1 JOHDANTO Useilla aloilla ja yrityksillä on käytössään laatukäsikirja. Laatukäsikirjan tarkoitus on kertoa luotettavasti laadun tuottamisesta. Laatukäsikirjan voi kirjoittaa itse tai tilata valmiinakin useilta eri toimitsijoilta. Laatukäsikirja ja laatutavoitteen keskeiset tehtävät ovat, että kaikissa yrityksissä on aina kehitettävää ja kaikki asiat voidaan tehdä paremmin. (Lillrank 1998, 35.) Opinnäytetyön aiheena on laatia laatukäsikirja munituskanalaan. Kirjoittaja työskentelee tilalla kunnallisena maatalouslomittajana ja suoritti helmikuussa 2015 osan erikoistumisharjoittelusta tilalla. Tilalla on 2013 valmistunut munituskanala, jossa on 18 tuhatta munivaa kanaa. Laatukäsikirjan tarkoitus on kertoa miten tuotetaan kananmunia kyseisellä tilalla ja kaikista työvaiheista ja laitteista, joita kanalassa on käytössä. Laatukäsikirjan ohjeistus toimii myös maatalouslomittajia ja tilalla työskenteleviä henkilöitä varten. Kirjoitetaan kaksi erillistä osiota. Toinen on laatukäsikirja, joka on salaiseksi jäävä osio ja on vain tilan käyttöön tarkoitettu. Tämä opinnäytetyön kirjallinen versio kertoo, millaisia kohtia laatukäsikirjassa on ja mitä siinä on käsitelty.

6(16) 2 KANANMUNAN TUOTANTO SUOMESSA Kananmunia tuotetaan Suomessa lattia- ja virekehäkkikanaloissa ja luomutuotantona lattiakanaloissa. Suomessa vuonna 2013 tuotettiin noin 67,5 miljoona kiloa kananmunia ja kanoja oli noin 3,6 miljoonaa kappaletta. (Tietoa kananmunan tuotannosta 2010, [viitattu 5.4.2016].) Kananmunantuotannon suunta on muuttunut viime vuosina. Ennen oli paljon pieniä kanaloita ja suuria kanaloita oli vähemmän. Nykytilanne on muuttunut toisinpäin. Vuonna 1995 oli 100 1999 kanan kanaloita 40 % ja yli 10 000 kanan kanaloita 5 %. Vuonna 2007 oli 100 1999 kanan kanaloita 7 % ja yli 10 000 kanan kanaloita 56 % (Harrinkari & Raukola 2009, 19). Laadin laatukäsikirjan Satakunnassa sijaitsevalle munituskanalalle, joka on vuonna 2013 valmistunut kerroshäkkikanala. Neljässä kerroksessa olevissa häkeissä on yhteensä 18 tuhatta kanaa, ja tässä kanaerässä olevat kanat ovat valkoisia Hy-linejä. Kananmunia tulee päivässä noin 15 500 kappaletta (kevät 2016), ja ne menevät Dava Foods Finland Oy:n pakkaamoon Kankaanpäähän. 2.1 Munivien kanojen tautitilanne Suomessa Eläintautien osalta tilanne Suomessa on hyvä. Suomessa on harvoin vakavia eläintautiepidemioita. Helposti tarttuvia eläinsairauksia tavataan harvoin ja silloin lähes aina yksittäistapauksia. Suomessa tuottajilla, eläinlääkäreillä ja teurastamoilla on velvollisuus eläintautilainsäädännössä mukaan ilmoittaa vakavasta eläintaudista tai epäilyksestä (Harrinkari ym. 2009, 99). Munivassa iässä olevalla kanalla tavataan Suomessa vähän tauteja. Näitä ovat muun muassa mykoplasmat, munanjohtimen tulehdukset, verenkiertoelimistö sairauksia ja loisissa kanapunkki ja kokkidioosi (Harrinkari ym. 2009, 99 110). Kannibalismi ei ole varsinaisesti kanojen sairaus vaan perustuu käytöshäiriöihin (Harrinkari ym. 2009, 194).

7(16) 3 KANALAN TYÖSKENTELYTAVAT, KONEET JA LAITTEET Kanalassa olevien laitteiden toimintaa ja kuntoa pitää tarkkailla päivittäin. Mahdolliset viat pyritään korjaamaan heti, tarvittaessa pitää kutsua huoltohenkilökuntaa. Pienten huoltotoimien varaosia muun muassa lamppuja on hyvä olla kanalan varastossa. (Harrinkari ym. 2009, 48.) Kanalassa pitää olla varavirtalaite, aggregaatti. Silloin taataan sähkön saanti ja koneiden, etenkin ilmanvaihtokoneen toimivuuden takaaminen. Useimmissa kanaloissa on automaattinen laitevalvonta- ja hälytysjärjestelmä, josta useimmiten menee ilmoitus matkapuhelimeen. (Harrinkari ym. 2009, 65.) Koneisiin ja laitteisiinkin löytyy eläinsuojelulaissa oma pykälänsä. 3.1 Laatukäsikirjassa kuvailtavia työtehtäviä Kerron laatukäsikirjassa tarkasti kanalan päivittäisistä ja viikoittain tehtävistä töistä, raatojen keräilystä ja hävittämisestä, toimenpiteistä miten toimitaan kanalan ollessa tyhjä, koneista ja laitteista. Kirjoitan selvityksen koneiden pääperiaatteiden toimivuudesta ja sellaisista toimenpiteistä, joista voi itse huolehtia. Kerron toimenpiteistä, jos tilalle tulee häiriötilanne ja tarvittavista toimista, jos varavirtalaitetta pitäisi käyttää. En perehdy varsinaisesti koneiden huoltotoimenpiteisiin. Päivittäisiä ja viikoittaisia työtehtäviä kuvaillaan tarkasti. Kanalan päivittäisiin ja tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kanojen hyvinvoinnin seuraaminen, koneiden ja laitteiden toiminnan tarkistaminen ja kananmunien kerääminen. Ruuan ja vedenkulutusta pitää seurata tarkasti, koska ne ovat koneellisesti toimivia, joiden toimimattomuus estää kanojen perustarpeiden saannin. Kananmunan tuotanto laskee helposti, jos ruuan ja veden saanti estyy ja muninta harvoin nousee samalla tasolle takaisin. Viikoittaisia työtehtäviä on kuvailtu myös tarkasti. Kanalan perussiisteyden pitäminen on tilalle todella tärkeää. Siksi niistä asioista kirjoitettiin ja kuvailtiin tarkoin miten kaikki tehdään. Kanalassa on paljon pölyä ja pölyn puhdistaminen kuuluu joka viikoittaisiin työtehtäviin. Kanala on kolme vuotta vanha ja tila on halunnut

8(16) huolehtia, että kanala pysyisi uuden näköisenä ja siistinä. Huoltotoimenpiteitä tehdään tilalla heti, joten silläkin taataan kanalan pysyminen kunnossa. 3.2 Ohjeet tilalla työskenteleville ja työhön perehdyttäminen Kerron laatukäsikirjassa maatalouslomittajia tai muita tilalla työskentelevien henkilöitä varten tilalla tehtävistä töistä ja työskentelytavoista. Tilan toiveena oli saada lisäksi niin sanottu pikaohjeet, jotka kiinnitetään munahuoneen seinällä. Siitä olisi helppo tarkistaa, että kaikki työt tulee tehtyä. Toisessa listassa olisi tärkeät tilan tiedot ja puhelinnumerot. Ongelmatilanteissa voisi tarkistaa asian ja tarvittavat puhelinnumerot löytyvät myös, jonne voisi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kirjalliset ohjeet kun ovat ajan tasalla niin työskentely tilalla on varmempaa. Laadun yksi tekijä on oikeanlainen työhön perehdyttäminen. Työnopastus tapahtuu tilalla oikeissa työtehtävissä. Opastuksessa kerrotaan tärkeimmät tiedot työstä ja näin taataan työn sujuminen, työturvallisuus ja työn laatu. Maataloudessa työtapaturmariskit ovat suurempia kuin monella muulla alalla, siksi työnopastuksella pyritään opastamaan tilan koneet ja laitteet ja niiden käyttöturvallissuutta. Oikeat työskentelytavat, asian mukaiset työvarusteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta, josta on hyvä kertoa työnopastuksessa (Kinnunen ym. 2010, 21).

9(16) 4 LAATUAJATTELU KANANMUNANTUOTANNOSSA Suomessa kananmunan tuotannon laadunvalvonnasta huolehditaan tuotantoketjun eli laatuketjun jokaisessa vaiheessa. Suomen kananmunien laatua on valvottu vuodesta 1928 saakka (Laatu ja turvallisuus, [viitattu 13.4.2016]). Kananmunia tuotetaan Suomessa valvotusti eläinsuojelusäännösten ja salmonellavalvonnan avulla. Eläinsuojelusäännösten toteutusta valvoo maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto ja salmonellavalvontaa valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. (Valvonta kanaloissa, [viitattu 13.4.2016]). Kananmunia vastaanottavien pakkaamoiden pitää huolehtia siitä, että vastaanottavat vain sellaisia kananmunantuottajien kananmunia, jotka kuuluvat yleiseen salmonellavalvontaohjelmaan (Valvontajärjestelmät, [viitattu 13.4.2016]). Kananmunan laatuun voi vaikuttaa ennen munintaa. Vaikuttaminen voi tapahtua eläinten jalostuksellisella tasolla, jolla on vaikutusta kuoren vahvuuteen ja valkuaisen kiinteyteen. Kanan ruokinta toteutetaan suunnitellusti ja lisätään tarvitsemia kivennäisiä ja kalkkia. Näillä voidaan varmistaa kuoren vahvuutta, ravintoainesisältöä ja ruuanvalmistusominaisuuksia. Muninnan jälkeen ei kananmunan laatuun pystytä enää vaikuttamaan. Ammattitaitoinen henkilökunta kanalassa, munanpakkaamossa, kuljetuksissa, teollisuudessa ja kaupassa voivat säilyttää laadun kananmunassa (Kananmunan laatuketju, [viitattu 13.4.2016].) Kananmunaan voi helposti tulla vieras maku tai haju. Ruokintavirheistä ja munien säilytyksessä voi tulla maku ja haju, joka pilaa kanamunan. Kalanmaku tulee kananmunaan ruokinnasta, joko käytettävästä kalasta tai rypsi- ja pellavarouheen liiallisesta käytöstä (Harrinkari ym. 2009, 125).

10(16) 5 KANOJEN HYVINVOINTI 5.1 Yleistä Eläinsuojelulaki velvoittaa ihmisen huolehtimaan kanoista lain vaatimalla tavalla (Kanojen terveys ja hyvinvointi, [viitattu 5.4.2016]). Käsityksenä hyvinvointi on hyvin laaja, ja siihen kuulu monta eri osa-aluetta. Sitä on hankala kuvailla tarkoin yksityiskohtaisesti ja hyvinvointia määritellään väliltä hyvä huono (Harrinkari ym. 2009, 195). Terveys on hyvinvoinnin tärkeä osa-alue, joka kuvastaa hyvinvointia, mutta ei kerro silti välttämättä koko totuutta. Nykyjalostuksen eläin voi antaa hyvän tuotoksen hetken aikaa omalla hyvinvoinnin kustannuksella (Hyvinvointi, [viitattu 11.4.2016]). Hyvinvoinnin tarkoitus on seurata eläimen kokonaisvaltaista käyttäytymistä. Stressiä kuvaillaan hyvinvoinnin vastakohtana. Kanoilla olevaa stressiä ei voida välttämättä pitää huonona hyvinvoinnin osana vaan sitä ilmenee myös miellyttävissä tilanteissa. Stressiä tarvitaan kanoilla sopiva määrä, sillä stressi auttaa kanoja sopeutumaan ja oppimaan uutta. (Harrinkari ym. 2009, 196.) 5.2 Kanojen tuotantohygienia ja tautien ennaltaehkäisy Tuotantohygieniasta huolehtiminen on kanojen tärkein tautien ennaltaehkäisy keino. Kanoja kasvatetaan parvissa, jolloin koko kanalan kanat ovat alttiita sairastua taudeille. Useat kanojen taudit voisivat levitä nopeasti koko kanalaan. Useat taudinaiheuttajat ovat sellaisia, ettei niihin ole hoitokeinoa. Taudinleviäminen kanalassa johtaisi merkittäviin taloudellisiin menetyksiin (Harrinkari ym. 2009, 91). Eläintenkasvattajalla on suuri vaikutus tautien ennaltaehkäisyssä. Koko tuotantoketju vaikuttaa toimintatavoillaan tautitilanteeseen. Eläintautien ehkäisyssä on monia suojaustoimenpiteitä, joilla voi estää helposti eläintautien leviäminen. Rehun laatu, raadot, hoitovälineet, vaatteet, jalkineet, työkoneet ja tarpeettomat vierailijat ovat sellaisia suojaustoimenpiteitä, joihin pystytään vaikuttamaan. (Pitopai-

11(16) kan suojaaminen eläintaudeilta 2015, [viitattu 12.4.2016].) Ylimääräisiä vierailijoita ei saa päästä tuotantorakennuksiin ja tarvittaessa vierailijoille pitää antaa oikeanlaiset suojavarusteet. Ulkomaan matkojen jälkeen pitäisi pysyä poissa tuotantorakennuksista 48 tunnin ajan. (Tautiriskien hallinta siipikarjatiloilla 2013, [viitattu 12.4.2016].) Salmonellavalvonta on Suomessa hyvin tiukka. Suomella on hyvä tilanne salmonellan suhteen. Sen vuoksi Suomella on erityisoikeus vaatia Suomeen tulevista siipikarjatuotteista ja eläinaineksesta salmonellatutkimuksia. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa salmonellavalvontaohjelman käytännön ohjauksesta, koordinoinnista, tulosten keruusta ja koko maata koskevasta raportoinnista. (Harrinkari ym. 2009, 92.) Salmonella kuuluu Suomessa vastustettaviin eläintauteihin, ja se luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Salmonella levittyy eläimestä ihmiseen ja toisin päin. Tartunnan saaneen tilan pitää ryhtyä heti toimenpiteisiin, joilla saadaan estettyä taudin leviäminen. (Salmonella-tartunta, [viitattu 12.4.2016].) Useat muut eläimet, niin haitta- kuin lemmikkieläimetkin voivat nostaa riskiä salmonellan suhteen. Jyrsijät ja luonnonvaraiset linnut levittävät salmonellaa usein. Siipikarjatilalla ei saa pitää kuin vain yhtä lintulajia. (Tautiriskien hallinta siipikarjatiloilla [viitattu 12.4.2016].) Siipikarjan omistajan velvollisuudeksi jää kuitenkin ilmoittaa valvovalle eläinlääkärille uudesta eläinerästä ja salmonellanäytteiden otosta. Munintakanaloissa pitää salmonellanäyte ottaa 15 viikon välein, ja yhden näytteen pitää olla eläinlääkärin ottama vuoden aikana. Ensimmäinen näyte munintakanaloissa pitää ottaa 22 26 viikon iässä ja viimeinen näyte neljän viikon sisällä ennen parven teurastusta. (Hallinkari ym. 2009, 94.) 5.3 Tilan salmonellavalvontaohjelma Tila kuuluu yleiseen salmonellavalvontaohjelmaan ja tilalla otetaan tarvittavat salmonella-näytteet. Tilalla työskentelevien työnkuvaan ei kuulu salmonellanäytteiden ottaminen. Tilalla otetaan itse kaksi kertaa vuodessa salmonellanäytteet ohjeiden mukaisesti. Eläinlääkärin ottama salmonella-näyte pitää ottaa kerran vuodessa. Tila ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ja sopii asiasta milloin näyte

12(16) otetaan. Laatukäsikirjaan tuli liitteeksi EET:n ohjeet Salmonellasaneeraus pähkinänkuoressa; munintakanala. Ohje on hyvä olla sellaisessa paikassa, että se on helposti löydettävissä ja tilalla työskentelevienkin käytössä. Mahdollisista salmonella epäilystä pitää ottaa yhteyttä heti eläinlääkäriin ja munanpakkaamoon. 5.4 Tautisulku Tautisulku on yksi kanalan tärkeimmistä tautien ennaltaehkäisykeinoista. Tautisululla pyritään välttämään kanalaan meno ulkojalkineilla ja ulkovaatteilla. Kanalaan mentäessä pitäisi olla aina eri vaatteet ja jalkineet ja jokaisella osastolla myös eri jalkineet ja vaatteet. Näin ollen mahdollinen tauti saataisiin estettyä osastolta toiselle. (Tautisulku, [viitattu 13.4.2016].) Tuotantotilojen yleinen siisteys, hygieniasta huolehtiminen ja päivittäin tehtävä raatojen kerääminen vähentävät tautipainetta. Kertatäyttöinen kanala vähentää tautipainetta ja näin eläinaines on vahvempi tautien osalta. (Tautiriskien hallinta siipikarjatiloilla, [viitattu 12.4.2016].) 5.5 Tilalla oleva tautisulku Tilalla on käytössä tautisulku. Ulko-ovesta mennään kanalarakennuksessa sijaitsevaan munahuoneeseen ja munahuoneesta on ovi kanalan puolelle. Tautisulku on kanalan oven edessä. Tautisulku on valmistettu levystä ja on mitoiltaan 1,8m x 1,8m ja 0,3m korkea. Kengät jätetään tautisulun ulkopuolelle ja siirrytään tautisulun sisälle saappaisiin. Tilalla saa omilla jalkineilla olla munahuoneessa, mutta kanalaan siirtyessä pitää olla saappaat. Kanalassa käytettävillä saappailla saa olla ainoastaan kanalan puolella. Tautisulun sisäpuolella olevassa naulakossa on työhaalarit, jotka puetaan tautisulun sisäpuolella. Kanalan puolella käytettävillä työvaatteilla ei työskennellä munahuoneen puolella.

13(16) 6 LAATUKÄSIKIRJAN KIRJOITUSPROSESSI 6.1 Työn eteneminen Opinnäytetyön aihe tuli erikoistumisharjoittelun myötä. Olin työharjoittelussa munintakanalassa ja silloin tuli puheeksi voisiko tällaisen teettää opinnäytetyönä. Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja asiaa lähdettiin työstämään. Opiskelu, työskentely maatalouslomittajana ja lapsiperheen arki on haasteellinen yhdistelmä ja sen vuoksi opinnäytetyön kirjoitusprosessikin vaati paljon. Aikataulu ei pysynyt suunnitelmassa, mutta asiasta sovittiin tilan kanssa. Itse laatukäsikirjan kirjoittaminen oli helppoa, koska tilan työtehtävät ovat tuttuja. Tilan isännän kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja tarvittavat tiedot kerrottiin. Asioita suunniteltiin yhdessä ja se mitä laatukäsikirjaan halutaan. Tämän osion kirjoitus sujui vähän vaikeammin, kun mietin mitä tässä kerrotaan ja miten kuvaillaan asioita. Tila ei halunnut omaa nimeään julkisuuteen ja sen vuoksi alkusuunnitelmia muutettiin sittenkin.

14(16) 7 POHDINTA 7.1 Työn yhteenveto Tilalla ei ollut minkäänlaisia kirjallisia työohjeita tilapäisiä työntekijöitä varten. Tilalla on huolehdittu riittävästä työhön perehdyttämisestä aikaisemminkin, mutta ainahan on varmempaa työskennellä, jos kirjallisista ohjeista voi tarkistaa työtehtävien kulun. Kaikkia tilalle itsestään selviä asioita ei välttämättä huomaa perehdytyksessä sanoa, joten ohjeista on helppo katsoa lisäohjeistusta. Työturvallisuuteenkin vaikuttaa kirjalliset työohjeet ja perehdyttäminen osaksi helpottuu, kun kaikkea ei välttämättä huomaa perehdyttää ja sanoa. Tila pyysi lisäksi sellaiset pikaohjeet munahuoneen seinälle, josta voi tarkistaa työtehtävät, että ne kaikki tulisi varmasti tehtyä. Laatukäsikirja ja sen sisältämät työohjeet ovat ainoastaan suomenkieliset, mutta tällä alueella on vain jonkin verran ulkomaalaisia maatalouslomittajia ja heiltä on vaadittu Suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa. Tila oli tyytyväinen laatukäsikirjaan, ja isäntä kommentoi asiaa näin: Laatukäsikirjan kirjoittaminen oli itsenäistä työskentelyä. Tarvittavia tietoa kyseli, mutta suurimman osan jo tiesikin. Vuosiloma osui sopivasti kirjoitusprosessin loppuvaiheeseen, jolloin oli helppo työtä tehdessä varmistaa, että se käytännössä se menee niin. Tilalla itse joka päivä työskennellessä ei huomaa kaikkia työtehtäviä, joista kuuluisi mainita. Työ ei valmistunut aikataulussa, mutta asiasta sovittiin, joka oli hyvä asia. Sisällysluettelosta voi kätevästi tarkistaa mitä laatukäsikirjassa on ja sivunumerointi helpottaa oikean asian löytymisen. Tila haluaa kaksi kappaletta laatukäsikirjoja, toinen kanalaan kaikilla siellä työskentelevien käyttöön ja toinen sisälle. Minulle jää sähköisessä muodossa oleva laatukäsikirja, jota lupasin tarvittaessa päivittää.

15(16) LÄHTEET Harrinkari T. & Raukola I.2009. Opetushallitus. Siipikarjantuotanto elinkeinona. Vammalan Kirjapaino Oy. Hyvinvointi. Ei päiväystä. [Verkkosivu]. Helsingin yliopisto: Eläinten hyvinvointikeskus EHK. [Viitattu 11.4.2016]. Saatavana: http://www.elaintieto.fi/hyvinvointi.aspx Kinnunen, B., Kivinen, T., Leppälä, J., Lätti, M., Mattila, T., Partanen, U., Raussi, S., Rautiainen, R., Sinisalo, A., Suutarinen, J., Taattola, K. & Tuure, V-M.2010. Työntekijöiden perehdyttäminen ja työhönopastus puutarha ja maataloustuotannossa. [Verkkojulkaisu]. Nurmijärvi: Työtehoseura. [Viitattu 6.4.2016]. Saatavana: https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlfe- 4309.pdf Lillrank P. 1998.Laatuajattelu.Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Keuruu: Otavan kirjapaino. Pitopaikan suojaaminen eläintaudeilta.15.9.2015.[verkkosivu]. Helsinki: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. [Viitattu 12.4.2016].Saatavana: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintautien+ vastustaminen+ja+valvonta/elaintaudeilta+suojautuminen/ Suomen siipikarjaliitto. 2010.Tietoa kananmunan tuotannosta. [Verkkosivu]. Jokioinen: Suomen siipikarjaliitto ry. [Viitattu 5.4.2016].Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/tietoa-kananmunasta Suomen siipikarjaliitto. 2010. Kanojen terveys ja hyvinvointi. [Verkkosivu]. Jokioinen: Suomen siipikarjaliitto ry. [Viitattu 5.4.2016]. Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/tietoa-kananmunasta/416- kanojen-terveys-ja-hyvinvointi Suomen siipikarjaliitto.2010. Kananmunatiedotus. Kananmunan laatu ja turvallisuus. Laatu ja turvallisuus. [Verkkosivu]. Jokioinen:Suomen siipikarjaliitto ry. [Viitattu 13.4.2016]. Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/laatu-ja-turvallisuus Salmonella-tartunta. Ei päiväystä. [Verkkosivu]. Seinäjoki: Eläinten terveys ETT ry. [Viitattu 12.4.2016]. Saatavana: http://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/salmonella

16(16) Suomen siipikarjaliitto. 2010. Kananmunatiedotus. Kananmunan laatu ja turvallisuus. Valvontajärjestelmät. [Verkkosivu]. Jokioinen: Suomen siipikarjaliitto ry.[viitattu 13.4.2016]. Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/laatu-ja-turvallisuus/348- valvonta-pakkaamoissa Suomen siipikarjaliitto. 2010. Kananmunatiedotus. Kananmunan laatu ja turvallisuus. Valvonta kanaloissa. [Verkkosivu]. Jokioinen:Suomen siipikarjaliitto ry.[viitattu 13.4.2016]. Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/laatu-ja-turvallisuus/347- valvonta-kanaloissa24 Suomen siipikarjaliitto.2010. Kananmunatiedotus. Tuotanto. Tietoa kananmunan tuotannosta. Kananmunan laatuketju. [Verkkosivu]. Jokioinen:Suomen siipikarjaliitto ry.[viitattu 5.4.2016]. Saatavana: http://www.siipi.net/index.php/kananmunatiedotus/tietoa-kananmunasta/318- kananmunan-laatuketju Tautiriskien hallinta siipikarjatiloilla. 24.4.2013. [Pdf-tiedosto].Seinäjoki: Eläinten terveys ETT ry. [Viitattu 12.4.2016]. Saatavana: http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ohjeet_ja_lomakkeet/siipikarjatilan %20tautisuojaus%2024.4.2013_0.pdf Tautisulku.2011. Siipikarjantuotanto elinkeinona. [Verkkosivu]. Tuotantohygienia ja tautien ennaltaehkäisy. Opetushallitus. [Viitattu 13.4.2016]. Saatavana: http://oph.ade.fi/tuotantohygienia-ja-tautien-ennaltaehkaeisy/alaotsikko