PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Samankaltaiset tiedostot
PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

PELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Säilörehun tuotantokustannus

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Urakointihintakyselyn tuloksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Luomutilojen tuki-ilta

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Hyödyllinen puna-apila

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Johtamalla hyvää säilörehua

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Tuki-infot Suorat tuet

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Tilakohtaisia esimerkkejä

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Karjanlannan hyödyntäminen

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Transkriptio:

PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli

MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe 6.2. APILAHEINÄSEOKSET 4 tilaa Koe 6.3. YHDEN NIITON NURMI 2 tilaa 7. Luomutilan nurmen rikkakasvintorjunta 1 tila 8. Nurmen suorakylvö Koe 8.1. SUORAKYLVÖ NURMESTA NURMEEN 2 tilaa Koe 8.2. KUIVALANTA NURMEN PINTAAN 1 tila Koe 8.3. LIETELANTA NURMEEN työnäytös ja 2 tilaa 9. Nurmen päättämisen muokkaustekniikat 1 tila 1. Nurmien täydennyskylvö 11 tilaa 11. Seosviljan ja valkuaiskasvien viljely 6 tilaa

Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ Seuraavat 17 diaa kuvaavat kokeeseen osallistuneiden tilojen nurmilohkojen lohkon sisäistä sadonvaihtelua. Vaaka-akselin numerot -6 ovat neljännesneliön osanäytteitä samalta lohkolta. Sato on tuoresato. Vaihtelu on suurta. Sadon jakauma (%) on sadon koostumus.

% 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () A/1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys % näyte

Sadon jakauma kasvilajeittain näytteiden perusteella () 35 3 A/2 25 2 15 1 5 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1. sadon jakauma (%) 1. sato nurmi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvon verrattuna 1. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajeittain näytteiden perusteella() 35 3 A/3 25 2 15 1 5 1 % 8 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 9 % 7 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 6 5 4 3 2 1 1.sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () B/1 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 1 2 3 4 5 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 B/2 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1 2 3 4 5 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

35 3 25 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () C/1 2 15 1 5 1 2 3 4 1 2 3 4 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1 2 3 4 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 C/2 1 2 3 4 1 2 3 4 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1 2 3 4 1.sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

45 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () C/3 4 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 1 2 3 4 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1 2 3 4 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Sadon jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 C/4 1 % 1. sadon jakauma (%) Sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvon verrattuna 9 % 1 8 % 7 % 8 6 % 6 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1. sato 4 2 sato/tiheys %

35 3 25 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () D/1 2 15 1 5 1 % 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvon verrattuna 9 % 1 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajittain osanäytteiden perusteella () 4 D/2 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 6 1 % 1. ja 2. sadon tiheyksen (%) jakauma keskiarvon verrattuna 9 % 1 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

18 16 1. ja 2. sadon n määrä osanäytteiden perusteella () D/3 14 12 1 8 6 4 2 1 % 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvon verrattuna 9 % 1 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % %

16 14 12 1 Heinä sadon määrä osanäytteiden perusteella () D/4 8 6 4 2 1 2 3 4 Sadon jakauma (%) Sadon jakauma (%) keskiarvon verrattuna 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 1. sato 1. sato

4 35 3 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () E/1 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () 4 35 E/2 3 25 2 15 1 5 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () 3 E/3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 1 % 9 % 1 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvojen verrattuna 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 8 6 4 2 2 % 1 % % 1. sato/tiheys % 2. sato/tiheys %

% 25 Satojen jakauma kasvilajeittain osanäytteiden perusteella () F/1 2 15 1 5 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 8 6 4 2 1. ja 2. sadon tiheyksen jakauma (%) keskiarvon verrattuna

Sadonvaihtelun vähentämiseksi on tärkeää paikata aukot ja pyrkiä lisäämään nurmen versotiheyttä ja kasvuston tasaisuutta. Lohkon maaperän (esim. maalajivaihtelut, hiekkasärkät ym.) tunnistaminen, vesitalousongelmien korjaaminen, täsmäkalkitus ja lannoitus ovat suositeltavia toimenpiteitä.

KIITOS Menestystä nurmirehuntuotantoon