KASVU-HANKE SINIWILLAN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Tuula Hietasaari, Johanna Niemelä, Teea Salonen, Tiina Tuominen ja Sari Syrjä 16.11.2010 VALKOISEN HUONEEN KANSIO
TAUSTA JA TARVE Työskentelemme kunnan ylläpitämässä vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten päivätoimintakeskus SiniWillassa Kangasalla. Asiakkaita käy joka päivä kymmenen, joista osa vaihtuu päivittäin. Puolet asiakkaista on monivammaisia ja lähes kaikilla on puutteita kommunikaatiossa. Kaikki asiakkaat tarvitsevat paljon apua ja ohjausta ja vaativat jatkuvaa valvontaa. Ohjaajia yksikössä on viisi. Haasteena monen asiakkaan kohdalla on passiivisuus toimia ja kiinnostua ympäristöstä. Tehtävänämme ohjaajina on järjestää mieluisaa ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Tällä hetkellä toiminnan tavoitteena on sisäänajaa syksyllä tulleet uudet asiakkaat ryhmäämme. Haluamme kehittää toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. LÄHTÖKOHTA Halusimme tämän kehittämistehtävän kautta tutustua erilaisiin aisteja kehittäviin menetelmiin ja lähestymistapoihin, jotka lisäävät vuorovaikutusta vaikeimmin vammaisen henkilön kanssa ja jotka antavat aistielämyksiä ja lisäävät päivätoiminnan mielekkyyttä. Nämä aisteja kehittävät menetelmät oli tarkoitus koota yhteen kansioon, jotta toimintatuokion pitäminen olisi kaikille helpompaa. Myös ryhmän hiljainen tieto tuotiin kansioon näkyväksi. Ajattelimme myös, että vieras ohjaaja pystyisi käyttämään kansiota oman ryhmänsä kanssa. MULTISENSORINEN TOIMINTA Multisensorinen toiminta on ollut SiniWillassa käytössä jo pitkään, mutta mitään selkeää, tiivistettyä tietoa ei arkeen ole ollut käytössä. Multisensorisessa toiminnassa käytetään tavallisesti siihen tarkoitukseen luotuja tiloja, aistihuoneita. Toiminnan ajatuksena on tarjota ympäristöjä, joihin on helppo ja miellyttävä tulla. Aistihuoneiden tarkoituksena on aktivoida aisteja. Erilaiset mielenkiintoiset visuaaliset
ratkaisut aktivoivat näköaistia. Kuuloaistia aktivoidaan esimerkiksi vedenäänellä, linnunlaululla, musiikilla, runoilla ja tarinoilla. Tuntoaistia aktivoidaan erituntuisilla pinnoilla ja miellyttävillä esineillä, joita voi kosketella. Haju ja makuaistia stimuloidaan miellyttävillä tuoksuilla ja mauilla esimerkiksi perinnehuoneessa. Multisensorisen toiminnan tavoitteena on luoda ympäristö, joka houkuttelee sekä toimintaan että rentoutumiseen ja jota voi vaihdella jokaisen tarpeen mukaan. Multisensorisuus luo turvalliset raamit, jotka antavat mahdollisuuden kokea itse oma ympäristönsä. Aistihuoneita SiniWillassa on valkoinen huone, sininen huone, perinnehuone ja oma elämyksellinen puutarha. TEHTÄVÄN ETENEMINEN Kansion sisällön kokoaminen jaettiin ohjaajien kesken, jokainen sai oman vastuualueen omien kiinnostusten mukaan. Tuulalla oli Muurimaan kirjan pohjalta Kuunteleva kosketus, Tiinalla fysioakustinen tuoli, Teealla Sherborne, Johannalla vuodenaikakuvien ja musiikin kokoaminen muistitikulle ja Sarilla intiaanihieronta. Lisäksi kansioon koottiin väri -ja aromaterapiasta tietoa, mielikuvarentoutuksia, erilaisia hierontoja, Knill kehonhahmotusohjelma ja pyörätuolitansseja. Vierailuja.. Kevään kehittämispäivänä vierailimme Helsingin uudessa Sensotekissa tutustumassa heidän toimintaansa ja multisensoriseen ympäristöön. Sensotekin toimintatilat koostuvat viidestä tilasta; aktiviteettihuone, valkoinen huone, mustavalohuone, luovuuden huone ja musiikkihuone. Samalla matkalla kävimme myös Sofianlehdon päivätoimintakeskuksessa, jossa myös on käytössä multisensorinen työote. Sofianlehdon aistielämystiloissa toimii kolme ryhmää. Kussakin ryhmässä on noin kahdeksan henkilöä. Ryhmät ovat Kisälli (koulunsa päättäneet nuoret), Paja ja Masuuni (aikuiset, vaikeasti kehitysvammaiset).
Toiminnassa on lähinnä aistielämyksiä vaikeavammaisille esim. silkkiterapiaa, aistiliikuntaa, Knill- jumppaa, fysioakustinen tuoli. Aistielämystilat on rakennettu Snozelen-pohjalta. Koulutuksia.. Koulutukset ovat olleet myös osana kehittämistehtäväämme. Teea osallistui syksyllä Sherborne koulutukseen ja suunnitteli kansioon muutaman Sherborne-mallin meidän tarpeisiimme. Johanna osallistui Sovelluksia multisensoriseen työhön-seminaariin Hämeenlinnassa, jossa kansainvälistä uusinta tietoa jakoi multisensorisuudesta väitökirjan tehnyt Marja Sirkkola ja hänen mentorinsa Paul Pagliano. Lisäksi kurssilaiset pääsivät tutustumaan Hämeenlinnan uuteen kehitysvamma-alan resurssikeskukseen, Virvelinrantaan. Keskukseen on sijoittunut vammaisalan palveluja, kuten päivätoimintaa, kuntouttavaa asumista sekä oppilaitosten opetustoimintoja. Saman kokonaisuuden alla tarjotaan hoito-, tutkimus-, koulutus-, kongressi- ja erilaisia yrityspalveluja nykyaikaisissa ja viihtyisissä tiloissa. Virvelinrannan toimijoina ovat mm. Hämeenlinnan kaupunki, Eteva kuntayhtymä, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia ja Kiipulan ammattiopisto. Tuula ja Tiina ovat lisäksi lähteneet oppisopimuksella opiskelemaan toiminnallisia menetelmiä sosiokulttuurisesta näkökulmasta kehitysvamma-alan työssä. Nämä opinnot sisältävät myös multisensorisia opintoja. Osana opintoja he suunnittelevat motorisen aistiradan, jonka lisäämme myös valkoisen huoneen kansioomme. Pohdintaa.. Pohdimme, kuinka kehittämistehtävämme on edennyt vuoden aikana. Jonkun mielestä tehtävä on edennyt itsestään, huomaamatta, toisen
mielestä hieman kangerrellen. Yhden mielestä teimme hyvää tiimityötä, toisella tehtävä on möyhinyt alitajunnassa jatkuvana prosessina. Yhden mielestä se on avannut silmät ja on alkanut katsella muita yksiköitä multisensorisella silmällä. Samaa mieltä olimme siitä, että kehittämistehtävä on innostanut hankkimaan tietoa ja jäsentänyt sitä. Keskusteleva työtapa työyhteisössä on lisännyt toiminnan ymmärrystä. Jatko? Työyksikössä kahden työntekijän multisensorisen toiminnan opiskelu toimii voimavarana ja toivottavasti koko yhteisön innostajana. Kansio ei ole koskaan valmis, mutta ehkä nyt on aika testata sitä ja siirtää tieto käytäntöön.