JULKAISU 5/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Genomitieto kertoo - Mistä tulemme, mihin menemme Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina 12.6.2012 keskustelutilaisuuden aiheesta " Genomitieto kertoo - mistä tulemme, mihin menemme". Keskustelutilaisuuden avasi professori Hannu Sariola, HY, Tutkaksen hallituksen jäsen. Alustajina toimivat Neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen, STM Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL Professori Aarno Palotie, FIMM Professori Olli Kallioniemi, FIMM, johtaja Hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen, Glykos Finland Oy Kommenttipuheenvuoron esittivät Ylilääkäri Kristiina Aittomäki, HUS Kansanedustaja Erkki Virtanen, StV Kansanedustaja Johannes Koskinen, PeV Kansanedustaja Raija Vahasalo, SiV Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.
Genomitieto kertoo - mistä tulemme, mihin menemme TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina 12.6.2012 16.00 Seminaarin avaus Professori Hannu Sariola, HY, Tutkaksen hallituksen jäsen 16.05 Biopankkilaki, mitä se on? Neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen, STM 16.20 Biopankkilain haasteet biopankkiirin/tutkijan kannalta Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL 16.30 Suomalaisten alkuperä, geenit ja terveys Professori Aarno Palotie, FIMM 16.45 Geenitiedolla yksilölliseen lääkehoitoon Professori Olli Kallioniemi, FIMM, johtaja 17.00 Kahvitauko 17.20 Sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointi Suomen tulevaisuuteen Hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen, Glykos Finland Oy 17.35 Kommenttipuheenvuorot Ylilääkäri Kristiina Aittomäki, HUS Kansanedustaja Erkki Virtanen, StV Kansanedustaja Johannes Koskinen, PeV Kansanedustaja Raija Vahasalo, SiV 18.20 Keskustelu 19.00 Tilaisuuden päätös
Biopankkilaki, mitä se on? HE 86/2011 vp kansallisena haasteena ja mahdollisuutena
Ihmisperäiset näytteet - biopankkiinko? Toteuttamisvaihtoehdot Nykykäytäntö / uudistamisen tarve - nykylainsäädäntö ei tunne biopankkikäsitettä Ihmisalkuperäisiä näytteitä sisältävien kokoelmien mahdollisimman tehokas käyttö on kaikkien yhteinen etu Biopankin tehtävänä on kerätä, käsitellä ja säilyttää ihmisperäisiä biologisia näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten Keskeiset ehdotukset säädöspohjaksi Biopankin perustaminen ja tehtävät Näytteen luovuttajan asema Ihmisperäisten näytteiden käytön valvonta 12.6.2012
HE 86/2011 vp Perustuu HE 325/2010 vp Lailla pyritään edistämään ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvaamaan yksityisyyden suoja näytteitä käsiteltäessä Noudattaa kansainvälisiä suosituksia Ns. laajan suostumuksen -käsite Ilmoitusmenettely, valtakunnallinen biopankkirekisteri Valvontaviranomainen Valvira (hallitusohjelma) Tutkimuslaki, kudoslaki, henkilötietolaki, potilaslaki Voimaantulo - HE:ssä 1.1.2013 12.6.2012
HE 86/2011 vp 12.6.2012
Ilmoitusmenettely 12.6.2012
12.6.2012
Jatkotyöskentely Eduskuntakäsittely Ehdotetun biopankkilain toimeenpano, alemmanasteiset säädökset ja ohjeistus Sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen - säädöshankkeen toteutumisen ja vaikutusten arviointi Ohjausryhmänryhmän perustaminen - seuranta Edistetään kansalaisten hyvinvointia. 12.6.2012
Trendi Teknologian kehittyminen Suurten tietomäärien tuottaminen jokaisesta potilaista Henkilökohtainen lääketiede
Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset
Varhainen asutusalue 2000+ vuotta sitten Etelä ja rannikkoalueet Myöhempi asutusalue 1500 1600 luku useampia pullonkauloja Väestönkasvu 1700-luvulla väestö 250 000 Nykään - väestö 5.3 miljoonaa Myöhäinen asutusalue Varhainen asutusalue
Internal Isolates: Kuusamo 1670 40 families 1750 1208 inhabitants 1800 3059 inhabitants 1910 10 599 inhabitants 1995 18 281 inhabitants immigration negligible
World population genome map Itäinen Aasia Native American East Asia Central Oceania Asia Suomalaiset ovat euroopplaisia Europe Middle East Afrikka Presentation name or name of the guest Africa dd.mm.yyyy 6
Suomalaiset erottuvat muista eurooppalaisista Suomi Kuusamo Manner-Eurooppa
Suomalainen tautiperimä GRACILE (death in infancy) LAAHD (intrauterine death) FSH-RO (fertility disturbance) EPMR (progressive retardation) PEHO (progressive retardation) TMD (muscle disease) dominant RAPADILINO (growth disturbance with malformations) LCCS (intrauterine death) IOSCA, OHAHA (progressive retardation) CHS (progressive retardation) vlincl (progressive retardation) HYDROLET (intrauterine death) SALLA (progressive retardation) MKS (intrauterine death) MEB (severe retardation) TCD, CHM (eye disease), X -recessive INCL (progressive retardation) HOGA (eye disease) DTD (growth disturbance) JNCL (progressive retardation) CHH (growth disturbance) MUL (growth disturbance) FAF (eye, nerve and skin disease) dominant USH3 (ear and eye disease) PLOSL (progressive retardation) AGU (progressive retardation) CLD (watery diarrhea) NKH (severe retardation) LPI (metabolic disease) CCD (watery diarrhea) APECED (autoimmune polyendocrinopathy) RESCH, RS (eye disease), X- recessive PME (neurological disease) SMB12 (anemia) CNA2 (eye disease) CNF (kidney disease) 56... 58... 60... 62... 64... 66... 68... 70... 72... 74... 76... 78... 80... 82... 84...86... 88... 90... 92... 94... 96... 98 Geenimuutos tunnistettu Geeni paikannettu
Suomalainen tautiperimä Leena Palotie GRACILE (death in infancy) LAAHD (intrauterine death) FSH-RO (fertility disturbance) EPMR (progressive retardation) PEHO (progressive retardation) TMD (muscle disease) dominant RAPADILINO (growth disturbance with malformations) LCCS (intrauterine death) IOSCA, OHAHA (progressive retardation) CHS (progressive retardation) vlincl (progressive retardation) HYDROLET (intrauterine death) SALLA (progressive retardation) MKS (intrauterine death) MEB (severe retardation) TCD, CHM (eye disease), X -recessive INCL (progressive retardation) HOGA (eye disease) DTD (growth disturbance) JNCL (progressive retardation) CHH (growth disturbance) MUL (growth disturbance) FAF (eye, nerve and skin disease) dominant USH3 (ear and eye disease) PLOSL (progressive retardation) AGU (progressive retardation) CLD (watery diarrhea) NKH (severe retardation) LPI (metabolic disease) CCD (watery diarrhea) APECED (autoimmune polyendocrinopathy) RESCH, RS (eye disease), X- recessive PME (neurological disease) SMB12 (anemia) CNA2 (eye disease) CNF (kidney disease) 56... 58... 60... 62... 64... 66... 68... 70... 72... 74... 76... 78... 80... 82... 84...86... 88... 90... 92... 94... 96... 98 Geenimuutos tunnistettu Geeni paikannettu
Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset Tieto on hankittava kansallisesti, ei voi ostaa muualta
Miksi juuri Suomessa Väestöhistorian tarjoamat edut ja vaatimukset Tieto on hankittava kansallisesti, ei voi ostaa muualta Väestö- ja sairauskohtaiset näyteaineistot
Finrisk 92, 97, 02, 07 Kroonisten sairauksien riskitekijät 29 273 ihmistä Terveys 2000 Väestön terveystutkimus 8 800 osallistujaa Väestökohortit (THL) Seuranta: Kuolemansyyreksiteri Sairaalapoistorekisteri KELA lääkekäyttötiedot Syöpärekisteri >6000 Sydän- ja verisuonitapausta Young Finns kohortti LASERI 3300 osallistujaa Kaksostutkimus 70 000 ihmistä Pohjois-Suomi kohortti 1966, 1986 10 000 ihmistä Helsingin syntymäkohortti Syntymät vuoina1933-1944 12 300 ihmistä Useita seurantatutkimuksia Kuolemansyyrekisterit Sairaalapoistorekisterit KELA lääkekäyttötiedot Syöpärekisteri
200 000 ihmisen kansallinen biopankki (FIMM/THL) Populaatio- ja sairauskohortit, vuosikymmenten seurantatieto Sosiaaliturvanumero Kansalliset terveysreksiterit: Sairaalapoistoreksiterit Kuolemansyyrekisteri KELA lääkekorvaustiedot Syöpärekisteri
Kansallinen biopankki (www.nationalbiobanks.fi) 130 000 ihmistä väestöaineistoista 70 000 ihmistä tautikohorteista Tyyppi 2 diabetes > 10 000 ihmistä Sydän- ja verisuonisairauksia aivohalvauksia, infarkteja 25 000 ihmistä Elämänvaiheet Korkea verenpaine Vakavat mielenterveydenhäiröt: -skitsofrenia, depressio -> 5000 ihmistä Migreeni 15 000 individuals Kansallinen biopankki FIMM 200 000 ihmistä Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätietoa 100 000 ihmistä Kuolinsyyreksiteritieto Reseptilääkkeitten käyttötiedot 18 000 statiinin käyttäjää 20 000 estrogen korvaushoitoa Dementia, ~ 5000 ihmistä Syöpätaudit > 10 000 tapausta Elämäntapa ja sosioekonominen tieto - koulutus, taloudellinen tilanne, tupakointi
Metabolomiikka Funktionaalinen kuvantaminen Elämäntapatieto, TALTIO DNA ja RNA sekvensointi Kuvantamiset Mikrobitieto Sukutieto
Sekvenssitiedon tuottaminen halpenee Pullonkaulaksi tiedon käsittely ja taltiointi
Kansallinen biopankki 200 000 ihmistä Näytteet Terveys- ja sairaus tieto Omiikka (geeni ja metaboliatieto) Näytekeräyksistä tietovarantoihin
Biopankista terveydenhuollon referenssitietokannaksi Näytteet Terveys- ja sairaus tieto Omiikka (geeni ja metaboliatieto) Näytekeräyksistä tietovarantoihin Terveydenhuollon referenssitietokanta
Kansallinen biopankki (www.nationalbiobanks.fi) 130 000 ihmistä väestöaineistoista 70 000 ihmistä tautikohorteista Tyyppi 2 diabetes > 10 000 ihmistä Sydän- ja verisuonisairauksia aivohalvauksia, infarkteja 25 000 ihmistä Elämänvaiheet Korkea verenpaine Vakavat mielenterveydenhäiröt: -skitsofrenia, depressio -> 5000 ihmistä Migreeni 15 000 individuals Kansallinen biopankki FIMM 200 000 ihmistä Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätietoa 100 000 ihmistä Kuolinsyyreksiteritieto Reseptilääkkeitten käyttötiedot 18 000 statiinin käyttäjää 20 000 estrogen korvaushoitoa Dementia, ~ 5000 ihmistä Syöpätaudit > 10 000 tapausta Elämäntapa ja sosioekonominen tieto - koulutus, taloudellinen tilanne, tupakointi
Metabolomiikka Funktionaalinen kuvantaminen Elämäntapatieto, TALTIO DNA ja RNA sekvensointi Kuvantamiset Mikrobitieto Sukutieto
SISU-projekti Sequencing Initiative Suomi Perimänlaajuinen genotyyppitieto 47 000 Perimän laajuinen sekvenssitieto GOT2D, NFBC, UK10K, Sanger 8 000 National Biobank 200 000 ihmistä 4% väestöstä Väestökohortit Perusteelliset terveys-, metaboliatiedot Sairauskohtaset aineistot
SISU-projekti Sequencing Initiative Suomi Perimänlaajuinen genotyyppitieto 47 000 Perimän laajuinen sekvenssitieto GOT2D, NFBC, UK10K, Sanger 8 000 National Biobank 200 000 ihmistä 4% väestöstä Väestökohortit Perusteelliset terveys-, metaboliatiedot Sairauskohtaset aineistot Suomalisten oma geenisiru
Uhkakuvia Henkilökohtainen lääketiede tulee jokatapauksessa osaksi terveydenhuoltoa
Uhkakuvia Henkilökohtainen lääketiede tulee jokatapauksessa osaksi terveydenhuoltoa Joudumme sopeutumaan ilman valmistautumista Soveltaminen vaikeaa tai mahdotonta ilman kansallista tietoa
Suomella mahdollisuus olla kansainvälinen edelläkävijä
June 13, 2012 Geenitiedolla yksilölliseen lääkehoitoon Olli Kallioniemi FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi www.fimm.fi
Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Sisu hanke ja suomalaisten terveys Taudit Terve vanhuus Ympäristö Genomi www.fimm.fi
6/13/2012 www.fimm.fi 3
Genomi, ympäristö ja elintavat 6/13/2012 www.fimm.fi 4
From $100 Million to $3500 cost in 10 years => 10% deflation per month 13/06/2012 www.fimm.fi 5
http://vimeo.com/36907534 Presentation name or name of the guest dd.mm.yyyy www.fimm.fi 6
Genomidatan määrä kasvaa eksponentiaalisesti- IT haaste 6/13/2012 7
Biopankkien digitalisoinnin tietotekniset resurssitarpeet Näytekokoelma Tieteellinen laskenta Referenssi-, kohorttidata ja kliininen data Lupahakemustyökalu Digitalisointi Analyysi Vertailu Varastointi Sekvenssidata > 1000 TB/v Datan tulkinta Kuvailtu tieto Säilytys tieteelle ja palveluille www.fimm.fi Kansallinen ja kansainvälinen toiminta Biomedinfra.fi, BBMRI, ELIXIR, TTA, EUDAT, EATRIS, EGI.eu, PRACE, Funet
Eurooppalaiset infrastruktuurit www.fimm.fi
6/13/2012 www.fimm.fi 10
Yksilökohtainen terveydenhuolto (win-win-win) Terve ikääntyminen Terveydenhuollon kustannusten optimisaatio Uutta kasvuyritystoimintaa 6/13/2012 www.fimm.fi 11
Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Yksilökohtainen lääketiede?
Ihmiskunnan (ja Suomen) suuret haasteet Yksilökohtainen lääketiede As the CEO of Eli Lilly said, for decades discovery was like feeling your way around a dark room. Suddenly the lights are on and we can see. It could be that in just 10 or 15 years, the idea of treating disease without reference to the patient s genetic blueprint is quite simply unthinkable
Tulevaisuuden lääkehoito vaatii tarkan diagnostiikan % drugs requiring a diagnostic 6/13/2012 www.fimm.fi 14
Dec 6, 2011 (www.number10.gov.uk) David Cameron The industry is changing, not just year by year but month by month. Now, there is pressure on healthcare budgets in the West and we ve got our ageing populations. Meanwhile, we ve got the explosion of knowledge. Now, I think that all these things together create a new paradigm for life sciences. And in this new paradigm, we must ensure that the UK stays ahead. Because yes, we ve got a great leading science base. And yes, we have a National Health Service unlike any other. But my argument today is this: these strengths alone are not enough, and that to keep pace with what s happening we ve got to change radically. We ve got to change the way we innovate, the way that we collaborate, and the way that we open up the NHS. 6/13/2012 www.fimm.fi 15
The Prime Minister said it was "simply a waste" to have a health service like the NHS and not to use the medical data it generated. "Let me be clear, this does not threaten privacy, it doesn't mean anyone can look at your health records, but it does mean using anonymous data to make new medical breakthroughs. "The end result will be that every willing patient is a research patient and every time you use the NHS you are playing a part in the fight against disease at home and around the world." 6/13/2012 www.fimm.fi 16
UK government unveils innovation booster Nature Biotechnology 30, 125 (2012) $201 million for stratified medicines research $278 million for a Biomedical Catalyst Fund A technology road map for establishing a worldleading synthetic biology industry to be developed by an independent panel $116 million to expand the European Bioinformatics Institute in Cambridge, providing a new facility for storing biological data to support life sciences research $93 million for networks and systems to provide secure access to NHS patient data, plus changes to the rules so that there is a default assumption that data collected as part of NHS care can be used for research The launch of an enhanced web-based UK Clinical Trials Gateway 6/13/2012 www.fimm.fi 17
Mitä me teemme Suomessa? Monimutkaisia lakialoitteita Ongelmien ylikorostamista Rajoitettua ajattelua kunkin sektorin sisäisesti, rakennamme palomuureja Kilpailemme keskenämme vähenevistä varoista pienissä tutkimushankkeissa, pienissä itsenäisissä yliopistoissa, eri paikkakunnilla, eri ministeriöissä Hajautamme resursseja, (valitamme), olemme varovaisia => Mahdollisuus kansallisella yhteistyöllä saada uraauurtavaa tietoa, terveyttä väestölle edullisesti, uutta teollisuutta 10.11.2011 Olli Kallioniemi www.fimm.fi 18
Tämän hetken käsitys biopankeista on, että ne ovat tutkimuksen työkaluja: Potilasta suojeltava, ei välitöntä hyötyä Lääkäri Tutkija Potilas Yritykset Tutkimus Terveydenhuoltojärjestelmä 6/13/2012 www.fimm.fi 19
Tulevaisuuden biopankit ovat potilaiden hyväksi, osa terveydenhuoltojärjestelmää Yksilö / Potilas Tutkija Lääkäri Yritykset Tiede Anonymisaatio Terveydenhuoltojärjestelmä 6/13/2012 www.fimm.fi 20
6/13/2012 www.fimm.fi 21
FHRB-näytteiden kerääminen perustuu potilaan antamaan kirjalliseen suostumukseen Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki: veritautien rekisteröinnin, diagnostiikan ja hoidon kansallinen kehittämishanke SUOSTUMUS Olen saanut, lukenut ja ymmärtänyt tutkimuksesta kertovan tiedotteen (päiväys 11.10.2011). Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta, luonteesta ja siinä käytettävistä menetelmistä sekä tutkimuksen yhteydessä suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini. Tiedot antoi: Päiväys: www.fimm.fi
Suostumuksensa antaneilta potilailta kerätään veri- ja luuydinnäytteitä sekä sairauskertomustietoja (SHR) www.fimm.fi
Näytteet prosessoidaan, koodataan ja erotellaan pieniin eriin SPR:n Veripalvelussa www.fimm.fi
SPR:n Veripalvelusta koodatut näytteet siirretään FIMM:n biopankkitiloihin säilytettäväksi
Biopankista näytteet käytetään tutkimukseen www.fimm.fi
Näytteiden tutkimisesta saadut tulokset siirretään soveltuvin osin potilaiden hoitoon www.fimm.fi
Yksilöllistetty akuutin leukemian hoito Tero Aittokallio Caroline Heckman Olli Kallioniemi Jonathan Knowles Krister Wennerberg Kimmo Porkka Satu Mustjoki Sairaala Biopankki Genomiikka, Molekyylibiologia Lääkeherkkyystutkimus Yksilöllistetty ja optimoitu hoito potilaalle Feb 8, 2012 Personalized leukemia screening www.fimm.fi 28
Leukemiapotilaan yksilökohtainen hoitosuositus => tehokkaampi hoito, vältetään tehottomia, sivuvaikutuksia aiheuttavia hoitoja Tehottomat lääkkeet Tehokkaat lääkkeet www.fimm.fi
Yksilökohtainen terveydenhuolto (win-win-win) Terve ikääntyminen Terveydenhuollon kustannusten optimisaatio Uutta kasvuyritystoimintaa 6/13/2012 www.fimm.fi 30
Investoinnit suomalaiseen genomitutkimuksen ja kansanterveyden hyväksi Suomalaiset biopankit Euroopan parhaimmistoa ja niihin on investoitu n. 30 M (>20 vuoden aikana, erityisesti THL) Suomalaisten genomien tutkimukseen on investoitu 30 M (viimeiset 5 vuotta, kv-rahoitus) Suomalaisiin yhteiskunnan rekistereihin on investoitu satoja miljoonia Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään on investoitu kymmeniä miljardeja 6/13/2012 www.fimm.fi 31
Suomesta yksilökohtaisen lääketieteen edelläkävijämaa: Euroopan parhaat biopankit ja geenitietopankit Ainutlaatuinen väestöhistoria, jonka vuoksi maailman kärkiyliopistot haluavat tehdä yhteistyötä Hyvä tutkimusinfrastruktuuri ja tiedeosaaminen Korkeatasoinen IT-infrastruktuuri Dear David: Kattava terveydenhuoltojärjestelmä ja hienot rekisterit Mahdollisuus yhteistyöhön pienessä maassa eri yhteiskuntasektorien läpi Hieno innovaatiosysteemi (esim. Akatemia-Tekes) 10.11.2011 Olli Kallioniemi www.fimm.fi 32
Ehdotamme - Suurhanke suomalaisten yksilöllisen terveyden ja lääketieteen kehittämiseen - Yhteiskunnan eri sektorien välinen yhteistyö (VM, OKM, STM, TEM), kansallinen yhteinen intressi 6/13/2012 www.fimm.fi 33
6/13/2012 www.fimm.fi 34
Kansallinen yhteistyö Tiede Terveys lääketiede Teknologia Nordic EMBL International partnership Host Julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusyhteistyö (2007-2013) Orion-Farmos Research June 13, Foundation 2012
June 13, 2012 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi www.fimm.fi
Sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointi Suomeen?
Oy Contral Pharma Contral Pharma aloitti toimintansa tammikuussa 1997. Juuret Alkon biolääketieteen laitoksessa 2002 Carbion Oy ja Biotie Therapies fuusioitiin Contral Pharma Oyj:hin. Contral Pharma Oyj listautui Helsingin arvopaperipörssiin 2002 ja vaihtoi nimensä Biotie Therapies Oyj:ksi Kärkihanke nalmefeeni alkoholisimiin ja eräisiin riippuvuussairauksiin markkinoille 2013 Biotie lopettaa hiilihydraattikemian tutkimuksen 2004 ja Carbion Oy:n perustajat perustivat Glykos Finland Oy:n samana vuonna. 2
Glykos Finland Oy Asiakkaina maailman johtavia lääke- ja elintarvikeyhtiöitä 95% liikevaihdosta ulkomailta Vahva patenttisalkku (yli 50 patenttihakemusperhettä) Yhtiö on tehnyt voitollisen tuloksen joka vuosi perustamisestaan lukien Ei pääomasijoittajia Työllistämme 60 ammattilaista hankkeissamme Sopimussalkun arvo satoja miljoonia euroja. Maksut on sidottu virstanpylväsmaksuihin 3
Glykosin liikevaihto 2004-2011 4
Glykosin kehitysohjelmat Syöpätutkimus Vasta-aineiden glykoformit eli niiden pintarakenteet Kantasolut Terapeuttisten proteiinien tuotantoteknologiat 5
Kaupallistaminen Tutkimus- ja kehitystyö kohdentuu kaupallisin perustein valittuihin hankkeisiin Jatkuva asiakaskartoitus Immateriaalioikeusseuranta Tietokannat Hankeseuranta Jatkuvat kilpailijaseuranta Immateriaalioikeudet Rahoitus Kollaboraatiot 6
Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa 3.5% bruttokansantuotteesta 7 miljardia euroa vuodessa Valtion panostus 2 miljardia euroa vuodessa Vuosittain 300 miljoonaa euroa julkista rahaa terveysalan tutkimukseen ja kehitystoimintaan
Terveydenhuollon kokonaiskustannukset Vuotuiset kokonaiskustannukset Suomessa 16 miljardia euroa Asukasta kohden: Suomessa 3226 euroa Yhdysvalloissa 7960 euroa Espanjassa 3062 euroa
Lääkemyynti Suomessa Kokonaismyynti Suomessa 2 miljardia euroa Lääkkeiden tuonti 1.7 miljardia euroa Lääkkeiden vienti 1.2 miljardia euroa Lääkekustannukset ovat 1/10 osa terveydenhuollon kokonaiskustannuksista
Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka Julkiset panostukset on pakko kohdentaa nykyistä tarkemmin Tutkimusrahoituksella tavoiteltava kaupallista menestystä Public / private partnerships Kestävä talouskasvu syntyy lähinnä tietoon tehtävistä investoinneista Kilpailu kiristyy tutkimus ja innovaatioalalla
Kasvuyritykset 10% liikevaihdon kasvu vuodessa 2% yrityksistä Suomessa nopean kasvun yhtiöitä Suotuisa toimintaympäristö Tarvitsevat normaalia enemmän rahaa päästäkseen markkinoille Kasvuyritysten pysyminen Suomessa keskeistä Kyky, halu, potentiaali, toimialatuntemus, resurssit ja liiketoimintaosaaminen 1000 innovaatiosta 7-9% johtaa tuotteeseen 2% menestykseen
Rahoitusmarkkinat Eurooppalainen rahoitusmarkkina on huomattavasti tehottomampi kuin Yhdysvaltalainen (10/100) Suomessa on merkittävä julkinen innovaatiorahoitus Yksityistä rahoitusta ei juurikaan ole saatavilla Eläkevakuutusrahojen sijoittaminen suomalaisiin kasvuyrityksiin Rahoituksen kohdentaminen, riittävyys ja saatavuus on ongelma
Olemmeko epäonnistuneet ja jos olemme niin missä? Hyvät hankkeet myyty ulkomaille liian varhain Omistajuus Emme ole uskoneet omaan osaamiseemme / tekemiseen Strategiaa vaihdettu liian usein Kaupallistamisen osaaminen puutteellista Kansainvälistyminen Public / Private partenshippien luominen
Suomi ei ole vielä menettänyt peliä Tieteellinen osaaminen on ensiluokkaista Koulutus on ensiluokkaista Miljardien satsaukset vuosittain joka tapauksessa Hyviä aihioita; Biopankki BNCT Hermo Pharma, NAB, Mendor, Faron Pharmaceuticals, Zora, jne Tapa jolla julkisen sektorin innovaatioita kehitetään ja kaupallistetaan on muututtava perusteellisesti Yksityisen sektorin kehitys- ja kaupallistamisosaaminen tuotava mukaan ohjaamaan julkisen sektorin resurssien kohdentamista.
Finland CONNECTING PEOPLE!