KOKKOLAN KAUPUNKI VAMMAISPALVELUT Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta Kokkolassa Nykytilan kartoitus ja kehittämisehdotukset Päivä- ja työtoiminnan kehittämisen työryhmä tammikuu 2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. Kehitysvammaisten päivätoiminnan lakisääteinen perusta ja toimintaa säätelevä ohjeistus 1.1. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta 1.2. Kehitysvammaisenlain mukainen päivätoiminta 1.3. Tulevat lakimuutokset 2. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja -työtoiminnan erot 2.1. Päivätoiminta 2.2. Työtoiminta 2.3. Rajapinnat 3. Päivä- ja työtoiminnan nykytilakartoitus Kokkolassa 4. Arvio kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan tarpeesta 5. Päivä- ja työtoiminnan haasteet 6. Suunnitelma kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittämisestä 6.1. Päivätoiminnan arvolähtökohta 6.2. Kehittämisehdotuksen lähtökohta 7. Kehittämisehdotukset 7.1. Päivä- ja työtoiminnan eläkeikä 7.2. Autistien päivätoimintayksikkö 7.3. Avoin päivätoiminta ja Henkilökohtainen budjetti 7.4. Avotyö 7.5. Valmentava päivä- ja työtoiminta 7.6. Opiskelunsa päättävät kehitysvammaiset henkilöt 7.7. Uudet tuulet 8. Lopuksi 2
1. Kehitysvammaisten päivätoiminnan lakisääteinen perusta ja toimintaa säätelevä ohjeistus Valtioneuvoston 21.1.2010 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomen valtakunnallinen tavoite on vuosina 2010 2015 kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen, aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodista muuttamisen mahdollistaminen sekä kehitysvammaisen henkilön osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen yhteisössä ja yhteiskunnassa. Päivä- ja työtoiminnan kehittäminen liittyvät olennaisena osana asumisen kehittämiseen ja lisäävät päivätoiminnan tarvetta tulevaisuudessa. Tavoite on, että henkilöllä on oltava mahdollisuus mielekkääseen päiväaikaiseen toimintaan, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuus mielekkääseen elämään kodissa ja sen ulkopuolella. Nykyisten lainsäädäntöjen perusteella päivätoiminta voidaan järjestää vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla. Tällä hetkellä nämä lainsäädännöt sisältävät kuitenkin eriäväisyyksiä. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on maksutonta, mutta sen kuljetuksista ja aterioista voidaan kuitenkin periä maksu vaikeavammaiselta henkilöltä. Kehitysvammaisten päivätoiminnassa kuljetukset ovat maksuttomia. Tämän vuoksi kehitysvammaisen henkilön edun mukaista on ollut järjestää hänelle päivätoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset kehitysvammalain ja -asetuksen mukaisesti, vaikka kehitysvammaisilla on oikeus myös vammaispalvelulain mukaiseen päivätoimintaan. 1.1. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. (Vammaispalvelun käsikirja, THL) Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten kysymyksessä ei ole määrärahoihin sidottu palvelu. ( Vammaispalvelun käsikirja THL) Vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan tavoitteena on taata kaikille vaikeavammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua päivätoimintaan. ( Vammaispalvelun käsikirja THL) Vaikeavammaisten päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erityisen vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin (VPL 8 b ). Tämä rajaus tarkoittaa, että kunnan järjestämisvelvollisuus koskee vain niitä työikäisiä 3
vaikeavammaisia, jotka eivät ole päässeet työmarkkinoille, opiskelemaan ja jotka eivät voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Vaikeavammaisille henkilöille järjestettävän päivätoiminnan voidaan ajatella kuvastavan työmarkkinoilla toimimista, josta eläkkeelle pääsee 65-vuotiaana. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan niin, että vammaiset henkilöt voivat osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Asiakas voi osallistua toimintaan myös omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan.(kouvolan Perusturvapalvelut 2011). 1.2. Kehitysvammalain mukainen päivätoiminta Kehitysvammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kehitys tai toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammaisen henkilön oikeus päivätoimintaan on turvattu lainsäädännöllä. Sosiaalihuoltolaissa ei ole erillistä säännöstä päivätoiminnan järjestämisestä. Valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa lähdetään asiakastarpeista joihin sosiaalihuollon on vastattava. Kehitysvammaisten päivätoiminnalla on vastattu toisaalta toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen suoriutua tavanomaisista elämäntilanteista ja mahdollisimman itsenäisestä asumisesta sekä toisaalta työelämäosallisuuden tarpeisiin. (Kouvolan Perusturvapalvelut 2011). 1.3. Tulevat lakimuutokset Tuleva vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhdistäminen tuonee mukanaan muutokseen, että kaikki vammaryhmät tulevat päivätoiminnan osalta kuulumaan jatkossa saman lain piiriin. Myös tekeillä oleva laki heikossa työmarkkinaasemassa olevan henkilön sosiaalisesta kuntoutuksesta tulee mitä todennäköisimmin jatkossa tuomaan muutoksia kehitysvammaisten henkiöiden päivä- ja työtoimintakuvioihin. Vaikutusta tulee todennäköisesti olemaan siihen ketkä henkilöt jatkossa saavat palvelunsa päivätoiminnan perusteella ja ketkä heikossa työmarkkina- asemassa olevan sosiaalisen kuntoutuksen lain perusteella. Tämä tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan nykyisin maksettavaan työosuusrahaan ja kuljetuksiin ym. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla voi käydä niin, että jotkut etuudet päivä- ja työtoiminnan osalta heikkenevät, mikäli muissa palveluissa muille vammaryhmille palveluja ei laajenneta. 2. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja -työtoiminnan erot Päivä- ja työtoiminnan eroja on kehitysvammahuollossa ollut vaikea erottaa. Yleensä puhutaan päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä kehitysvammaisille henkilöille. 4
Pääsääntöisesti vain päivätoiminnaksi on katsottu erityisen vaikeavammaisten henkilöiden toiminnan järjestäminen. Päivä- ja työtoiminnaksi on katsottu muu järjestetty toiminta. Uusien lainsäädäntöjen myötä eroavaisuuksia tulee entisestään olemaan päiväja työtoiminnan välillä, jonka takia ne olisi hyvä pystyä erottamaan. 2.1. Päivätoiminta Muodostuneiden käytäntöjen mukaan päivätoiminta on ollut tavoitteiltaan ja luonteeltaan erilaista kuin työtoiminta. Päivätoiminnan tavoite on kuntoutuksellinen, eikä sillä ei ole tuottavuutta korostavaa tavoitetta. Toiminnassa keskitytään mm. ulkoiluun, sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoitteluun, musiikkiin, luovaan toimintaan ja arkipäivän taitoihin. Ohjauksen määrä on suuri ja lähes jatkuva. 2.2. Työtoiminta Työtoiminnassa oleva henkilö on sellainen, joka suoriutuu annetuista työtehtävistä pienellä tuella tai melko itsenäisesti. Avotyö on selkeästi työtoimintaa. Työtoimintaa on myös pääsääntöisesti myyntiin menevien tuotteiden valmistaminen toimintakeskuksissa. 2.3. Rajapinnat Toimintojen rajapinnan muodostaa sellainen toiminta ja työ, jossa henkilön ohjauksen tarve vaihtelee, mm. keskittymiskyvystä, suurista ryhmistä, tiloista tai työtehtävän vaativuudesta johtuen. Tästä syystä suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä kuuluu sekä työ- että päivätoimintaan. 3. Päivä- ja työtoiminnan nykytilakartoitus Kokkolassa Kokkolan kaupunki järjestää suomenkielistä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa kolmessa omassa toimintakeskuksessa: Kompassissa Kokkolassa (asiakkaita 79), Duunissa Kälviällä (asiakkaita14) ja Tuulikummussa Ullavassa (asiakkaita 12). Asiakkaita on yhteensä 105. Osa asiakkaista käy päivätoiminnassa viitenä päivänä viikossa ja osa harvemmin. Lisäksi pelkästään avotyössä käyviä on 19 henkilöä. (2014 joulukuun tilanne) Toimintakeskuksissa tehtävät toiminnat sisältävät sekä päivätoiminnan että työtoiminnan tehtäviä. Tällä hetkellä toimintakeskusten toiminta painottuu kuitenkin enemmän päivätoimintatyyppisiin tehtäviin. Osan nykyisistä toiminnoista voi katsoa kuuluvaksi työtoiminnan alle, mm. myyntiin valmistetut käsityöt sekä osa ulkotyöstä. Avotyötä voi pitää työtoimintana. Pääsääntöisesti toimintakeskuksissa olevat henkilöt ovat työikäisiä. Vuonna 2015 Kokkolan kaupungin toimintakeskuksissa on asiakkaina yhteensä viisi yli 65-vuotiasta 5
henkilöä. Tulevaisuutta ajatellen ns. eläkeikä on syytä määritellä päivä- ja työtoimintoihin. Lain mukaan työikäisinä pidetään alle 65v. henkilöitä. Tällä hetkellä etenkään Toimintakeskus Kompassi ei voi vastata lievästi kehitysvammaisten henkilöiden tarpeeseen mielekkäästä työtoiminnasta, koska ryhmäkoot ovat isoja (yli 20 hlöä) ja paljon apua ja tukea tarvitsevia vaikeavammaisia henkilöitä on paljon. Toimintakeskus Kompassin toiminta on ollut välttämätöntä suunnitella ryhmien mukaan, eli toiminta sisältää käsitöiden, askartelun ja ulkotyön lisäksi paljon eri toimintaryhmiä ja ulkoilua, jotka toteutetaan ryhmissä. Yksilöllisyyttä on tästä syystä ollut vaikea huomioida. Tämä näkyy ikääntyvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden päivätoiminnassa. Erityisesti isosta ryhmäkoosta kärsivät Toimintakeskus Kompassissa autistiset henkilöt, joilla on hyvin usein aistiyliherkkyyksiä sekä vaikeuksia ryhmätoiminnoissa ja kommunikaatiossa. Muissa toimintakeskuksissa, Duunissa ja Tuulikummussa, on toimintojen järjestäminen ollut helpompaa, koska ryhmäkoot ovat olleet pienempiä. Autistien ja lievästi kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnan järjestäminen on kuitenkin ollut myös muissa toimipisteissä haastavaa. Kehitysvammaiset ikäryhmittäin Kompassi 7-17 18 29 30 44 45 54 55 64 65 74 yli 75 yht. työ-ja päivä- toim. avotyöss ä (vain) Vanhempien luona 2 21 19 2 1 45 31 9 Palveluasuminen (24/7) 4 11 7 3 6 3 34 29 0 Tuettu asuminen 0 8 7 2 1 18 15 1 Itsenäisesti asuvat 0 3 5 2 4 1 15 4 9 6 43 38 9 14 2 11 2 79 19 6
Kehitysvammaiset ikäryhmittäin Duuni 7-17 18 29 30 44 45 54 55 64 65 74 yli 75 yht. työ- ja päivä- toim. avotyöss ä (vain) Vanhempien luona 0 3 2 0 0 0 5 6 1 Palveluasuminen (24/7) 0 4 3 0 1 0 0 8 6 0 Tuettu asuminen 0 0 0 0 0 0 0 1 0 Itsenäisesti asuvat 0 0 0 1 0 0 1 1 0 0 7 5 1 1 0 0 14 14 1 Kehitysvammaiset ikäryhmittäin Tuulikumpu 7-17 18 29 30 44 45 54 55 64 65 74 yli 75 yht. työ- ja päivä- toim. avotyöss ä (vain) Vanhempien luona 1 1 2 2 Palveluasuminen (24/7) 1 3 2 6 6 Tuettu asuminen 2 1 3 3 Itsenäisesti asuvat 1 1 1 0 3 1 5 2 1 12 12 4. Arvio kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan tarpeesta Päivä- ja työtoiminnan tarpeen selvittämisessä asiakkaan ja perheen kokonaistilanne on kartoitettava, ja lähtökohtana pidettävä sitä, että toimitaan lain ja sääntöjen mukaisesti ja että asiakkaalle tarjottava palvelu tai toiminta on mielekästä. Näin on toimittava, vaikka lakimuutos toisikin heikennyksiä kehitysvammaisten päivä- tai työtoimintaan. Kehitysvammaisten tarve päivä- ja työtoimintaan on selvä, ja etenkin kotona vanhempien luona asuvien henkilöiden päivän aikainen ohjattu toiminta on turvattava. Kokonaismäärä toimintamuodoissa tulee kasvamaan jatkossakin. Tähän vaikuttavat mm. nuorten kehitysvammaisten itsenäistyminen. 7
5. Päivä- ja työtoiminnan haasteet Päivätoiminnan määrään ja laatuun kohdistuvia lähitulevaisuuden haasteita Kokkolassa ovat suuret asiakasmäärät etenkin Toimintakeskus Kompassissa suuret ryhmäkoot etenkin Toimintakeskus Kompassissa samassa toimintaryhmässä olevien henkilöiden toimintakyky vaihtelee paljon omaisten ja kehitysvammaisten tarpeiden yhteensovittaminen kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiin liittyvät haasteet kehitysvammaisten itsenäisen asumisen ja erityisesti tehostetun palveluasumisen lisääntyminen kehitysvammaisten ikääntyminen (työ-/päivätoiminnasta siirtyvät eläkeläiset ) erityistukea tarvitsevien nuorten päivätoiminnan tarpeet erityiset väliinputoajaryhmät, esimerkiksi henkilöt, joilla on aivovaurion tai useamman eri vamman tai sairauden aiheuttama pysyvä vaikea toimintarajoite palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen päivätoimintapalvelun sisällöllinen selkeyttäminen (päivätoiminnan/ työtoiminnan kriteerit) heikossa työmarkkina-asemassa olevan uuden lain vaikutus etenkin työtoimintoihin 6. Suunnitelma kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittämisestä 6.1. Päivätoiminnan arvolähtökohta Päivätoiminnan arvolähtökohdat ovat Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen arvoissa: Yksilön ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meille tärkeää. Palvelumme ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Eettisiä arvoja työssämme ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamuksellisuus. 6.2. Kehittämisehdotusten lähtökohta Työryhmä piti tärkeänä, että asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta on lisättävä palveluja järjestettäessä. Asiakkaille tulee olla enemmän vaihtoehtoja saatavilla. Asiakkaiden päätöksissä on myös oltava tarkempi; niihin tulisi lisätä muoto mikäli olosuhteissa tapahtuu muutoksia, päätös tarkastetaan. 8
7. Kehittämisehdotukset 7.1. Päivä- ja työtoiminnan eläkeikä Asiakkaalla on oltava oikeus jäädä päivä-/työtoiminnasta pois, viimeistään kun henkilö täyttää 65v. Päivätoiminnasta pois jääminen ei saa olla asumisyksikön henkilökuntaresursseista kiinni. Lainsäädännössä 65:tta vuotta tulisi pitää varsinaisena eläkeikänä erityislain perusteella toteutetussa päivätoiminnassa. Eläkkeelle jääville on oltava vaihtoehto, esim. avoin päivätoiminta tai vanhuspalveluiden tarjoama päivätoiminta. On myös huomioitava asumisyksiköt, joiden paine kasvaa, mikäli asiakkaat eivät käy päivä- tai työtoiminnassa tai asiakkaiden toimintapäivät vähenevät. Asumisyksiköiden henkilömitoitusta tulee tästä syystä aina tarkistaa. 7.2. Autistien päivätoimintayksikkö Autismin kirjon henkilöille tulisi perustaa oma erillinen päivätoimintayksikkö. Yksikön sijainti on oltava sellainen, että sitä on mahdollista ja kustannustehokasta käyttää ainakin Kälviän ja Kokkolan kantakaupungin asiakkailla. Henkilökunta on jo tällä hetkellä lähes kokonaan olemassa, jos ajatellaan nykyisten avustajien ja ohjaajien määrää. Yksikön henkilökunnan tulee koostua ammattitaitoisista ja autismityöstä kokemusta omaavista henkilöistä. 7.3. Avoin päivätoiminta ja Henkilökohtainen budjetti Työryhmä esittää avointa päivätoimintamuotoa yhtenä päivätoiminnan muotona. Se sopii etenkin ikääntyville, mutta myös muille, jotka eivät koe toimintakeskusta itselleen sopivana muotona. Kyseessä on avoin, matalan kynnyksen toiminta, joka keskittyy arjen ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen. Avoin päivätoiminta tulisi koskea myös muita vammaryhmiä, kuin kehitysvammaisia. Avoin päivätoiminta voisi tulla kyseeseen esim. hankkeen kautta. Työryhmä esittää, että päivätoiminnan järjestämistä myös henkilökohtaisen budjetin avulla tulisi selvittää esim. hankkeen kautta. Esitämme, että henkilökohtaisen budjetin ja avoimen päivätoiminnan mahdollisuutta voisi lähteä selvittämään Sonet Botnian kehittämissuunnittelija Iiris Jurvansuu, eli olisivatko hankkeet Kokkolaan mahdollisia. 7.4. Avotyö Avotyötä ja muuta toimintakeskusten ulkopuolista työtä/toimintaa on kehitettävä ja sen määrää lisättävä. Ehdotamme toisen työtoiminnan ohjaajan palkkaamista kaikkien vammaryhmien työllistämisen avuksi. Näin pystytään kehittämään avotyötä ja muita työllistymisen muotoja. Sitä kautta saadaan väljyyttä päivätoimintaan. 9
7.5. Valmentava työ- ja päivätoiminta Esitämme, että oikean toimintamuodon löytämiseksi asiakkaalle, asiakas siirtyisi tarvittaessa ennen varsinaiseen yksikköön menoa ns. valmentavaan toimintaryhmään, jossa voitaisiin tarkemmin selvittää asiakkaan toimintakykyä. Esitämme, että Kokkolassa olisi yksi tällainen yksikkö koko kaupungin alueella, ottaen huomioon uuden lainsäädännön heikossa työmarkkina asemassa olevasta henkilöstä. Yksikkö palvelisi kaikkia heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Uusi tuleva lainsäädäntö ei erota vammaryhmiä ja arvion tekeminen henkilön toimintakyvystä olisi hyvä keskittää yhteen paikkaan yhdenvertaisuuden nimissä. Mikäli yksikköä ei voida perustaa, esitämme palvelun ostoa ulkopuolelta. Tämä palvelu vastaisi erityisesti kehitysvammapuolella nuorten lievästi kehitysvammaisten tarpeisiin. Valmentavassa päivä-/työtoiminnassa asiakkuus olisi määräaikainen. Jakson aikana henkilölle tehtäisiin toimintakyvyn arvio ja laaditaan jatkotavoitteet. 7.6. Opiskelunsa päättävät kehitysvammaiset henkilöt Vammaispalvelutoimistosta informoidaan tässä vaiheessa ennen uusien lainsäädäntöjen voimaan astumista erityisoppilaitoksia kirjeellä, jossa heitä pyydetään olemaan yhteydessä puoli vuotta ennen oppilaan opintojen päättymistä vammaispalvelutoimistoon. Tällöin vammaispalveluihin ja yksiköihin tulee ajoissa tieto tulossa olevista mahdollisista asiakkaista, ja mahdollinen palvelusuunnitelmapalaveri ehditään järjestää ajoissa. 7.7. Uudet tuulet Työryhmä kannattaa vanhojen tapojen tuulettamista. Uudet lainsäädännöt tuovat uusia tuulia ja velvoitteita ja niissä painotetaan asiakkaan oman mielipiteen merkitystä palveluissa. Työryhmä esittää, että päivä- ja työtoiminnan järjestämistä ja sisältöä harkittaisiin yksilöllisemmin ja mietittäisiin, onko esimerkiksi päivä- ja työtoiminta viitenä päivänä viikossa kaikille tarkoituksenmukainen. 8. Lopuksi Nämä kehittämisehdotukset on koottu työryhmän kesken, alan ammattilaisilta ja sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat toimineet kehitysvammatyössä pitkään. Työryhmä kävi välillä kiivastakin keskustelua aiheista, mutta päämäärä oli kaikilla selkeä: Kokkolan päivä- ja työtoimintaa on kehitettävä isoin askelin, jotta pääsemme valtakunnallisesti ja paikallisesti lainmukaisiin tavoitteisiin. Uusien lakien voimaan tuleminen tulee huomioida jo nyt kun toimintoja kehitetään. Esittämämme muutokset eivät välttämättä aiheuta suuria lisämenoja, sillä kun päivä- ja työtoimintoihin saadaan järkevän kokoiset ryhmät, pärjätään pitkälti ainakin osittain nykyisellä henkilökunnalla. Haluamme, että Kokkolassa kehitysvammaiset henkilöt voivat olla osallisia ja kokea olevansa yhdenvertaisia yhteisössä ja yhteiskunnassa, niin kuin Valtioneuvosto ohjeistaa. 10
Toivomme, että tämä raportti kehittämisehdotuksineen menee tiedoksi sosiaali. ja terveystoimen johtoryhmälle ja vammaisneuvostoon ja että siihen ehdotettuihin kehittämisehdotuksiin otetaan kantaa. 11
Liite Työryhmä: alkuperäinen työryhmä: vammaispalvelutoimiston sosiaaliohjaaja Päivi Luokkala, vammaispalvelutoimiston johtava sosiaalityöntekijä Lena Aho-Rintamäki ja Toimintakeskus Kompassin palveluesimies Tinna Roiha Lisäksi työryhmän kutsuttuina olivat Toimintakeskus Duunin ohjaaja Lea Annala ja palveluesimies Kaisu Piksilä sekä Toimintakeskus Tuulikummun palveluesimies Niina Kivinen Muistiot tapaamisista laati Toimintakeskus Kompassin palveluesimies Tinna Roiha Raportin laatimiseen muistioiden pohjalta osallistui koko työryhmä Lähteenä käytettiin Kouvolan perusturvapalveluiden raporttia Kehitysvammaisten päivätoiminnan nykytilan kartoitus ja kehittämisehdotukset Marraskuu 2011 12