Mansikan tuhoeläinten torjunta



Samankaltaiset tiedostot
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Biologinen kasvinsuojelu

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Ympäristölle vaarallinen

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Mavrik 2 F/ (6)

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Timperintie SAUVO

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Tuhoeläinten torjuntaan

Karate 2.5 WG/ (7)

Mavrik 2 F/ (6)

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Kuminan kasvinsuojelu

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Maatilan Syhalotriini 2/ (7) Varoitus

Kasvinsuojelun kuulumisia. Metsätaimitarhapäivät Marja Poteri

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä.

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan

MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

IPM-kokemuksia kesältä 2010

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

2015 MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT

Kauran kasvinsuojelu

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Neonikotinoidit ja pölyttäjät

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Kuminan kasvinsuojelua

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Maatilan Sypermetriini/ (7)

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

Karate Zeon-tekniikka/ (7)

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Transkriptio:

Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi

Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä torjunta: taimet, kasvupaikka Kemiallinen torjunta: valmisteet, valinta, kynnysarvot Integroitu kasvinsuojelu Biologinen torjunta Tuholaistorjunta avomaalla Tuholaistorjunta kasvihuoneessa Tuholaistorjunta kausihuoneessa Jatkuvasatoisen mansikan tuholaistorjunta

Tuholaisten tarkkailu Simämääräinen havainnointi Vatinäyte Vattukärsäkäs Hilla- ja mansikkanälvikäs Peltolude, mansikkalude, marjalude Korvakärsäkkäät Muut tuholaiset Lehtinäyte Suppulehtinäyte Kelta- ja siniansat

TARKKAILU 1. Silmämääräinen havainnointi - käyttökelpoinen monien tuholaisten havainnointiin - hilla- ja mansikkanälvikäs * ensimmäiset aikuiset ja vioitukset * muninnan alkaminen - vattukärsäkäs, korvakärsäkkäät * ensimmäiset vioitushavainnot - kääriäistoukat * ensimmäiset vioitushavainnot - luteet, ripsiäiset - liikkuminen kasveilla - vihannespunkki - oireet lehdillä Tarkkailumenetelmänä välttämätön

TARKKAILU 2. Vatinäyte (1) - vertailukelpoinen menetelmä * standardi * toistettava - joustava menetelmä * sovellettavissa tila- ja lohkokohtaisesti - yhdistettävissä silmämääräiseen tarkkailuun - helposti raportoitavissa (EU-havainnot) ONGELMIA: - olosuhteille altis - lämpötilan oltava korkea (miel. yli 15 o C) - tuuli heikko - sade estää käytön - soveltuu vain osaan tuholaisista

TARKKAILU 2. Vatinäyte (2) - useita näytteitä ennen kukintaa, kynnysarvot maksimin mukaan Vattukärsäkäs - luotettava menetelmä jos hyvin ajoitettu - kynnysarvo määritettävissä - vioitusennuste tarkka Peltolude ja muut nurmiluteet OK - varmistettava useilla näytteenotoilla Nälvikkäät (OK) - muninnan alku on todettava erikseen Luontaiset viholliset - petoluteet (tunnistus ongelma) - leppäpirkot ym.

TARKKAILU 3. Liima-ansat Saatavana keltainen, sininen ja valkoinen ansa * eivät luotettavia ainoana menetelmänä Luteet: * siniansa (keltainen) - jos luteita on ansassa on niitä pellollakin - jos ei ansassa, luteita voi silti olla pellolla! Ripsiäiset, perhoset: * kelta-ansa (siniansa) - merkityksen arviointi vaikeaa Ansaan tulleiden määritys vaikeaa Liima-ansojen merkitys tarkkailussa melko vähäinen

TARKKAILU 4. Tarkkailu muilla kasveilla Eräät tuholaiset esiintyvät aikaisemmin muilla kasveilla ennen siirtymistään mansikalle Peltolude - runsaus keväällä arvioitavissa: * herukat (haavinäyte kukinnan aikaan) * omena (haavinäyte) * pihasaunio (Matricaria) - houkuttelee myös marjaluteita Ripsiäiset - keväällä kukkivat rikkakasvit mansikkamaan lähellä

TARKKAILU 5. Lehtinäytteet (1) - mansikkapunkin esiintymisen toteaminen Näytteenottoajat: 1. ennen rönsytaimien ottoa * taimien lämminvesikäsittelyn ja torjunnan tarvearvio 2. keväällä ennen kukinnan alkua * petopunkkien käyttötarve 3. sadonkorjuun lopulla: * biologisen torjunnan onnistumisarvio * kemiallisen torjunnan tarvearvio * kasvuston hävitysarvio

TARKKAILU 5. Lehtinäytteet (1) - mansikkapunkin esiintymisen toteaminen Näytteeksi sopivia suppulehtiä Keskimmäisessä satoja punkkeja

TARKKAILU 5. Lehtinäytteet (2) - mansikkapunkki: * vain avautumattomat nuoret lehdet kelpaavat näytteeksi * täysin oireettomassa kasvissa voi olla kymmeniä mansikkapunkkeja ja munia/lehti * tarkastelu mikroskoopilla tai lupilla (20-30 x) - avatun lehden tyviosan yläpinta HUOM - mansikkapunkki voi levitä puhtaaseen kasvustoon myös hyönteisten ja lintujen välityksellä - leviäminen helpointa pahoin saastuneista kasveista, joissa mansikkapunkkeja esiintyy kaikissa kasvinosissa - saastuneet lohkot kannattaa hävittää heti kun tehokas viljely on loppunut

TARKKAILU 5. Lehtinäytteet (3) MTT:n kasvinsuojelupalvelu tutkii lehtinäytteet *100 tai enemmän lehtiä/näyte * näytteestä 10 % tutkitaan ja lasketaan mikroskoopin avulla * loput huuhdotaan ja siivilöidään Näytteestä voidaan tehdä ennusteet: * torjuntatarvearvio - kemiallinen, biologinen torjunta * vioitusennuste - satotappioennuste seuraavalle vuodelle Tervetaimituotannon omavalvonnan avuksi Omatoimisen taimituotannon avuksi

Vatinäyteen otto Pesuvadista muotoillaan sopiva näytteenottoväline Pesuvati sujautetaan lehtien ja kukkien alle

Vatinäytteen otto Karistetaan kasvilla olevat hyönteiset vatiin Ravistellaan vatia niin hyönteiset eivät karkaa

Vatinäytteen tunnistus

Vatinäytteen otto Tunnistusta varten näyte muovipussiin Muovipussi voidan pakastaa pari tuntia ja tarkistaa sitten

Vatinäytteen tunnistus

Vatinäytteen tunnistus Näyte 50 kasvilta Näytteessä nälvikkäitä, luteita, vattukärsäkkäitä, yökköstoukka, seppiä, korvakärsäkäs, leppäpirkkoja ym.

Ennaltaehkäisevä torjunta ENNAKOIVA KASVINSUOJELU Sovellukset sekä IP- että luomuviljelyyn 1. Uuden lohkon sijainti 2. Lohkon lähiympäristön ja rivivälin hoito 3. Taimimateriaali 4. Katteet 5. Harsot 6. Hyönteisverkot 7. Viljelyhygienia Em. toimenpiteitä voidaan hyödyntää kaikissa viljelymuodoissa

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 1. Uuden lohkon sijainti (2) - riskikasveja lähiympäristössä (esim).: * villivatukot, mesiangervo, kurjenjalka, hilla - vattukärsäkäs - hillanälvikäs - mansikkanälvikäs - hyödyllisiä lähiympäristökasveja (osana tuulensuojaa): tuomi, raita, lehmus, pähkinäpensas ym. * petopunkit * muut yleispedot, kirvojen suosijat

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 2. Lohkon välitön ympäristö (-10 m) - lyhyenä pidettävä 3-5 m:n nurmikaistale suositeltavin * esim. nataseos, tiheä mattomainen kasvusto - kukkivat kasvustot etäämmällä Lohkojen väliset pensasaidat (tuulensuoja) * esim. Ribes + sarjakukkaiset ym. kukkivat kasvit * voivat hidastaa tuholaisten leviämistä * tarjoavat ravintoa pedoille ja loispistiäisille Rivivälin hoito * kylvetty, tiheä nurmi (natalajit) - estää rönsyjen juurtumista * luontaisen kasvuston leikkaus riittävän usein - luteet, ripsiäiset, kaskaat

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 3. Taimimateriaali - tervetaimet : riskien minimointi * mansikka-ankeroinen * mansikkapunkki * virustaudit * muut taudit (tyvimätä, mustalaikku, punamätä) Tuontitaimet: * tautiriski todellinen (tyvimätä, mustalaikku, punamätä) * myös punkit, ankeroiset Oma taimituotanto: * mansikkapunkki (lämminvesikäsittely pakollinen ) Luomutaimet: * mansikkapunkki suurin riski

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 4. Katteiden käyttö - musta ja ruskea muovi: * olosuhteet suosivat: korvakärsäkkäät (huom: uurrekorvakärsäkäs) mansikkapunkki - avoviljelyssä pienimmät ongelmat: * mansikkapunkki lisääntyy hitaammin * korvakärsäkkäät eivät menesty yhtä hyvin - uurrekorvakärsäkäs vaatii lämpöä - orgaaniset katteet: * olki, vihersilppu, tattarinkuorirouhe, hakkeet - vaikutukset eivät dramaattisia - muut katteet: sanomalehtisilppu ym.?

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 5. Harsojen käyttö - talviharso * suojaa myös mansikkapunkkeja - vaikutus voi olla erittäin suuri * petopunkkeihin (A. cucumeris) vain pieni vaikutus - kevätharso * mansikkapunkin lisääntyminen voi alkaa jopa 1 kk aikaisemmin kuin ilman harsoa - nuoren kasvuston suojaus tuholaisilta * toimii vain 1. keväänä istutuksen jälkeen - vattukärsäkäs - hilla- ja mansikkanälvikäs

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 6. Hyönteisverkot - käyttö kasvuston suojana sadonkorjuun alkuun * pölytys järjestettävä -kimalaiset - nuoren kasvuston suojauksessa parhaat mahdollisuudet * vain vähän kokemuksia * ei tutkimustuloksia - teoriassa vaikutus voi olla hyvä: * luteet * vattukärsäkäs * nälvikkäät - ei vaikutusta: * useimmat perhostuholaiset * punkit, ankeroiset, korvakärsäkkäät

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 7. Viljelyhygienia (1) - mansikkapunkki * hygienialla suuri vaikutus leviämisnopeuteen - vihannespunkki - mansikka-ankeroinen -taudit Suurimmat riskit: * poimintatyö - etenkin itsepoiminta, valvonta mahdotonta? * rivivälin leikkaus * rönsytaimien otto * rönsyjen poisto * kevätharjaus (syysniitto)

ENNAKOIVA KASVINSUOJELU 7. Viljelyhygienia (2) Huomioitava: * kulunvalvonta * työjärjestys * päivittäiset puhdistukset - niittolaitteet - poimintavaunut - vaatteet * lämminvesikäsittelyn yhteydessä - uudelleen saastunnan riski ONGELMA: Hyvästä hygieniasta huolimatta * mansikkapunkki voi levitä matkustajana - hyönteiset (mehiläiset, kimalaiset), linnut

Biologinen torjunta Mansikkapunkki Vihannespunkki Ripsiäiset Kirvat Korvakärsäkkäät

Avomaalla Ruiskutusolosuhteet Saderiski Auringonpaisteen riski Tuuliriski Ruiskutuksen ajankohta: kompromissi tuholaisten esiintymisen ja olosuhteiden välillä Ruiskutuskalusto Vain rivin vai myös rivivälin ruiskutus? Käytettävä nestemäärä Kasvinsuojeluaineet Lisäaineet

Kasvi- ja kausihuoneessa Ruiskutuskalusto Aurigonpaiste, lämpötila Jatkuvasatoisen mansikan kasvinsuojelu Jatkuva kukinta Vain mehiläisille vaarattomat valmisteet Käsittelyt yöllä

TUHOLAISTARKKAILU I Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Toukokuun alku Nälvikkäät Aikuiset, lehtivioitus Vatinäyte: 20-30 nälvikästä (ls. 20-50) Korvakärsäkkäät Aikuiset, lehtivioitus Katso teksti Vihannespunkki 1 Punertavat naaraat lehdillä 25-50 %:ssa punkkeja 3 1 Kasvi- ja kausihuoneissa myös ennakoiva torjunta petopunkeilla. 2 Petopunkkien käyttö ennakoivana ennen oireiden esiintymistä. Nuorissa kasvustoissa alempi kynnysarvo. 3 Harson alla alempi kynnysarvo. 4 Kukinnan alkupuolella.

TUHOLAISTARKKAILU II Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Ensimmäisten nuppujen Vattukärsäkäs Aikuiset Vatinäyte: 4 kärsäkästä tultua esiin Nuppuvioitus Vatinäyte: 5 vioitusta (ls. 70-120) Pelto- ja marjaluteet Aikuiset lehdillä Vatinäyte: 3 ludetta Kelta- ja siniansat Katso teksti Nälvikkäät Aikuiset, lehtivioitus, munat Vatinäyte: 20-30 nälvikästä Korvakärsäkkäät Aikuiset, lehtivioitus Katso teksti Kääriäiset Toukat, vioitus 20%:ssa kasveista toukkia Vihannespunkki 1 Oireet, punkit lehdillä 25-50 %:ssa punkkeja 3 1 Kasvi- ja kausihuoneissa myös ennakoiva torjunta petopunkeilla. 2 Petopunkkien käyttö ennakoivana ennen oireiden esiintymistä. Nuorissa kasvustoissa alempi kynnysarvo. 3 Harson alla alempi kynnysarvo. 4 Kukinnan alkupuolella.

TUHOLAISTARKKAILU III Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Ennen kukinnan alkua Vattukärsäkäs Aikuiset Vatinäyte: 5 kärsäkästä (ls. 150-220) Nuppuvioitus Vatinäyte: 20 vioitusta Pelto- ja marjaluteet Aikuiset ja toukat Vatinäyte: 5 ludetta Nälvikkäät Aikuiset, vioitus, toukat Vatinäyte: 20-30 nälvikästä Korvakärsäkkäät Aikuiset, lehtivioitus Katso teksti Lehtipistiäiset Toukat lehdillä ja kukinnoissa 20%:ssa kasveista toukkia Kirvat Kelta-ansat, kukinnot Katso teksti Ripsiäiset Kelta- ja siniansat, nuput Katso teksti Vihannespunkki 1 Oireet, punkit lehdillä 50 %:ssa lehdistä punkkeja Mansikkapunkki 2 Lehtinäyte Katso teksti Etanat Etanat lehdillä, pyydykset Ei ole 1 Kasvi- ja kausihuoneissa myös ennakoiva torjunta petopunkeilla. 2 Petopunkkien käyttö ennakoivana ennen oireiden esiintymistä. Nuorissa kasvustoissa alempi kynnysarvo. 3 Harson alla alempi kynnysarvo. 4 Kukinnan alkupuolella.

TUHOLAISTARKKAILU IV Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Kukinnan aikana Pelto- ja marjaluteet Aikuiset ja toukat Vatinäyte: 3-5 ludetta 4 (ls. 220-400) Ripsiäiset Kelta- ja siniansat Katso teksti Aikuiset ja toukat kukissa 50%:ssa kukista ripsiäisiä 4 Lehtipistiäiset Toukat lehdillä ja kukinnoissa 20%:ssa kasveista toukkia Vihannespunkki 1 Oireet, punkit lehdillä 50 %:ssa lehdistä punkkeja Mansikkapunkki 2 Oireet, lehtinäyte 1-5%:ssa kasveista oireita 1 Kasvi- ja kausihuoneissa myös ennakoiva torjunta petopunkeilla. 2 Petopunkkien käyttö ennakoivana ennen oireiden esiintymistä. Nuorissa kasvustoissa alempi kynnysarvo. 3 Harson alla alempi kynnysarvo. 4 Kukinnan alkupuolella.

TUHOLAISTARKKAILU V Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Sadonkorjuun lopulla ja jälkeen Korvakärsäkkäät Aikuiset, lehtivioitus, Katso teksti kuihtuvat kasvit Vihannespunkki Oireet, punkit lehdillä 70 %:ssa lehdistä punkkeja Mansikkapunkki Oireet, lehtinäyte 2-5 %:ssa kasveista oireita 1 Kasvi- ja kausihuoneissa myös ennakoiva torjunta petopunkeilla. 2 Petopunkkien käyttö ennakoivana ennen oireiden esiintymistä. Nuorissa kasvustoissa alempi kynnysarvo. 3 Harson alla alempi kynnysarvo. 4 Kukinnan alkupuolella.

Kemiallinen torjunta Kasvinsuojeluaineet 2011 Pyretroideja eniten Voivat aiheuttaa punkkiongelmia Mansikkapunkin torjunta-aineet Ongelmia tehokkudessa Torjunta-aineiden ja biologisen torjunnan yhdistäminen

TUHOLAISTORJUNTA I Käsittelyaika Kohteet Valmisteet Ainemäärä, sr 200 l/ha, pr 400 l/ha kg tai l/ha sr % pr % 2-4 viikkoa ennen kukintaa Kovakuoriaiset, perhos- ja pistiäistoukat, ripsiäiset, luteet, kirvat ym. Bioruiskute S 1 2,0 1,0 0,5 Calypso SC 480 9 0,25 0,12 0,06 Cyberkill 250 EC 0,12 0,06 0,03 Decis Mega EW 50 0,2 0,1 0,05 Ei ötököitä puutarhassa Bioruiskute S 1 2,0 1,0 0,5 Ei ötököita puutarhassa Cyper 0,06 0,03 0,015 Fastac 50 0,5 0,2 0,1 Fastac T 0,16 0,08 0,05 Karate 2,5 WG 0,4 0,2 0,1 Karate Zeon-tekniikka 0,1 0,05 0,02 Kestac 50 0,5 0,2 0,1 Maatilan Syhalotriini 0,1 0,05 0,02 Maatilan Sypermetriini 0,6 0,3 0,15 *Mavrik 2 F 2 0,3 0,15 0,08 Sumi Alpha 5 FW 0,2 0,1 0,05 Tuhoeläinaine 20093 0,2 0,1 0,05 Vihannespunkki *Nissorun 3 0,4 0,1 0,05 Petopunkki A. californicus 6 7 2-5 kpl/rivim. - - Petopunkki P. persimilis 6 7 10-20 kpl/rivim. - - 1 Teho heikkenee auringon paisteessa, ruiskutus suositellaan tehtäväksi yöllä. 2 Kukinnan aikana ruiskutus sallittu mehiläisten lentoajan ulkopuolella. 3 Vain yksi ruiskutus kasvukaudessa. 4 Vain kaksi ruiskutusta kasvukaudessa. 5 Kiinniteaine lisättävä. Vaikuttaa myös hyönteisiin. Haitallinen petopunkeille. 6 Petopunkkien levityksessä huomioi torjunta-aineiden varoajat. 7 Kasvi- ja kausihuoneissa. 8 Tihkuletkujen kautta tai tyvelle kastellen. 9 Kielletty pohjavesialueilla. * Poistuu rekisteristä 31.12.2011.

TUHOLAISTORJUNTA II Käsittelyaika Kohteet Valmisteet Ainemäärä, sr 200 l/ha, pr 400 l/ha kg tai l/ha sr % pr % Vähän ennen kukinnan alkua Kovakuoriaiset ym. kuten edellä Kuten edellä Vihannespunkki *Nissorun 3 0,4 0,1 0,05 Petopunkki A. californicus 6 7 2-5 kpl/rivim. - - Petopunkki P. persimilis 6 7 10-20 kpl/rivim. - - Vihannes- ja mansikkapunkki Envidor 240 SC 3 0,4 0,1 0,05 Floramite 240 SC 4 0,5 0,12 0,06 Mansikkapunkki ym. *Mesurol 500 SC 5 2,0 0,5 0,25 Vertimec 018 EC 4 5 1,0 0,25 0,13 Mansikkapunkki, vihannespunkki, Petopunkit N. cucumeris, N. 50-100 kpl/rivim. - - ripsiäiset barkeri 6 Korvakärsäkkäät Sukkulamadot 8 1,0 mrd - - 1 Teho heikkenee auringon paisteessa, ruiskutus suositellaan tehtäväksi yöllä. 2 Kukinnan aikana ruiskutus sallittu mehiläisten lentoajan ulkopuolella. 3 Vain yksi ruiskutus kasvukaudessa. 4 Vain kaksi ruiskutusta kasvukaudessa. 5 Kiinniteaine lisättävä. Vaikuttaa myös hyönteisiin. Haitallinen petopunkeille. 6 Petopunkkien levityksessä huomioi torjunta-aineiden varoajat. 7 Kasvi- ja kausihuoneissa. 8 Tihkuletkujen kautta tai tyvelle kastellen. 9 Kielletty pohjavesialueilla. * Poistuu rekisteristä 31.12.2011.

TUHOLAISTORJUNTA III Käsittelyaika Kohteet Valmisteet Ainemäärä, sr 200 l/ha, pr 400 l/ha kg tai l/ha sr % pr % Kukinnan aikana Luteet, ripsiäiset, kirvat, Bioruiskute S 1 2,0 1,0 0,5 rapsikuoriaiset, ym. Mansikkapunkki, ripsiäiset, vihannespunkki Calypso SC 480 9 0,25 0,1 0,05 Ei ötököitä puutarhassa Bioruiskute S 1 2,0 1,0 0,5 *Mavrik 2 F 2 0,2 0,1 0,05 Petopunkit N. cucumeris, N. 50-150 kpl/rivim. - - barkeri 6 Petopunkki A. californicus 6 7 2-5 kpl/rivim. - - Vihannespunkki Petopunkki P. persimilis 6 7 10-20 kpl/rivim. - - Etanat Mesurol etanansyötti 2,0-3,0 - - Ferramol 25-50 - - 1 Teho heikkenee auringon paisteessa, ruiskutus suositellaan tehtäväksi yöllä. 2 Kukinnan aikana ruiskutus sallittu mehiläisten lentoajan ulkopuolella. 3 Vain yksi ruiskutus kasvukaudessa. 4 Vain kaksi ruiskutusta kasvukaudessa. 5 Kiinniteaine lisättävä. Vaikuttaa myös hyönteisiin. Haitallinen petopunkeille. 6 Petopunkkien levityksessä huomioi torjunta-aineiden varoajat. 7 Kasvi- ja kausihuoneissa. 8 Tihkuletkujen kautta tai tyvelle kastellen. 9 Kielletty pohjavesialueilla. * Poistuu rekisteristä 31.12.2011.

TUHOLAISTORJUNTA IV Käsittelyaika Kohteet Valmisteet Ainemäärä, sr 200 l/ha, pr 400 l/ha kg tai l/ha sr % pr % Sadonkorjuun aikana Mansikkapunkki, vihannespunkki, Petopunkit N. cucumeris, N. 50-150 kpl/rivim. - - ripsiäiset barkeri 6 Vihannespunkki Petopunkki P. persimilis 6 7 10-20 kpl/rivim. - - 1 Teho heikkenee auringon paisteessa, ruiskutus suositellaan tehtäväksi yöllä. 2 Kukinnan aikana ruiskutus sallittu mehiläisten lentoajan ulkopuolella. 3 Vain yksi ruiskutus kasvukaudessa. 4 Vain kaksi ruiskutusta kasvukaudessa. 5 Kiinniteaine lisättävä. Vaikuttaa myös hyönteisiin. Haitallinen petopunkeille. 6 Petopunkkien levityksessä huomioi torjunta-aineiden varoajat. 7 Kasvi- ja kausihuoneissa. 8 Tihkuletkujen kautta tai tyvelle kastellen. 9 Kielletty pohjavesialueilla. * Poistuu rekisteristä 31.12.2011.

TUHOLAISTORJUNTA V Käsittelyaika Kohteet Valmisteet Ainemäärä, sr 200 l/ha, pr 400 l/ha kg tai l/ha sr % pr % Sadonkorjuun jälkeen elokuussa Mansikkapunkki, ym. *Mesurol 500 SC 5 3,0 0,5 0,25 Vertimec 018 EC 4 5 1,5 0,25 0,13 Vihannes- ja mansikkapunkki Envidor 240 SC 3 0,4 0,1 0,05 Floramite 240 SC 4 0,5 0,12 0,06 Korvakärsäkkäät Sukkulamadot 8 25000 kpl/taimi - - 1 Teho heikkenee auringon paisteessa, ruiskutus suositellaan tehtäväksi yöllä. 2 Kukinnan aikana ruiskutus sallittu mehiläisten lentoajan ulkopuolella. 3 Vain yksi ruiskutus kasvukaudessa. 4 Vain kaksi ruiskutusta kasvukaudessa. 5 Kiinniteaine lisättävä. Vaikuttaa myös hyönteisiin. Haitallinen petopunkeille. 6 Petopunkkien levityksessä huomioi torjunta-aineiden varoajat. 7 Kasvi- ja kausihuoneissa. 8 Tihkuletkujen kautta tai tyvelle kastellen. 9 Kielletty pohjavesialueilla. * Poistuu rekisteristä 31.12.2011.